Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.02.2022 21:10 | Juhana Nordlund | ||
| Työnteon tunnelmaa. Onnistunut kuva. | ||||
|
08.02.2022 21:08 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno kuva. Kuvan harjavaunussa 2122 alusta lienee hieman nuorempi, tosin silti todella vanha sekin. Alusta on käsittääkseni SAT:n valmistetta, ajomoottorit Strömbergin. Kori on entinen HKL (ja sitä ennen HRO) 125:n kori, jota on tietenkin jonkin verran muutettu. | ||||
|
08.02.2022 07:40 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä kuva tuosta upeasta harrasterautatiestä on vastikään julkaistu Aamulehdessäkin, ainakin verkkojulkaisun puolella. Itse uutinen ei ikävä kyllä ole positiivinen, linkki (maksumuurin takana): https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008593278.html Mutta useiden kommentoijien tapaan minäkin annan suurimman mahdollisen arvostuksen tällaiselle harrastukselle. Toivotaan että oikeus ja kohtuus voittaa. | ||||
|
07.02.2022 06:10 | Juhana Nordlund | ||
| Tuolla taustalla näkyy aseman kellotorni kelloineen. Kuvaushetki on ilmeisesti ollut jotain väliltä 18:35 - 18:40. Pääsiäinen vuonna 1976 ajoittui siten, että kiirastorstai oli 15.4. Jos kuva on pääsiäisen läheltä, niin kyllä siihen aikaan valoa riitti ihan hyvin selkeällä säällä, vaikka ei noudatettu kesäaikaa. Aurinko on laskenut vasta noin tunti tuon jälkeen. | ||||
|
|
06.02.2022 19:13 | Juhana Nordlund | ||
| Sm1:ssä taitaa olla alkuperäisen maalauksen lisäksi peltinen reittikilpi. Reittikilpi ainakin puhuisi 1970-luvun puolesta. Muistelisin, että viimeiset keltapäädyttömät Sm1:t saivat turvavärit kevään tai kevättalven 1980 kuluessa. Lisäksi: mahtaako pikajunan sinisissä vaunuissa erottua helmapeltejä? Sekin puoltaisi 1970-lukua. | ||||
|
02.02.2022 19:03 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva, kiitokset siitä. | ||||
|
26.01.2022 09:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tampereella on jo nyt käytössä "saaripysäkki" Sammonaukio. Lisäksi "vasemman puolen" ovet avataan pysäkillä Opiskelija molemmissa ajosuunnissa, samoin pysäkillä Hervantakeskus suunnassa Pyynikintori. Kannattaa huomata, että useissa tilanteissa päätepysäkille tultaessa saatetaan siirtyä vasemmalle puolelle, jolloin saapuva vaunu avaa vasemman puolen ovensa. Hervantajärvellä tämä on hyvinkin normaali käytäntö. | ||||
|
24.01.2022 08:36 | Juhana Nordlund | ||
| Onko kuvan kaupunkibussi paikallisen liikennelaitoksen eli VAG:n bussi? Jos on, se on sitten hyvin tuore MAN (käytän valmistajan nykyistä kirjoitusasua). Vuonna 1970 VAG sai ensimmäiset VöV-standardin mukaiset MANit. Mallimerkintä tuli ilmi Eljaksen aiemmassa kommentissa. Kuvan bussi on hyvin siistin ja tuoreen näköinen, joten varsin todennäköisesti se on juuri VAG:n MAN. VAG:n kalustotietoutta: http://www.nahverkehr-franken.de/bus/vag_alte.html . | ||||
|
21.01.2022 12:17 | Juhana Nordlund | ||
| Todellakin, erittäin onnistunut kuva. | ||||
|
21.01.2022 06:19 | Juhana Nordlund | ||
| Sama 2664 on tuonut vähintään pari kertaa Sm5-kuljetuksen Helsinkiin. Kuvia löytyy vorg-galleriasta esimerkiksi vuodelta 2016. Nekin voivat olla sattumaa (tai harkittuja tekoja). | ||||
|
18.01.2022 11:17 | Juhana Nordlund | ||
