2560-68970 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.10.2021 07:15 Juhana Nordlund  
  Lisäsin pari kuvaa noilta sijoilta, kuvausvuosi 2018, galleriaan: http://vaunut.org/kuva/150732 ja http://vaunut.org/kuva/150733
kuva 13.10.2021 18:45 Juhana Nordlund  
  Sarjan 181 - 186 vaunuistakin liikenteeseen palautui tietenkin vain ne yksilöt, jotka olivat säilyneet vuoteen 1975 asti. Ainakin yksi oli ehtinyt poistua sitä ennen.

Kaksiakselisia vaunuja ei sentään otettu enää uudelleen liikenteeseen. Muistaakseni HKL:n kalustoluettelossa esiintyi muutama sarjan 163 - 180 moottorivaunu melko pitkään 1970-luvulla. Yksi niistä oli myöhemmin museoitu HKL 169.
kuva 11.10.2021 08:08 Juhana Nordlund  
  Junien todellisuuteen mahtuu monenlaisia säitä. Kaikki kuvat eivät voi olla kesäiseltä auringonpaisteelta, vaikka niissä oloissa on sinänsä mukava liikkua ulkona kamera mukana. Toisaalta auringon paistaminen kirkkaalta taivaalta ei useinkaan ole itse kuvaa ajatellen kovin mukava juttu. Varsinkin alhaalta paistava aurinko voi olla hyvinkin kiusallinen pitkiksi ja laajoiksi muodostuvien varjojen takia. Vastavaloonkin kuvaaminen tuo joskus mukaan omat haasteensa. Harmaassa säässä kuvaaminen on usein kaikista vaivattominta.

Niinpä tämäkin kuva on monella tapaa onnistunut.
kuva 08.10.2021 20:51 Juhana Nordlund  
  Ja silloin keskellä päivää vaunu 19 ei ollut ajossa. Niinpä se on yhä ainoa vaunu, josta minulta puuttuu kuva. Myöhemmin Tampereelta poistuttuamme kyllä huomasin avoimesta datasta, että 19 oli tullut jonkun toisen vaunun tilalle, 19:han näkyy yhdessä tämänkin kuvasarjan kuvassa.
kuva 08.10.2021 20:46 Juhana Nordlund  
  Vahinkoja sattuu, mutta onneksi tällaiset pikkuvirheet ovat helposti korjattavissa. Hienot kuvat!

Mekin kävimme Tampereen ratikalla ajelemassa lauantaina 25.9., mutta olimme sen verran aikaisin liikkeellä, että kadut olivat ihan märkiä aamupäiväisen tihkusateen jäljiltä.
kuva 08.10.2021 19:57 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa 14:n nimi on Ensio (kuvatekstissä mainitaan tätä kirjoitettaessa Eino). Ension nimipäivä on 9.6., jolloin vaunu saapui Tampereelle. Eino viettää nimipäiväänsä vasta 17.11.
kuva 08.10.2021 18:18 Juhana Nordlund  
  Käyttäjä nordlju on kuullut kutsun. Tuo mitä kuvatekstissä kerrotaan, vastaa täysin omia käsityksiäni. Kuvassa näkyvän kevyen liikenteen tien kohdalla meni noin vuonna 1999 tilapäinen raide, joka kääntyi kohti Pohjois-Haagaa eli johti silloiselle Vantaankoskenradalle. Kyseinen tilapäinen, kaupunkiradan työmaihin liittynyt järjestely näkyy oikeanpuolimmaisena kuvassa http://vaunut.org/kuva/131486

Pärnäsen tontilla oli tosiaan teollisuusraiteen jämiä pitkään, ja jotain jäänteitä lienee maastossa yhä, vaikka itse Pärnäsen liiketila on kadonnut sekin jo kauan sitten. Teollisuusraide tosiaan oli samassa kohdassa, jossa on mennyt hyvin kauan sitten Rantaradan linjaus.
kuva 04.10.2021 18:37 Juhana Nordlund  
  Ja joillakin osuuksilla, kuten kuvassa, katuradan kiskot on sijoitettu ajoneuvoliikenteen kanssa samoille kaistoille.

