1-20 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.05.2021 18:56 Juhana Nordlund  
  Talgon konseptista on ainakin tällainen kuva: http://vaunut.org/kuva/14269 Siinä yksiakseliviritys on nivelen alla. Poikkeaa siis tuosta S-togin rakenteesta.
kuva 18.05.2021 18:22 Juhana Nordlund  
  Latasin: http://vaunut.org/kuva/147318
kuva 18.05.2021 16:32 Juhana Nordlund  
  Tällaiset ovat aika metkoja junakonstruktioita ja vaunusarjoja muutenkin. Jimin tarkoittamat vaunut koskevat tosiaan tuota oikealla näkyvää "runkoa" numeroltaan "82" (tai XX82). Kuvan juna onkin pitkää sorttia, kun siinä on kaksi tuollaista SA-tyypin runkoa multippelissa. Itse havaitsin tuolla myös "puolitoistakertaisia" junia, eli tuollainen SA-runko + SE-yksikkö. SE:ssä on vain neljä moduulia. Tietenkin siellä liikkuu SA:ta ja SE:tä yksinäänkin, ainakin kesällä 2008 ne olivat hyvinkin tavallisia tietyillä reiteillä tiettyyn aikaan. Noissa junasarjoissa huomattavan moni vaunumoduuli on vain yksiakselinen. Jos täällä vorgissa ei ole vielä sellaista kuvaa, josta näkyisi pyörästöä kohtalaisen selkeästi, voin kaivaa arkistojani ja ladata esimerkkikuvan tai -kuvia tännekin.
kuva 15.05.2021 20:10 Juhana Nordlund  
  Kuusi teräsvaunuako tuossa näkyy? Sr12 (Dv12) + kuusi plootua oli melko tavallinen kokoonpano 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa, varsinkin reiteillä Helsinki - Turku ja Helsinki - Pori. Aikataulut oli tehty niin löysiksi, että hyvin selvittiin.

Itse muistan kesälomareissulle menon Poriin pikajunalla 145 kesällä 1977. Kokoonpano oli Dv12 + CEit + EFit + Rkt + Eit + Eit + Eit. Lähtö Helsingistä klo 17:10 ja tulo Poriin 21:37.
kuva 13.05.2021 18:38 Juhana Nordlund  
  Jep, 2749 - 2760:ssa oli alkujaan suuremmat punavalot. Tietysti on niin, että 2501:n jäähdytin ja koko keulamoduuli on ollut toinen sen jälkeen, kun se palautettiin Dv12:ksi Sv1-kokeilujen jälkeen.

Onkohan 2749 - 2760 -tyypin keulamoduuleja päätynyt konepajakorjausten yhteydessä 25:siin tai 2701 - 2748:aan? Itse en ole havainnut tuollaista sekoittumista.
kuva 13.05.2021 18:19 Juhana Nordlund  
  Onko muita tunnusmerkkejä kuin koristeraidan eri väri?
kuva 13.05.2021 07:46 Juhana Nordlund  
  Tuo onkin hyvä juttu, että alueella on myös oikeita liityntäpysäköintipaikkoja.
kuva 13.05.2021 07:16 Juhana Nordlund  
  Voi kai epävirallisena liityntäpysäköintinä käyttää tarpeen tullen jonkin ison kauppakeskuksen / hypermarketin paikoitusaluetta, jos sellainen sattuu lähelle raitiovaunupysäkkiä, ja sijainti on luonteva autolla kulkemistakin ajatellen. Itse olen kyseisen raitiotien infrakuvausten yhteydessä pysäköinyt autoni pari kertaa Turtolan CM:n pysäköintialueelle ja kerran Kalevan Prisman parkkipaikalle. Viimeksi mainittu sijaitsee Hakametsän pysäkin lähellä.

