Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.12.2016 18:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Anteeksi nipotus, mutta faktat on kivempi pitää suorassa, kun yhdessä jutustellaan :) | ||||
|
|
03.12.2016 18:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lisäksi: Normaalisti maissista käytetty sana on "kukuruza". Zerno on venäläisten mielestä tällaista: https://www.google.ee/search?site=&tbm=isch&source=hp&biw=1366&bih=662&q=%D0%B7%D0%B5%D1%80%D0%BD%D0%BE&oq=%D0%B7%D0%B5%D1%80%D0%BD%D0%BE&gs_l=img.3..0j0i30k1l9.742.742.0.1532.1.1.0.0.0.0.166.166.0j1.1.0....0...1ac.1.64.img..0.1.164.cpEDCkHoQfs , ei suinkaan maissia. | ||||
|
|
03.12.2016 18:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja edelleen: Kuvassa lukee Alfa Leasingin yllä "Rusagrotrans". Rus viittaa venäjään, agro on maatalous ja trans tarkoittaa kuljetusta. Kyseessä on siis vaunua käyttävän firman nimi. | ||||
|
|
03.12.2016 18:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lisäksi tuohon ei ole lainkaan kirjoitettu "Alfa Leazing", vaan "Alfa Lizing". Ei ole e:tä eikä a:ta. Tietysti kun lähtösana on englantia, se kirjoitetaan ea:lla, mutta samalla sitten myös s:llä. Eli "Leasing". | ||||
|
|
03.12.2016 18:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuota tuota... Zagreb on erään maan pääkaupunki. Ja se maa ei ole sama maa, jonka pääkaupunki on Belgrad. Ainakin tuon verran pitäisi oikeasti tietää. Kurkkaa siis huviksesi, missä päin EU:ta tuo Zagreb on. | ||||
|
Kuvasarja: Berliinin S-bahn |
23.11.2016 01:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siinã on jotain hienoa, ettã yli sata vuotta sitten on tiirailtu paikallisjoukkoliikenteen kartasta, miten uuteen tyõpaikkaan pããsisi kãtevãsti: https://en.wikipedia.org/wiki/File:Berlin-Railways-in-1882.png . | ||||
|
23.11.2016 01:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olisi hienoa nãhdã molempien profiilien metrot laiturin eri puolilla. Kaveri Wuhletalille. | ||||
|
23.11.2016 00:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ok, Berliinin itãpuolella nãemmã osataan: http://www.bos-fw.de/img/M41/M4102.jpg . Lãnsipuolella linjoja ei ole merkattu, vaan matkustajan oletetaan kantavan omia arpakuutioita mukanaan lippua ostaessaan. | ||||
|
|
23.11.2016 00:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tãssãpã melkko helppolukuinen esimerkki: https://www.h3nv.de/fileadmin/images/tarifzonen.jpg . Ja muita esimerkkejã, parempia ja huonompia: https://www.google.pt/search?tbm=isch&sa=1&q=tarifzonen&oq=tarifzonen&gs_l=img.3...23489.25038.0.25222.0.0.0.0.0.0.0.0..0.0....0...1c.1.64.img..0.0.0.rxHRKQYue8o . Berliinin ympãristõssa nãyttãisi olevan tãssã yllã haukuttu salamyhkãinen hunajakennoratkaisu olevan kãytõssã. Tosin muistikuvani itsepintaisesti vãittãã, ettã Erkneristã etelããn kulkevalla kãyttãmãllãni linjalla kartassa kyllã linjat oli merkitty. Mutta ehkã muistan silti vããrin. | ||||
|
|
23.11.2016 00:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saksassa olen tuollaisia hunajakennolippuvyõhykejãrjestelmãkarttoja nãhnyt toteutettuina niin, ettã kartassa nãkyvãt samalla joukkoliikennereitit. Mun mielestãni jãrjestelmã sinãnsã on nerokas, mutta riikalaistyyppinen "ei kerrota linjastosta mitããn" on etenkin sen kanssa erittãin julma filosifa. | ||||
|
23.11.2016 00:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jouni: Edinnaja Rossijaa... Nimi kun toki on venãjãã, niin translitteroidaan samalla tavalla kuin kaikki muutkin venãlãiset nimet. | ||||
|
13.10.2016 21:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rajakohtana on 1. Maailmansota. Sitä ennen tehtiin metroja ratikkafilosofialla. Iso sota aiheutti vuosikymmenen verran taukoa ja tauon jälkeiset osat tehtiin fiksummin. | ||||
|
11.10.2016 06:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitahan tuolla saavutetaan? | ||||
|
09.10.2016 05:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko kuljettajan tuolin malli vaihdettu siedettavammaksi? | ||||
|
