Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	01.01.2015 00:20	Tuukka Ryyppö
		Tänan!
	31.12.2014 16:13	Tuukka Ryyppö
		Eikö Tallinnan sporille ole mitään harrastajasivua olemassa? Raitio.orgissa ei ainakaan ollut mitään linkkiä, eikä nopea guuglauskaan tuottanut tulosta.
	31.12.2014 15:52	Tuukka Ryyppö
		"Turvallisuus on avainkysymys" sanoo ratikan kylki.
	30.12.2014 16:56	Tuukka Ryyppö
		Ja kun tässä nyt Pjöngjangista ja muusta Pohjois-Koreasta jutellaan, niin tässä on erään rautatieharrastajan matkareportaaseja, ml. Pohjois-Koreasta: http://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?99,5769469 (tökkää ctrl+f ja avautuvaan hakukenttään kirjoita "nordkorea", niin löytyy linkit. Mielenkiintoisia kuvia! Ja tässä toinen matkakertomus, jossa näkyy käsittääkseni muitakin metroasemia kuin ne muutama perinteinen standardituristiasema: http://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?30,6427544,6427544#msg-6427544 . Tossa kans pari kuvaa: http://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?30,7113879 .
	29.12.2014 17:30	Tuukka Ryyppö
		Eli toi Hannun "suora esikuva" tarkoittaa inspiraation lähdettä, josta on kehitystyössä sitten erkaannuttu aika kauas?
	29.12.2014 08:46	Tuukka Ryyppö
		Tuo Topin kertoma tieto toistuu useimmissa Pohjois-Korea -aiheisissa matkakertomuksissa, joita netistä löytyy. Oppaat saattavat inttää noiden pohjoiskorealaisuudesta ihan vain tehdäkseen selväksi, että hän on pakotettu puhumaan kaikissa tilanteissa valtion virallista propagandaa todellisuudesta välittämättä.
	29.12.2014 08:44	Tuukka Ryyppö
		Sm1 on siis suomalainen EW54:n innoittama juna ja EN57 on puolalainen EW54:n innoittama juna.
	29.12.2014 08:42	Tuukka Ryyppö
		No, EW54 ja Xoa6 ovat ilmeisesti aika pitkälti sama juna. EN57:n olettaisi siksi olevan aika samanlainen kuin Xoa6, jos se kerran on siitä kehitetty. Eli on luulisi, että EN57:n tekniikassa on joku määrä samaa kuin Xoa6:n tekniikassa. Ja jos Sm1 sitten taas on kehitetty Xoa6:n pohjalta, silloin luulisi, että niiden tekniikoissa olisi keskenään jotain samaa. Ja edelleen, jos Sm1 on samankaltainen kuin Xoa6 ja EN57 on samankaltainen kuin Xoa6, silloin Sm1 lienee jossain määrin samankaltainen kuin EN57. Jos A on kuin B ja B on kuin C, silloin A ja C eivät voi olla aivan mahdottoman erilaisia.
	28.12.2014 22:44	Tuukka Ryyppö
		Eli tässä se ASEA:n puolaan toimittama juna: https://lh6.googleusercontent.com/-9uxZWiNvcoQ/VAZCZcCaVoI/AAAAAAAAJig/8DniYLDU5ZM/s600/EW54_18rb_Ochota.jpg , josta tämän kuvan juna on helppo uskoa jatkokehitykseksi. Ja sitten ruotsiversio samasta, tehty ilmeisesti sopimaan matalammille laitureille: http://i267.photobucket.com/albums/ii315/kjellgerik/DP41-40_233_redigerad-1.jpg . Ja sitten jugoslavialainen "versio Sm1:stä" Sloveniassa: http://www.postvagnen.com/forum/index.php?mode=thread&id=96148 . Pitäisi tehdä jotain vertailua, miten lähellä toisiaan SŽ:n 315, PKP:n EW54, PKP:n EN57, SJ:n Xoa6 ja VR:n Sm1 ovat. Löytykö laitteiden sijoittelusta hämmentäviä yhtäläisyyksiä? Entä teknisistä ratkaisuista? Koska vaikka tekniikka olisi eri, vastaavat laitteet voivat silti yhä olla samoissa paikoissa. Mitä vaikkapa löytyy luukuista eteisten katoista?
