Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.08.2021 11:29 | Juhana Nordlund | ||
| Pysäkin nimi on Palvaanniemi. Pysäkki palvelee (vielä tämän päivän 8.8.2021) saman nimistä aluetta, samoin Vuohenojaa. Aikataulujen ja linjojen muuttuessa tämän alueen joukkoliikenteen käyttäjät joutuvat etsimään palvelut eri paikasta, esimerkiksi hyödyntämällä linjoja 6, 9 tai 19. Jossain muistaakseni käytiin keskustelua, olisiko Vuohenoja tarvinnut oman ratikkapysäkin. Sitä ei kuitenkaan tullut eikä vähään aikaan tule. | ||||
|
08.08.2021 11:13 | Juhana Nordlund | ||
| Siinä on kovin kuivaa nurmirataa. Rakenne tulee esille paremmin kesän 2020 tilanteesta: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Raide-Jokeri/IMG_13880A.jpg | ||||
|
|
08.08.2021 07:57 | Juhana Nordlund | ||
| Vaikka Nyssen alaisuudessa tässä kohtaa Hervannan valtaväylää ei linja-autoliikennettä kulje 9.8. lähtien, pysäkki jäänee. Linjastoa päivitetään aivan varmasti nyt alkavien aikataulujen jälkeenkin, ja joskus tässä voivat jotkut bussit pysähtyä. Joko Nyssen tai sitten jotkut ihan muut, markkinaehtoistakin liikennettä tuolle suunnalle voi joskus tulla, tietenkin säännöksiä noudattaen. Vaikka pysäkki on raitiotien vieressä, voi valtaväylää kulkeva bussi muodostaa silti sellaisen yhteyden, joka ei ole päällekkäinen raitiolinjan kanssa. | ||||
|
06.08.2021 20:03 | Juhana Nordlund | ||
| Eikä mikä tahansa Ruotsinlaiva, vaan 2749 tai sitä suurempinumeroinen. | ||||
|
01.08.2021 07:58 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä tällaiset kuvat miellyttävät aina. Näissä silmä lepää. Otin tuon näkökohdan ensimmäinen / ei ehkä sittenkään ensimmäinen esille siksi, että sivustoa katsova todennäköisesti ottaa kuvatekstin tiedon varmana tietona. Toivottavasti osasin antaa palautteeni rakentavassa hengessä, se oli tarkoitus, ja rakentavalla tavalla haluan tämän jatkonikin esittää. Tampereen raitiotien historia on ehtinyt olla monivaiheinen jo ennen liikenteen virallista aloittamista. Nimenomaan Hervannan päässä vaunuja on liikkunut eri tarkoituksissa jo vuoden päivät. Jos tarkkoja ollaan, Insinöörinkadun tässä kohdassa hieman lyhyemmän aikaa, tässähän ollaan Atomipolun eteläpuolella, kuten paikalliset ainakin tunnistavat. Mutta joka tapauksessa, matkustajiakin on ehditty jo tähän mennessä viedä kolmoslinjalla eri aikataulujen mukaan. 10.5.2021 alkoi kausi, jolloin pääsi matkustamaan vain paikanvarauksen pohjalta, ja kyytiin otettiin vain Etelä-Hervannan ja Pyynikintorin pysäkeiltä. Liikenne alkoi keskipäivällä. Sen jälkeen liikennöintiaika on laajentunut molemmissa päissä alkuperäisestä klo 12 - 18, eikä varauksiakaan enää myöhemmin tarvittu. Koko kolmoslinja on nyt käytössä päästä päähän voimassa olevien aikataulujen mukaisesti, vaikka koeliikenteessä tätäkin kirjoitettaessa yhä mennään. 19.7. liikennöintiä vielä tihennettiin niin, että 15 minuutin vuorovälien tilalle tulivat 7,5 minuutin liikenne. Lähtöajat muuttuivat jälleen (muutenkin kuin että väliin tuli lisää vaunuja, ajoaikojakin kiristettiin samalla). Kun varsinainen liikenne alkaa maanantaina 9.8., niin silloin Hervannan kampuksen kohdalla vaunuja alkaa kulkea jo ennen puolta viittä aamulla. Sen kautta menevät paitsi itse kolmoset, myös linjan 1 kalusto, jotta se saadaan varikolta omalle linjalleen. Talviaikatauluista kolmosen vaunuista aika iso osa menee jo aikaisessa vaiheessa Hervantajärvelle asti, koeliikenteessähän varhaisimmat vaunut ajavat Atomipolun jälkeen suoraan keskustaan ja edelleen Pyynikintorille. Elokuun 9. päivänä ja sen jälkeen Atomipolun ja Koskipuiston välillä onkin jo aika lailla liikennettä aamutuimaan, kun oikeiden kolmosten lomassa ajetaan Sorin aukiolle päättyviä vuoroja, joilla saadaan ykkösen kalusto sinne, minne pitääkin. Reittioppaan mukaan Sorin aukiollekin menevät vaunut ajetaan kolmosina, siis kun lähtöpaikka on Hervannan kampus (sitä ennen vaunuvarikko). | ||||