Tietenkin olisi asianmukaista, että liityntäpysäköintiä varten olisi omat pysäköintipaikkansa, markettien parkkialueet on tarkoitettu markettien asiakkaille. Joillakin paikoilla sallittu pysäköintiaika voi olla melko tiukka, vaikka pysäköinti sinänsä olisi maksutonta. Samalla reissulla voi hyödyntää kyseistä markettiakin, kuten itse tein esimerkiksi Kalevassa (ratikkamaantiedon mukaan Hakametsässä).
kuva 12.05.2021 17:32 Juhana Nordlund  
  Onpas onnistunut kuva 6006 / 6206:sta. Oliko sisustus päivitetty jo tuossa vaiheessa lähemmäksi sarjasaneerattuja yksiköitä? Tuossahan oli vuonna 1994 ja siitä vähän aikaa eteen päin aivan omanlaisensa istuimet, jotka jossain vaiheessa korvattiin samanlaisilla kuin mitä nykyäänkin näkee Sm2:sissa ja Sm4:sissa (tosin eri värisinä).
kuva 12.05.2021 10:22 Juhana Nordlund  
  Pariin edelliseen kommenttiin viitaten: Pysäkki sijaitsee Hallilan itäisen alueen itäpuolella rinteen alapuolella. Paikallisen Salen läheisyyden osoitteet toki ovat kävelymatkan päässä pysäkistä. Itse olen käyttänyt pikapysäköintiin kyseisen kaupan pysäköintipaikkoja (edellyttää kiekon käyttöä), kun olen tuota pysäkkiä ja muuta infraa käynyt muutamaan otteeseen kuvaamassa. Kunnollisia liityntäpysäköintipaikkoja tuolla ei ainakaan silloin vielä ollut.

Tästä on ollut muuallakin juttua, pysäkki palvelee Hallilan tiettyjä kohtia tyydyttävästi ja onhan tuosta jollain tavalla siedettävä kävely-yhteys Lukonmäenkin puolelle, vaikka se jää Hervannan valtaväylän (kaksiajoratainen moottorikatu, ei ainakaan moottoritie) toiselle puolelle.
kuva 12.05.2021 08:44 Juhana Nordlund  
  Voi olla, että aiemmassa viestittelyssä halutaan korostaa sitä, että tämä pysäkki sijaitsee "keskellä ei mitään", tai ainakin ihan metsän ympäröimänä. Ja tottahan se on, ettei sijainti osu lähellekään Hallilan keskipistettä.

Ehkä kuitenkin jokin muu ratikkapysäkki on lähempänä Hervannan (Kanjoninkadun) grilliä kuin tämä? Jos grillille pääsy on joillekin raitiovaunun käyttäjille tärkeä asia. Grilli voi olla kuitenkin kiva juttu, jos sattuu nälkä yllättämään eikä muita ainakaan parempia vaihtoehtoja ole tarjolla.
kuva 11.05.2021 15:06 Juhana Nordlund  
  Vaunun numero on kuulemma 05. Eli kyseessä olisi aiemmin PunaMustan asussa liikkunut vaunu.
kuva 04.05.2021 16:25 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva. Noilla main kuvasin itsekin etenkin noin vuosi sitten ratainfraa. Vaikka metsää on kosolti näkyvissä, ei asutuskaan tuosta ole kovin kaukana. Hallilan kerrostaloja on jonkin verrankin kuvaajan selän taakse sijoittuvalla suunnalla, ja sieltähän kuvauspaikan lähellä olevan Hallilan pysäkinkin käyttäjäkanta pääosin on.
kuva 01.05.2021 06:40 Juhana Nordlund  
  Mainio kuva Tampereen raitiotien eteläisimmältä pääteypysäkiltä. Tiedotteiden mukaan täältä ei pääse kyytiin vielä 10.5. alkavan avoimen koeliikenteen merkeissä, mutta toivottavasti kuitenkin vielä kesän aikana.

Matkustajille tarkoitetun liikenteen ensimmäisessä vaiheessa (eli koeliikenteen aikana) pohjoisin päätepysäkki sijaitsee Pyynikintorilla. Mutta pohjoisin pysäkki kaiken kaikkiaan ei olekaan Pyynikintorin pysäkki. Se on - ehkä hieman yllättäen - Sammonaukio. Kun elokuussa alkaa varsinainen liikenne, ja sen mukana liikennöinti alkaa myös linjalla 1, pohjoisin pysäkki ja päätepysäkki onkin Kaupin kampus. TAYSin pysäkki pääsee pohjoisuudessaan miltei yhtä lähelle.
kuva 27.04.2021 16:02 Juhana Nordlund  
  Joukkoliikennefoorumilla jlf.fi kerrotaan, että tiilenpunaisen värin saa 14 vaunua 19:stä. Kolme on teipattu mainosvaunuiksi, yksi varataan kaupungin omaan markkinointiin ja yhdestä tulee taidevaunu.
kuva 26.04.2021 19:09 Juhana Nordlund  
  Hoituiko raiteenvaihto kuvaajan selän takana olevalla vaihteella vai käytiinkö tuolla ihan perällä asti vaihtamassa suuntaa?
kuva 25.04.2021 14:42 Juhana Nordlund  
  Esa: CEhit -> CEi -> Ei. Siis eri vaunuja nuo.
kuva 24.04.2021 19:31 Juhana Nordlund  
  Tuo on jo jonkin ikäinen, koska Koivukylä puuttuu ja toisaalta Hanala on vielä mukana. Tuohon aikaan, ja siitä jonkin aikaa eteenkin päin, R ei pysähtynyt edes Tikkurilassa. K:lla ei ollut ainuttakaan välipysähdystä osuudella Pasila - Tikkurila.
kuva 24.04.2021 19:27 Juhana Nordlund  
  Katsottaessa tunnelin pysäkiltä tänne Isonnevankujan suuntaan näkymä on: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Rai​de-Jokeri/IMG_15668A.jpg
kuva 24.04.2021 19:20 Juhana Nordlund  
  Paikka on tosiaan Eliel Saarisen tie Etelä-Haagassa. Katu menee tuossa kohtaa lounaasta koilliseen, tässä katsotaan siis koilliseen. Eliel Saarisen tie oli pitkään kahdessa eri jaksossa ilman keskiosaa. Keskiosa valmistui viimein vuoden 2002 alussa, mutta joukkoliikennekatuna. Huopalahden aseman kohdalle rakennettiin silloisen katuvarauksen ylittävä silta kaukonäköisesti jo 1970-luvulla samaan aikaan, kun asemaa muokattiin Martinlaakson radan tuloa silmällä pitäen. Asukkaiden toivomusten seurauksena Riistavuoren ja Laajasuontien välinen osuus katettiin kokonaan betonikannella, mistä syystä paikalle muodostui kuvassa näkyvä tunneli. Tunnelin keskivaiheilla on Huopalahden aseman bussipysäkki, joka on jatkossa myös raitiovaunupysäkki. Raitiokiskot asennettiin tuonne kuluneena talvena, työt ovat edelleen kesken, kuten kuvasta näkyy.
kuva 24.04.2021 12:38 Juhana Nordlund  
  Olisiko Eipt:n järjestysnumero kuitenkin 27368?
kuva 24.04.2021 10:14 Juhana Nordlund  
  Myös Remixin mukaan Teiskon linja 90 kulkee keskustassa Hämeenkatua päästä päähän. Remix esittää Teiskon yhteyden hyvin karkeana. Minun käsittääkseni Teiskon päässä 90-linjoille tulee useammanlaisia eri reittivariaatioita. Aiemmin linkittämässäni palvelussa ne on eroteltu lisäkirjaimin.
kuva 24.04.2021 09:49 Juhana Nordlund  
  Palvelusta https://linjasto2021.digitransit.fi/?tim​e=1628499600 löytyy koko joukko 90-linjoja aikatauluineen. Aikataulut ovat alustavia. En tietenkään voi ottaa kantaa siihen, kuinka luotettavia tuon linkin ennakkotiedot ovat.
kuva 24.04.2021 09:29 Juhana Nordlund  
  En ole Johnin koulukaveri, mutta minäkin asuin kuvanäkymän vasemmalla puolella sijaitsevassa kerrostalossa Työmiehenkatu 4:sessa vuosina 1966 - 73. Kyseinen rakennus jää kuvassa näkyvän kiinteistön taakse katveeseen. Hyvin luultavasti silloinen asumispaikka ja samaan aikaan lahjaksi saamani pienoisrautatien aloituspakkaus jatkohankintoineen saivat aikaan sen, että kiinnostuin junista enemmänkin.

Muutaman kerran näin höyryvetureita tuolla ratapihalla, lähinnä parina talvena. Itse asiassa eniten taisin nähdä Pr1:siä, jotka olivat vanhoilla päivillään siirtyneet vaihtotöiden varakalustoksi.
kuva 24.04.2021 09:22 Juhana Nordlund  
  Toisin sanoen bussiliikenne vähenee eniten Hämeenkadun sillä osuudella, jossa menee molemmat ratikkalinjat eli linjat 1 ja 3. Se osuus jää Koskipuiston ja rautatieaseman väliin. Sinne (eli kauemmas kuvaajan selän taakse) jää enää kaksi bussilinjaa (6 ja 90 versioineen), joista Teiskon linjat eli 90, 90A, 90B jne. kulkevat koko lailla harvoin.
kuva 23.04.2021 14:13 Juhana Nordlund  
  Niin, googlaamalla tosiaan löytyi sellainenkin tieto, että neljäs Finnairin Caravelle (III) eli OH-LED oli (lempi)nimeltään Sinipiika. Sama nimitys on monelle tutumpi lattianpesuvälineistä puhuttaessa.
kuva 23.04.2021 08:42 Juhana Nordlund  
  Asiallinen tilannekuva aikakaudelta, jolloin raitiovaunu on / oli arkipäiväinen näky tällä alueella, mutta kaupallinen liikenne oli vielä edessä päin. Hämeenkadulla on ollut etenkin Keskustorin ja Koskipuiston välisellä alueella (eli tässä) todella vilkas bussiliikenne. Lähes kaikki Nysse-brändiin kuuluva liikenne on mennyt tästä. Tähän tulee muutos kesällä 2021. Elokuussa bussien suhteellinen osuus vähenee vielä enemmän. Hämeensillalle jää busseista enää runkolinjat (linjatunnus enintään 10 sekä myös linja 19) ja niiden lisäksi tietyt seutulinjojen päälinjat (numerotunnus on tasakymmenluku). Koskipuiston ja rautatieaseman väliseltä osuudelta bussit poistuvat lähes kokonaan. Busseja siis siirtyy varsinkin Satakunnankadulle, mutta myös Ratinan sillalle. Joitakin linjoja yksinkertaisesti katkaistaan ydinkeskustan laidalle, esimerkiksi Hämeenpuistoon Tuulensuun kohdalle.
kuva 21.04.2021 16:16 Juhana Nordlund  
  Kaiken lisäksi veturin käyttövoimakin oli noin 40 vuotta sitten muutaman vuoden ajan sähkö. Sarjatunnus oli silloin Sv1 ja järjestysnumero 3201.
kuva 17.04.2021 11:39 Juhana Nordlund  
  Kuvan vaunu on TRO04. Tunnisteisiin voi lisätä 04.
kuva 17.04.2021 11:36 Juhana Nordlund  
  Vaunu on TRO05, tunnisteissa voisi olla näkyvissä tuo 05.
kuva 14.04.2021 10:50 Juhana Nordlund  
  Luottakaamme Raition (ja sen verkkopalveluiden) tietoihin, ne on tarkistettu.
kuva 14.04.2021 10:29 Juhana Nordlund  
  Vuosina 1941 - 51 kulussa ollut raitiolinja 2 käytti Harjutoria toisena päätepysäkkinään. En ole ihan varma, käytettiinkö silloin tätä silmukkaa, vai oliko raiteet noilla kulmilla eri tavoin. Mutta Harjutori-niminen päättäri on ainakin ollut olemassa vuosikymmeniä sitten kaksiakselisten vaunujen kaudella.
kuva 13.04.2021 07:28 Juhana Nordlund  
  Kaikki kommentit, myös tämä kirjoitukseni, kuvastaa kirjoittajansa mielikuvia ja -piteitä. Ymmärrän hyvin, että kuvassa näkyvä vaunu voi herättää pikaisia mielleyhtymiä johonkin toiseen saman ilmeen omaavaan esineeseen.

Kyllä me kaikki varmasti tiedämme, että myös Articin tämä versio perustuu varsin toisenlaiseen konstruktioon verrattuna Variotramiin. Tässä on kääntyvät telit alla, se mahdollistaa kokonaan toisenlaiset kulkuominaisuudet verrattuna Varioihin. Kun tätä vaunua näkee kirkkaassa päivänvalossa kuivalla säällä, ja sitten vielä pääsee jossain vaiheessa kyytiinkin, niin eivätköhän käsitykset tästä mallista ole voittopuolisesti myönteisiä.
kuva 11.04.2021 08:55 Juhana Nordlund  
  Sinisten vaunujen saloihin syvemmin perehtyneet löytävät joistakin yksityiskohdista asioita, jotka sulkevat tietyt vaihtoehdot pois. Kuvan vaunun ovien alapuolisten askelmien sivuilla olevat pystysuorat "raudat" ulottuvat alemmaksi kuin Eifet-vaunuissa 25301 - 25303. Syykin on selvä, vuonna 1966 ja sitä vanhemmissa kotimaisissa "plootuissa" oli erilaiset helmat ja niihin liittyneet rakenteet. 25304 on muutettu alkujaan 1966 valmistuneesta EFit-vaunusta (23503), ja siksipä siinä on tällaiset vanhanmalliset yksityiskohdat, vaikka itse helmat olivat kadonneet jo aikoja sitten EFit-kaudella. En tiedä käyttikö Alex tätä tunnistamistapaa, mutta minä käytän. Tosin tämä kuva on sen verran harmaa, että nuo mainitut jutut eivät erotu ainakaan liian selvästi.
kuva 10.04.2021 17:13 Juhana Nordlund  
  Historiallinen kuva tämäkin. Olosuhteet olivat mitkä olivat, niitähän me emme voi valita.
kuva 07.04.2021 18:43 Juhana Nordlund  
  Sattumakuva - sattumalta.
kuva 06.04.2021 08:17 Juhana Nordlund  
  Ajomoottorien malli on Strömberg GHAT-78. Tuo moottori oli käytössä useissa HKL:n kotimaisissa kaksiakselisissa raitiotiemoottorivaunuissa (HKL 175 - 180, 187 - 202, 203 - 218 ja 219 - 226). Ajomoottorit ovat varmasti periytyneet jostain noista vaunuista, luultavasti etenkin noista ensin mainituista, alustakin on SAT:n valmistama. Ajokytkimen historia on varmasti sama, vähintäänkin hyvin samankaltainen.
kuva 05.04.2021 19:38 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa 1920-luvun lopun ASEAa tässä on oikeastaan vain kori, jota on vielä lyhennettykin. Alusta on kymmenkunta vuotta nuoremmasta SAT:n valmistamasta kaksiakselisesta moottorivaunusta. Sähkölaitteetkin on vaihdettu asealaisesta Strömbergin varusteisiin. Harjavaunuista on tietoutta Suomen Raitiotieseuran sivulla: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet​-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/ra​itiovaunut-hkl/kalusto/tyovaunut/harjava​unut/
kuva 27.03.2021 15:51 Juhana Nordlund  
  Kiitos kiitoksista, liikenneneuvonta ja aikataulujärjestelmien ylläpito on joskus ollut ihan työnikin. Elokuussa (2021) Nyssen linjasto kokee suuret muutokset. Nykyisenlainen 65 loppuu. Siurosta pääsee uudessa tilanteessa yhdellä bussilla, uudistuneella linjalla 79, aina Pirkkalaan asti. Pirkkalasta taas johdetaan uusi linja 36 Hervantaan, joten arkisin pitäisi jatkossakin onnistua yhden vaihdon sisältävä bussimatka Siuron ja Hervannan välillä.
kuva 27.03.2021 11:48 Juhana Nordlund  
  Siuro - Hervanta -yhteydessä hankaloittavin tekijä on osuus Siurosta Nokian keskustaan. Nokialta kyllä arkisin menee suorakin bussilinja (65) Hervantaan, noin kerran tunnissa. 65 ei la eikä su kulje, joten la on aina vaihto Tampereellakin. Pyhinä Siuro näyttää olevan Nyssen reittioppaan mukaan joukkoliikennemotissa.
kuva 27.03.2021 09:37 Juhana Nordlund  
  Tämän sivuston lukusalin puolelta löytyvän linkin matkustajavaunulistauksessa muuten näkyy tätä kirjoitettaessa kaikkien Pot-vaunujen telimerkintänä MD. Vaunuluettelon ylläpitäjä korjannee telityypin SIGiksi asiaan kuuluvien vaunuyksilöiden (10001 - 10010) osalta.
kuva 26.03.2021 09:35 Juhana Nordlund  
  Arkikielessä läppäsiltoja kutsutaan silloin tällöin nostosilloiksi. Minäkin opin toimimaan sillä tavoin jo 5-vuotiaana, kun Lauttasaaren silta avattavine läppineen oli uusittu.

Avattavia siltoja on siis kolmea tyyppiä: 1) kääntösillat 2) läppäsillat ja 3) nostosillat. Nostosiltatyypissä sillan kansi nousee hissin tavoin ylös.

julkaisu.vayla.fi-sivulta ladattava pdf-tiedosto kertoo, että edellisten lisäksi on olemassa muitakin avattavia siltatyyppejä (rulla-, työntö- yms. sillat), mutta niitä ei tiedoston mukaan ole rakennettu Suomeen.
kuva 19.03.2021 15:27 Juhana Nordlund  
  Siniharmaat pilvet eivät enteile yleensä kovin hyvää. Ihan oikeasti hiilidioksidi on näkymätöntä - CO2:han se ilmastopeikko tällaisten(kin) vetureiden osalta on. Nokipartikkelit, typpipäästöt jne. taas lukeutuvat lähipäästöihin, jotka eivät ole hyvä juttu nekään. Joka tapauksessa nämä veturit olivat aikanaan erittäin mielenkiintoisia ja varmasti "asjallisiakin". Ei ihme, että useat alan harrastajat käyttivät aikaansa ja muita resurssejaan näidenkin veturien dokumentointiin - vaikkapa tällaisten kuvien muodossa. Arvostan tällaisia kuvia. Tunnelma on korvaamaton.
kuva 19.03.2021 15:18 Juhana Nordlund  
  SRS:n tietokantojen mukaan 7A ja 7B siirtyivät Kruununhaan linjaukselle 17.2.1997. Ulkomuistista olisin veikannut maaliskuuta tuona samana vuonna, mutta hyvä että tarkistin! Alkuperäinen syy oli jokin katutyö ilmeisesti Sokoksen kulmalla, mutta katutyön valmistuttua Kruunuhaan kierros jäi pysyväksi. Tosin 1.5.2001 - 13.10.2002 seiskat palasivat aiemmalle reitilleen Aleksanterinkadun remontin johdosta.

Kruununhaan mukaan tulo vähensi paineita Snellmaninkadun ja Hakaniemen välillä. 1 / 1A:lla oli 1997 pääosa kalustosta vuoden 1959 vaunuja (kuvassa yksi sen ikäisistä vaunuista), ja kakkonen oli siirtynyt (jo 1995) Kaivokadulle, kuten tämä kuva kertoo. Kakkosen muutos osui samaan hetkeen, kun Kaisaniemen (silloinen nimi) metroasema otettiin käyttöön. Kruununhakaa tosin palveli ruuhka-aikaan linja 2V tuolloin - joskin harvalla vuorovälillä. Seiskojen muutto Kruununhakaan kyllä sitten tekikin 2V:n tarpeettomaksi, ja se ajoi viimeisen kerran 29.5.1998. 2V oli aloittanut 1.3.1995 eli samaan aikaan kun peruskakkonen siirtyi Krunikasta kaupungin ytimeen (ja silloin Kaisaniemen eli Helsingin yliopiston metroasema otettiin käyttöön). Katajanokalla 2:lla ja 2V:llä oli eri päättärit, emokakkonen ajoi terminaalille, 2V taas Merisotilaantorille.
kuva 18.03.2021 17:56 Juhana Nordlund  
  Hieno kuva. Ja totta kai aito, senhän nyt sanoo silmäkin. Mutta ihan totta sekin on, että joskus kuvat voivat näyttää "havainnekuvamaisilta", vaikka aitoja olisivatkin. Itse olen "onnistunut" saamaan aikaan sellaisen tilanteen ronskilla kuvankäsittelyllä. Minä en tiedä, minkä verran tätä kuvaa on käsitelty, mutta upea se on joka tapauksessa, ja sitä on mukava katsella.
kuva 17.03.2021 06:44 Juhana Nordlund  
  Lassen muisti ei ole tämän asian suhteen ensinkään huono. Sisävesiliikenteen osalta vanhat viitat todellakin määrättiin korvattaviksi uusilla vuoden 1982 alkupuolella 30.6. mennessä. Meriliikenteessä vastaava ohje oli annettu vuodelle 1981 takarajan ollessa 30.6. sinä samana vuonna. Lähde: Merenkulkuhallituksen tiedotuslehti 1 / 81 2.1.1981.

Kuva on siis otettu varsin ilmeisesti ennen heinäkuuta 1982.
kuva 16.03.2021 18:43 Juhana Nordlund  
  Henkilöliikennevaunujen aggregaateista on ollut keskustelua kuvan http://vaunut.org/kuva/3582 yhteydessä. Sen mukaan Valmet-diesel on ollut käytössä sarjoissa Rt, Rkt ja Rx. Kuva on ladattu tänne jo hyvin kauan sitten, ja kommenteillakin alkaa olla ikää. Rx:issä ei enää dieselaggregaatteja ole. Tuolla ei myöskään mainita sarjaa Rk erikseen, eiköhän Valmet ollut sielläkin murisemassa.
kuva 15.03.2021 18:51 Juhana Nordlund  
  Kuvan exif-tietojen perusteella se olisi otettu 19.9.2020. Kuvaaja voinee vahvistaa asian? Nythän kuvauspäivänä näkyy kuvan lisäämisajankohta.
kuva 14.03.2021 16:02 Juhana Nordlund  
  Tyylikäs kuva ensimmäisen sarjan teräskorisesta 1. luokan hyttivaunusta. Voi vaikuttaa pilkunviilaamiselta, mutta kuvaushetkellä vaunun sarjamerkintä taisi olla vielä Cit. Tunnisteiden osalta perusteltuja voisivat olla molemmat, Cht ja Cit, jotta hakujen yhteydessä kuva löytyisi varmemmin.
kuva 13.03.2021 12:33 Juhana Nordlund  
  23.6.1986 olisi ollut juhannuksen jälkeinen maanantai.
kuva 13.03.2021 12:32 Juhana Nordlund  
  Kertakaikkisen upea kuva menneiltä vuosikymmeniltä! Arvostan tällaisia. Tätä kirjoittaessani päivämääränä näkyy 23.06.1986, ja kuvatekstissä mainitaan kesäkuun loppupuoli 1968. Äkkiä ajatellen molemmat, sekä 1968 että 1986 hieman mietityttävät. Siniset vaunut kuvassa näkyvässä asussa eivät oikein sovi 1968:aan, eikö niin? Ja 1986 taas Dr12 oli pikajunassa sangen harvinainen, joskin juhannuksen poikkeukset saattoivat tuoda omat erikoisuuteensa veturikiertoihinkin, puhumattakaan vaunustosta puuvaunuineen. Hämeen Hurua kyllä näki silloin tällöin kesän 1984 jälkeenkin matkustajajunissa, joten päiväys varmaan pitää paikkansa. Kuvatekstin 1968 lienee painovirhe?
<<   >>