	28.12.2014 05:01	Tuukka Ryyppö
		Mistä sen loppupäänvaunuuden tunnistaa, jos saa kysyä? Noitahan on modernisoitu, mutta en kyllä osaa sanoa mitään varmaa siitä, onko tämä tullut tehtaalta tällaisena vai muuten. Keula tosin näyttää vuotta 1993 uudemmalta.
	28.12.2014 04:59	Tuukka Ryyppö
		Lasketaanko Neuvostoliiton myymiksi sähkövetureiksi vain ne, jotka ovat olleet sähkövetureita jo myyntihetkellä? ;) Tuollainen olisi neuvostoliittolaisesta tehtaasta kotoisin oleva sähköllä kulkeva peli olisi tarjolla: http://www.railfaneurope.net/pix/ne/North_Korea/electric/1_5-08_-1_Sinsongch_on.jpg . Lisäksi tietoa etsiessä löytyi video siitä, miten höyryveturilla voi ihan hyvin ajaa, vaikkei kunnossapitoa harrastaisikaan: http://www.liveleak.com/view?i=8b5_1349455179&comments=1 . Ja vielä käytettyjä autonrenkaita polttoaineenaan käyttävä veturi: https://www.youtube.com/watch?v=CpTH2h9_WVw .
	27.12.2014 13:07	Tuukka Ryyppö
		Kuvan S-juna on S-linjalla S7. Messualueelle menitte ilmeisesti S-linjan S75 S-junalla? :)
	27.12.2014 13:03	Tuukka Ryyppö
		Ei, ET42:n valmistus oli jo lopetettu pari vuotta aikaisemmin, kun ensimmäinen VL15 tuli hihnalta ulos (1982 vs. 1984). Wikipedia kertoo meille, että ET42 on tosiaan rakennettu VL10:n (–1977) ja VL11:n (1976–) pohjalta sekä sen, että VL15 pohjaa pitkälti VL85:een, joka perustuu VL10/11:een ja jonka valmistaminen taas on alkanut suunnilleen silloin kun ET42:n on loppunut. Eli jos jotain sukua ET42 on VL15:lle, niin ennemminkin niin päin, että VL15 olisi neuvostoversio ET42:sta. Mutta ei sekään ihan pidä kutiansa, koska VL15/VL85 on paljon pitempi kuin ET42. VL15:ssa on kuusi teliä siten, että kunkin veturinpuolikkaan keskellä on yksi teli, kun ET42:ssa telejä on vain tuttu neljä kappaletta. Joku neuvostosähkäreistä enemmän tietävä osannee sanoa, mikä osuus itse tekniikassa on samaa VL10/11:ssä, ET42:ssa ja VL85/15:ssä, eli onko VL15 vain tsuumattu versio ET42:sta, vai täysin eri laite.
	27.12.2014 12:45	Tuukka Ryyppö
		Toni: Arvaisin toiseksi syyksi sen, että Pendolinoon on tehty aika paljon muokkauksia Suomen talviolosuhteita varten. Niiden säätäminen toimimaan on ollut vuosien vaiva. Lisäeristykset saadaan kätevästi samoihin paikkoihin kun kori on sama ja tiedetään varsin täsmälleen, mihin aerodynamiikka ohjaa pöllyävät lumet. Tämän ansiosta on ehkä jopa voitu siirtää lumelle herkkää tekniikkaa hieman eteen- tai taaksepäin junassa kohtaan, jota lumi ei niin paljoa kiusaa. Sm3:n koria on koeajettu Suomessa yli 20 vuoden ajan ja sen toiminta tunnetaan. Pendolinon uuden ulkonäön sporttisuus luo mielikuvaa nopeammasta junasta, vaikka nopeus olisi sama, mikä toisi lisää asiakkaita. Mutta uuden korin muokkaaminen Suomen talveen sopivaksi olisi todennäköisesti johtanut heikompaan talviluotettavuuteen kuin vanhaa koria käytettäessä. Ja luotettavuuden puute se vasta asiakkaita viekin! (Muista lukiessasi tätä, että koko käsitykseni siitä, että talviyhteensopivuus saattaisi olla osasyynä korivalintaan, pohjaa omaan päättelyyni ja arvailuuni ja saattaa periaatteessa olla väärinkin päätelty)
	27.12.2014 12:36	Tuukka Ryyppö
		Mikä alemman keltaisen funktio sitten on? Näyttää kauniilta?