04.10.2016 14:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei oikeastaan hirveän. Etäisyys on melko pitkä ja S-Bahnin huippunopeus vain 80 km/h. Tasan samaa reittiä kulkevat myös RB- ja RE-junat, joissa käyvät samat liput, joiden huippunopeus on 160 km/h ja joilla on vähemmän välipysähdyksiä. Matka-aikaeroa on 14 minuuttia (S-Bahn 33 min, RE 19 min), eli kyseessä on sama kuin että S-Bahn-tyyppisellä N-junalla on kyllä ihan kätevä kulkea Helsingistä Keravalle, mutta RE-tyyppinen juna, kuten esim. R-juna, on huomattavasti fiksumpi valinta. | ||||
|
04.10.2016 14:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Yhä nykyäänkin saa junakannella pyöriä silloin, kun samalla kannella ei ole autoja eikä esimerkiksi säiliövaunuja. Tässä jokunen kuva: https://vaunut.org/sarja/1010 | ||||
|
03.10.2016 21:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
03.10.2016 00:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joku muu ehti ensin. Tai sitten naatit olivat jo paikallaan. Tuossa ne joka tapauksessa kuvan alla näkyisivät olevan klikattavissa. | ||||
|
02.10.2016 18:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juurikin. | ||||
|
|
02.10.2016 14:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Linkkaamassasi kuvassa taustalla oleva on se New Orleansista tullut Tatra. | ||||
|
02.10.2016 12:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hieman on sivistyneempää rautatietoimintaa kuin pari kilometriä idempänä... | ||||
|
02.10.2016 02:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joni: Jos haluat muokata kommenttiasi, se onnistuu käsittääkseni linkin https://vaunut.org/hallinta/kommentit?i=399696 kautta. Jos ei onnistu, koita tökkiä viimeistä numeroa pykälä kerrallaan isommaksi tai pienemmäksi, jos vaikka laskin väärin :) Eli ehkä se onkin 399695 tai 399697? :) | ||||
|
Kuvasarja: Strausberger Eisenbahn |
02.10.2016 02:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvasarjan tekstiin voisi vielä lisätä, että tuo siirtyi rautatielainsäädännöstä ratikkalainsäädäntöön vuonna 2005. Lähteenä Wikipedia. | ||||
|
|
02.10.2016 02:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| No jopas, berliininkeltaisena nykyään! Kiitos kuvasta. Ilmeisesti Flexityjen tulo Strausbergiin on tuonut mukanaan uuden värin. Taitavat olla ensimmäiset berliininkeltaiset kalustoyksilöt, joiden reitti ei ikinä kulje metriäkään Berliinissä? Muutenkin tuli opiskeltua strausbergologiaa hieman. Näemmä ainoa siellä näkemäni raitiovaunu on tullut Saksaan USA:n kautta. Kaikkea sitä :) | ||||
|
|
01.10.2016 17:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hieman tylsästi joudun sanomaan, että rekkarin MOL viittaa Märkisch Oderlandin piiriin eli suomalaisittain "kuntaan", joka lännessa rajautuu Berliinin osavaltioon (B) ja idässä Puolan valtion siihen vojevodialueeseen, jonka tunnus on F. Ja etelässä Oder-Spreen piiriin (LOS) ja pohjoisessa kai Barnimin piiriin (BAR), jos oikein muistan :) | ||||
|
|
01.10.2016 17:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joka tapauksessa, luultavammin ihmiset etsivät tuota hakusanalla "Rüdersdorf" kuin "Berlin". Vaikka tosiaan, parasta lienee mahdollistaa molemmilla löytäminen :) | ||||
|
|
01.10.2016 17:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvan sijainti on väärin. Kuvaa ei ole otettu Berliinissä vaan Rüdersdorfissa, joka on naapuriosavaltion puolella. Joko Oder-Spreen tai Märkisch Oderlandin piirissä, eli suomalaisin käsitteistöin suunnilleen "kunnassa". En ole ihan varma kummassa, kun noiden piirien raja menee jossain noilla paikkeilla. Enivei, paikaksi mieluummin Rüdersdorf. Jos haluat jostian syystä saada tuon löytymään haulla "Berlin", pistä paikaksi vaikkapa "Rüdersdorf bei Berlin", eli "Rüdersdorf lähellä Berliiniä" samaan tapaan kuin oletkin jo kirjoittanut "Schöneieche bei Berlin". Radasta ei taida kolmekaan kilometriä olla Berliinin alueella ja Berliinin alueella sillä on pysäkkejä kai vain yksi - eteläpään aloituspysäkki. | ||||
|
