Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.11.2015 15:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lisäksi maalaamattomina nuo viheltimet toimii kivana tyylillisenä aksenttina. Eli toisin sanoen, näyttää yksinkertaisesti paremmalta jättää ne maalaamatta. | ||||
|
23.11.2015 15:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten japanilaiset saa kolmella tavulla aikaan nelitavuisen sanan? Mulle ei Kiinan läpi tarpoessa tullut vastaan merkkiä, joka olisi lausuttu kahdella erillisellä tavulla. Vai onko japanilaisilla sen lisäksi, että niillä on neljät aakkoset, vieläpä tapa käyttää kiinalaisia aakkosia, joka on monimutkaisempi kuin kiinalaisten oma tapa? Kaivoin muuten sanakirjani kaapista ja sen mukaan Ranska on kiinaksi Fǎguó, eli Lakien maa (tai ehkä laki-ihmisten maa olisi parempi kiännös?) Ei kovin osuvaa. | ||||
|
22.11.2015 20:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyllä se Sm1/2 hidastuu, jos sen edessä on veturi, joka hidastuu. Yksi vempu saa ihan hyvin kaksi jarrutontakin vaunua pysähtymään. Ilmaa lienee tarvittu oviin? Vaikka, kyllä niissä ovissakin sen verran hyvät säiliöt on, että muutaman aseman avaukset ja sulkemiset pitäisi onnistua. Mutta, ei kai vara venettä kaada. | ||||
|
|
22.11.2015 08:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joni: Liettuan maskuliinipäätteet ovat -as, -is ja -us. "Urhos" ei siis ole mahdollinen, Urhas sen sijaan on. Ja ehkä ennemminkin Kekkonenas kuin Kekkonenis. Päätin katsoa, mitä haku tuottaa ja hakusanalla suomijos prezidentas 1956 1982 löytyi seuraavia muotoja: Urho Kekkonenas, Urhas Kekkonenas, Urho Kekkonen. Tavallaan tosi sääli, etteivät antaneet liettuankieliseksi nimeksi Urhis, mutta o-päätteiset vierassanat on mielellään -as. "Suomen edesmennyt kuningaspresidentti Urhis Kekkonenäs." Latviassa maskuliinipäätteet ovat -s, -is ja -us. Latviassa o-päätteiset jätetään yleensä kokonaan taivuttamatta. Eli: "Tämä on Urho. Näen Urho kävelemässä kadulla. Kansa rakastaa Urho. Urho tuntuu, että tällainen taivutusmuodottomuus on epäkäytännöllistä, mutta mitäpä o-päätteinen sellaista Latviassa tekisi, mitä radio tai metro ei?" (viitsisikö moderaatio vähän siirrellä tätä keskustelua johonkin soveltuvaan keskustelualueen kolkkaan? :)) |
||||
|
|
20.11.2015 15:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rainer: Liettussa on käytäntö, että kaikki translitteroidaan. Esim. USA:n edellinen presidentti oli Džordžas Bušas. Koska miehen nimen on liettuassa pakko loppua -as, -is tai -us, noihin nimiin päätyy tuo pääte -as. Samaten mun nimi on Liettuassa Tūkas Riupe (tai Riupas, mutta koska sukunimet eivät aina seuraa kantajansa sukupuolta, Riupe on nähdäkseni ihan ok). Ja Latviassa olisin kai vastaavasti Tūks Rīpe. Ja nykyään USA:ssa hallitsee Barakas Obamas (vaiko Barakas Obama? Pitäisi kai tarkistaa.) | ||||
|
|
20.11.2015 13:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä vielä löyhästi aiheeseen liittyvä monille ehkä mielenkiintoisehko linkki: https://lt.wikipedia.org/wiki/Espas . -as -päätteisten sanojen genetiivimuodon pääte on -o ja genetiivimuotoa käytetään liettuassa tosi paljon. | ||||
|
|
20.11.2015 13:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ai niin, kiinan kielen paikannimikäytännön takia Keuruu ei voi olla kaikilla maailman kielillä Keuruu. Kiinasta kun puuttuu pitkien ja lyhyiden vokaalien oppositio. Eli ei tarvitse sanoa "epätodennäköistä että on", vaan voi sanoa "ei ole". | ||||
|
20.11.2015 13:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hieno animaatioidea! :D | ||||
|
|