	24.12.2014 13:53	Tuukka Ryyppö
		Montako kertaa Dr16 on ylipäänsä ikinä ennen kytketty Eil:iin?
	24.12.2014 13:38	Tuukka Ryyppö
		Suunnittelin Nižnij Novgorodissa kertovani steissillä lipunmyyjille Neuvostoliiton romahtaneen ja ettei kaupunki enää ole nimeltään Kitkerä (Gorkij), vaan sillä on nykyään paljon makeampi nimi. Mutta en mä hennonnut... Pelkäsin, että se olisi voinut olla liian iso järkytys heille.
	23.12.2014 03:37	Tuukka Ryyppö
		Lippujen hinnat ovat tossa: http://www.alex.info/cms_download/tbb/Dezember%202014/Preistabelle14.12.2014.pdf . Karkeasti samaa luokkaa kuin VR:llä. Helsinki-Lahti maksaisi 20,90 €. Suomessa se on Zetorilla 16,40 €, IC:llä 21,60 €. Hki-Tampere puolestaan on 187 km, eli Alex ottaisi siitä 34,70 €, VR puolestaan 31–37 € junavuoron mukaan. Vertailussa on hyvä ottaa huomioon, että molemmilla puheena olevilla firmoilla on myös erilaisia mahdollisuuksia saada lippuja halvemmalla tarttumalla etusivulla mainostettaviin tarjouksiin, ostamalla liput etukäteen tai ostamalla etukäteen alennuskortin, joka maksaa itsensä takaisin jos tekee kourallisen edestakaisia junamatkoja vuodessa. Kaiken kaikkiaan hinnoittelu on häkellyttävän samaa tasoa kuin Suomessa. Tietysti toimintakin on pitkälti samaa, mikä tavallaan selittää hinnoittelua ;)
	22.12.2014 14:22	Tuukka Ryyppö
		Ainakin Alex:n reittikartan mukaan Alex:n juna Münchenissä on täysin arkipäiväinen asia: http://www.alex.info/de/fahrplan/streckennetz/ . Tutkin hieman Alex:n nykytilannetta ja ilmeisesti se, että DB osti Arrivan, johti siihen, että Arrivan Saksan-toiminnot myytiin FS:lle, eli Italian rautateille sekä vähemmistöosalta luxemburgilaiselle sijoitusfirmalle. Eli Baijerin ja Tšekin liikennettä hoitava italialaisomisteinen juna kuvassa. http://de.wikipedia.org/wiki/Netinera , vasemmasta laidasta enkuksi jos artikkeli tuntuu liian pitkältä muuten.
	22.12.2014 14:11	Tuukka Ryyppö
		Ei kai kyseessä ole DB:n juna lainkaan, vai ymmärränkö mä nyt jotain väärin?
	20.12.2014 22:50	Tuukka Ryyppö
		Ähh, miksei vorkissa ole enää kuvienarvostelujärjestelmää?
	19.12.2014 22:52	Tuukka Ryyppö
		Suunnilleen kuvanottohetkellä kuluu ohjaamossa lähempänä kuvaajaa olevan henkilön suusta sanapari "valmis lähtöön", mikä aiheuttaa tietyn liikesarjan ohjaamossa istuvan toisen henkilön käsissä.
	17.12.2014 01:12	Tuukka Ryyppö
		Kunnianosoitukseni Eljaksen keräämistä datoista ja lisäksi siitä, että hän osaa tuoda dataa esille erittäin selkeästi.
	16.12.2014 04:20	Tuukka Ryyppö
		"Vai varētu es lūdzu pieņemt foto no jums ar šo vilcienu? Jūs esat taču tik skaista, ka citu tādu ļoti grūti atrast!"
	14.12.2014 15:34	Tuukka Ryyppö
		Suomessa totuttu tapa kutsua mitä tahansa vähäalkoholista juomaa pilsneriksi loppuu aika väistämättä lähiaikoina, koska oluttyypille pilsner ei ole keksitty mitään vaihtoehtoista suomalaista nimeä. Siispä kun alkoholikulttuurimme etääntyy etanoliin tuijottavasta kohti makuun keskittyvää, ihmiset enenevissä määrin käyttävät sanaa "pilsneri" merkityksessä "pilsneri, eivätkä enää merkityksessä "lapsille sopiva olut".