Liittyykö taustalla näkyvä auto tuohon työkoneen siirtoon? Auto menee vasenta kaistaa, ja ajattelin että sen tarkoituksena on varoittaa takana tulevasta työkoneesta.
kuva 02.10.2021 18:58 Juhana Nordlund  
  Äkkiseltään sanoisin, että kyseessä on juna 9993 Toijala - Nokia jonain arkipäivänä (ei lauantaina kuten 2.10.2021). Mutta hieno juttu, että Tampereenkin seudulla on lähijunaliikennettä.
kuva 02.10.2021 16:40 Juhana Nordlund  
  Toki on varmasti sillä tavalla, että tunnuksen Dr12 aikana Huru12:t ovat todella harvoin vierailleet tuolla suunnalla, mutta samoista vetureistahan tässä joka tapauksessa puhutaan.
kuva 02.10.2021 16:37 Juhana Nordlund  
  No ainakin Hietalahteen on: http://vaunut.org/kuva/107748 Itse tuolla suunnalla asuneena olen kuvan (yllä) näkymäalueella nähnyt Hr12:n muutaman kerran, ja ehkä noin kerran jopa Hr13:nkin.
kuva 01.10.2021 12:14 Juhana Nordlund  
  Itse en ihan tuohon aikaan kuvia ottanut, mutta sitäkin enemmän katselin juuri noita sataman junia. Isäni otti joskus juniakin sisältäviä kuvia, kuten tämän: http://vaunut.org/kuva/106856 Siinäkin Vempun lyhyt pää on kohti satamaa. Pitkä pää on siten kohti pohjoista, Tapsan kuvatekstissä on nyt alkuun näkyvissä ajatusvirhe?

Syytä en tiedä, miksi veturit olivat johdonmukaisesti tuon suuntaisesti, mutta noin se tosiaan oli "aina". Sitä tosin jäin miettimään, näinkö joskus Jätkäsaaren suunnalla tupla-Vempun. Hämärä muistikuva on, että ehkä kerran tai pari sellaisenkin olisin tuolla nähnyt, ja niissä taisi olla lyhyet päät vastakkain. Asuimme siis 1966 - 73 paikassa, jonka olohuoneen ikkunasta ja parvekkeelta näkyi suoraan tuolle linkin kuvan ratapihalle. Ennen kouluikää katselin niitä junia todella paljon ja ahkeraan, kun ei oikein muutakaan tekemistä aina ollut.
kuva 22.09.2021 14:02 Juhana Nordlund  
  Esa: Kyllä suomalaisia korinrakentajia varmasti kiinnostivat länsinaapurin markkinat tuossakin tilanteessa, mutta tietääkseni mitään suurkauppoja sinne ei saatu tuon tiimoilta. Myöhemmin, 1970-luvulta lähtien, varsinkin Wiima myi jonkin verran koreja Ruotsiin vähän suuremmissakin erissä. Ilmeisesti tiivis yhteistyö Volvon kanssa kantoi hedelmää tämänkin suhteen. Kaupunki- ja seutubussit hankittiin Ruotsissa kyllä hyvin voimakkaasti heidän omalta teollisuudeltaan niin paljon kuin se oli mahdollista. 1980-luvulla Wiiman ja Kutterin ohella Ajokki ja Delta-Plan (1982 lähtien olivat samaa konserniakin) myivät myös kohtuullisen hyvin Ruotsiin. Mutta silloin liikenteen siirtymisestä oikealle puolelle oli kulunut jo aikaa.

Tuon Dagen H:n suhteen kannattaa muistaa kuitenkin se, että huomattavan kaupan Tukholmaan saivat brittiläinen Leyland ja saksalainen Büssing. Ilmeisesti Ruotsin omien valmistajien kapasiteetti oli noin ison hankinnan kannalta kovin tiukilla. Suuria hankintoja samaan aikaan tekivät monet muutkin liikennelaitokset (tai niihin rinnastettavat yhtiöt) kuin vain SS / SL.

Tuo mitä Erkki mainitsi vuoden 1858 tapahtumista on totisinta totta. Tosiaan sitä ennen Suomessakin mentiin virallisesti tien vasenta laitaa, joskin ei kovinkaan konevoimaisesti. Oikealle siirtyminen oli kätevää tehdä jo hyvissä ajoin!
kuva 22.09.2021 12:52 Juhana Nordlund  
  Esikatselukuvasta ("pikkukuvasta") päättelin, että kuvassa olisi aito täysikokoinen juna. Eipäs ollutkaan. Todella hyvä malli, ja valaistuksenkin puolesta kertakaikkisen mainio tunnelma. Matkustajavaunun ikkunat paljastavat (samoin ovi), että juna ei olekaan mittakaavaa 1:1, vaan jotain pienempää. Hieno kuva ja mahtavat mallit.
kuva 22.09.2021 08:14 Juhana Nordlund  
  Kuvan bussi on Scania-Vabis koria myöten. Se voi olla esimerkiksi mallia CF76. En saa selvää järjestysnumerosta, siksi en pysty erottamaan, mikä yksilö se on.