20.11.2015 13:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaikissa maailman kielissä ei ole tukea diftongeille eikä pitkille vokaaleille. Eikä kai myöskään u-äänteelle. On ihan mahdollista, että /k/ löytyy kaikista maailman kielistä, r:stä tiedämme että ei löydy, se kun tunnetusti puuttuu esim. ranskasta, hollannista ja saksasta. Suurimmassa osassa kieliä pyritään siihen, että paikannimet ovat pääsääntöisesti samoja kuin paikan oman asujaimiston käyttämät, mutta monissa kielissä (liettua ja japani nyt esimerkiksi) tehdään oman kielen fonologiaan soveltuva approksimaatio paikan oman asujaimiston käyttämästä nimestä. Olen liian kehnon internetin päässä tutkiakseni liettuankielistä google mapsia, mutta sieltä luulisin löytyvän Keuruun kohdalta joko sana Keurus tai Keuru. Hiuvinke ja Jiuvaskiule sieltä nyt ainakin löytyy. Tai jotain samankaltaista, tarkkaa käytettyä muotoa en kummastakan muista. Joka tapauksessa, kun maailmassa on seitsemisentuhatta kieltä, voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä, että Keuruu olisi kaikilla maailman kielillä Keuruu. | ||||
|
20.11.2015 13:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eroa Siauliailla ja Šiauliailla on kuin Jyväskylällä ja Juvaskulalla. Pieni vaiva kopipeistata oikein :) | ||||
|
20.11.2015 07:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jorma: Kommenttini oli vertailua nykytilanteen ja alkuperäisen/kuvausajankohtaisen tilanteen välillä. | ||||
|
18.11.2015 20:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos lastauspaikkoina olisi Helsinki, Turku, Tampere ja Lahti, käytännössä se tarkoittaisi yhtä välipysähdystä. Lahdesta ja Turusta tulisi lyhyet junanpätkät, jotka yhdistettäisiin Tampereella Helsingistä tulevan kanssa. Seinäjoki, Kokkola, Oulu, Kemi -sarjasta pudottaisin pois ainakin Kokkolan aikaa säästääkseni. Kemin voisi ehkä vaihtaa Haaparannaksi tai jotain? | ||||
|
|
18.11.2015 15:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Helsingin Pasilassa autojuna-asemalla vaunujen lisääminen junaan pidentää matka-aikaa puolisen tuntia. Vaunujen pudottaminen pois lienee nopeampaa kuin kyytiin ottaminen (?), kunhan poistettavat vaunut on fiksusti sijoitettu junan perimmäisiksi. Juna seis, roikka katki, jarruhanat junan uudessa lopussa kiinni, JKV-räpellystä n. 3 minuuttia, menoksi. Vaunujen ottaminen kyytiin on vähän isompi homma, mutta kun kyytiinottopaikat on valittu hyvin, eikä niitä ole liikaa, onnistuu sekin. | ||||
|
|
18.11.2015 11:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitäs tossa vanhassa värityksessä on? Ikkunoiden ympärillä harmaan sijaan mustaa, numeron fontti selkeälinjaisempi, alaosan turvaraidoitus näkyvämpi(!), viheltimet punaisen sijaan harmaat, ei webastoa. Onko punaisen sävykin vaihtunut, vai hämääkö filmikuva? | ||||
|
|
17.11.2015 21:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Jos lähtöoletuksenakin jo pidetään, että asiakkaan tulee mukautua rautatieoperaattorin tarpeisiin eikä rautatieoperaattorin mukautua asiakkaan tarpeisiin niin eihän se niinkään kummallista ole, ettei malli toimi." ... No, jos kuljetettavaa ei riitä lyhyille vuoroväleille, silloin vuorovälin on oltava vähän pidempi. Tällöin asiakkaan on sopeuduttava siihen, että vuoroväli on vähän pitemmän puoleinen. Palveluntarjoajan puolestaan on sopeuduttava siihen, että asiakkaalla on tietyt tarpeet, ja ne pitkällä vuorovälillä kulkevat junansa ajoitettava niin, että asiakkaan tarpeet huomioidaan niin hyvin kuin mahdollista. (En pitäisi yllättävänä vaikka osoittautuisi, että VR ei olisi vähäisimmissäkään määrin edes yrittänyt huomioida rekkafirmojen tarpeita aikataulutuksessaan tai hinnoittelussaan...) | ||||
|
|
16.11.2015 21:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Petri, ei kai niitä rekkajunia niin täytetä, että saavutaan rekan kanssa asemalle ja hypätään kyytiin? Kyllä siinä on paikka pitänyt reilusti etukäteen varata. Ja kun viimeistään tiettyyn sovittuun aikaan on asemalla oltava, sillä on paljon vähemmän merkitystä, että puoli tuntia aikaisemmin lähtisi joku toinen juna, johon ei ole paikkaa hankittuna. Tietysti ajoaikataulun saa suunniteltua helpommin, jos junavuoroja on useita joista valita, mutta harvempi vuorotarjonta ei vaikuta niin paljon kuin voisi äkkiseltään luulla. Se tarkoittaa, että kuljetus on hoidettava tiettyyn kellonaikaan ja muihin aikoihin tehdään sitten jotain muuta - ajetaan paikallisempia kuljetuksia tai jotain. Isommalla logistiikkatalolla on hyvin mahdollisuudet komennella autojaan kulkemaan niin, että tiettyyn junan lähtöaikaan voidaan mukautua ilman turhaa odottelua. Jos joskus poikkeuksellisesti ei voida, niin sitten ajetaan sinne Ouluun sillä kertaa asfalttia myöten. | ||||
|
|
16.11.2015 16:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiinnostavampaa kuin rautateiden kokonaiskuljetusmäärä tässä vertailussa on yhdistettyjen kuljetusten määrä, ehkä ennemminkin rekkoina kuin tonneina katsottuna vieläpä. Suomessa ainakin väleillä Helsinki-Oulu, Tampere-Oulu, Turku-Pietari, Hanko-Pietari, Helsinki-Pietari ja ehkä Tampere-Pietari luulisi olevan kuljetettavaa, jos hinta olisi kohdillaan. Mikä on yhdistettyjen kuljetusten tonnimäärä (tai puoliperävaunumäärä) Saksassa ja mikä tavaraliikenteen kokonaistonnimäärä? Väitteesi liikennöintimallin sujumattomuudesta perustui valtateiden rekkamäärien vertailuun Suomen ja Saksan välillä. Koska aiempaa mainintaa väittämästäsi yhdistettyjen kuljetusten matalasta osuudesta Saksassa ei ollut, jää lukijalle luonnollisesti vaikutelma, että perustat tietosi siihen, että olet nähnyt rekkoja niin paljon motareita ajamassa - se kun on se tieto, jonka aiheesta itse osoitat tietäväsi. Voi olla, että tiedät enemmänkin, jolloin sinulla on meille muille erittäin paljon annettavaa tässä keskustelussa :) | ||||
|
|
16.11.2015 16:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Netti jumitti aika isosti. Kahden tunnin miettimisen jälkeen sai selaimeni viestin eteenpäin vasta. | ||||
|
|
16.11.2015 13:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä luvuista päättelit tuon murto-osan? Ennen kaikkea, implisiittisesti väitit kyseisen murto-osan (esim. 1/3 on sekin murto-osa, vaikka kolmasosa onkin aika iso osuus!) olevan samansuuruinen kuin Suomessa - millä perusteella? Ei, en tiedä asiasta kummemmin mitään muuta kuin pitkin Saksaa rekkojen kyydissä liftatessani näkemäni, mutta mulla on vähäisen näkemäni perusteella syytä uskoa, että saksassa yhdistettyjen kuljetusten kulkumuoto-osuus on moninkertainen Suomeen verrattuna. | ||||
|
14.11.2015 17:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jaahas. Kiitos korjauksesta, tuon korttini lähiaikoina kuivumaan. | ||||
|
|
14.11.2015 17:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Raja on olemassa. Se osui jossain virallisessa prujussa silmiin jokunen vuosi takaperin. | ||||
|
13.11.2015 07:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuulostaa hienolta :) | ||||
|
|
12.11.2015 16:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ehkä onkin? | ||||
|
11.11.2015 12:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| As Markku said in Finnish, Mika tried to say English, Topi said clearly and Kurt exhaustingly in English, the brushies are there to make the wintery Finland a wee better place. | ||||
|
11.11.2015 08:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pendolinohan on nimenomaisesti erityisen vankkaa tekoa. | ||||
|
11.11.2015 07:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pönttö on myös halkaisijaltaan aika kapea ja matala. Se saa pöntön näyttämään vielä pidemmältä kuin on. Vaikka on se silti tosi pitkä. | ||||
|
10.11.2015 16:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Valtteri: Jokaisen veturin keulilla on valot, jotka joka tapauksessa ovat aina käytössä ja näkyvät aiemmin ja selkeämmin kuin teipit. Teipit eivät siis voi tuoda liikkuvan veturin kohdalla mitään sellaista hyötyä, jota veturien valot jo eivät toisi. Teippien idea on kopioitu Venäjältä perusteella "eivät kai he turhaan teippejä käyttäisi". Venäjällä niitä käytetään, koska Neuvostoliitossa ei aina junissa käytetty valoja, tai valot olivat erittäin himmeät. Lisäksi paikallaan parkissa seisova kalusto tulee tuolla tavalla muun kaluston näkyviin paremmin. Suomen olosuhteissa hyöty on korkeintaan parkkeeratun kaluston parempi näkyvyys suoraan sitä kohti lähestyvästä veturista katsottuna. En olisi ihan varma että tuokaan on kovin merkittävä asia... | ||||
