Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.01.2022 00:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siis koko kaaren ylle vai? | ||||
|
09.01.2022 20:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| https://en.wikipedia.org/wiki/DRG_Class_ET_125 kertoo, että ne ikivanhat oli valmistettu vuosina 1934 ja 1935 ja olivat käytössä vuoteen 2003 asti. Eli vielä kymmenisen vuotta käyntisi jälkeenkin! Ja vielä vuonna 1997 on ollut myös tuosta vanhempaa kalustoa, ET 165 vuodelta 1928. Tässä näkyy monenlaista: https://www.youtube.com/watch?v=GhNpnJ9MjQ8 . Eli, nuo, joiden etuikkunoista laitimmaiset ovat yläreunastaan alaspäin viistettyjä, ovat tuota 20-luvun mallia. Ehkä olet sellaisellakin mennyt? | ||||
|
09.01.2022 20:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tampereellahan tuo saattaisi kulkea, jos ei paina liikaa ;) | ||||
|
07.01.2022 23:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossapa jotain äänimaailmasta, vaunun sisältä kuvattuna/äänitettynä: https://www.youtube.com/watch?v=zRr5YUdW2HE&t=4m41s | ||||
|
07.01.2022 23:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Osaisiko joku vielä varjojen perusteella varmentaa, että kellonaikakin täsmää? | ||||
|
07.01.2022 01:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mun silmiin tää näyttää tosi puolalaiselta! Ihan samanlaista ei Puolassa ole ajossa, mutta tuo keulan alaosan massiivisuus kyllä tuo samoja viboja. | ||||
|
|
07.01.2022 00:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Komeat on kyllä pulisongit :D Jonkinlainen Darth Vaderin ja Elviksen risteytys? | ||||
|
07.01.2022 00:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niinkö tuossa lukee, että ''juna saattaa ohittaa toisen''? | ||||
|
07.01.2022 00:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nämä vaunut taitavat nykyään olla Suomen sisäiseen liikenteeseen sopivia? Joku varmasti tietää, mitä muutostöitä näihin tehtiin. Kuka se joku on? | ||||
|
07.01.2022 00:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika huono juttu, jos matkan aikana valonheitin voi tuolla tavalla peittyä. | ||||
|
07.01.2022 00:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| No jopas pyyhkii pyyhkijä alstista kapealta alalta tuulilasin! Mikähän järki? | ||||
|
07.01.2022 00:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä on tällaista Dr20-maista ... ... ...viehätysvoimaa? | ||||
|
07.01.2022 00:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pikkukuvassa oli ihan selvä tampesterilainen. Ihmettelinpä vähän, että mitäs tällaisia kummia kommentteja nyt satelee ihan tavallisesta Articista. Että miksi Rainerin pitäisi päästä äkkiä kommenteeraamaan. Mutta joo, ymmärretty. Feikkitamperelainen. | ||||
|
06.01.2022 15:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olen samaisen loisteputkikuvan täällä nähnyt, eli se on ainakin ollut vorkissa olemassa. | ||||
|
06.01.2022 15:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiinassa tosiaan on länsimaalaisille pakko keksiä paikallinen nimi, koska kirjoitusjärjestelmä ei tunne äännekirjoitusta lainkaan. Tuon takia sitten aika usein on tapana, että kiinalaiset keksivät vastaavasti länsimaisen (yleensä englanninkielisen) nimen, joka enemmän tai vähemmän etäisesti vaikuttaa heidän oikealta etunimeltään. Kiinassa kun sanan sävelkulku vaikuttaa sen merkitykseen, kukaan ei kuitenkaan onnistuisi lausumaan nimeä kohtuullisella tarkkuudella oikein. Esim. äänneyhdistelmä ''ba'' tarkoittaa ''kahdeksan'', jos se sanotaan tasaisella korkeahkolla sävelellä, ''isä'', jos se sanotaan korkeahkosta matalaan laskevalla nuotilla, ''kahva'', jos se sanotaan keskeltä matalalle ja taas keskelle vouvaavalla nuotilla ja ''vetää'', jos se sanotaan keskeltä korkeahkolle nousevalla nuotilla. Nuo ovat ne neljä nuottia mandariinikiinassa, eli tasainen, laskeva, vouvaava ja nouseva. Mutta esim. suomalainen kyllä lausuu aina kaiken tasaisella nuotilla, jolloin sanasta ''isä'' tuleekin ''kahdeksan''. Ja nimille käy sama. Ja sitten, kun nimi kerran on Owen Yue, silloin Owen on etunimi ja Yue on sukunimi. Ja siitä voidaan päätellä, että näemmä ainakin tuon henkilön puhumassa kiinaksi kutsutussa kielessä (mandariinissa ehkä?) sukunimi sanotaan ensin ja etunimi sitten – samalla tavalla siis kuin unkarissa. Eli kiinalaisen käytännön mukainen Yue Yijia olisi siis Yijia Yue, jos se kirjoitettaisiin suomalaisen järjestyksen mukaan. |
||||
|
05.01.2022 18:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi silmukka tulee tuohon puistoon, eikä suoraan sairaalan pihalle? 506:n bussi tuonne sairaalalle pääsee, joten miksei ratikka? | ||||
|
01.01.2022 21:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten Viipuriin on sata vuotta sitten osattu rakentaa korkeat laiturit, kun muualle maahan noin korkeita ei vielä 2000-luvullakaan osata tehdä? | ||||
|
31.12.2021 00:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaipa siksi, että SVR oli alunperin ruotsiksi hallinnoitu virasto. Kun kerran aika ymmärrettävästi lyhenne oli FSJ eikä SJ, oli aika luontevaa että lyhenteen käännökseksi tuli SVR. | ||||
|
31.12.2021 00:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ж merkitään saksalaisessa venäjän transliteraatiossa Sh. Siitä tuo varmasti tulee. | ||||
|
|
30.12.2021 12:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olisiko sulla tarkempaa tietoa, että miksi? | ||||
|
|
30.12.2021 11:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rainer: Sibelius-junan vaunuissa oli RIC-merkinnät. Oon itse arvaillut, että niiden avulla oli mahdollista ajaa rajan yli Venäjän puolelle. | ||||
|
|
29.12.2021 23:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä Esslingen oli keksinyt valmistaa vaunuja Suomelle? Mistä vaunujen piirrustukset sille tulivat? Minne muualle se vaunuja teki? Samojahan ne pitkälti ovat kuin saksalaisvaunut, mutta yllättävää, että eivät täysin samoja. | ||||
|
29.12.2021 01:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Silti nopeampi kuin T niin kuin tuskainen. R niin kuin ripeä sen sijaan oli ihan mukiinmenevä kulkupeli Helsingistä Riksuun hankkiutumiseen. | ||||
|
28.12.2021 00:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Flakturmista: Näemmä on tullut järjestettyä treffit Flakturmin päälle aikanaan. Hih :) | ||||
|
|
28.12.2021 00:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tutkailinpa, ja Puolan Szczeciniin (eli Stettiniin) joutuu olemaan tällä junalla matka. Muut linjat tuossa kohtaa näyttäisivät olevan joko NEB:n ajamia tai sähköistettyjä. | ||||
|
28.12.2021 00:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Harri: VR:n peruste De:n vaatimiselle oli juurikin, että Dr16:sta ''ei voida'' ottaa 1500 volttia vaunuille. Veturi hidastuisi liikaa, kun ajomoottoreille tarkoitettu sähkö päätyisikin vaunustoon. | ||||
|
28.12.2021 00:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvin mielenkiintoinen muutos kyllä! Esimerkki Regioshuttlen EVN:stä vaikkapa tässä: 95 80 0650 132. Ja tämä kuvan vaihtoveturi on sitten 98 80 0650 301. Tavallaan tuo on järkeenkäypää, jos Saksan viranomaisilla ei enää ole erillistä omaa EVN:istä eroavaa kalustonumerointijärjestelmää. Tuo 98 merkitsee diiselvaihtoveturia, kertoen siten suunnilleen saman kuin vanhan järjestelmän 2 tai 3. Ei siis ole erityisempää syytä merkitä samaa tietoa vielä erikseen tuonne EVN:n keskellekin. Mutta mikähän sitten on nykyinen numerointilogiikka Saksassa? | ||||
|
|