| Jos tilastoon luetaan vuodesta 1861 alkaen kaikki ne vuodet, jolloin leveäraiteinen höyryveturi on omalla voimallaan "liikahdellut" maassamme, niin 2022 olisi sen mukaan 162. tähän joukkoon kuuluva vuosi. | ||||
|
17.01.2022 06:12 | Juhana Nordlund | ||
| Indikatiivissa toisen persoonan verbimuodon päätteenä on joko s tai x (x siis korvaa s:n). Ranskassa mm. kirjainyhdistelmien eu ja au perään ei kirjoiteta s vaan x. Sinä haluat -- Tu veux tai Sinä pystyt / voit -- Tu peux tai Olet 5 miljoonan arvoinen -- Tu vaux 5 millions | ||||
|
16.01.2022 18:08 | Juhana Nordlund | ||
| Ruotsissa henkilöautoja ja henkilöautotekniikkaan pohjautuvia autoja (ja monia muitakin autoja) tuli kuljettajan paikka vasemmalla puolella -periaatteella ajoon jo selvästi ennen Dagen H:ta. Kuvan auto voi sen puolesta olla jonkin verran vanhempaakin vuosikertaa Dagen H:n suhteen. | ||||
|
10.01.2022 15:10 | Juhana Nordlund | ||
| Pohjois-Haaga ja Lassila ovat molemmat Haagan kaupunginosan osa-alueita. Eivät siis sen kauempana. | ||||
|
|
10.01.2022 06:33 | Juhana Nordlund | ||
| Nähdäkseni tuo menee Uwen teorian mukaisesti. Piiloudutko opelta? -- Tu te caches du prof? Eli toiseen persoonaan persoonapääte s (joka on toki mykkä s), kuulostaa pilkunviilaukselta, mutta... kielenhuoltojutut ovat nimenomaan sitä (jopa silloinkin kun on kysymys näppäilyvirheestä). Mutta isot kiitokset Uwelle todella asiantuntevista kommenteista. |
||||
|
|
08.01.2022 11:51 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta taakse jäävä juna piiloutuu toisen suhteen. Piiloutua joltakin on ranskaksi se cacher de quelqu'un, mikä sisältää preposition de ja tuossa varoituskilven lauserakenteessa mainittu de korvautuu en-sanalla. Harmi että en osaa ilmaista teoriaani fiksummin, ranskaa osaavat ymmärtänevät pointtini. Uwe on myös oikeilla jäljillä mikäli tulkitsen hänen selostustaan oikein. | ||||
|
08.01.2022 10:39 | Juhana Nordlund | ||
| Aamukuva tämä on kiistatta, vaikka kellonajoista en lähde ihmeempiä arpomaan. Tuolloin ei kesäaikaa noudatettu, joten esim. klo 9 aamulla keskellä kesää aurinko oli jo melko korkealla. Varjojen perusteella aurinko paistaa idästä tai itäkaakosta, joten aamusta on joka tapauksessa kysymys. | ||||
|
07.01.2022 21:21 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos. | ||||
|
|
07.01.2022 21:08 | Juhana Nordlund | ||
| Karttalinkitkin vievät Töölön hallin suuntaan, mutta yllä näkyvä kuva on pohjoisempaa. | ||||
|
|
07.01.2022 21:07 | Juhana Nordlund | ||
| Ei halli vaan tulli (tätä kirjoitettaessa kuvatekstissä mainitaan Töölön hallin raitiovaunupysäkki). | ||||
|
06.01.2022 15:34 | Juhana Nordlund | ||
| O-kilvitetyn junan kuva tässä galleriassa on ollut katseltavissa jo huomattavan kauan, kuten kuva https://vaunut.org/kuva/6226 paljastaa. Kovin paljon vanhempia "O-junatilanteita" ei oikein ole ollut mahdollista kuvata, paitsi jos tosiaan jotkut loisteputkijutut otetaan mukaan. Muistelisin, että Sm-kaluston reittikilpien nauhat päivitettiin tultaessa kesään 2002, kun Leppävaaran kaupunkiradan myötä tuli uudistunut reitistö. Äkkiseltään sanoisin, että mm. O oli puuttunut ennen tuota päivitystä. | ||||
|
05.01.2022 07:50 | Juhana Nordlund | ||
| Ensimmäisenä Rosina Heikelin puistossa kääntyvä raitiolinja voi todellakin olla Jyrkin mainitsema Meilahteen venytetty linja 7 vuonna 2023. Uutta linjaa 5 (Eira - Kamppi - Meilahden sairaala) ei taideta saada perustettua vielä siihen mennessä. | ||||
|
|
05.01.2022 06:16 | Juhana Nordlund | ||
| Meilahteen on tulossa kolmen raitiolinjan päätepysäkit lähivuosina. Nyt siellä on yksi, eli linjan 3 päättäri Kuusitiellä. Meilahteen ollaan johtamassa myös linjat 5 (uusi linja) sekä 7, joka sekin muuttuu aika lailla nykyiseen nähden. Tämän hetken tiedon valossa linjaa 5 varten rakennetaan Rosina Heikelin puiston kääntöpaikka tätä kuvaa ajatellen vasemmalle. HSL:n raportissa Kuusitiellä kääntyvien linjojen tulevaisuudesta pidemmän päälle ei ole täyttä varmuutta. Alkuun Kuusitielle on saatava ainakin ohitusraide, jotta sinne voidaan järjestää kahden linjan päätepysäkki (linjat 3 ja 7). On myös mahdollista, että toinen niistä linjoista jossain vaiheessa johdetaan kääntymään lähelle Meilahden sairaala-aluetta jollekin kolmannelle kääntöpaikalle (ainakin Haartmaninkatua on ehdotettu). Tästä aiheesta on materiaalia HSL:n päätöksentekoasiakirjoissa ja niiden liitteissä. HSL:n hallituksen 14.12.2021 pöytäkirjasta ja sen liitteistä saa jo aika paljon selkoa tulevaisuuden raitiolinjojen suhteen. | ||||
|
04.01.2022 13:11 | Juhana Nordlund | ||
| Sillalla näkyvä moottorivaunu on, ja on ollut alusta pitäen, sarjaa Dm4. Kolmosissa oli moottorittomassa päässä matkatavaratila, ja sen kohdalla oli vaunun kummallakin sivulla pariovet. Kuvan vaunussa ei niitä ole. | ||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
31.12.2021 17:51 | Juhana Nordlund | ||
| Oikein mukava kuvakokoelma Sr3:sta, kiitos siitä! Ja iloista uutta vuotta Stefanille ja kaikille muillekin alasta kiinnostuneille! | ||||
|
26.12.2021 17:09 | Juhana Nordlund | ||
| Sävylasin taakse jäänyt alue näkyy hieman tummempana näyttäen tässä ehkä turkoosilta. | ||||
|
25.12.2021 20:11 | Juhana Nordlund | ||
| Tosin Wärtsilä tuli lopulta vain kahden proto-Dr16:n (2803 ja 2804) moottoriksi. | ||||
|
25.12.2021 10:52 | Juhana Nordlund | ||
| Lajinsa ensimmäinen. | ||||
|
25.12.2021 10:22 | Juhana Nordlund | ||
| Rauhallista joulua myös meiltä. Kaunis joulupäivän kuva. Kuvassa näyttäisi olevan ennettä tulevastakin, eihän Railship-liikenne ollut ehtinyt käynnistyä vielä jouluun 1974 mennessä. Seuraavana keväänä se käynnistyi. |
||||
|
23.12.2021 08:44 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvauspäivä oli pääsiäissunnuntai, mikä on osaltaan voinut vaikuttaa kalustoruuhkaan varikolla. | ||||
|
21.12.2021 16:14 | Juhana Nordlund | ||
| Enpäs tullutkaan ajatelleeksi, että tässäkin kohtaa on mahdollista syyllistyä ylinopeuteen. :) | ||||
|
|
21.12.2021 07:25 | Juhana Nordlund | ||
| No jopas. Ei siinä sinänsä mitään ihmeellistä ole, että tämä tuli sattumakuvana. Mutta kun seuraavakin sattumakuva on tämä sama (pikkukuvan mukaan), niin se on jo aika hyvin. Hyvää kuvaa toki sopii mainostaa sattumageneraattorinkin avulla. | ||||
|
21.12.2021 06:47 | Juhana Nordlund | ||
| Hassu näköharha pikaisella ensivilkaisulla: ihan kuin muka EFs:n ja Gfotien välissä olisi Sm2-runko! :D Oikeasti siinä on tietenkin Rx ja Expt. | ||||
|
18.12.2021 22:03 | Juhana Nordlund | ||
| Yksi parhaimmista junakuvista, mitä olen pitkään aikaan nähnyt. Hyvää työtä, Oula. | ||||
|
16.12.2021 06:06 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstin mukaan tässä olisi Eioc, mutta oikeasti kuvassa näyttää olevan itse Sm2, eli moottorivaunu ja sen osasto numero 3. Ohjausvaunun vastaavassa kohdassa (yksikön osasto 4) erottuu hyvin WC-tilojen seinät. | ||||
|
15.12.2021 19:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kesällä 2015 ei ehkä ensimmäiseksi tullut mieleen se, että M-junat heräisivät vielä joskus henkiin. Tosin niiden uusi tuleminen tapahtui Tampereella. Mutta kokonaan katoavia ja kadonneitakin asioita kuvassa kyllä nähdään, nimittäin Sm5-yksiköiden väritys. Junakalusto Oy:n logoa ei enää näe missään yksikössä, eikä niitä muutenkaan ollut kuin kahdessa ensimmäisessä Sm5:ssä. | ||||
|
29.11.2021 16:22 | Juhana Nordlund | ||
| Saneeraamattomiin Sm2-yksiköihin alkoi ilmestyä ohjaamoilmastointeja kesän 2003 paikkeilla. Sitä ennen niitä oli asennettu tietenkin saneerauksen yhteydessä. Kuvausajankohtana 2008 ohjaamoilmastointi kattoi varmaankin jo koko sarjan. | ||||
|
28.11.2021 12:21 | Juhana Nordlund | ||
| Mahdollisuudet tuohon (Dr13+Ed/Eds+...) ylipäänsä rajoittuisivat vuosiin 1998 - 2000, olettaen että puhutaan normaaleista aikataulunmukaisista IC-junista. Dieselvetoisia IC-junia, joissa ylipäänsä on ollut kaksikerroksisia vaunuja, on tietenkin kulkenut esimerkiksi välillä Seinäjoki - Vaasa. Minun käsittääkseni veturi oli jotakuinkin aina Dv12, jos ei yksin niin tuplana. Dr13-vetoisia IC-junia on aikanaan liikkunut ainakin Porin ja Jyväskylän IC-reiteillä. Mutta silloin ei ollut kaksikerrosvaunuja vielä rautateillämme. Myös yksikerroksisista IC-vaunuista koostuvissa junissa tarvittiin aggregaattivaunuja veturin ollessa Dv12 tai Dr13. Yllä näkyvä kuva on erityisen hyvä esimerkki, aggregaattivaunu näkyy heti veturin jälkeen. | ||||
|
27.11.2021 17:13 | Juhana Nordlund | ||
| Anttilassa oli joskus myynnissä Liman pienoisrautatiemateriaalia, ainakin peruspakkauksia. Omat havaintoni ovat 1980-luvulta, vieläpä melko läheltä kuvan näkymäaluetta. | ||||
|
26.11.2021 21:44 | Juhana Nordlund | ||
| Joukkoliikennefoorumin jäsen oli kysynyt, mikä vaunu menee museoon, ja saanut vastaukseksi että 104. Linkki: http://jlf.fi/f13/2308-nokkajunien-museointi/index4.html#post238995 | ||||
|
|
26.11.2021 17:47 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa näkyvä Stockmann myi Fleischmannia mm. 1960-luvulla. Samoin Alba, josta John mainitsi edellä (muttei maininnut Fleisua erikseen nimeltä). Muistelisin, että Winterin lelukauppa niin ikään myi Fleischmannia jo 1960-luvullakin, 1970-luvulla myi varmasti, ostin vaunun tuotenumerolla 5174 ainakin sieltä. Sitävastoin vaunut tuotenumerolla 5184 tilasin postiennakolla suoraan maahantuoja J. Jokipiiltä. Samoin välivaunut 4432 moottorijunasettiin 4430 (DB BR 614), jonka taas olin hankkinut Stockalta. | ||||
|
|
26.11.2021 06:21 | Juhana Nordlund | ||
| Jep, Raitio-lehden 3 / 1980 uutispalstalla kerrotaan, että "Kolmen Sepän aukion (ent. Raitiotientori) radanmuutostyöt toteutettiin 4.8.1980. Lasipalatsilta etelään kulkeva raitioliikenne katkaistiin alkuillasta". | ||||
|
25.11.2021 16:08 | Juhana Nordlund | ||
| Onko ensimmäinen vaunu peräti Eikt? Kylkitekstissä voisi olla jotain viitettä kahvilasta tai kahvila-ravintolasta. | ||||
|
23.11.2021 18:36 | Juhana Nordlund | ||