|
|
31.07.2021 19:48 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava aamukuva. Mutta kuvan vaunu taitaa olla tuossa Hervantajärveltä klo 9.15 lähteneenä? Onhan sieltä aamulla ehtinyt lähteä monta vaunua ennen tuota lähtöä. Aamutunnelma on joka tapauksessa aidosti havaittavissa. | ||||
|
25.07.2021 15:37 | Juhana Nordlund | ||
| Esikatselukuvan (eli pikkukuvan) perusteella luulin, että kysymys on aidosta 1:1 junasta. Näköjään olikin vielä paremmasta. Arvostan tällaista harrastustoimintaa. Todella tyylikästä jälkeä kerta kaikkiaan. | ||||
|
23.07.2021 07:16 | Juhana Nordlund | ||
| Tällä hetkellä kuvauspäivänä näkyy 22.7.2021. Onkohan tämäkin kuva otettu jo huhtikuussa? Maisema näyttää melko keväiseltä. Hieno kuva joka tapauksessa. Onko tietoa vaunun järjestysnumerosta? Sellainen olisi arvokasta saada tuonne kuvan tietoihin. Nykyisellään numeromerkinnät kaluston ulkopinnassa ovat niin pienikokoiset, että joskus tulee kiperiä paikkoja selvittää, mikä vaunuyksilö on kysymyksessä. |
||||
|
19.07.2021 08:47 | Juhana Nordlund | ||
| Juu, tänään maanantaina 19.7. ryhdyttiin linjaa 3 liikennöimään koeliikenteen merkeissä 7,5 minuutin vuorovälein. Tämä liikenne sitoo 10 vaunua. Avoimesta datasta keräsin vaunujen numerot: 06, 04, 03, 15, 12, 07, 13, 08, 09 ja 10. Tämä järjestys vastaa sitä, miten vaunut ovat ajaneet Hervannasta Pyynikintorille ja takaisin. Varikolta ulos ei menty tietenkään täsmälleen tässä järjestyksessä, koska toisaalta Hervantajärven ensimmäinen lähtöaika on 7.00 ja toisaalta viimeinen varikolta suoraan Hervannan kampukselle ajava vaunu aloittaa tuolta pysäkiltä 6.59 (eroa vain 1 minuutti Hervantajärveltä lähtevään). Reaaliaikaisen karttapalvelun perusteella aamun aivan ensimmäiset lähdöt menivät ihan vähän myöhässä ajettaessa Pyynikintorille. Paluusuunnassa lähtöajat alkupisteestä sujuivat paria poikkeusta lukuun ottamatta aikataulunmukaisilla lähtöminuteilla. Kesäaikataulujen alusta viime perjantaihin (16.7.) voimassa ollut 15 minuutin liikenne sitoi vain kuusi vaunua. Silloin kalustoa riitti vähän enemmän testi- ja koulutusajoihin, tosin jakson alussa TRO:n vaunumäärä oli muutaman vaunun verran nykyistä pienempi. | ||||
|
18.07.2021 09:27 | Juhana Nordlund | ||
| Toinen kuva niin että raitioliikenne on mukana: https://vaunut.org/kuva/148596 | ||||
|
|
18.07.2021 09:25 | Juhana Nordlund | ||
| Yritän auttaa Ossia hänen esittämässään asiassa. Aloitetaan vanhemmasta tilanteesta: https://vaunut.org/kuva/148597 | ||||
|
18.07.2021 07:57 | Juhana Nordlund | ||
| Kaikissa minun näkemissäni (Suomi) numerolevy-Ericssoneissa on nolla ollut vasta litanian viimeisenä. Linkin kuvan (ja oheiskuvienkin) puhelimessa nolla on heti ensimmäisenä. Joskus muinoin pohdiskelinkin, kun yleisen hätänumeropalvelun numero oli 000. Silloin (täällä Suomessa) piti pyörittää pisimmän kaavan kautta kaikki kolme numeroa. Myöhemmin tullut 112 toi "helpotusta" tilanteeseen. Ja aika pian sen jälkeen numerolevypuhelimet alkoivat antaa sijaa seuraajilleen. Osaksi jo numeromuutoksen aikanakin. |