28.12.2021 00:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilarin nelisentoista vuotta sitten sanomaan: Tuo vaunu taitaa olla hyvin pitkälti meidän sinistä kalustoamme. VR:n sininen kalusto on alunperin Esslingenin tehtaalta Saksasta tullutta. Suurin osa vaunuista tehtiin sitten samojen piirrustusten pohjalta Suomessa, mutta muutokset olivat verrattain vähäisiä. Jos tämä vaunu on Esslingenin vaunutehtaan tuote (kuten aika valtava osa Saksan vaunuista on), silloin kyse on pitkälti samasta laitteesta. | ||||
|
27.12.2021 23:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hinta samaa luokkaa kuin Dm12:lla, mutta matkustajakapasiteetti on suurempi ja vaunu on matalalattiainen. | ||||
|
27.12.2021 22:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jso johonkin pitää tuollainen ei erityisen kaunis graffiti maalata, niin tuo on kyllä ihan selkeästi sopivammasta päästä paikkoja. Toisaalta radan takia tuossa joka tapauksessa ei ole kyse puhtaasta luonnon kauneudesta, toisaalta tuo taas ei ole kenenkään arkisella kävelyreitillä. | ||||
|
27.12.2021 00:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo ylempänä mainittu koeajopääty on siis tämä: http://www.vaunut.org/kuva/7947 | ||||
|
26.12.2021 12:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Elokuussa ei kyllä hiekoitushiekkaa joo ole koskaan näkynyt, vaikka ennen syksy alkoikin yli kuukauden aikaisemmin kuin nykyään. | ||||
|
25.12.2021 10:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| MItä tuossa ykkösessä lukee Škodan logon alla? | ||||
|
24.12.2021 03:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kohtalaisen hyvin riittävä 100 km/h, ei hyvin riittävä. Grunewaldissa posotetaan pitkät pätkät ilman väliasemia kohti Potsdamia, ja siinä kohdassa kyllä kelpaisi jokainen lisäkooämhoo. | ||||
|
24.12.2021 03:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toi uusi kaarisilta on kyllä todella hyvä lisä! Mukavaa, kun Warschauer Straßella ja Ostkreuzilla ei tarvitse arpoa, mennäkö S3:n vai S7:n laiturille! | ||||
|
|
24.12.2021 03:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mihinkäs Gesundbrunnenilta nykyään DB:n Talenteilla ajetaan? | ||||
|
21.12.2021 17:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämäkin näyttää siltä, että painopisteen voisi saada alemmaskin: http://vaunut.org/kuva/147435?tt=22&i1=BOv | ||||
|
|
21.12.2021 17:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko tässä kyse samanlaisesta kuormausvirheestä? http://vaunut.org/kuva/121864?tt=22&i1=BOv | ||||
|
20.12.2021 00:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Telakan raiteilta on siis päässyt vain Kaivopuiston suuntaan ja telakalle on päässyt vain niin, että on ensin vedetty juna Pasilasta tuonne Kaivopuiston lähistölle ja sitten ajettu takaisin päin telakan pistoraiteelle. | ||||
|
|
20.12.2021 00:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos nyt oikein tulkitsen paikkaa, niin oikealla päin raiteet vievät Helsingin rautatieaseman kulmille, kulkien nykyään Baanana tunnettua kuilua pitkin. Vasemmalla sitten on lyhyehkö pistoraide telakalle ja takana päin on Kaivopuisto. | ||||
|
20.12.2021 00:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Veneenkuljetustraileri auton peräkoukkuun kiinnitettäväksi. | ||||
|
19.12.2021 16:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hiilidioksidiksi se puukin palaessaan muuttuu. Sitten ajan myötä kasvaa takaisin. Nopeimmillaan puun kasvu on noin 40 vuoden iästä parikymmentä vuotta eteenpäin, eli jos tänään kaadamme 55-vuotiaan puun veturille polttoaineeksi, joskus vuoden 2060 paikkeilla se alkaa sitoa hiilidioksidia ilmasta yhtä tehokkaasti kuin kaadettu puu oli sitonut. Mutta vuonna 2060 meillä on jo totaalinen katastrofi käsissämme. Ja useimmat biodiiselit tuottavat korkeammat kokonaiskasvihuonepäästöt kuin raakaöljypohjaiset. Ongelma on siinä, että melkeinpä kaikki ne tehdään samalla tavalla kuin Nesteen biodiisel, eli kaadetaan sademetsää, että saadaan viljelysalaa palmuöljylle. Se sademetsä sitoisi niin paljon hiilidioksidia ilmasta, että olisi ilmaston kannalta parempi jättää sademetsä sikseen ja tuprutella mieluummin fossiilista öljyä. Eri asia on sitten esim. jätteistä tehty biodiisel, jota esim. St1 myy. Mutta sitä on maailman biodiiselistä niin häviävän pieni osa, ettei se muuta miksikään sitä, että yleisesti biopolttoaine on ilmaston kannalta aivan erityinen hirviö, paljon pahempi kuin fossiilinen polttoaine. |
||||
|
|
19.12.2021 16:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi vihreä on lainausmerkeissä? Rautatiekalustoahan tuo on, eikä höyrykäyttöinen. | ||||
|
12.12.2021 23:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli selvemmin: Oli tyhjävaunujuna 10399 varikolta suoraan Venäjän puolelle rajaa. Tuohon malliin: https://juliadata.fi/timetables?s=10399&d=11.12.2021 | ||||
|
10.12.2021 14:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hm, ainakin mä koin, että siihen ritilään jäi tosi helposti lumipaakkuja kiinni, ja se lumi sitten riittävästi paksutessaan ja levitessään esti ovien sulkeutumista. Jo luokkaa parikymmentä läpikulkijaa tuntui riittävän, ettei ovi enää mennyt kunnolla kiinni. | ||||
|
|
10.12.2021 01:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä en saa päästäni enää kaivettua sitä, mitä wanhojen runkojen kanssa tehtiin tuolloin vajaa 10 vuotta sitten :/ Jollain tavalla ovivikaisten runkojen kanssa pystyttiin silti toimimaan, ainakin tietyissä tilanteissa. Jotenkin tähän liittyi jonkun johdonsuojan kääntäminen, ja se, että käännettävänä oli sekä plussa että miinus, ja jos noista käänsi väärän, samalla hävisi junasta kiskojarrut. Ja sitten tyyliin kolmasosa konnareista ei tiennyt tuosta kiskojarrujen katoamisesta mitään ja ihan tyytyväisenä käänteli niitä johdonsuojia. Vaikutus oviin oli se mikä pitikin, käänsi kumman tahansa niistä kahdesta suojasta, mutta jos osui väärään, mahdollinen hätäjarrutus myöhemmin menisi pitkäksi. Hihii! :) Joku, joka muistaa Valmetin sähköjunien sielunelämästä enemmän, kertokoon tarkemmin! (Nimim. ''yhden kerran johtavan konduktöörin pyynnöstä juuri pyydetyn – eli väärän – johdonsuojan kääntänyt, ja kuljettajalle onneksi sattumalta asiasta maininnut''...) |
||||
|
|
09.12.2021 22:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ovivalosta: Sm1/2-junissa oven voi myös sulkea mekaanisesti, jolloin se pysyy kiinni, vaikka mikä olisi. | ||||
|
|
09.12.2021 22:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rainer: Ainakin vuonna 2015 kuului petkel lähijunien varustukseen. Lumisina talvina joinakin päivänä on jokaisella asemalla pitänyt käydä petkelöimässä jonkun oven luona, kun matkustajien jaloissa on tullut niin paljon lunta oviaukkoa tukkimaan. | ||||
|
05.12.2021 21:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä en kyllä lainkaan osaa yhtyä tuohon Rainerin kantaan platskarta-vaunujen ''vankivaunumaisuudesta'' tai kyydin ''hikisyydestä''. Hyvin niillä kulkee. Sängyt ovat vähän lyhyet, mutta muuta vikaa ei oikein ole. (Ja ne pitkittäissängyt on vielä lyhyempiä ja liian kapeita ja yläsängyt vieläpä vinossa. Mutta ei niitä ole yleensä mikään pakko buukata.) | ||||
|
|
05.12.2021 18:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rainer: Ainakin Kiinassa sanat hard sleeper ja soft sleeper ovat yhä käytössä. Kova on on kuuden hengen avohytti ilman seinää käytävälle päin, pehmeä on neljän hengen hytti. Istuinten/sänkyjen tyyppi on molemmissa käytännössä sama. | ||||
|
|
05.12.2021 18:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Enpä usko, että oli pehmeässä vuoteita sijattu Neuvostoliitossa, kun ei ole nykyään Venäjälläkään. Luulisi palvelun tuollaisissa asioissa menneen enemmänkin ylös kuin alaspäin. | ||||