21.09.2016 03:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tosin väittävät, että bussi oli paikallisille hyvä asia, koska se kulkee suoraan kylien läpi eikä jostain hornan tuutista. Kun bussilla pitää joka tapauksessa mennä junalle, mieluummin istuu hetken pidempään siinä bussissa niin, ettei tarvitse sitten enää Seinäjoella uudestaan vaihtaa junasta toiseen, vaan pääsee suoraan sen Pohjanmaan radan junan kyytiin. | ||||
|
20.09.2016 15:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko näitä tai Sm2:n vanhoja penkkejä muuten jäänyt mihinkään yhtäkään kappaletta talteen? | ||||
|
20.09.2016 14:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Johannes: V on yhäkin se, mihin kilvet pitäisi virallisesti vääntää, kun samirunko esim. viedään Helsingin asemalta Ilmalaan. Helpompaa on kuitenkin vain sotkea kilvet, eli veivata kammesta kolme kierrosta niin, ettäollaan kahden kirjaimen puolessa välissä. | ||||
|
20.09.2016 02:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kai tuohon pariraide enää mahdu? | ||||
|
20.09.2016 02:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tehonsäätöön? :P | ||||
|
20.09.2016 02:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä oli tuolloin hurja nopeus? Entä ämeriikän vastaavien nopeus? | ||||
|
|
19.09.2016 18:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä tuossa raiteistossa on ainutlaatuista? Toiminnallisesti taitaa olla aika sama kuin esim. Haarajoki. Mitä en tajua? | ||||
|
19.09.2016 00:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvassa on hieno sommittelu. Ei riitä taidot sen sanomiseen, mistä tässä tykkään, mutta tykkään. | ||||
|
18.09.2016 15:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä on nykyään rälläköitynä tylsemmäksi versioksi. Kiipeilyä ei enää tapahdu. | ||||
|
17.09.2016 06:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä tässä on vaihtomatkustajan määritelmä? Tuo 13,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa on yli kaksi kertaa Suomen väkiluku. Ei voi olla, että Helsinki-Vantaan kautta tulee Suomeen vuoden aikana noin paljon turisteja. Ei, vaikka noista 13,5 miljoonasta tosi osa on suomalaisia. | ||||
|
16.09.2016 02:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin. Helpoin tapa ei silti ole aina se toteutuva tapa. Mulla ei ollut oikeastaan käynyt edes mielessä, että lentää voisi noinkin, että änkee mukaan hotelliyöpymisen lähtömaassa lentokentän lähellä. Tämä tietysti koskee käytännössä vain business-lentäjiä, koska heille hotelliyön hinta on melko vähäinen tekijä. Jos työntekijälle joka tapauksessa maksetaan jotain 500 euron luokkaa ulkomaankomennuksesta, on hullua heikentää hänen vireydestään säästämällä jokunenkymmentä euroa. Lomalle menevän perheen kohdalla tuo säästö kuitenkin mielellään tehdään. Mitenkähän iso osa aamuyölentojen matkustajista tuollaista lentokenttähotelliratkaisua käyttää? Oikeastihan se olisi ihan järkevää myös lomareissun kanssa: Jos lomareissu maksaa kahdelta hengeltä maksaa jonkun 800 euroa, miksi pilata sen ensimmäinen päivä säästääkseen vajaa satanen? | ||||
|
16.09.2016 00:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ha! Tämä todistaa, että Huopalahteen aiotaan rakentaa kolmioraide. 999 on Turun-junien numeroavaruudesta! | ||||
|
|
15.09.2016 22:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tikkurilassapysähtymättömyys ei ole ongelma, koska Tikkurilaa etelämmäs haluavat pääsevät kehäradan junilla määräasemilleen. Pohjoisemmas menevät tarvitsevat vaihdon Riihimäessä. Junan tullessa Lahden suunnasta, voidaan vaihto lähijunaan toteuttaa myös Lahdessa, josta sitten Riksun kautta Hiekkaharjuun ja sieltä mahdollisesti vielä eteenpäin Tikkurilaan tai Helsinkiin. | ||||
|
|
15.09.2016 22:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Se, että kumipyörin toimii loistavasti, ei ole mikään argumentti. Kumipyörin toimii loistavasti myös esim. väli Helsinki-Tampere. Silti junakin puolustaa silläkin välillä ihan hyvin paikkaansa. | ||||
|
|