	12.12.2014 21:01	Tuukka Ryyppö
		Niin... Mitenkähän suuri prosenttiosuus maailman laivoista on uponnut? Ja miten suuri prosenttiosuus nimenvaihdon uhreiksi joutuneista laivoista on uponnut?
	12.12.2014 10:18	Tuukka Ryyppö
		Puolalainen meikki.
	11.12.2014 21:18	Tuukka Ryyppö
		Ei se S-Bahn /paljoa/ maan alla kulje. Yhdestä ainoasta linjasta osa vain. Ja metrosta taas suurin osa on maan alla tai ilmaradoilla, jotka nekin ovat aika erityyppisiä kuin Stadtbahn siinä välissä. Toki jossain muualla vastaava verkko voisi olla nimeltään metro, mutta kyllä U- ja S-Bahnin välillä aika isoja eroja lopulta on. Kiihtyvyys, noudatettava säännöstö esim. junanlähetyksen suhteen, linjaston suunnittelu, joka perustuu ennemminkin linjojen niputtamiseen kuin metrotyyliseen keskenään risteilevien linjojen joukkoon, tariffiyhteensopivuus (S-Bahnilla käy InterRail, U-Bahnilla ei), asemien tyypillinen sijainti. Ja ne "lähijunat erikseen" ovat vastaavia linjoja kuin R, Z ja Y. Jotka eivät ainakaan mun nähdäkseni ole lähijunia. Ei toki muuta miksikään sitä, että koska metro on maan alla kulkeva juna, metro ja lähijuna ovat aika samankaltaisista puista veistetyt, eikä niiden välille ole tehtävissä mitään selkeää rajanvetoa.
	11.12.2014 14:38	Tuukka Ryyppö
		Hyvin lohkaistu. Voiko, Robert, udella, että miksi ette päässeet paikalle? Kielimuuri vain?
	06.12.2014 18:42	Tuukka Ryyppö
		Ihan varmaa tietoa ei ole missään silmiini osunut, mutta muutamasta asiasta päättelisin, että tämä sisältäisi aika pitkälti samaa tekniikkaa. Nuo ovat Transmashholdingin Valko-Venäjän osaston, Vilnan konepajan ja CZ Lokon yhteistyön hedelmiä, jotka perustuvat TEM18-veturiin, joka pohjaa teknisesti neuvostoliittolaisen perusvaihtoveturin kosneptiin. Tämän pohjalta /arvaisin/, että kyseessä on Brjanskilaisen veturin pohjalle CZ Lokon jatkokehittämä veturi, joka on valmistettu Vilnan konepajalla. Fennia Railille tulevat veturit puolestaan rakennetaan käytettyinä hankittujen vaihtovetureiden, jotka edustavat Neuvostoliitossa käytössä ollutta vaihtoveturien perusrakennetta, alustoille. CZ Loko ainakin markkinoi noita uudelleenrakennuksiaan sillä tavalla, että ilmeisesti heille ei ole paljoakaan merkitystä sillä, tarjoaako alustan neuvosto- vai tšekkiläistaustainen vaihtoveturi, vaan molemmille tehdään ainakin mainostekstien perusteella lähes tasan samat toimenpiteet. Eli, summa summarum, tässä kuvassa on neuvostoliittolaistyyppisen uuden perusvaihtoveturin pohjalta CZ Lokon muokkaama moderni veturi, Fennia Railille taas tulee neuvoliittolaistyyppisen käytetyn perusvaihtoveturin pohjalta CZ Lokon muokkaama moderni veturi. Eli arvaisin, että todennäköisesti 80-90 -prosenttisesti sama laite, eikä ole mahdotonta, että yhtäläisyydet olisivat jopa 95% luokkaa. Täysin samasta ei silti ole kyse, koska LG:n veturit pohjaavat uudisrakennetulle, vaikkakin ikivanhaa tekniikkaa edustavalle alustalle ja FR:n veturit puolestaan jollekin vanhemmalle, jo useamman vuosikymmenen käytössä olleelle laitteelle.