||||
|
|
17.07.2021 10:02 | Juhana Nordlund | ||
| 1960-luvun kodeissa oli hyvinkin yleisesti käytössä tuon näköisiä radiovastaanottimia, mutta kyllä kai varsin pitkälle tuon tyylisiä oli olemassa jo ennen 1960-lukua? Kuvan pöytäpuhelimissakin on kahteen selvästi eri sukupolveen kuuluvaa mallia, vanhempi versio kampineen on jo todella wanhanaikainen verrattuna moneen kuvassa näkyvään asiaan. Ehkä kuvan kampipuhelin ja radio eivät edusta ihan samaa aikakautta. :) | ||||
|
16.07.2021 20:31 | Juhana Nordlund | ||
| Tärkeä dokumentti Sorin aukion raitiotien varhaisista vaiheista. Roopen kuvan ottamisen jälkeen raitiovaunu on ehtinyt tuonne valoisanakin aikana: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Tampere2021-07/IMG_16914A.jpg | ||||
|
14.07.2021 06:11 | Juhana Nordlund | ||
| Joku 1994 tai 1995 voisi osua aika lähelle, jos Juhan kertoman syyn takia Hangon junia Pääradalta on kierrätetty tätä kautta. En enää muista, milloin tarkalleen puiset sähköratapylväät katosivat tuolta, mutta ilmeisesti selvästi ennen 1990-luvun loppua. Tässä galleriassa on aika paljon syksyllä 1994 otettuja kuvia noilta seuduilta puisine pylväineen, joten harrastajilla on voinut olla tietyt motiivit kuvata niitä silloin, kun se vielä oli mahdollista. Päätös puupylväiden korvaamisesta toisenlaisilla oli ilmeisesti tehty jo vuosikymmenen alussa. Tämäkin kuva on hieno dokumentti oman aikansa jutuista, kiitos kuvan lisääjälle ja toki ottajalle! | ||||
|
10.07.2021 07:10 | Juhana Nordlund | ||
| 1988 on linjassa lähiliikenteen rahastuskäytäntöihin perustuvien näkemykseni suhteen. Avorahastuskäytäntö oli 1987 alkanut ilmeisesti vasta syyspuolella, ja tämä kuva on selvästi kesäisistä olosuhteista. Lisäksi melko pian lipun ostomahdollisuus vain kahdesta osastosta (O5 ja O6) osoittautui liian rajalliseksi. Lipunmyyntialue laajeni pienen ajan kuluttua osastoon O4:kin (kattaen koko ohjausvaunun), ja eteiseen E3 johtavien ovien yhteyteen ilmestyivät asiaankuuluvat tarrat. Tämän kuvan tilanteessa kolmoseteisen ovien luona tarroja ei vielä ole. Tuo laiturinäyttöjen uusimisajankohta toi arvokasta lisävaloa ajanmääritykseen. On aina vain todennäköisempää, että kuva on kesältä lai läheltä kesää 1988. |
||||
|
|
09.07.2021 19:50 | Juhana Nordlund | ||
| Eio-ohjausvaunun (Sm1-yksikkö vasemmalla) lipunmyyntitarrat antavat aika paljon viitettä ajankohdasta. Tuossa vaiheessa lipunmyynti oli rajattu vain Sm-yksiköiden osastoihin O5 ja O6 eli ei edes koko ohjausvaunuun. Mitä aikaa se sitten oli 1980-luvun jälkipuoliskolla? Lähellä 1987:ää, vai ollaanko kesässä 1988? Tai edes niillä main? Joka tapauksessa avorahastus oli jo käytössä, ja lipunmyyntiä ei ollut enää lähellekään koko junayksikössä. Avorahastukseen mentiin 1987. Kuvan Ei-vaunu näyttäisi olevan suljettu. |
||||
|
09.07.2021 09:39 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, 94-paikkaisista lähiliikennevaunuista sarja 22601 - 22641 oli ymmärtääkseni loppuun asti ilman ylikulkusuojia. Ja tuohon ryhmään kuuluneita vaunuja oli 1980-luvunkin puolella ajossa koko liuta ainakin vuosikymmenen puolen väliin saakka. Joissakin letkoissa (eli junissa) saattoi ainoa (tai lähes ainoa) ylikulkusuojallinen vaunu olla sen junan konduktöörivaunu EFi. | ||||
|
08.07.2021 22:31 | Juhana Nordlund | ||
| Ja asemalla ei taitaisi kahvikaan olla ihan heti loppumassa...? | ||||
|
05.07.2021 15:20 | Juhana Nordlund | ||
| Jimin vastausta tarkemmin Oulan kysymykseen ei oikein voi vastata. Reittioppaan aikatauluista siis ilmenee, että arkisin maanantaista perjantaihin Pyynikintorin ja Hervantajärven välisellä osuudella voi nähdä raitiovaunun kello 7 ja 20 välisenä aikana, vähän klo 20 jälkeenkin. Vuoroväli on miltei poikkeuksetta 15 min, illalla Pyynikintorilta Hervannan suuntaan taitaa löytyä ainakin yksi vähän lyhyempi (eli 12 min) väli. Jos jostain syystä on liikkeellä jo ennen aamuseitsemää Hervantakeskuksen paikkeilla, niin siinä kohtaahan vaunuja menee kohti keskustaa aikaisimmillaan vähän ennen puolta seitsemää. | ||||
|
04.07.2021 18:12 | Juhana Nordlund | ||
| Finnish Motive Power, Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996. | ||||
|
02.07.2021 16:22 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinka tarkka kuvan exif-tiedoissa näkyvä kellonaika on? Olisi mukava jäljittää, mikä vaunuyksilö tuossa on menossa kohti Hervantaa. Minulla on avoimesta datasta otetut vaunutiedot torstaiaamulta, ja käsittääkseni kovin laajoja vaununvaihtoja ei tuona päivänä sattunut. Melkein joka päivä joku vaunu vaihtuu kesken päivän. | ||||
|
30.06.2021 09:11 | Juhana Nordlund | ||
| Molemmissa. | ||||
|
29.06.2021 06:44 | Juhana Nordlund | ||
| Kalustokierrot olivat Turun suunnalla varsin monimuotoiset 1970-80-lukujen taitteessa ja sen ympärillä muutenkin. Lähes joka kesä oli jotain uutta verrattuna edelliseen talveen, ja talvikausissa oli eroja keskenäänkin. Kuvan juna on siis P 127, joka oli lähtenyt Helsingistä klo 16:00. Tuosta vuodesta 1976 vähän myöhemmin sama juna lähti Hkistä 16:02. P 127:n runko palasi seuraavana aamuna Helsinkiin P 128:ssa, tulo Helsinkiin oli 11:35 (tämä aika on ollut tällä tavoin esim. talvikaudella 1979 - 80). Sitä vastoin P 129:n runko on hyvinkin tainnut lähteä noina aikoina seuraavana aamuna Turusta Toijalan suuntaan. Mutta se tarkoittaa sitä, että iltalaivajuna Turusta Helsinkiin on puolestaan saanut kalustonsa Tampereen suunnalta. Tuon junan numero oli noihin aikoihin P 132. Soppaa hämmensi työpäivinä kulussa ollut aamu-/keskipäivän pikajuna P 136 Turusta Helsinkiin, jonka tuloaika Hkiin oli 13:05. Se ajettiin "pätkäjunana" ts. vaunuja oli vain kolme. Ne käsittääkseni olivat peräisin Toijalan / Tampereen suunnalta. Viittaan talvikauteen 1979 - 80. Tuolloin Hkista Tkuun oli ma - to vain kaksi veturivetoista junaa P 127 (16:02) ja P 129 (18:02). Turusta Helsinkiin oli sitten kolme. Muut olivat Porkkanoita Dm8-9, ja niidenkin kierrot olivat mitä mielenkiintoisimpia. Myös pe, la ja su kierrot olivat oma juttunsa, P 125 / P 126 meni viikonloppuna veturivetoisena, alkuviikosta taas Dm:nä. Käsittääkseni Turun ja Porin kierrot saivat yhteistä "verta" vasta sitten, kun Porin suunnalla Lättähatut olivat vähentyneet todella paljon. Ilmeisesti H 461 Tampere - Pori ajettiin 1985 paikkeilla kalustolla, joka kiersi myös Tampere - Turku. Kerran Porissa näin sellaisen rungon vaunun määränpääkilpenä Turku. Se oli varmaankin vahingossa noin esillä, virallisesti Porista ei ollut suoraa yhteyttä Turkuun, vaikka vaunut (ja koko kalusto muutenkin) olisivat hyvinkin pian jatkaneet Tampereelta Toijalan kautta Turkuun. |
||||
|
|
26.06.2021 19:46 | Juhana Nordlund | ||
| Kokoonpanon arviointi on keskimääräistä hankalampaa. Junassa ei näyttäisi kuitenkaan olevan muita 1 . lk vaunuja kuin tuo Cht. Sen perässä on EFit ja sitten tulee Rkt. Sitten taitaa tulla kolme Eit-vaunua, jokin puukorinen vaunu, ja viimeinen lienee SNTL:n vaunu. Ainoa ei-kaupallinen vaunu voisi olla ensimmäisenä näkyvä Eit (tai Eift). Kokoonpano näyttää pitkältä ottaen huomioon, että vetovoimana on yksi ainoa Dv12. Noina aikoina P 127:n aikataulu oli kuitenkin löysä, ja tuossa junassa vietiin keskellä viikkoa melko usein ei-kaupallisiakin vaunuja. Perjantai- ja sunnuntai-iltoina Dv12:ia tuossa junassa oli hyvinkin säännöllisesti kaksi. Silloin puuvaunujakin oli enemmän. Itse seurailin toisaalta koti-ikkunasta, toisaalta radanvarresta tätä ja muita Turun junia enemmänkin 1979 loppuvuodesta ja joitakin vuosia sen jälkeen. Silloin 1 lk:n palvelut hoidettiin CEhit-vaunun turvin, eikä SNTL-vaunuja enää tuolla reitillä kulkenut. 1980-luvun alkuvuosina Turun ja Porin ratojen veturivetoisten junien peruskokoonpanot hieman muuttuivat 1970-luvun kokoonpanoihin nähden. Itse näin tässä P 127:ssä suomalaisvaunujen osalta paljon samaa kuin Porin reitin P 145:ssä, varsinkin sinä kautena kun P 127:ssä näkyi CEhit. |
||||
|
25.06.2021 23:01 | Juhana Nordlund | ||
| Kallis-Jalmari sopii hyvin kuvaan ja vahvistaa tunnelmaa. Hienot kuvat todellakin. | ||||
|
25.06.2021 07:26 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä logo oli käytössä Pendolinjen osalta vain kahdessa ensimmäisessä yksikössä, mutta Sr2:sia olikin jo selvästi suurempi joukko: 3201 - 3221. | ||||
|
24.06.2021 08:20 | Juhana Nordlund | ||
| Maaliskuussa (23. pvä) tapahtui myös virroitinvaurio. Voi olla, että monien mielissä muistuu siihen liittyneet syyt, olivatpa syyt tällä kertaa mitä tahansa. YLEn uutinen maaliskuulta: https://yle.fi/uutiset/3-11851590 | ||||
|
|
23.06.2021 07:14 | Juhana Nordlund | ||
| Jeps, siellä on sitten tapahtunut vaununvaihtoja päivän aikana, mikä on kyllä ihan normaalia. Ja tämän haaverin seurauksena vaunujärjestys muuttui vieläkin enemmän. | ||||
|
|
23.06.2021 06:58 | Juhana Nordlund | ||
| Olipas tapaus. Mahtoiko vaurion kärsinyt 11 olla aikataulunmukaisessa liikenteessä virroittimen irrotessa? Aamulla kun kirjasin avoimen datan pohjalta toimivasta karttasovelluksesta vaunujen numerot aikavälillä 6:22 - 7:31, vaunujärjestys oli: 4, 8, 2, 6, 10 ja 7. Aamulla liikenteen käynnistymisvaiheessa vaunu 11 ei siis ainakaan ollut kolmosella. | ||||
|
22.06.2021 16:16 | Juhana Nordlund | ||
| Dm10:n moottorien lähde, eli Volvo B59, oli esitelty vuonna 1970. Ensimmäiset toimitukset alkoivat pian sen jälkeen. B59 oli Volvon ensimmäinen sarjatuotantoon asti päätynyt linja-autonalusta. Alusta oli tarkoitettu kaupunki- ja lähiliikenteeseen. Ensimmäiset B59:t rekisteröitiin Suomessa 1972, molemmat ehtivät saada mustapohjaiset rekisterikilvet (AIH-9 ja XF-142). Suomeen toimitetuista B59:istä jokunen sai muunkinlaisen kuin raakaan katurikäyttöön suunnitellun korin. B59:issä on nähty mm. Kutter 8, Kutter 9 ja Lahti 11. Erikoisimmat B59:t olivat Someron Linjalle toimitetut korkeat pikavuoroliikenteeseen tarkoitetut autot (Lahti 33 ja Delta 300). Aivan ensimmäisissä B59:issä moottori oli THD100A. Suurimmassa osassa Suomeen toimitetuista B59:istä moottori oli kuitenkin THD100D, jollaisia kaksi tosiaan päätyi Dm10:een. B59:ssä oli tosiaan makaava eli "pannarimoottori" taakse pitkittäin sijoitettuna. Volvo ehti jo 1950-luvulla toimittaa Tukholmaan muutaman kappaleen protosarjan vielä vanhempia takamoottorialustoja. Niiden esikuvana oli ihan selvästi usalainen standardikaupunkiauto taakse poikittain sijoitettuine moottoreineen. Malli oli Volvo B647. Volvo ei Tukholmassa menestynyt, Scania-Vabis sai suurkaupat C50 Metropol -mallillaan. Metropol oli lisenssiversio amerikkalaisesta Mack C50 -kaupunkiautosta. Kun Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuussa 1967, Metropolit olivat jo niin vanhoja, ettei niitä kannattanut muuttaa oikeanpuoleiseen liikenteeseen sopiviksi. Suurin osa laivattiin kehitysapuna kauas Ruotsista muutaman jäädessä museoautoiksi. |
||||
|
22.06.2021 08:45 | Juhana Nordlund | ||
| Variotrameja ehti ajaa kuutosen vanhallekin Arabian päätteelle sentään jonkin aikaa. Ensimmäinen Variotram-linja oli tietenkin 10, mutta muistaakseni kuutonen sai Variotrameja ajoon jo syksyllä 2001. Kohtalaisen suorat linjat olivat Varioiden kannalta edullisia. Aleksanterinkadulle Varioita ei myöskään haluttu päästää ennen vuoden 2002 remonttia. Se sulki tietyt linjat pois. Länsi-Pasilan raitiotie haluttiin myös kunnostaa ennen kuin Varioilla tohdittiin ajaa siellä. Jokin asia esti myös Varioiden sijoittamista linjalle 8 varsin monta vuotta. Viimeistään sitten, kun 8 jatkettiin Arabianrantaan, silläkin alkoi Variotrameja näkyä hyvinkin paljon (eli 2007). Variotramien käyttöaste oli muuten jonnekin 2008 asti todella vaatimaton. Sitten kun niiden vahvistamisprosessi oli saatettu loppuun, niitä alkoi näkyä tosissaan liikenteessä. Vaikka oikeasti sekään ei ollut kuin noin kymmenen vuoden jatkoaika. | ||||
|
|
22.06.2021 08:33 | Juhana Nordlund | ||
| Linkittämässäni kuvastossa näkyvä palvelubussi oli vuokrattu Porin Linjoilta. Porissa se oli kulkenut Porin Linjat Oy:llä järjestysnumerolla 20 (sen sisar oli PoLi 14). Tilanne oli erikoinen, kun suuri Helsinki päätyi vuokraamaan hätävarakalustoa pienestä Porista. HKL-Bussiliikenne oli tilannut Keski-Euroopasta palvelubusseja, mutta bussien toimittaja oli ajautunut vararikkoon. Hankinta viivästyi, toisaalta uusien sopimuksien mukainen liikenne oli alkamassa ja kalustoa oli saatava tavalla tai toisella. Kyseiset Neoplanit eivät olleet menestystarina Porin Linjoille oikein missään vaiheessa, niiden vuokraaminen oli itse asiassa hyvä juttu PoLin kannalta. Keväällä 2005 HKL-BL oli saanut uudet autot käyttöönsä ja väliaikaiset Neoplanit palautettiin Poriin. Kuvassa http://jno.1g.fi/06053575A.html ne seisovat toimettomina Porin Linjojen Hevoshaankadun varikolla lähellä Mäntyluodon rataa. Eivät päätyneet enää ajoon Porissakaan. Porissa oli ollut myös muita samanlaisia Neoplaneja, joiden historiaan sisältyi ajanjaksoja eri isäntien omistuksessa eri paikkakunnilla. | ||||
|
|
22.06.2021 07:04 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Jimille erittäin tyylikkäästä tutkielmasta. Kävin paikan päällä perjantaina 27.8.2004 katsomassa alkuillan ja samalla koko raitiovaunuhistorian viimeisiä raitiovaunulähtöjä tuolta perinteikkäältä päätepysäkiltä. NRV2 HKL 111 oli viimeinen tuonne ajanut kaupallisen liikenteen vaunu. Se näkyy Arinkin kuvassa. Loppuillan kuutosen ratikka ajoi vain Vallilaan ja jatkoyhteys hoitui korvaavalla bussilla 6X, 6X ajoi Arabianrantaan saakka. Lauantaina 28.8. kaupallinen liikenne hoitui samaan tapaan korvausbussijärjestelyin kuin perjantai-iltana. Lauantaina päivällä johonkin aikaan toimiva yhteys uudelle linjaukselle Arabianrantaan oli saatu käyttöön. Samana päivänä myöhemmin Arabianrantaan ajoi jokin tilausvaunu, jossa ilmeisesti oli kyydissä päättääjiä, mahdollisesti joukkoliikennelautakunnan jäseniä ja ehkä muuta kaupungin johtoa. Sunnuntaina 29.8. raitioliikenne sujui aamusta alkaen Arabianrantaan asti, tilaisuutta kunnioitti myös Stadin Ratikoiden kunnostuttama VTS-vaunu HKL 339. Tuo oli myös 339:n virallinen ensiesiintyminen entisöitynä ja täyskunnostettuna. Kutosen pidentämisviikonloppuna minulla oli ollut PowerShot-digikamera vain viikon käytössä. Olin siis juuri siirtymässä filmeistä digiaikaan. Valokuvaaminen oli siis pitkän ajan jälkeen "palannut harjoitteluasteelle". Seuraavassa kuvastossa näkyy kuitenkin satoa noilta ajoilta: http://jno.1g.fi/ara_arb.html Siellä näkyy useita samankaltaisia kuvia, kuin mitä Ari ja Mika ottivat samana ajankohtana. |
||||
|
|
21.06.2021 06:48 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on hieno. JKV muuten otettiin käyttöön Kirkkonummen ja Kupittaan välillä 23.8.1995. Se oli samaa aikakautta, jolloin pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa kiskobussien hankinta. JKV-laitteet ovat olleet alusta pitäen Sm3:sissa, ja laitteet sijoitettiin JKV-kauden alkuun mennessä myös niihin Sr1:siin, joilla ajettiin yli 140 km/h, ensimmäisessä vaiheessa käytännössä reitillä Helsinki - Turku. Ilmeisesti lähes kaikissa Sr2-yksilöissä JKV on ollut alusta pitäen. JT / SKS osannevat kertoa tarkemmin. Kulunvalvonnan laajentamisaikataulut olivat aluksi melko löysät. Lisävauhtia saatiin aivan varmasti Jokelan ja Jyväskylän tuhoisista onnettomuuksista. Viimeksi mainittu etenkin herätti päättäjät. |
||||
|
20.06.2021 10:57 | Juhana Nordlund | ||
| Tähän kohtaan, jossa tolpat ovat rata-alueen suhteen sivulla, näyttäisi tulevan pysäkki (Karhunkaataja). Pysäkkien kohdalle tulee johdonmukaisesti urakiskorataa. Kauempana näkyy osuutta, jossa tolpat ovat raiteiden väliin jäävällä alueella. Viilarintiellä kuvan näyttämällä alueella on tosiaan erillisrataa eikä kiskotuskaan käsittääkseni perustu urakiskoihin muualla kuin pysäkeillä ja tasoristeyksissä. Lisäksi useissa työmaan aikaisissa kuvissa kiskojen sivuilla näkyy erilaisia väliaikaisia suoja- tai tukirakenteita, jotka aikaansaavat sen, että urakiskolta voi näyttää muukin kuin todellinen urakisko. |
||||
|
|
18.06.2021 07:18 | Juhana Nordlund | ||
| Niitäkin kannattaa seurata. Minä en kovin paljon somea käytä, mutta Raide-Jokerin instagram-päivityksiä pyrin seuraamaan melko säännöllisesti. | ||||
|
17.06.2021 06:21 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, Arabia ja Kaanaan maa paikanniminä tuolla suunnalla esiintyvät jo vuoden 1751 oikeudenkäyntipöytäkirjoissa. Arabia ei ole uusi keksintö helsinkiläisenä paikannimenä. Muistanemme, että vuonna 1550 Helsinki perustettiin kuitenkin tuonne Vantaanjoen suulle, eikä suinkaan nykyisen keskustan tuntumaan Vironniemelle. |
||||
|
14.06.2021 08:27 | Juhana Nordlund | ||
| Rickhard Scarryn lastenkirjoissa Hessu oli hyvinkin esillä oleva hahmo. Hän on siis Hessu. | ||||
|
11.06.2021 21:37 | Juhana Nordlund | ||
| Minkähän työmaan torninosturin yläosaa näkyy kuvan oikeassa ylänurkassa? Voiko sen avulla yhtään päätellä kuvausajankohtaa? Minulla on omassa kuvagalleriassani kuva Helsingin aseman lähitienoosta kesältä 1986, jolloin tuolla suunnalla oli myös torninosturi, vähintään yksi: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Ratojen_varsilta/Hki_1986_1.jpg | ||||
|
11.06.2021 11:42 | Juhana Nordlund | ||
| Tyylikäs kuva Karkusta. Nopeasti katsellen tässä voisi nähdä valmiin sähkörautatien. Oikeasti sähköistys oli kesken ja kaikki liikenne sujui dieselvedolla. Kuvatekstissä mainittu IC 173:kin on tullut dieselvetoisena. | ||||
|
11.06.2021 11:25 | Juhana Nordlund | ||
| Linjan 3 pallot ovat raitiovaunuja. Ne ovatkin juuri nyt ainoat, joista ilmenee kulkuneuvon järjestysnumero sellaisenaan. | ||||
|
|
11.06.2021 11:24 | Juhana Nordlund | ||
| Siinä Bussit kartalla -palvelussa kyllä. https://www.pasikuparinen.fi/trejoukkoliikenne | ||||
|
|
11.06.2021 11:07 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoitettaessa avoimen datan mukaan Hervantajärvellä oli hetken vastaava tilanne, eli ainakin kolme vaunua paikalla. Vaunut 6, 9 ja 11. Jotain hässäkkää lienee ollut. Vaunujakin on aamun aikana vaihtunut. | ||||
|
11.06.2021 07:14 | Juhana Nordlund | ||
| 2603 se on, kuvan lataajalle on tullut kirjoitusvirhe. | ||||
|
|
11.06.2021 06:45 | Juhana Nordlund | ||
| Eli vaunu 03 on ilmeisesti ehtinyt ajaa yhden kierroksen Hervannan kampus - Pyynikintori - Hervantajärvi, ja hieman ennen sen saapumista Hervantajärvelle sitä paikkaamaan tullut takana näkyvä vaunu oli saapunut sinne varikolta? Juuri maanantaina en aamulla sattunut tarkistelemaan Tampereen avoimen datan tietoja, joten minäkään en pysty antamaan mitään näkemystä, mikä vaunuyksilö tuuraajaksi tuli. Muina aamuina olen ottanut "liikennevälineet kartalla" -palvelusta aamun aloitustilanteen vaunut itselleni ylös tähän saakka. Sen lisäksi olen päivän mittaan satunnaisesti tsekkaillut, ovatko samat vaunut pysyneet linjalla. | ||||
|
09.06.2021 15:56 | Juhana Nordlund | ||
| Nimenmuutos Peipohja -> Kokemäki tapahtui 2.6.1984. Kuva tuli sattumakuvana ruutuuni. | ||||
|
|
09.06.2021 07:11 | Juhana Nordlund | ||
| ELht:n esiintyminen kuvassa varmistaa sen, että kuva ei ole ainakaan 1980-luvun ensimmäiseltä puoliskolta (eikä tietenkään sitä varhaisemmalta ajalta). Joku kevät 1986 tai muutama seuraava voisivat olla täysin mahdollisia ajankohtia - tosin keväällä 1986 virkamieslakon takia tietyt viikot olivat junaliikenteessä hiljaisia. | ||||
|
05.06.2021 17:51 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva. Junassa näyttää olevan Ei-lähiliikennevaunuja kaksi kappaletta. Itse asiassa tässä taitaa olla tuplarunko, äkkiseltään katsottuna EFi-vaunujakin on kaksi. | ||||
|
04.06.2021 19:25 | Juhana Nordlund | ||
| Minkähän verran maastossa kaiken kaikkiaan on jälkiä vanhasta ratalinjasta nykyään? Löysin arkistojeni kätköistä, tosin jämäkuvien puolelta, diafilmille räpsäistyn kuvan Poriin menevän junan ikkunasta pian Pahankosken sillan jälkeen kohdassa, jossa oltiin jo 1966 valmistuneella linjauksella. Vanhaa ratapenkkaa erottuu koivikon takaa aika laillakin: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Ratojen_varsilta/Riste_1985.jpg Kuvan heikon laadun takia en viitsinyt ladata sitä tänne, paitsi jos sitä tännekin halutaan, voin miettiä asiaa vielä uudelleen. Kuvan "arvoa" voi jonkun mielestä kohottaa sekin, että se on otettu Esslingen-vaunun ikkunasta. :) | ||||
|
04.06.2021 12:50 | Juhana Nordlund | ||
| 2.7.2000 olen kuvannut 6030:n saneeraamattomana M-reitillä, joten se ainakin oli liekkikeulaisena noina hetkinä. Sen ilme poikkesi tietenkin 6037:stä, tässä viimeksi mainitussahan on avattavia ikkunoita yhtä vähän kuin saneeratuissa Sm1:issä. 6030:ssä lähes kaikki avattavat ikkunat olivat jäljellä tuolloin. 6027 taisi olla myös ykkösten viimeisiä saneerattavia. Tuo käsite epämoderni voidaan ymmärtää tässä kontekstissa kahdella tavalla a) moderni mutta ei sillä tavalla moderni kuin esim. saneerattu yksilö b) vanhanaikainen yksiselitteisesti. | ||||