15.09.2016 16:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä /saattaa/ olla kannattavaa. Pari vuotta sitten VR:n henkilöliikenne eriytettiin kahdeksi eri toimijaksi, minkä jälkeen kaikenlaista jännää on tapahtunut, kun raiteillemme sen myötä tuli kilpailu. Kaukojunat Lahdesta Helsinkiin ovat tuon vuoksi myöskin nykyään aiempaa halvempia. Lisäksi sopassa on mukana HSL ja jatkuva mahdollisuus siitä, että kehäradan liikenne kilpailutetaan. Koska VR on valtio-omisteinen, kilpailutus onnistuu haluttaessa periaatteessa myös kesken kauden ilman sanktioita. Tähän kaikkeen VR:n on hyvä varautua selvittämällä hyvissä ajoin kaluston toimivuus. Jos jonkinlaiset Päärata-Tikkurila-Lentoasema-Helsinki-junat joskus oikeasti tulevat mukaan kuvioihin, kehäradan itäpäähän tullee aika vauhdilla kolmioraide: lentoasemayhteyden nopeuttaminen lähes vartilla kun oikeuttaa puolen kilometrin pituisen ratayhteyden rakentamisen melko lailla vaivatta. Sitten kun tuo kolmio on plakkarissa, tehtäköön vastaava Valimon tienoille ja alettakoon ajaa junia Turku-Lentoasema-Lahti-..., määränpäänä vaikkapa Pietarikin. |
||||
|
15.09.2016 01:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli jostain rakenteellisistä syistä on ollut pakko nirhaista koko säiliön pituinen pala pois. JKV-antenni yksinään tuskin on kaksimetrinen? | ||||
|
14.09.2016 23:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toi voi olla myös painovirhepaholainen. Eli on vahingossa sohaistu väärää nappulaa. Tai vaunu on tehty aivan alkuvuodesta ja laatan tekemisestä vastuussa oleva henkilö on vielä elänyt viime vuodessa. | ||||
|
14.09.2016 02:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nykyään metropoletteja saa n. 7,5 kappaletta eurolla, ovat 4 hrivnaa kappaleelta ja 29 hrivnaa tekee euron. Junaliput on Venäjällä yhä jonkun 4-5 kertaa niin kalliita kuin Ukrainassa. Lviv-Odessa, vähän yli 12 h matka, maksoi platskarta-makuuvaunussa 5,50 euroa kun viimeksi katsoin. Jos lippu on ollut jonkun 18 tuolloin, sen olettaisi olevan nyt hrivnahintojen noustua Putinin sekoilujen takia noin 36 Hrn. Ja niinhän se näemmä onkin. Mutta metropoletinko hinta on siis kahdeksankertaistunut 8 vuoden aikana? Aikamoinen saavutus. |
||||
|
|
13.09.2016 19:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Viekö antenni oikeasti 500 litraa tilaa? Sehän on 50 ämpärillistä. Tai n. viisi vauvanammeellista. Ei mikään ihan pieni antenni sitten! | ||||
|
13.09.2016 19:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Dr18:n radio-ohjattavuudesta on ollutkaan tietoinen! | ||||
|
13.09.2016 19:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Se kävelysillan päässä oleva uudisrakennus on itse asiassa eri asemaa kuin päärautatieasema. Alueella on kolme asemaa: Kyiv Hlovnij, Kyiv Primiskij ja Kyiv Pivdennij. Eli suomeksi järjestyksessä pää, esikaupunki ja etelä. Menee jotenkin niin, että osa näennäisistä päärautatieaseman raiteista kuuluukiin eteläasemaan. En ole kuitenkana eteläaseman raiteilta ikinä noussut junaan, joten ei ole oikein tajua, mitkä junat sieltä sitten kulkee. Arvaukseni kuitenkin on, että sieltä menisivät ne läpikulkevat lähiliikennejunat. Viimeksi kun yritin n. kuukausi takaperin asemien väliseen työnjakoon tutustua, molemmat asemat olivat suljettuina minkä lie koetun turvallisuusuhan vuoksi. | ||||
|
|
13.09.2016 19:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos se oli tuolloin 20, se olisi nykyään kai 30-40 Hrn, eli nykykurssilla 1,00-1,33 euroa. Tällä hetkellä bussissa käyvät poikkeuksellisesti vain Venäjän ruplat, joilla hinta Simferopolin asemalta Jaltalle on 86 ruplaa, nykykurssilla 1,17 euroa. Vaikka hinnat yleisesti ovat miehityksen alettua nousseet Krimillä merkittävästi palkkojen pysyessä muuttumattomina, joukkoliikenteessä hintojen muutos ei ilmeisesti ole ollut kovin suuri. Nykykurssein tuo 86 ruplaa olisi tosiaan 34 hrivnaa. | ||||
|
|
13.09.2016 19:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten paljon tuon lipun hinta oli hrivnoissa? 20? | ||||
|
13.09.2016 19:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaksi teliä, 3+4 hanaa? | ||||