Tuon aikakauden Scania-Vabis-busseja on tehty kolmea versiota liikenteen kulkusuuntia ajatellen. Vanhimmat tehtiin nimenomaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen kuljettajanpaikan sijaitsessa oikealla ja ovien vasemmalla. Vuonna 1967 ne muutetiin edellisiin nähden peilikuviksi, eli kuljettajanpaikka ja ovet vaihtoivat puolta. Toinen ryhmä oli siirtymäajan bussit ("omställningsbussar"), joissa kuljettajanpaikka sijoitettiin valmiiksi vasemmalle, vastaavasti pysyvään käyttöön tarkoiteitetut ovat sijoitettiin oikealle. Koska nämä bussit otettiin käyttöön jo ennen Dagen H:ta (päivää jolloin tieliikenne muuttui Ruotsissa oikeanpuoleiseksi), niihin sijoitettiin väliaikaisovet vasemmalle kyljelle. Väliaikainen etuovi sijoitettiin kuitenkin etuakselin takapuolelle, koska kuljettajan tilat olivat samalla sivulla etuakselin etupuolella. Väliaikaiset ovet poistettiin Dagen H:n jälkeen tarpeettomina. Kolmas ryhmä olivat suoraan oikeanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitetut bussit, joissa kuljettajanpaikka ja ovet olivat valmiiksi sopivissa paikoissa.

Dagen H ei tullut yhtäkkiä, se oli päätetty jo vuosia ennen syyskuuta 1967. Liikennöitsijät pystyivät varautumaan muutokseen, ja osa kalustosta tilattiin / hankittiin suoraan oikeanpuoleiseen liikenteeseen kuukausia tai jopa noin vuoden "etuajassa". Iso haaste tietenkin oli kokonaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen hankittu kalusto. Tuossa tilanteessa vähänkin jo ikääntyneempi bussi siirtyi pois käytöstä ja pääsääntöisesti nuorimmat kokonaan vasemmanpuoleisen liikenteen bussit saneeratiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Näin siis pääpiirteittäin. Oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtyminen koitui joidenkin paikkakuntien raitioteiden kohtaloksi, Tukholmassa myös Scania-Vabis Metropol -dieselbussien kohtaloksi. Muutama Metropol jäi museoautoksi Ruotsiin, lähes kaikki laivattiin kauas ulkomaille vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. Sama koski isoa osaa mallin C70 Capitoleja. Etenkin Tukholman C70 Capitolit joutuivat pois Ruotsista kokonaan.

Kun kuvan bussi on etumoottorirakenteinen, niin edellä mainitut Metropolit ja Capitolit olivat takamoottoribusseja. Kuvan CF76 on periaatteessa samaa korisukupolvea kuin viimeisesti Capitolit (C76). Capitoleista mallit C75 ja C76 saneerattiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen, sen verran nuoria ne olivat 1967. Myös joidenkin kaupunkien C70:t muutettiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen soveltuviksi.
kuva 04.09.2021 08:39 Juhana Nordlund  
  Olen ottanut kuvan https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/junat/Hr1_1004_2.jpg tuolloin, ja kirjannut kuvauspäiväksi 4.9.1981. En välttämättä löydä itseäni Tapsan kuvasta, mutta sama iltapäivä ja juna tuo on. Tuo juna oli aikataulunmukainen henkilöjuna, vetovoima kuitenkin poikkesi tavanomaisesta.
kuva 03.09.2021 10:55 Juhana Nordlund  
  Niin, 1990-luvun autoja tuossa etualalla (aidan / kaiteen takana) näkyy useampikin. Kuvausvuonna niillä oli ikää kymmenisen vuotta, joillakin hieman vähemmän, joillakin jo enemmän. Punainen BIH-kilpinen auto lienee kuvaushetkellä noin 8-vuotias.
kuva 02.09.2021 07:05 Juhana Nordlund  
  > Oikea numero oli siis 211 365-2