|
06.11.2015 11:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Poikkeusliikennetiedotteiden luulisin tulevan alareunaan rullaamaan. Luultavasti tällöin päivämäärä ja lämpötila katoaa näkyvistä. | ||||
|
01.11.2015 17:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| X60-juna? ;) | ||||
|
28.10.2015 17:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joona: niin viittasit, ja typerästi viittasitkin. Sulla on oma perustelematon mielipiteesi, jota yrität hämmentävällä tarmolla tuputtaa muille. Siitä, että vorkin kivien yhteydessäjaksaa joku näpytellä erityisen tarkat metadatat, on hyötyä. Mutta haittaa ei kenellekään. Anna Jimin olla. | ||||
|
28.10.2015 17:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kuormita kaksinkertaisesti, koska tietokannasta haetaan paljon muutakin kuin vain kuvassa näkyvän kaluston erilaiset numerot. Lisäkdi eri tyyppiset tiedot kuormittavat erityisen vähän. Pelkkä desimaalipilkkuja sisältämätön kokonaisluku on tietokannalle niin iisi juttu, että sitä ei ole tarpeen vältellä. Tarkkuus on hyvä asia. |
||||
|
28.10.2015 04:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hauska typo toi CPb :) Vähän kyrillinen, vähän latinalainen. (Sankt-Reterbur' vai Tsankt-Peterburg?) Näkyy, että Pietarista puhumisesta on Jormalla rutiinia ainakin kahdella kielellä. | ||||
|
27.10.2015 20:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Janne, turhaa valitusta suollat kyllä nyt. | ||||
|
|
15.10.2015 15:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pasi: EVN-numero on kaikista litteroista ja numeroista se virallisin. Eli oikeampaan osut ajattelemalla sen olevan erityisen virallinen numero. EVN-numero pitää kaikella kalustolla olla. Muut numeroinnit ovat enemmän tai vähemmän vapaaehtoisia. | ||||
|
|
13.10.2015 06:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, ei se /vakava asia/ sinänsä ole, mutta pysyväisarkistossa virheet olisi hyvä korjata. Mieluummin myöhään kuin ei koskaan. Hienoa, että Jimi asiasta ilmoitti, että Marko Vo osaa korjata tietoa. Ja jos korjausta ei tulekaan, ainakin kuvan alla on nyt tieto siitä, että kuvatekstissä ilmenevä numero on vinksvonks. | ||||
|
12.10.2015 11:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Entäs sitten? Tee sen verran kuin hommia riittää. Muuten teet sitä, mitä tekisit muutenkin. | ||||
|
|
12.10.2015 10:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Robert: Tarjoas konsulttipalvelua Puuhamaalle. Jotenkin tyyliin: "Mikäli aikeissanne on lähitulevaisuuden aikana peruskunnostaa rataverkkoanne täyttämään korkeimmat laatustandardit, voin mielelläni auttaa toteuttamaan projektin siten, että rataverkkonne on pitkäaikaisesti huoltovapaa ja muutenkin matalin kustannuksin miellyttävästi käytettävissä." | ||||
|
11.10.2015 21:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Janne: Niin väität ja niin väittävät kaikki muutkin. Kinaat itsesi kanssa. | ||||
|
11.10.2015 18:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiva kuva muuten. | ||||
|
|
11.10.2015 18:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, sunnuntai ja reitin ilmeisesti toka asema. Kaipa se tuosta seuraavalla asemalla, Zoolla, täyttyi? :) | ||||
|
11.10.2015 18:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nolla se ainakaan ei ole, äänestetään ysiä. Kasiksi vähän oudon muotoinen toi ylempi pallura. Vasemmalla on kyllä jotain häilyvää pystyviivaa, mutta se lienee leimasimen reunasta. | ||||
|
|
10.10.2015 10:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Museo ja Lakiteknisesti_museo on kaksi aivan eri asiaa. Vähän niin kuin demokratia ja kansandemokratia. | ||||
|
09.10.2015 14:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Äh, voisiko vorkkiin saada mahdollisuuden katkaista tägissä oleva numerotieto? Yritin saada näkyviini kaikki kuvat veturista tyyppiä "Ulkomaat:" numeroltaan "91 80 1298", mutta eipä tullut kuin virheilmoitus. | ||||
|
09.10.2015 14:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sitä, että kun on tullut taas oltua jo yli puoli vuotta poissa Helsingistä, menee maantieto näköjään vähän tööt. Joo, Ilmala kai lähinnä oli mielessä tai jotain, paha sanoa :D Arin väite vähän johti harhaan, kun ilmeisen myöhään illalla (taisin tuolloin olla Laosissa, eli aikaeroa 4 tuntia? Tai Kiinassa, eli 5 tuntia?) väsyneenä vorkkasin. Joka tapauksessa Arin kommenttiin kyllä sanoisin tuon maantietotäsmennyksen pohjalta, että Martsarin radan toteutus metrona tuskin olisi vaikuttanut kaupunkiratojen sähköistystyyppin mitenkään, kun kerran Meltsin radan rakentaminen metrona ei vaikuttanut. Ei se, että radat olisivat Huopalahden aseman paikkeilla ristenneet, vielä riitä sähköistysjärjestelmää yhdeltä verkolta toiselle tartuttamaan sen enempää kuin sekään, että seiskan, kasin ja kolmosen ratikat risteävät junan kanssa. Tai että 6 ja 7 kulkevat kilometrikaupalla samaa reittiä metron kanssa. | ||||
|
08.10.2015 13:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Enpä olisi kyllä mitenkään arvannut hiekkaa kuljetettavan näin! Kiitos kuvasta - todella mielenkiintoinen pala rautatiearkea tämä! | ||||
|
08.10.2015 13:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuljettaja raapii päätään varoituksia lukiessaan? | ||||
|
06.10.2015 15:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Berliiniläis-brandenburgilaisena toteutuksena ELSA-rata olisi käytössä, samaten kuin rata Kotkaan. Molemmilla radoilla olisi paikallisliikennettä ja lisäksi esim. Hanko-Hyvinkää-välillä kulkisi junia, samaten kuin rantaradalla. | ||||
|
|
06.10.2015 15:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toisaalta Berliini-Brandenburgin alueella asuu yhteensä 5 927 849 asukasta ja pinta-alaa on 30 545,84 km². Tekee väestöntiheydeksi 194 as./km². Uudenmaan väestöntiheys on 177,5 as./km². Aika samoissa luvuissa mennään. Berliini-Brandenburgin raidejoukkoliikennekartta näyttää tältä: http://navi.wsky.de/mobil/Brandenburg%20Regionalverkehr.jpg . Pinta-alaa on hieman yli kolme kertaa Uudenmaan pinta-ala, joten jotta kartta saadaan näyttämään tutummalta uusimaalaiseen silmään, leikkaan siitä raa'asti n. 2/3 pois. Lopputuloksena on summittaisesti Uudenmaan kokoisen maa-alueen, jolla on suunnilleen Uudenmaan väkiluku, joukkoliikennekartta saksalaisena toteutuksena. Alle vielä nopeasti Uudenmaan kartta vertailua helpottamaan: http://koti.mbnet.fi/tuukkar/uusimaa.png . Mittakaava on samoissa luokissa. Näemme siis, että saksalaisessa toteutuksessa on enemmän rataa kuin suomalaisessa, vaikka väestöntiheys on vastaava. Lisäksi näemme, että Saksassa käytännössä kaikki olemassaoleva rata on myös matkustajaliikennekäytössä sekä sen, että myös Karjaa-Hyvinkää-väliin vertautuvaa hillittömän tiiviisti rakennettuun alueelliseen keskukseen johtamatonta poikittaisliikennettä löytyy. | ||||
|
06.10.2015 09:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko tossa muuten käyntisilta veturien välille vai mikä? Kaiteessa on puskimen yllä vain yksi palkki ja kaiteen alla jonkinlainen mötikkä, joka ehkä voisi olla avattavissa käyntisillaksi. | ||||
|
05.10.2015 06:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitoksia erinomaisesta vastauksesta! Asia tuli pääpiirteissään selväksi. Arvaisin tuon perusteella, että keski-Euroopassa kaikki vaihteet ovat N-vaihteen sukulaisia. | ||||
|
05.10.2015 04:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jossain vaiheessa matkaa tätä veturia muuten on melko suurella todennäköisyydellä hinannut ČME3. Mikä veturi tämän toi rajan yli? 2TE116? | ||||