| Rauhalan Jorman mainitsema ratikkapysäkkikilpi vuodelta 1952 oli käytössä peräti 1990-luvun puolenvälin tienoille asti. Kävin läpi vuosina 1996 - 97 ottamiani raitiovaunuaiheisia kuvia, ja niiden perusteella tuo Ratti-Karian esiastetta kuvaava kilpityyppi oli käytössä ainakin keväällä 1996. Kaikissa vuonna 1997 ottamissani ratikkakuvissa pysäkkikilpenä oli jo uusi versio, jossa vaunu on hyvin pelkistetty. | ||||
|
23.11.2021 08:53 | Juhana Nordlund | ||
| Minä käsitin tuon infrajutun ilmeisesti samalla tavoin kuin Topikin, eli kallistuvakoriseen ratkaisuun päätymistä perusteltiin sillä, että ei ollut tarpeen rakentaa erillisiä suurnopeusratoja esimerkiksi Ranskan mallin mukaan. Pendolino valikoitui sitten kalustoratkaisuksi omine seurauksineen. Nopeuksien nosto ylipäänsä edellytti ja edellyttää kunnollista ratainfraa. Nyttemmin (2012 lähtien) on voitu liikennöidä yli 160 km/h nopeuksilla myös veturivetoisilla junilla, vaikka vaunuissa ei ole korinkallistusta. Se edellyttää tietenkin mahdollisimman suoria radanosuuksia. Käytännössä se koskee muuta kaksikerrosavaunukalustoa paitsi makuu- ja autovaunuja. Pendolinon nopeuseduksi on jäänyt vain se, että sillä voi korinkallistuksen toimiessa ajaa kaarteissa tietyn verran suuremmalla nopeudella verrattuna kallistumattomaan kalustoon. Eli veturivetoiset junat joutuvat hidastamaan Pendolinoja useammin kaarteissa. Lisäksi Lahden oikoradalla Pendolinon suurin sallittu nopeus on 220 km/h, eli hieman korkeampi kuin veturivetoisten junien 200 km/h. |
||||
|
|
22.11.2021 17:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tuosta eri valmistajien tuottamien hyvin samannäköistä vaunuista tuli mieleen, että 1960- ja 70-luvuilla myös joidenkin HKL:n bussien korit olivat sangen samannäköisiä kahdella eri korivalmistajalla. 1960-luvun alussa sekä Helko että Wiima rakensivat HKL:lle todella samannäköisiä koreja. Myöhemmin samalla ja seuraavalla vuosikymmenellä Wiima ja Turun Autokori tekivät keskenään hyvin samanlaisia koreja liikennelaitoksille. Itse asiassa jo 1950-luvulla HKL:lle tuli Ajokilta ja Valmetilta liki identtisiä koreja Scania-Vabis -alustoille. Käsitykseni on, että tilaajalla oli vaikutusta kaluston ominaisuuksiin varsin yksityiskohtaisestikin joidenkin asioiden osalta. | ||||
|
|
21.11.2021 18:44 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa noita raapamia näkyy jo huhtikuussa 1993 ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/raitiovaunut/HKL_320_3.jpg | ||||
|
|
21.11.2021 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Näkyvimmät kolhut ovat itse asiassa melko vanhaa perua. Niitä näkyy muun muassa 6.9.2008 ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Nordtrikk2008/2008-09-06/060908+015A.jpg | ||||
|
|
21.11.2021 16:52 | Juhana Nordlund | ||
| Oulunkylä. Kustaankartano. | ||||
|
21.11.2021 07:12 | Juhana Nordlund | ||
| Sr2 / Re 460: 3000 mm | ||||
|
20.11.2021 14:46 | Juhana Nordlund | ||
| Lisätään tähän keskusteluun vielä kuvalinkki https://vaunut.org/kuva/47062 . Ylempänä näkyvä Kutvosen Juhan ottama kuva on siis vuodelta 1999, jolloin Leppävaaran kaupunkiradan rakentaminen oli jo käynnissä. Noin aikaisessa vaiheessa maastossa ei koko linjan pituudella näkynyt vielä montakaan merkkiä tulevista raiteista, tässä on sentään tehty tilaa kaupunkiradan raiteille. Hakutoiminnolla voi jäljittää asiaan liittyviä kuvia rakentamisen ajalta muina vuosina, esimerkiksi vaunut.org:n perustaja Janne Määttä on kuvannut Pitäjänmäelläkin mm. vuosina 2000 ja 2001. |
||||