Toki tällä tavoin, kiitos oikaisusta. Kysymys oli huolimattomuusvirheestä kopioidessani tietoja saksalaislähteestä. Silmät näkivät yhtä, sormet tekivät toista.
kuva 01.09.2021 19:01 Juhana Nordlund  
  Nuo pyöreät takavalot olivat Hellan oman aikansa mallia. Niitä oli erityisen paljon Wiiman tietyn aikakauden bussien takavaloina (myös äärivaloina edessä ja takana kaupunkikoreissa). Wiiman nk. HKL-korin takavaloina ei juuri muita esiintynytkään. Myös maantiemalleissa M-64, M-68 ja M-68 Lux Hellan pyöreät takavalot olivat vakiotavaraa. 1970-luvulla siirryttäessä malleihin K100, M100/M200/M300 takavalot päivittyivät. Paitsi että K100:aan pyöreät valot tulivat hyvin pian takaisin, varsinkin liikennelaitosten hankkimiin busseihin. Sama toistui, kun siirryttiin malliin K202. Esisarjan autoihin tuli kulmikkaampia takavaloja, mutta esimerkiksi HKL:n K202:siin ja sen nivelversioon N202 tuli tuttuja Hellan pyöreitä takavaloja. Samanlaisia lyhtyjä asennettiin toki muihinkin kuin Wiimoihin, liikennelaitoksille toimitettuihin Turun Autokori -merkkisiin koreihin tuli johdonmukaisesti tuota valokalustetta, samoin Ajokki TK4330:iin. Myös niiden seuraajiin Delta Cityyn ja Ajokki 5300:aan. Tosin Deltoissa tuollaiset takavalot olivat oikeastaan harvinaisuus, ensimmäisinä tulevat mieleen Turun ja Helsingin liikennelaitosten tietyt Scania-takatuupparit, samoin HKL:n Sisut 970 - 989. Joihinkin Deltoihin tuollaisia takavaloja tuli myöhemmin jälkiasennuksena. Ajokki City, joka edusti samaa aikakautta kuin Wiima K202, oli myös yksi sellainen korimalli, jossa noita jo vanhahtavia takavaloja esiintyi, ainakin joidenkin liikennöitsijöiden tiettyjen hankintaerien busseissa.
kuva 01.09.2021 07:40 Juhana Nordlund  
  Kuvan tilanteessa tällä veturilla on uudelleen alkuperäinen järjestysnumero. Vuonna 1968 tunnukseksi oli tullut 211 1365-2. Tämä on samalla suurinumeroisin V 100.10-sarjan vetureista, ilmeisesti uusinkin. V 100.10 = BR 211. Hieman tehokkaampia V 100:sia eli sarjaa V 100.20 (myöh. BR 212) valmistettiin sitten edellisten jatkoksi, tai rinnalle - miten vain, vuoteen 1966 asti. Tosin ensimmäinen tehokkaampi, vuonna 1960 V 100.20:seksi luokiteltu yksilö valmistui jo ensimmäisen V100.10-tuotantoerän yhteydessä 1950-luvun lopulla. Ensimmäinen isompitehoinen V 100 oli siis alkujaan sarjassa V 100.10. Sen jälkeen kun se oli siirretty uuteen sarjaan, V 100.10-sarjaan jäi tyhjä kohta V 100 006:n paikalle. Ihan alkujaan järjestysnumerot olivat sen verran lyhyempiä, että V 100 -merkinnän perään tuli kolminumeroisia järjestysnumeroista 001, 002, 003 jne., ja ne muutettiin myöhemmin muotoon 1001, 1002, 1003 jne. Uwe voi täydentää tätä selostusta, jos olen ymmärtänyt jotain väärin.
kuva 30.08.2021 19:24 Juhana Nordlund  
  Sattumakuva sattumalta. Ilarille vastaan, että ensimmäisessä nivelsarjassa (NRV1) oli takavalokalusteina sellaiset, jotka tässäkin näkyvät. Kakkossarjassa oli ja on kulmikkaammat takalyhdyt.

Siinä vaiheessa kun vaunuihin alettiin asentaa väliosia, taakse ilmestyi lisäjarruvalo. Tosin ykkössarjalaisista vain 10 sai mainitun väliosan, mutta lisäjarruvalo tuli niihinkin. Väliosattomiksi jääneet NRV1:t on nyttemmin poistettu. Kuvan vaunu HKL 66 on myös poistettu. Lähimmät sisaret, jotka saivat väliosan, ovat 63 ja 68. Niiden numerot ovat nykyään 121 ja 122. Väliosalliset vanhemman sarjan nivelet ovat siis 113 - 122. Ainakin osa niistä ehti liikkua väliosallisina vanhalla järjestysnumerolla.
kuva 15.08.2021 07:59 Juhana Nordlund  
  Vaunu 04 (kuvassa) on saapunut neljäntenä. Tähän mennessä sarjan vaunut ovat tulleet Tampereelle numerojärjestyksessä. Lajinsa ensimmäinen tuli ensimmäisellä kerralla vajaavarusteltuna testiajoja varten ja lähti myöhemmin takaisin tehtaalle pohjoiseen. Aikanaan se siis saapuu Tampereelle toisenkin kerran (vaunun nimi määräytyy tietenkin ensimmäisen kerran perusteella).
kuva 14.08.2021 10:01 Juhana Nordlund  
  Kiitos korjauksesta.
kuva 14.08.2021 09:50 Juhana Nordlund  
  Tämä(kin) kohta jäi syrjään ratalinjan suhteen 1980-luvun alun suurissa oikaisuissa. Oikaisulle tuli samanniminen korvaava seisake lyhyeksi aikaa.
kuva 14.08.2021 09:46 Juhana Nordlund  
  Kauempana näkyvä vaunu on saapunut paikalle matkustajien jättöpysäkiltä, eli samasta kohdasta, jossa oikeanpuoleinen vaunu näkyy. Taaempi vaunu vaihtaa suuntaa ja raidetta, ja tulee seuraavaksi lähtölaiturille (vas.), jossa matkustajia onkin jo valmiina. Normaalirutiineissa vaunut liikkuvat tällä tavoin Pyynikintorilla. Hämeenpuiston suunnasta tultaessa ennen tätä pysäkkiä on vain myötävaihde, raiteen vaihtaminen ennen pysäkkiä ei ole mielekästä (edellyttäisi "vekslausta" ellei sitten tulla vasenta raidetta jostain syystä).
kuva 14.08.2021 09:37 Juhana Nordlund  
  Kuvausajankohtana lukee tällä hetkellä 13.8. Kuva on tietenkin vanhempi, ei vaunu 04 enää tällä viikolla ole ollut vakuutusyhtiön mainosteipein koristeltuna. Taustaväri on kuvan asussa juuri se turkoosi, jonka Laurikin toteaa. Tämä sama vaunu liikkui ainakin jo 9.8. pinkissä asussa mainostaen sähköyhtiötä. Kuva: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Tam​pere2021-08/IMG_17576A.jpg
kuva 12.08.2021 09:19 Juhana Nordlund  
  Tässä on tosiaan normaalin liikenteen Ukko-Pekka jännitteisien lankojen alla Helsingin asemalla. Tällaista ei tapahtunut kovinkaan pitkään.
kuva 10.08.2021 12:59 Juhana Nordlund  
  Noita on siellä täällä. Itse taisin havaita vastaavia Porin radalta joskus nelisenkymmentä vuotta sitten (siinä vaiheessa siis kiinnitin asiaan huomiota, sillat ovat vanhempia - samoin varhaisimmat matkustuskokemukseni). Minäkin arvelen, että ratkaisuun on päädytty taloudellis-tuotannollisista syistä. Selkeä ja yksinkertainen rakenne, helppo tehdä ja kustannustehokas. Estetiikka ei ole ollut ykköskriteeri.
kuva 10.08.2021 09:35 Juhana Nordlund  
  Kyllähän sinne sellainen tulee.
kuva 10.08.2021 07:11 Juhana Nordlund  
  Totta, voisi se olla parempikin. Kävelymatka Sorin aukion pysäkiltä kaukobusseille on kuitenkin paljon lyhyempi kuin jostain Koskipuistosta. Oman käsitykseni mukaan yhteys Tampereen linja-autoasemalta yliopistolliseen sairaalaan kuitenkin parani raitiolinjan tulon myötä. Sairaalan päässä aiempi bussilinja 1 jäi aika kauas, vaikka linja-autoaseman kohdalla se tuli sunnilleen yhtä lähelle kuin ratikka.
kuva 08.08.2021 14:30 Juhana Nordlund  
  Kyllä, vieläpä hyvinkin lähellä tuota paikkaa, heti kadun toisella puolella. Kuvaa otettaessa raviradalla olikin aktiivista toimintaa, mistä kertoivat hevosten hirnahduksien lisäksi muut äänet sekä hevosen jätösten tuoksahdukset.
kuva 08.08.2021 11:29 Juhana Nordlund  
  Pysäkin nimi on Palvaanniemi. Pysäkki palvelee (vielä tämän päivän 8.8.2021) saman nimistä aluetta, samoin Vuohenojaa. Aikataulujen ja linjojen muuttuessa tämän alueen joukkoliikenteen käyttäjät joutuvat etsimään palvelut eri paikasta, esimerkiksi hyödyntämällä linjoja 6, 9 tai 19. Jossain muistaakseni käytiin keskustelua, olisiko Vuohenoja tarvinnut oman ratikkapysäkin. Sitä ei kuitenkaan tullut eikä vähään aikaan tule.
kuva 08.08.2021 11:13 Juhana Nordlund  
  Siinä on kovin kuivaa nurmirataa. Rakenne tulee esille paremmin kesän 2020 tilanteesta: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Rai​de-Jokeri/IMG_13880A.jpg
kuva 08.08.2021 07:57 Juhana Nordlund  
  Vaikka Nyssen alaisuudessa tässä kohtaa Hervannan valtaväylää ei linja-autoliikennettä kulje 9.8. lähtien, pysäkki jäänee. Linjastoa päivitetään aivan varmasti nyt alkavien aikataulujen jälkeenkin, ja joskus tässä voivat jotkut bussit pysähtyä. Joko Nyssen tai sitten jotkut ihan muut, markkinaehtoistakin liikennettä tuolle suunnalle voi joskus tulla, tietenkin säännöksiä noudattaen. Vaikka pysäkki on raitiotien vieressä, voi valtaväylää kulkeva bussi muodostaa silti sellaisen yhteyden, joka ei ole päällekkäinen raitiolinjan kanssa.
kuva 06.08.2021 20:03 Juhana Nordlund  
  Eikä mikä tahansa Ruotsinlaiva, vaan 2749 tai sitä suurempinumeroinen.
kuva 01.08.2021 07:58 Juhana Nordlund  
  Kyllä tällaiset kuvat miellyttävät aina. Näissä silmä lepää. Otin tuon näkökohdan ensimmäinen / ei ehkä sittenkään ensimmäinen esille siksi, että sivustoa katsova todennäköisesti ottaa kuvatekstin tiedon varmana tietona. Toivottavasti osasin antaa palautteeni rakentavassa hengessä, se oli tarkoitus, ja rakentavalla tavalla haluan tämän jatkonikin esittää. Tampereen raitiotien historia on ehtinyt olla monivaiheinen jo ennen liikenteen virallista aloittamista. Nimenomaan Hervannan päässä vaunuja on liikkunut eri tarkoituksissa jo vuoden päivät. Jos tarkkoja ollaan, Insinöörinkadun tässä kohdassa hieman lyhyemmän aikaa, tässähän ollaan Atomipolun eteläpuolella, kuten paikalliset ainakin tunnistavat. Mutta joka tapauksessa, matkustajiakin on ehditty jo tähän mennessä viedä kolmoslinjalla eri aikataulujen mukaan. 10.5.2021 alkoi kausi, jolloin pääsi matkustamaan vain paikanvarauksen pohjalta, ja kyytiin otettiin vain Etelä-Hervannan ja Pyynikintorin pysäkeiltä. Liikenne alkoi keskipäivällä. Sen jälkeen liikennöintiaika on laajentunut molemmissa päissä alkuperäisestä klo 12 - 18, eikä varauksiakaan enää myöhemmin tarvittu. Koko kolmoslinja on nyt käytössä päästä päähän voimassa olevien aikataulujen mukaisesti, vaikka koeliikenteessä tätäkin kirjoitettaessa yhä mennään. 19.7. liikennöintiä vielä tihennettiin niin, että 15 minuutin vuorovälien tilalle tulivat 7,5 minuutin liikenne. Lähtöajat muuttuivat jälleen (muutenkin kuin että väliin tuli lisää vaunuja, ajoaikojakin kiristettiin samalla). Kun varsinainen liikenne alkaa maanantaina 9.8., niin silloin Hervannan kampuksen kohdalla vaunuja alkaa kulkea jo ennen puolta viittä aamulla. Sen kautta menevät paitsi itse kolmoset, myös linjan 1 kalusto, jotta se saadaan varikolta omalle linjalleen. Talviaikatauluista kolmosen vaunuista aika iso osa menee jo aikaisessa vaiheessa Hervantajärvelle asti, koeliikenteessähän varhaisimmat vaunut ajavat Atomipolun jälkeen suoraan keskustaan ja edelleen Pyynikintorille. Elokuun 9. päivänä ja sen jälkeen Atomipolun ja Koskipuiston välillä onkin jo aika lailla liikennettä aamutuimaan, kun oikeiden kolmosten lomassa ajetaan Sorin aukiolle päättyviä vuoroja, joilla saadaan ykkösen kalusto sinne, minne pitääkin. Reittioppaan mukaan Sorin aukiollekin menevät vaunut ajetaan kolmosina, siis kun lähtöpaikka on Hervannan kampus (sitä ennen vaunuvarikko).
kuva 31.07.2021 19:48 Juhana Nordlund  
  Mukava aamukuva. Mutta kuvan vaunu taitaa olla tuossa Hervantajärveltä klo 9.15 lähteneenä? Onhan sieltä aamulla ehtinyt lähteä monta vaunua ennen tuota lähtöä. Aamutunnelma on joka tapauksessa aidosti havaittavissa.
kuva 25.07.2021 15:37 Juhana Nordlund  
  Esikatselukuvan (eli pikkukuvan) perusteella luulin, että kysymys on aidosta 1:1 junasta. Näköjään olikin vielä paremmasta. Arvostan tällaista harrastustoimintaa. Todella tyylikästä jälkeä kerta kaikkiaan.
kuva 23.07.2021 07:16 Juhana Nordlund  
  Tällä hetkellä kuvauspäivänä näkyy 22.7.2021. Onkohan tämäkin kuva otettu jo huhtikuussa? Maisema näyttää melko keväiseltä. Hieno kuva joka tapauksessa.

Onko tietoa vaunun järjestysnumerosta? Sellainen olisi arvokasta saada tuonne kuvan tietoihin. Nykyisellään numeromerkinnät kaluston ulkopinnassa ovat niin pienikokoiset, että joskus tulee kiperiä paikkoja selvittää, mikä vaunuyksilö on kysymyksessä.
kuva 19.07.2021 08:47 Juhana Nordlund  
  Juu, tänään maanantaina 19.7. ryhdyttiin linjaa 3 liikennöimään koeliikenteen merkeissä 7,5 minuutin vuorovälein. Tämä liikenne sitoo 10 vaunua. Avoimesta datasta keräsin vaunujen numerot: 06, 04, 03, 15, 12, 07, 13, 08, 09 ja 10. Tämä järjestys vastaa sitä, miten vaunut ovat ajaneet Hervannasta Pyynikintorille ja takaisin. Varikolta ulos ei menty tietenkään täsmälleen tässä järjestyksessä, koska toisaalta Hervantajärven ensimmäinen lähtöaika on 7.00 ja toisaalta viimeinen varikolta suoraan Hervannan kampukselle ajava vaunu aloittaa tuolta pysäkiltä 6.59 (eroa vain 1 minuutti Hervantajärveltä lähtevään). Reaaliaikaisen karttapalvelun perusteella aamun aivan ensimmäiset lähdöt menivät ihan vähän myöhässä ajettaessa Pyynikintorille. Paluusuunnassa lähtöajat alkupisteestä sujuivat paria poikkeusta lukuun ottamatta aikataulunmukaisilla lähtöminuteilla. Kesäaikataulujen alusta viime perjantaihin (16.7.) voimassa ollut 15 minuutin liikenne sitoi vain kuusi vaunua. Silloin kalustoa riitti vähän enemmän testi- ja koulutusajoihin, tosin jakson alussa TRO:n vaunumäärä oli muutaman vaunun verran nykyistä pienempi.
kuva 18.07.2021 09:27 Juhana Nordlund  
  Toinen kuva niin että raitioliikenne on mukana: http://vaunut.org/kuva/148596
kuva 18.07.2021 09:25 Juhana Nordlund  
  Yritän auttaa Ossia hänen esittämässään asiassa. Aloitetaan vanhemmasta tilanteesta: http://vaunut.org/kuva/148597
kuva 18.07.2021 07:57 Juhana Nordlund  
  Kaikissa minun näkemissäni (Suomi) numerolevy-Ericssoneissa on nolla ollut vasta litanian viimeisenä. Linkin kuvan (ja oheiskuvienkin) puhelimessa nolla on heti ensimmäisenä.

