Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.06.2017 17:55 | Timo Järvi | ||
| Pakko kompata tätä. Onpa mukavan hieno ja onnistunut kuva :) | ||||
|
03.06.2017 17:52 | Timo Järvi | ||
| Se ei ole laite eikä mikään, jos käyttöpaneeli tai ohjauspöytä ei näytä joulukuuselta. Paljon eri värisiä valoja :) | ||||
|
28.05.2017 10:13 | Timo Järvi | ||
| Sopivan silmän mukainen ja kesäisen kuva. :) | ||||
|
11.02.2017 15:24 | Timo Järvi | ||
| Mistä näitä tyylikkäitä random-kuvia oikein tulee... ☺ Vallan onnistunut kesäinen kuva, johon sade on päässyt antamaan oman ripauksensa ja omanlaisensa rakeisuuden.... |
||||
|
04.01.2017 18:55 | Timo Järvi | ||
| Pentuna sitä tuli usein kuultua Hurujen murinaa Lahdenperä-Rukkamäki-Sääksjärvi-Kulju akselilla pääradan yhtenäisessä ja pitkässä ylämäessä. Jokseenkin sitä on jäänyt kaipaamaan Hurun ympärilleen luomaa ja välillä hyvin kaukana havaittavissa olevaa äänimaailmaa. Harmi, ettei Huruja ole enää aktiivikäytössä nykyisten hissuttelijoiden sijaan ;) | ||||
|
13.08.2016 22:36 | Timo Järvi | ||
| Pomppasi esiin tämmöinen tyylikäs talvinen kuva ja vielä parasta vuosikertaa ;) Mukava nähdä uusia kuvia Haapamäeltä, joka oli joskus aikoja sitten hyvinkin vilkas asema (näin olen ymmärtänyt). Kunpa löytyisi vielä lisää vanhoja kuvia Tampereen ja Haapamäen väliltä, esim. Lylystä. | ||||
|
03.08.2016 16:04 | Timo Järvi | ||
| Jahas, sitä on käyty napsimassa kuvia aivan Pärrinkosken laskuojan ja taaempana sijainneen vanhan tasoylikäytävän, nykyisin alikulun tuntumasta. :) Kuva on osaltaan myös kantaa ottava. Kuvan ulkokaarteesta lähti aikanaan pistoraide sille kuuluisalle Tampereen Härmälässä sijainneelle Lentokonetehtaalle, jossa aikanaan moni lättähattu, veturi ja ties mikä on kokenut päivänvalon. Ratainfra purettiin pääradan saneerauksen yhteydessä, joten siltäkin osin puhutaan jo vahvasti edesmenneestä teollisuudesta, jolla oli aikanaan kuitenkin iso merkitys Tampereelle muiden tehtaiden, kuten Lokomon ja Tampellan lisäksi. Sinänsä sääli, ettei kotimainen työn jälki ja osaaminen näy enää näissä Sr3:ssa, mutta se kai lienee on ollut päättäjillä tarkoituskin, jotta kotimainen osaaminen ja tietotaito ei pääsisi hälyttävässä määrin lisääntymään. |
||||
|
01.08.2016 11:09 | Timo Järvi | ||
| Kerrassaan hieno kuva. Siinä sitä mennään peräkanaa, kuin pienen talon porsaat. Puuttuu enää, että voisi nauttia matkasta ympärillä olevia maisemia katsellen. Reinolta jälleen kerran hyviä kuvia arkistojen kätköistä :) | ||||
|
25.07.2016 10:21 | Timo Järvi | ||
| Paljon on maisema muuttunut nykyiseen ahtauteen ja kasvottomaan elementtirakentamiseen verrattuna. Oikeastaan, aikas idyllisen rauhallinen tammikuinen kuva, jonka rikkoo vaihteen ympärille torikokousta pitämään eksyneet vaihteiseen nojailijat ;) | ||||
|
20.06.2016 10:20 | Timo Järvi | ||
| Kyseessä on se kuuluisa susi-hukkasille tarkoitettu Hukkaputki :) | ||||
|
20.06.2016 10:08 | Timo Järvi | ||
| Wautsi, vauhdikkuus yhdistettynä tyylikkyyteen, tai jotain sinne päin. Hieno hämyinen kuva :) | ||||
|
09.06.2016 08:34 | Timo Järvi | ||
| Kivan näköinen paikka. Paikasta näyttää löytyvän myös muita komeita kuvia. Mikäs siinä olisi junaa odotellessa, kun olisi vielä penkkikin. Seisaketta yksinkertaisimmillaan... | ||||
|
07.06.2016 12:38 | Timo Järvi | ||
| Hieno satama-aiheinen kuva vuosien takaa. | ||||
|
05.06.2016 19:17 | Timo Järvi | ||
| Sieltähän se tuli kuin kaupan hyllyltä :-) Kiitos seikkaperäisestä vastauksesta. | ||||
|
28.05.2016 10:30 | Timo Järvi | ||
| Hieno kuva, jossa näkyy myös vanhaa opastintekniikkaa ja muuta laitteistoa. Tästä tulikin mieleen oiva kysymys. Suomi on aikas laaja maa, ja rautatietä on jokunen kilometri. Tämä tarkoittaa sitä, että käytössä on ollut ja on nähtävästi vieläkin eri aikakausien tekniikkaa, koska rahaa on aina rajallisesti eikä kaikkea uusita kerralla. Milloin esimerkiksi Tampere-Toijala välillä (pääradalla) siipiopastimet korvattiin uudemmilla, vai onko uudistusta tehty aikanaan paloittain? Pentuna tuli liikuttua paljonkin Tampereen ja Lempäälän rajan tuntuman tasalla (Rukkamäki, Sääksjärvi ja satunnaisemmin Kulju), mutta en kyllä muista nähneeni ainakaan niillä seuduilla enää esimerkiksi siipiopastimia käytössä. Muistan siipiopastimia tuolla seudulla nähneen jo vuosia sitten Sääksjärven vanhan aseman takana metsikön reunassa olleessa kasassa. https://vaunut.org/kuva/6417?liikp1=1759 |
||||
|
27.05.2016 15:24 | Timo Järvi | ||
| Puhelinasentajan (tai yhtä hyvin viestimiehen) unelma. Siinä kulkee muutama tapsi ja orsi poikineen radan varressa. | ||||
|
Kuvasarja: Kalajoen sillan luona |
27.05.2016 15:20 | Timo Järvi | ||
| Jälleen hieno kuvasarja Reinolta aikaan (1974), jolloin toisilla ei ollut vielä mitään käsitystä junista. :-) Nimimerkillä "tuolloin 1-vee ja risat" |
||||
|
19.05.2016 23:06 | Timo Järvi | ||
| Reinolta taas nippu hyviä kuvia :) | ||||
|
Kuvasarja: Suomalaista rautatiehistoriaa |
05.05.2016 16:27 | Timo Järvi | ||
| Petri, tätä varmaan kukaan ei ole suoranaisesti väittänyt. "asia pitäisi viedä Tekijänoikeusneuvoston käsiteltäväksi." Vielä helpompaa olisi, jos tämä Tekijänoikeusneuvosto laatisi Matti Meikäläisille suunnatut, yksinkertaistetut (ei sääntö-Suomi munkkilatinalla laaditut) perusohjeet tärkeimmistä kuvien ottamista ja niiden netissä tapahtuvaa julkaisua koskevista asioista mukaan lukien eri lähteistä peräisin olevat uudet ja vanhat kuvat. Harva ihminen ensitöikseen alkaa käydä läpi tuntikaupalla lakitekstillä höystettyjä lausuntoja ja tehden niiden perusteella omia osin vajavaisia päätelmiä. Nykyisin etenkin netistä löytyy (tarkistamattomia) ohjeita joka lähtöön, ja eri näkökulmia käsittelevä tieto on hajallaan. Päälle tietysti jokaisen kirjoittajan omat tulkinnat, joten ei ihme, että monella kokonaiskuvan hahmottaminen voi jäädä epäselväksi. Tuntuu myös hieman oudolta, että ihan perusasioista pitäisi pyytää erikseen asiantunijalausunto?! |
||||
|
Kuvasarja: Suomalaista rautatiehistoriaa |
05.05.2016 14:25 | Timo Järvi | ||
| Vesalta hyvä setti hienoja kuvia, kiitoksia näistä. Seuraava kommentti ei ole millään muotoa yleispätevä, vaan lähinnä oma ratkaisumalli. Jos haluaa mennä varman päälle, kuvien yhteyteen on hyvä laittaa maininta alkuperäisestä lähteestä, jos se on tiedossa. Sekin on syytä laittaa, mikäli lähde on tuntematon. Aivan samalla tavalla kuin tekstissä kirjallisiin lähteisiin viitattaessa, jos jokin asia tai teksti on jonkin toisen kirjoittamaa. Kun otetaan huomioon tämän sivuston luonne ja tarkoitus, eipä kuvilla tässä nimenomaisessa asiayhteydessä tehdä bisnestä. Se on asia erikseen, jos joku käyttää kuvia jossain muualla ja muussa tarkoituksessa. Sitä ei voida estää, mutta silloin puhutaan jo eri asiayhteydestä. Jos saan käsiini mielenkiintoisen ja julkaistavaksi sopivan kuvan, olen aina etukäteen kysynyt julkaisuluvan ja myös sen, haluaako kuvan ottanut henkilö, että hänet mainitaan kuvan yhteydessä. Näillä on jo pärjännyt pitkälle. Pääasia, että julkaisulupa on saatu ennen kuvien esille laittamista tai joissakin veteen piirretyn viivan tapauksissa ainakin alkuperäinen lähde on mainittu. |
||||
|
19.04.2016 16:53 | Timo Järvi | ||
| Asijallinen on opaste, mutta eksoottinen on myös paikka käivärän nauttimiselle :) | ||||
|
26.03.2016 19:24 | Timo Järvi | ||
| Mahotonta menoa, ainakin lennokasta :) | ||||
|
13.03.2016 12:53 | Timo Järvi | ||
| Kuva ajalta, jolloin veturit oli vielä vetureita eli niistä lähti ääntä ja tarvittaessa sitä kuuluisaa kömyä :) Tässä kuvassa saman sarjan edustaja kömytystunnelmissa: https://vaunut.org/kuva/76810 |
||||
|
13.03.2016 12:42 | Timo Järvi | ||
| Kommentit huomioon ottaen, onnistunut syksyinen kuva museoajelulta. Ajolankojen orsia kuvasta on havaittavissa neljä, mutta raiteita on nähtävästi vain kolme. Liekö neljäs raide on joskus ollut olemassa, mutta sittemmin purettu?! | ||||
|
13.02.2016 18:12 | Timo Järvi | ||
| Heh, Zodiac Mini-6 oli aikanaan minullakin pentuna 80/90-luvulla. Näppärän kokoinen, aito kuusikanavainen ja kiteistetty pikkurigi CB/LA-puolelle. Niin se aika rientää, oi voi... :) Muita hyväksi havaittuja Zodiacin malleja on 6-kanavainen kidekone P-3006 C sekä "päällikkötason" eli rahamiesten täyskanavaiset AM/FM versiot P-2402 FM ja P-7000. Kutosta ei enään ole (harmi), mutta muut löytyvät ja voivat vieläkin hyvin. http://www.rigpix.com/cbfreeband/zodiac_mini6.htm http://www.rigpix.com/cbfreeband/zodiac_p2402fm.htm http://www.rigpix.com/cbfreeband/zodiac_p3006c.htm http://www.rigpix.com/cbfreeband/zodiac_p7000.htm Nykyään hypetetään joka välissä netissä toimivasta sosiaalisesta mediasta. Harvase jannu tuojottaa luuriin ja näpyttelee epäsosiaalisessa mediassa keskustellen. 80-luvulla ennen epäsosiaalisen median (naamakirjat, jne.) keksimistä osattiin sentään jutella CB/LA-radioiden välityksellä jopa tuntemattomien ihmisten kanssa ;) Harrastajia tuntui olevan joka kylässä ja kaupungissa... |
||||
|
10.02.2016 22:10 | Timo Järvi | ||
| Jep, viite poistettu. | ||||
|
|
10.02.2016 21:05 | Timo Järvi | ||
| Tietääkseni ei tässä tilassa, koska kyseessä on pelkkä laitetila. Paikalliselta kylän alkuperäisasukkaalta saadun tiedon mukaan tästä rakennuksesta noin 50 metriä etelämpänä oleva tiilirakennus on ollut aikanaan jossain vaiheessa miehitetty (päivystys). Aikaan, jolloin homma toimi, toisin kuin nykyisin, kun mikään ei kannata, vaikka kaikki on viimeisen päälle automatisoitua. | ||||
|
23.01.2016 11:23 | Timo Järvi | ||
| Kuvan laadullisiin kriteereihin en ota kantaa, koska kohde ja maisema näkyy, eikä 70-luvulla ollut digijärkkäreitä ja niitä megapikseleitä :) Hieno nähdä kuvia myös "kosken toiselta puolen". Lielahden yksityiskohdat eivät piirry mieleen, kun sillä puolella kaupunkia ei ole tullut juuri liikuttua. Mille kohtaa Lielahtea tämä kuva sijoituu? | ||||
|
05.01.2016 21:42 | Timo Järvi | ||
| Harmi, että tämäkin idylli on kadonnut. Toisaalta nykyään harmitellaan, että kun ihmisiä on niin vaikea saada junien käyttäjiksi. Samaan aikaan jokapäiväisestä matkustamisesta, lippujen hinnoittelusta sekä matkustusehdoista on tehty väkisin jonkin sortin "rakettitiedettä" eli homma on kaupallisen puolen hönöjen ja häröjen toimesta "tuotteistettu". |
||||
|
26.12.2015 20:53 | Timo Järvi | ||
| Niilan kommenttia mukaillen, kuvassa on mielenkiintoisia yksityiskohtia jopa tulevaisuutta ajatellen, kun samainen rantakaistale on taas muuttamassa muotoa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa aluetta ollaan saamassa kunnanisien ja muiden rakennusliikkeiden lobbarien puheiden perusteella kaikkien tamperelaisten käyttöön. Tässä yhteydessä "kaikkien" tarkoittaa lähinnä kovanrahan asuntojen saamista harvoille ja valituille, jolloin muille kaupunkilaisille jää lähinnä saastuneiden maa-alueiden kunnostuksesta ja kunnallistekniikasta maksaminen. Nykyisin suuntaus kaupungissa on muutenkin se, että kaikki keskustassa tai sen liepeillä (Eteläpuisto, ..) olevat ranta-alueet ja puistot on rakennettava aitoon vihervasurikok-tyyliin täyteen betonilaatikoita, jolloin puistojen ja rantojen virkistyskäyttö keskustan osalta on menetetty lopullisesti. Samaan aikaan esimerkiksi Teiskon aluetta pidetään täysin poliittisin perustein rakentamattomassa tilassa, vaikka siellä olisi paremmin tilaa kuin keskustassa. Mutta, kun se kunnallistekniikka maksaa... |
||||
|
07.12.2015 01:37 | Timo Järvi | ||
| Tätä voisi kuvailla jo sanalla katu-uskottava :) Vastaavasta kuvakulmasta otettuna Hurukin (Dr12) näyttäisi jo melkoiselta kaapilta, kun se jo Toijalan museon pilttuussakin näyttää melkoiselta järkäleeltä. |
||||
|
07.12.2015 01:24 | Timo Järvi | ||
| Mikko: Hyvin kommentoitu siellä takarivissä :) Muistelen tuossa, kuinka vielä 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa Tampereella pääsi tutustumaan Perkiön varikkoalueelle oikein luvan kanssa ainakin Tampere-päivien yhteydessä, ehkä myös muulloin. Hommaan oli panostettu, eli saatavilla oli omakustannushintaan aikuisille kaffetta ja pennuille limua ja munkkeja. Kun varikolta pääsi sitä varten järjestetyllä junakuljetuksella takaisin asemalle, tämän jälkeen pääsi vielä pällistelemään asetinlaitteelle, mitä viisaan näköiset sedät pöytien ääressä työkseen tekivät. Pääsipä joku onnekas jopa painelemaan nappeja :) Silloin wanhaan hyvään aikaan kun isä lampun osti, ja äiti särki sen, homma osattiin ja siinä oli myös järkeä, ja samalla firma sai taatusti paljon enemmän positiivista mainosta ja mielikuvaa varsin pienellä satsauksella ilman kalliita, tekopirteitä ja teennäisiä mainoskampanjoita. Silloin ei ehkä hallittu tätä nykyajan rahat pois -tuotteistamista, mutta ainakin paikallisia yhteiskuntasuhteita osattiin hoitaa hyvin yksinkertaisilla asioilla. Nykyisin kaikki on niin pääkonttorivetoisen kiellettyä ja rajoitettua tai vähintään DDR-tyyliin yltiöpäisesti aidattua, ja radan hallittu ylitys hallituissa olosuhteissa on niin kauhean vaarallista. Jokseenkin tuntuu, että samalla ollaan kasvatettu täysin uusavuttomia ihmisiä, kun porukoille ei opeteta yksinkertaisia mutta toimivia perusasioita esimerkiksi siitä, miten rautateiden vaikutusalueella kannattaa toimia ja mitä ei ainakaan kannata tehdä. Eihän kieltäkään kannata työntää 20-asteen talvipakkasella rautaputkeen :) Nykyisen perusmantran mukaan kaikki on niin vaarallista, kun junat liikkuvat niin lujaa. Niin no, liikkui ne junat 80- ja 90-luvullakin kovaa ja muistaakseni max. 120-140 km/h, joten eipä siinä pieni nopeuden nosto tunnu juuri missään. Ei sitä aikaisemminkaan parantunut jäädä radalle käkkimään, mikäli juna oli tulossa. Nykyisin monessa paikassa maksimi nopeus taitaa olla edelleen vain se 160 km/h. Ehkä ennen vanhaan niin harrastajat kuin kulmakunnan pennut oli opetettu tai ainakin kykenevämpiä tulemaan paremmin toimeen itsekseen ja porukoissa, kun en ainakaan itse muista, että meidän kulmakunnilla olisi kukaan kersoista júnan alle jäänyt, vaikka myös radan vaikutuspiirissä paljon liikuttiin. Tarjolla oli suhteellisen vilkasliikenteinen päärata, teollisuusraiteistoja, useampikin taso-ylikäytävä ja yksi ratapiha, sekä suosittu uimapaikka aivan pääradan varressa - ja rannalle kulkeminen tapahtui radan vartta pitkin. |
||||
|
06.12.2015 01:44 | Timo Järvi | ||
| "Kun mietitään että tämän kyltin takaa on tullut Suomen modernein vaunukalusto" Njaah... enpä nyt tiedä. Eikös se vähän ole niin, että Lättähattua, Porkkanaa, sinisistä vaunuista koostuvaa veturivetoista erikoispikajunaa ja kaksikerros-IC-junaa on suoraan huono verrata toisiinsa, kun jokainen on käytännössä täysin oman aikakautensa tuote ja sen ajan "moderneinta" uutta. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että esimerkiksi 1960-luvulla Tampereen Valmetilta (ex-Lentokonehtaalta) tuli Suomen (siihen asti) modernein ja tyylikkäin kiitojunakalusto eli Dm8:t. Ajan saatossa tekniikka kehittyy, mutta kaikki kehitys ei ole aina välttämättä parempaa kuin aikaisemmin, jos vaikka kriteerinä on niinkin pieni asia kuten matkustajavaunun istuinergonomia ;) |
||||
|
27.11.2015 17:57 | Timo Järvi | ||
| Mikko: Ei välttämättä, koska suurin osa liikenteestä kulki nykyisen Peltolammin koulun ohi Rukkamäen tasoylikäytävän kautta. Tuo Pärrinkosken tasoylikäytävä poistettiin muistaakseni heti 80-luvun alussa. Toki kiinteiden puomien tulon jälkeen kevyt liikenne käytti kyseistä paikkaa radan ylitykseen. Radan yli mentiin joko jalan tai fillarilla, joka tosin oli kannettava radan yli. Kyseinen mutkapaikka ei ollut paras mahdollinen paikka fillarin kantamiseen. | ||||
|
26.11.2015 18:45 | Timo Järvi | ||
| Kappas, onnistunut kuva aidoilla lätillä höystettynä ja hieman ennen oman ajanlaskun alkua :-) Paljasjalkaisena asukkina tämä puoli kaupunkia on ollut aina se "Tois puolt jokke". Kuvaan on saatu mahdutettua seisake ja pala tamperelaista merellistä alppimaisemaa :-) Niin se aika on muuttunut. Nykyisin matkustetaan mahdollisimman kovaa, eikä "hitaimmille" vuoroille saati seisakkeille ja maitolaiturivuoroille tunnu olevan sijaa. | ||||
|
17.11.2015 01:14 | Timo Järvi | ||
| Siitä on kulunut jokunen vuosi aikaa, olisikohan ollut vuosi 2005 tai jotain, kun tuli poikettua kyseisessä hieman omintakeisessa kesäkahvilassa. :) | ||||
|
17.11.2015 00:51 | Timo Järvi | ||
| Paikallisten asukkaiden puheiden perusteella asemamiljöö on ollut menneinä vuosikymmeninä toisenlainen. Lylyn kautta -kirjassa oli aseman seudusta jonkin verran juttua. Asema oli aikanaan myös merkittävä työllistäjä, kun esimerkiksi puuta kuljetettiin lähialueen metsistä. Lyly toimi myös veturien juottopaikkana vesistön kupeessa olevan sijaintinsa vuoksi. Se on hieman yllättävää, että tästä entisestä kohtaus- ja pysähdyspaikasta on ollut nähtävillä kuvia todella vähän, vaikka asema ei ole ollut ihan niitä pienimpiä. Itse olen kuvien perään jonkin verran paikallisilta tuloksetta kysellyt. Sen mitä olen kuullut, kuvia on jossain määrin otettu, mutta ne ovat vuosikymmenten saatossa valitettavasti joko kadonneet piironkien syövereihin tai perikuntien myötä loppusijoitukseen isolle mustalle korkeelle. |
||||
|
10.11.2015 23:14 | Timo Järvi | ||
| Auts! Tuossa olisi voinut käydä jo pahemminkin. Sisustus on mennyt ainakin uusiksi. | ||||
|
10.11.2015 19:21 | Timo Järvi | ||
| Sen verran kuvasta käydystä taustakeskustelusta on syytä mainita, että juttelin Reinon kanssa tovin tästä kuvasta. Kuva oli ikäänkuin kenkälaatikko -hylkytavaraa, jos sen julkaisukriteereinä pidetään vain kuvan terävyyttä ja laatua. Sain onneksi Reinon ylipuhuttua lisäämään tämänkin kuvan, koska kuvalla on oma historiallinen arvonsa ja se on myös pala menneisyyttä seudusta, josta on saatavilla varsin vähän kuvia. Okei, kuvia on varmaan vuosikymmenten saatossa otettu, mutta ne pitäisi saada tietoon ja talteen piirongin laaatikoista pölyttymästä. Noin yleisesti ajatellen, vorgiin lisättäville kuville on toki olemassa omat julkaisusuositukset. Nykyisen vahvan digitalisaation ja megapikseleiden lomassa vain usein unohtuu, että onnistunut kuva on usein muutakin kuin optimaalisissa olosuhteissa otettu ja kliinisen terävä ja tarkka "vuosisadan kuva". Ehkä jonkun mielestä tämä kuva ei ole sieltä onnistuneimmasta päästä. Asiat on kuitenkin asetettava oikeisiin mittasuhteisiin. Tämä kuva on otettu 70-luvulla silloisella kamerakalustolla, joka ei tietysti pärjää nykyajan laitteille. Kuitenkin tilanneotoksena ja silloisen asemamiljöön ikuistajana kuva on varsin onnistunut, eli tältä osin vuosikymmenten takaa otetulla kuvalla on enemmän painoarvoa kuin pelkillä kuvan teknisillä laatuseikoilla. Olkoon tämä nyt ikäänkuin kannustus sille, että itse otettujen vanhojen kuvien julkaisun kanssa ei kannata olla liian kriittinen. Monesti sillä kuvan sisällöllä on katselijalle ja rautatieharrastajalle enemmän merkitystä kuin sillä, onko kuvan sommittelu tai valotus aivan prikulleen optimaalinen ja kohdallaan. Sen verran kuvan tietoja voisi korjata, että Sääksjärvi (vanha) lienee oikeampi kuvanottopaikka jo pelkästään kuvan ajankohta huomioiden. Kuvan ottopaikka on nimittäin Sääksjärven vanhan aseman pohjoispään tasoylikäytävän tuntumassa ja etummaiset raiteet ovat aseman eteen johtaneet raiteet. Joka tapauksessa on hienoa, että tämäkin kuva päätyi näille sivuille. :-) |
||||
|
05.11.2015 15:55 | Timo Järvi | ||
| .... ja näin katosi samalla pala silloista nykyhetkeä ja rautateitä historiaan Vaasan näkövinkkelistä, joka ei enää palaa. Kauan siniset vaunut ovat Suomen rataverkolla matkaa tehneet junassa jos toisessakin. Sinänsä sattumaa, että eräs tuttukin on ollut aikanaan noita vaunuja rakentamassa. Varmaan on hieman erikoinen tunne nähdä työn jälkien katoavan pala kerrallaan pataan, vaikka kalustolla arvatenkin olisi ollut vielä elinkaarta jälljellä toisen tyyppisissä ja vähemmän vaativissa kuljetustarpeissa. Sääli, ettei näitä esimerkiksi modifioitu varsinaisen käytön jälkeen esim. omin voimin liikkuviksi kiskobusseiksi. Mutta, mehän ollaan Suomessa poliitikkojen ja kiintiövirkamiesten luvatussa maassa, jossa terveen järjen käyttö ja sen soveltaminen on EU-byroslaviassa kielletty. |
||||
|
05.11.2015 15:37 | Timo Järvi | ||
| Kun viimeksi noin 2-vuotta sitten tein huvikseni maakunta- ja rengasmatkan Tampereelta Jyväskylän kautta Seinäjoelle, Vaasaan ja takaisin Seinäjoen kautta suoraan Tampereelle, Jyväskylästä lähtien sinisellä rungolla ja vaunulla matkustaminen tuntui todella ylelliseltä - jopa suorastaan 1 luokan matkustamiselta. Edessä iso ikkuna, josta näki pihalle, runsaasti jalkatilaa ja mukavan ergonominen penkki. Tähän kun lisäsi kiskojen kolkkeen ja mukavan heijaavan liikkeen, meinasi olla välillä tuutilullaa :-D Harmi, että tuli missattua viimeinen Jyväskylästä lähtenyt mahdollisuus sinisen vaunun kyydissä. No, arvostaa enemmän sitä aikaisemmin tehtyä junamatkaa ja hienoja maisemia. Reissu oli muuten ensimmäinen Jyväskylä-Vaasa rataosalla. Ikävä kyllä Dm12 kiskobussin matkustusmukavuus ja ergonomia ei riitä alkuukaan samalle tasolle, ja sama pätee myös IC2-vaunuihin, joiden penkit on syvältä. |
||||
|
26.10.2015 03:17 | Timo Järvi | ||
| Jösses, hienoja kuvia pukkaa edelleen alueesta, joka vuosien saatossa on kokenut melkoisia muutoksia. Itse rapiat 10 vuotta myöhemmin syntyneenä totesin, että tuo alue ei muutu kovinkaan nopeasti, mutta kuinkas kävi. 90-luvun jälkeen rakentamistahti tuollakin alueella on ollut melkoinen aina näihin päiviin asti. Eikös kutakuinkin tähän samaan maisemaan tai sen läheisyyteen pitäisi ahtaa vielä yksi areena... | ||||
|
22.10.2015 19:51 | Timo Järvi | ||
| Jahas, sitä on käyty zoomailemassa tutuissa maisemissa. Paikka oli ennen varsin oiva, mutta rannan puoli piti mennä pilaamaan tuolla DDR-henkisellä aidalla, samoin kuin rannan suosittu kävelyreitti. No, lyhyitä alkaa olla myös ohi ajettavat IC-junat, lyhimmillään luokkaa veturi + kaksi 2-kerrosvaunua + yksi 1-kerrosvaunu. Välillä näkee myös näitä veturi ja vaunu tavarajunia. Vielä kun löytäisi samasta alueesta lisää kuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Toinen kiinnostava paikka olisi Juupajoen Lyly, aikanaan suosittu kohtauspaikka ja vähän isompi asema. |
||||
|
20.10.2015 09:35 | Timo Järvi | ||
| Voidaanko tästä tehdä päätelmä, että lehmillä on synnynnäistä taipumusta linssiluteena olemiselle :) | ||||
|
19.10.2015 21:12 | Timo Järvi | ||
| Kuvasta on havaittavissa perinteiset valaistut vaihdelyhdyt, jotka pimeässä loivat mukavasti tunnelmaa muuten niin pimeille ratapihoille. Kiskoilla tapahtuvaa liikennettä valvoo opastimien lukuisat silmät suorastaan punaisen pysäyttävästi, jotta liikehdintä tapahtuu hallitusti ja ajallaan. | ||||
|
17.10.2015 18:25 | Timo Järvi | ||
| Wau, hienon videon sait! | ||||
|
17.10.2015 00:34 | Timo Järvi | ||
| Selvää taustakuva-ainesta! | ||||
|
16.10.2015 23:42 | Timo Järvi | ||
| Juu, on se onnistunut kuva - ei digitaalisen silmiinpistävän tarkka, mutta suorastaan silmiä hivelevän raakeinen ja ajankohtaan nähden varsin aurinkoinen. 80-luvulla helmikuutkin olivat talvisempia kuin nykyisin :) Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki kuvan ottaneelle. | ||||
|
11.10.2015 15:50 | Timo Järvi | ||
| " toiseksi mitä nykyisiä teknisiä vaatimuksia luulette ikivanhan höyryveturin täyttävän eivätkä puuvaunut täytä törmäysvaatimuksia." Vuosikymmeniä sitten tehtyyn kalustoon on sovellettu tuon ajan suunnitteluspeksejä ja -vaatimuksia sekä rakenteellisia liikennöintinopeuksia, jotka ovat nykyisiä alempia. Nykypäivänä samainen kalusto liikennöintikuntoisena arvatenkin täyttää vähintään tuon ajan speksit ja vaatimukset sekä liikennöintimääräykset - samalla tapaa kuin tieliikenteessä museoajoneuvojen kohdalla. Höyryvetureiden kohdalla tarvitaan lisäksi erikoisosaamista ja täysin ymmärrettävistä syistä. Tarvittavan kulunvalvontalaitteiston saaminen ei varmaan ole muuta kuin lähinnä taloudellinen kysymys talkootyöhön perustuville yhdistyksille. Höyryveturista ei saa tehtyä pendolinoa. Vaikka eri aikoina vaatimukset ovat olleet erilaiset, yllättävän vähän niitä onnettomuuksia on silti eri aikakausina sattunut. Liikennöinti- ja matkustusturvallisuus on paljon muutakin kuin vaunun tai veturin tekninen rakenne ja törmäysvaatimukset. Eiköhän säännöllisillä saneerauksilla, kaluston kunnossapidolla ja etenkin rataverkolla tapahtuvaan liikennöintiin liittyvillä turvallisuustekijöillä ole käytännössä paljon suurempi merkitys lopputuloksen ja onnettomuuksien ehkäisyn kannalta. Siinä vaiheessa on jo ehtinyt mennä usein liian moni asia pieleen, jos tarvii alkaa perehtyä vaunun tai veturin törmäysteknisiin ominaisuuksiin käytännön tasolla. Toisaalta epäilen, kestääkö nykyinen kalusto onnettomuustilanteessa yhtään sen paremmin, jos taulussa on vähintään 160 tai 200 km/h, ja tuossa vaiheessa lähdetään metsähallituksen puolelle tai tapahtuu junien yhteentörmäys?! Liike-energialla yhdistettynä kaluston massaan on taipumus tehdä yllättävää jälkeä ja muuttaa kaluston muotoa radikaalisti. Tämäkin esimerkkitapaus taisi olla helpommasta päästä, mitä tulee onnettomuuspaikan maastonkohtaan suistumistilannetta ja sen seurauksia ajatellen. Nykyaikaisesta kalustosta ja sen rakenteellisista vaatimuksista huolimatta uhreja tuli melkoisesti. No, vanhan kansanviisauden mukaan "nopeus ei tapa, vaan se äkkipysähtyminen..." https://fi.wikipedia.org/wiki/Santiago_de_Compostelan_junaturma https://www.youtube.com/watch?v=NSAzMr6QFCo Kovin isoa eroa en näe kaupallisen ja museoliikenteen välillä, kun sattumoisin molemmissa kuljetetaan matkustajia eli ihmisiä, eikä lopputulos eroa kuin maksetun lipun hinnassa, nopeudessa ja matkustuselämyksessä yhdistettynä hyvään palveluun, joka on ollut nimenomaan museoliikenteen matkustusvaltti. Eikös museokalusto usein myös liikennöi kaluston rakenteellista nopeutta hitaammin, kuten esim. Dm7 lätät 95 km/h -> 75 km/h. Varmaan osasyynä on sekin, että vanhaa kalustoa säästellään, eikä paikkoja rikota turhalla revittelyllä. Jää muuten tulevaisuudessa ihan mielenkiinnosta nähtäväksi, onko esimerkiksi nykyisistä Pendolinoista museoitaviksi ja etenkään liikennöintikelpoisiksi, kun ajassa mennään riittävästi eteenpäin. Nykyajan kalustossa (autot mukaan lukien) on enemmän kuin tarpeeksi kaikenlaista tietotekniikkaa joka tasolla. Usein tämän hyvin kustomoidun eli valmistajakohtaisen tekniikan saatavuus kaluston aktiivisen käyttöiän päätyttyä voi muodostua pullonkaulaksi eli tarvittavia laitteita tai osia ei vain saa tai saa, mutta korkeintaan isolla rahalla. Tulevaisuudessa, nykyiseen kalustoon perustuvalla museokalustolla matkustaminen voi olla ainakin turvallisempaa, kun ollaan ratapihalla paikallaan tai liikutaan korkeintaan jonkun hinauksessa :) |
||||
|
08.10.2015 17:15 | Timo Järvi | ||
| Onnistunut kuva. Tuohon aikaan puukorisilla on nähtävästi vielä ajettu melko pitkiä ns. työläis-/henkilöjunia, ja tavallaan myös lättähatun korvikkeita. Pääradallakin, Tampere-Toijala välillä puukoriset + deeveri oli tuttuja ja viimeisiä työläisjunien kokoonpanoja aina siihen asti, kun seisakkeet ja lättähattuliikenne lopetettiin - muistaakseni vuonna 1988. | ||||
|
05.10.2015 19:43 | Timo Järvi | ||
| ... ja aikaa ennen maisemaa rumentavaa meluaitaa. Maisema on tuttu myös fisustamisen merkeissä :) | ||||