	06.12.2014 18:23	Tuukka Ryyppö
		Faceliftillä ja tekniikka toiseen vaihtamalla käsittääkseni.
Kuvasarja: Helsingin vararunko	03.12.2014 03:31	Tuukka Ryyppö
		On myös tilanteita, joissa samalle junalle kerrotaan kaksi junanumeroa – saapuneen junan numero ja lähtevän junan numero. Jos tehtävänä nimittäin on mennä junalle, joka on saapunut junanumerolla XXX2 ja rullailla sen päätykilvet rungon seuraavaa reissua, joka ajetaan junanumerolla XXX3, varten kuntoon. Silloin lukee paperissa junanumerona XXX2 - XXX3. Käytännössä rungosta on useammin tapana käyttää nimeä tyyliin "273:na lähtevä runko" kuin "9696:na saapunut runko". Mutta se riippuu toki siitä, mitä mennään tekemään. Unohtunut matkatavara haetaan saapuneesta rungosta ja moikataan samalla konnaria, joka on jo parin minuutin ajan pistänyt lähtökuntoon lähdössä olevaa runkoa. Joka on siis se samainen fyysinen vaunupötkylä. Ja oikeasti se on sitten ilmeisesti numeroltaan jotain tyyliin 1337666(?), kunnes ollaan valmiita lähtemään tnuut tnuut.
Kuvasarja: Helsingin vararunko	02.12.2014 12:49	Tuukka Ryyppö
		Kyllä väittäisin junan olevan juna jo ennen liikkellelähtöään. Matkustajajunan kohdalla arvaisin vaunupötkön junautuvan, kun sen johtava konduktööri soittaa lähtövalmiusilmoituksen raili-puhelimella. Voi myös olla, että junasta tulee juna kun sen henkilökunta on saapunut työmaalleen. Aiheeseen koulutetut osannevat sanoa tarkemmin ;)
Kuvasarja: Helsingin vararunko	02.12.2014 11:13	Tuukka Ryyppö
		Ei se ole juna, jos sitä ei ole pistetty junana liikkumaan. Se on vain kasa säilytyksessä olevia vaunuja. Kysymys vararungon junanumerosta on kyllä mielenkiintoinen.
	01.12.2014 21:18	Tuukka Ryyppö
		Nykyinen vihreä värimalli ei kovin hyvin istu Vekturiin, koska keulan muodot (säleikkö ja valot) rajautuvat eri korkeudelle kuin missä vihreä raita vaunuissa on. Koska sitä vihreää raitaa on vaikea saada istumaan siististi, voi olla fiksumpaa tehdä jotain muuta sen vihreän raidan kanssa yhteensopivaa. Esim. tämän kuvan veturin kyljen vihreä alaosa on ihan hyvä ratkaisu siihen. Vinoraidan voi ehkä silti saada mukaan ängettyä, mutta uskaltaisin ehkä pienellä panoksella lyödä vetoa, että samanlaista vaakaraitaa kuin vaunuissa ja Sr2:issa on, ei Sr3:een tule.
	01.12.2014 07:53	Tuukka Ryyppö
		Muistanko väärin, vai onko noiden kyljissä kuitenkin sarjamerkintöjä vain yksi, sen mukaan, mihin maahan kyseinen junayksikkö on rekisteröity?
	30.11.2014 08:01	Tuukka Ryyppö
		Hauskoja kertomuksenpalasia :)
	30.11.2014 07:02	Tuukka Ryyppö
		Kohtuullisen hintavaa, kun alle 1000 km reissusta kuitenkin kyse O.o Miten mongolialaisilla on varaa käyttää tuon hintaisia junia?
	30.11.2014 03:09	Tuukka Ryyppö
		Näyttää todella paljon Helsingin aseman länsisiiven pohjoispäältä.
	29.11.2014 04:57	Tuukka Ryyppö
		Sinänsä mietin, että olisiko Suomessa päädytty samaan? Esim. Kuusitien lenkissä onnistuisi tuo vastaava ja tarvettakin on saattanut joskus olla, mutta noin tuskin silti on ikinä tehty.