Joskus muinoin pohdiskelinkin, kun yleisen hätänumeropalvelun numero oli 000. Silloin (täällä Suomessa) piti pyörittää pisimmän kaavan kautta kaikki kolme numeroa. Myöhemmin tullut 112 toi "helpotusta" tilanteeseen. Ja aika pian sen jälkeen numerolevypuhelimet alkoivat antaa sijaa seuraajilleen. Osaksi jo numeromuutoksen aikanakin.
kuva 17.07.2021 10:02 Juhana Nordlund  
  1960-luvun kodeissa oli hyvinkin yleisesti käytössä tuon näköisiä radiovastaanottimia, mutta kyllä kai varsin pitkälle tuon tyylisiä oli olemassa jo ennen 1960-lukua? Kuvan pöytäpuhelimissakin on kahteen selvästi eri sukupolveen kuuluvaa mallia, vanhempi versio kampineen on jo todella wanhanaikainen verrattuna moneen kuvassa näkyvään asiaan. Ehkä kuvan kampipuhelin ja radio eivät edusta ihan samaa aikakautta. :)
kuva 16.07.2021 20:31 Juhana Nordlund  
  Tärkeä dokumentti Sorin aukion raitiotien varhaisista vaiheista. Roopen kuvan ottamisen jälkeen raitiovaunu on ehtinyt tuonne valoisanakin aikana: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Tam​pere2021-07/IMG_16914A.jpg
kuva 14.07.2021 06:11 Juhana Nordlund  
  Joku 1994 tai 1995 voisi osua aika lähelle, jos Juhan kertoman syyn takia Hangon junia Pääradalta on kierrätetty tätä kautta. En enää muista, milloin tarkalleen puiset sähköratapylväät katosivat tuolta, mutta ilmeisesti selvästi ennen 1990-luvun loppua. Tässä galleriassa on aika paljon syksyllä 1994 otettuja kuvia noilta seuduilta puisine pylväineen, joten harrastajilla on voinut olla tietyt motiivit kuvata niitä silloin, kun se vielä oli mahdollista. Päätös puupylväiden korvaamisesta toisenlaisilla oli ilmeisesti tehty jo vuosikymmenen alussa. Tämäkin kuva on hieno dokumentti oman aikansa jutuista, kiitos kuvan lisääjälle ja toki ottajalle!
kuva 10.07.2021 07:10 Juhana Nordlund  
  1988 on linjassa lähiliikenteen rahastuskäytäntöihin perustuvien näkemykseni suhteen. Avorahastuskäytäntö oli 1987 alkanut ilmeisesti vasta syyspuolella, ja tämä kuva on selvästi kesäisistä olosuhteista. Lisäksi melko pian lipun ostomahdollisuus vain kahdesta osastosta (O5 ja O6) osoittautui liian rajalliseksi. Lipunmyyntialue laajeni pienen ajan kuluttua osastoon O4:kin (kattaen koko ohjausvaunun), ja eteiseen E3 johtavien ovien yhteyteen ilmestyivät asiaankuuluvat tarrat. Tämän kuvan tilanteessa kolmoseteisen ovien luona tarroja ei vielä ole.

Tuo laiturinäyttöjen uusimisajankohta toi arvokasta lisävaloa ajanmääritykseen. On aina vain todennäköisempää, että kuva on kesältä lai läheltä kesää 1988.
kuva 09.07.2021 19:50 Juhana Nordlund  
  Eio-ohjausvaunun (Sm1-yksikkö vasemmalla) lipunmyyntitarrat antavat aika paljon viitettä ajankohdasta. Tuossa vaiheessa lipunmyynti oli rajattu vain Sm-yksiköiden osastoihin O5 ja O6 eli ei edes koko ohjausvaunuun. Mitä aikaa se sitten oli 1980-luvun jälkipuoliskolla? Lähellä 1987:ää, vai ollaanko kesässä 1988? Tai edes niillä main? Joka tapauksessa avorahastus oli jo käytössä, ja lipunmyyntiä ei ollut enää lähellekään koko junayksikössä. Avorahastukseen mentiin 1987.

Kuvan Ei-vaunu näyttäisi olevan suljettu.
kuva 09.07.2021 09:39 Juhana Nordlund  
  Niin, 94-paikkaisista lähiliikennevaunuista sarja 22601 - 22641 oli ymmärtääkseni loppuun asti ilman ylikulkusuojia. Ja tuohon ryhmään kuuluneita vaunuja oli 1980-luvunkin puolella ajossa koko liuta ainakin vuosikymmenen puolen väliin saakka. Joissakin letkoissa (eli junissa) saattoi ainoa (tai lähes ainoa) ylikulkusuojallinen vaunu olla sen junan konduktöörivaunu EFi.
kuva 08.07.2021 22:31 Juhana Nordlund  
  Ja asemalla ei taitaisi kahvikaan olla ihan heti loppumassa...?
kuva 05.07.2021 15:20 Juhana Nordlund  
  Jimin vastausta tarkemmin Oulan kysymykseen ei oikein voi vastata. Reittioppaan aikatauluista siis ilmenee, että arkisin maanantaista perjantaihin Pyynikintorin ja Hervantajärven välisellä osuudella voi nähdä raitiovaunun kello 7 ja 20 välisenä aikana, vähän klo 20 jälkeenkin. Vuoroväli on miltei poikkeuksetta 15 min, illalla Pyynikintorilta Hervannan suuntaan taitaa löytyä ainakin yksi vähän lyhyempi (eli 12 min) väli. Jos jostain syystä on liikkeellä jo ennen aamuseitsemää Hervantakeskuksen paikkeilla, niin siinä kohtaahan vaunuja menee kohti keskustaa aikaisimmillaan vähän ennen puolta seitsemää.
<<   >>