	29.11.2014 02:27	Tuukka Ryyppö
		Roland: Toimi se, mutta se pitää itse kasata takaisin yhdeksi osaksi (kokeilin äsken eri koneella kuin millä olin linkin alunperin etsinyt), koska Kuukkelikarttojen linkit ovat nykyään sekopäisiä, eikä vorkki tunnista, missä linkki oikeasti loppuu. Tässä nyt vielä lyhennetty versio: http://tinyurl.com/n9ygrk6 .
	28.11.2014 14:10	Tuukka Ryyppö
		Ainakin EVN-numerolistassa sanotaan tällaista: Dr45 98 10 8049 001-5 Imatran Move 90, Valmet 901/1966 . Muutenkin olettaisi noiden isompien numeroiden tarkoittavan jotain erityisempää. Ehkä se viittaa vaikkapa veturiin, joka on ollut olemassa jo ennen kuin tuli tarve antaa teollisuuslaitostenkin vetureille sarjamerkinnät.
	28.11.2014 08:03	Tuukka Ryyppö
		Voi olla, että satamaviranomaisen tehtäviin kuuluu myös sellaisia asioita, jotka ovat ihan tarpeellisia ilman satamaakin ja jotka kuitenkin tarvitsisi hoitaa jostain byroosta käsin.
	28.11.2014 05:39	Tuukka Ryyppö
		Juu, tuo voi hyvinkin olla uusi Dr19 tai Dr20 :)
	28.11.2014 05:33	Tuukka Ryyppö
		Kuva on siis otettu melko täsmälleen tästä: https://www.google.lv/maps/place/52%C2%B017'27.9%22N+10%C2%B031'07.7%22E/@52.2908497,10.518945,178m/data=!3m1!1e3!4m2!3m1!1s0x0:0x0 .
	27.11.2014 05:26	Tuukka Ryyppö
		Samalla muuten sattumalta osui silmiini tämä hauskan tutunnäköinen ratikka: http://jokehl.bplaced.net/bahn/braunschweig/bsvag7351-175-27-7351-kl.jpg . Kuva ei liity tehtävänantoon.
	27.11.2014 05:26	Tuukka Ryyppö
		Kaupungin nimi on alunperin tarkoittanut Kaivolahti, mutta kun se "käännettiin" lättysaksasta yläsaksaksi, sen nimi rumeni koko lailla. (Kokeile, mikä tuo Kaivolahti olisi ruotsiksi, jolla on paljon samankaltaisuutta lättysaksan kanssa). Kuvaajan selän takana pelataan jalkapalloa ja tässä on ehkä ajettu väärille kiskoille päätellen siitä, että Kaivolahden ratikoille omistetulla foorumilla valitellaan ratikoiden harhautumisen väärälle reitille olevan tuolla jotenkin erityisen yleistä. Selvisi kuukkelilta kyselemällä. Ensin kyselin, että strassenbahn m1 -berlin, sitten yritin wendeschleife , lopuksi seurasin ratalinjaa kuukkelikartasta ja vertasin sitä koko linjan videointiin, jonka löysin youtubesta :)
	27.11.2014 03:37	Tuukka Ryyppö
		Sama ongelma täälläkin.
	24.11.2014 18:10	Tuukka Ryyppö
		Laivamatkan aikana punavaloja sun muita ei tarvitse, joten akut eivät kulu.
	24.11.2014 05:44	Tuukka Ryyppö
		Tosta "keulan säleikön - mikähän sekin on" -kommentista kaukana tuolla ylempänä: Olisiko ohjaamon ilmanvaihdon ilmanottoaukko? Eli liittyisi siihen nuppiin, josta voi kiertämällä valita "raitisilma" (eli lehmänhenkäys) tai "kiertoilma" ja jossa "raitisilma" on valittu silloin, kun ohjaamossa on vieraillut joku, joka on samalla koskenut kyseiseen nuppiin ensimmäistä kertaa elämässään. Jos joku osaisi kertoa, miten se tuloilma muutetaan sellaiseksi aivan käsittämättömän paksuksi kosteaksi ikäväksi ja hieman haisevaksi, olisin iloinen.
	24.11.2014 05:38	Tuukka Ryyppö
		Mä olen saattanut jossain välissä lukea täältä jonkun valittavan, että "vanhaan hyvään aikaan, kun vaunut olivat punavalkoisia eikä typerästi viherrettyjä" ;)

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset