|
|
24.11.2014 05:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli tulisiko tämä nyt tulkita niin, että mokomat ovat laittaneet laipan jokaikiseen pyörään? Fiksuja setiä. | ||||
|
|
23.11.2014 00:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Meinaatko, että tuollainen "yöllä, jolloin kehäradalle ei ole liikennettä" toteutuu? Olisi aika erikoinen tapa pyörittäälentokenttärataa. Kai sinne nyt sentään 30 tai 60 minuutin vuorovälillä ajetaan? | ||||
|
|
22.11.2014 18:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin Ukrainasta on aikanaan salakuljetettu tupakkaa Puolaan niin, että vaunuemäntä on heitellyt tupakka-askeja täynnä olevat säkit junan ikkunasta penkalle ja puolan puolella ollaan sitten tultu hakemaan säkit talteen. Ehkä tuossa on jostain vastaavasta, kuitenkin ilmeisesti maan sisäisestä, projektista ollut kyse. | ||||
|
|
20.11.2014 17:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siinä postimerkissä lukee "3ТЭ10М". Eli "Kolme tee ee yksi nolla äm". | ||||
|
|
20.11.2014 14:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mutta jos sitä ei voi ostaa verkkokaupasta (eikä sitten kai mistään muualtakaan?), mikset vain istu takamuksellasi siihen. Lähes varmastihan se tyhjänä on, kun ihmiset yleensä tapaavat istua lippuihinsa merkityillä paikoilla. | ||||
|
|
20.11.2014 05:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksei suomialsteissa muuten noita turvanokkia ollut? | ||||
|
|
19.11.2014 23:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suosikkipaikka? Saako udella miksi? Itselleni tuo kuuluu välteltävien paikkojen joukkoon noiden istuinten alla olevien laatikoiden takia – jalkoja ei mahdu oikaisemaan vastapäisen penkin alle. | ||||
|
|
19.11.2014 23:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikähän mahtaa olla syynä siihen, että Baltiassa keskityttiin ajamaan DR1-kalustolla, mutta Moldovassa mennään veturivetoisilla? Maat ovat kuitenkin karkeasti samaa kokoluokkaa. | ||||
|
|
19.11.2014 23:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvä ajaa vanhallakin, kun kunnossapitotyövoiman palkkakuluja ei käytännössä ole. | ||||
|
|
19.11.2014 23:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Diiselinä nämä alstit näyttää paljon enemmän nakkiputkalta kuin sähkärinä. | ||||
|
|
19.11.2014 23:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kolmiokääntö tuossa tehtäneen. Toisen veturin ottamiseen kolmiokäännön välttämiseksi en usko, koska mun on vaikea kuvitella moldovalaisten romuttavan veturin aina sen päästyä määräasemalleen ja rakentavan sitten toisen yhtä museaalisen, mutta oikein päin olevan sen tilalle. | ||||
|
|
19.11.2014 23:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Teemu: Venäjällä on nykyään luvallista kuvata junia käytännössä missä vain. Kaikki poliisit eivät aina ole kärryillä tästä säännöstä tai ovat lahjusten toivossa olevinaan olematta kärryillä, mitä varten on hyvä ottaa mukaansa paperille tulostettuna RŽD:n virallinen kannanotto asiasta. Sitä voi kinuta RŽD:ltä tai kaivaa netistä. Mä olen sen pari kertaa onnistunut vartin kaivamisella saamaan esiin, onnistunee pyynnöstä taaskin. Taisin kyseisen asiakirjaskannauksen joskus vorkkiinkin linkata? | ||||
|
|
19.11.2014 23:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Asema näyttää Valgalta mutta toimii kuin Tornio. Torniolais-valgalainen ratkaisu siis. | ||||
|
|
19.11.2014 23:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Orivesikö se oli, jossa oli ennen vanhaan lähes yhtä leveä laituri kuin tuo? | ||||
|
|
18.11.2014 15:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siinä on melko varmasti yksi tai kaksi vipua sen valitsemiseen, käytetäänkö dieseliä vai sähköä. Ja muuten sitten hallitaan samoin instrumentein kuin sähköveturinakin ajettaessa. | ||||
|
|
17.11.2014 22:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Stadelrhan saisi joka tapauksessa tosi helposti tuollaisen kuvaillun laitteen tehtyä. | ||||
|
|
17.11.2014 13:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo "lentomatkustajien terminaali" on mielenkiintoinen. Osaako joku avata? | ||||
|
|
17.11.2014 01:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joona: Joo, mutta aivan eri asiasta kyse kuin Helsingissä käytössä olleessa järjettömässä kolikkopanttipyöräjärjestelmässä. Ainakin ulkonäön puolesta vaikuttaa siltä, että noista maksetaan pieni kuukausittainen maksu (saattaa myös sisältyä joukkoliikenteen kuukausilipun hintaan) ja noita käytetään liityntämatkaan asemalta työpaikalle ja iltasella sitten takaisin. Erinomainen systeemi, lähin taitaa nykyisellään olla Vilnassa? Helsinkiin ollut tulossa "heti ensi kesänä" jo parin vuoden ajan, mutta aivan pian kyllä saatanenn käyttöön. | ||||
|
|
16.11.2014 06:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomalaisessa kalustossa on tuon näköisiä hätäjarrupainikkeita, joita on äkkitilanteessa helppo tölväistä nyrkillä, vaikkei koordinaatiokykyä syystä tai toisesta sillä hetkellä löytyisikään. | ||||
|
|
13.11.2014 18:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja vastaanpa itselleni: Se on Italian RFI:n merkintä. Mutta miksi itävaltalaisveturiin sellainen tarvitaan? Yritin netistä kaivaa tietoja, mutta vain tällainen mystinen löytyi: "91 81 1216 016-6 A-ÖBB = E 190 016 IT-LN". Häh? Samaan aikaan rekisteröity Italiaan ja Itävaltaan? |
||||
|
|
13.11.2014 18:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mihin tarpeisiin tuo toinen sarjamerkintä, E 190, on? | ||||
|
|
13.11.2014 09:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Säleikkö on sen näköinen, että se houkuttelee tarttumaan kiinni. Ehkä niin tehdessään menettää sormensa? Alempi teksti on melko lähellä nqaman korkeutta maassa seistessä, eli kun ollaan nousemqssa penkalta tuohon käyntisillalle, eli ehkä aikeissa napata säleiköstä kiinni? | ||||
|
|
12.11.2014 22:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mutta, tämä on kyllä ainoa suunopeusjunaksi jossain määrin luokiteltavissa oleva laite, jossa on /kaksiohjaamoinen/ veturi. | ||||
|
|
12.11.2014 22:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oskari: Samanlaisia on aiemmin käytetty myös Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa. (Nimillä TGV, X2000 ja ICE1/2) | ||||
|
|
12.11.2014 19:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| DIN on Saksan liittovaltiollinen standardointijärjestelmä, våhän vastaavasti kuin Suomen SFS. Saksan valtion Virallinen Fontti, jota käytetään kaiken maailman liikennemerkeissä ja opastekylteissä, on nimeltään DIN . Periaatteessa se on Saksan oletusfontti. Jos tarvetta jonkin nimenomaisen fontin käyttöön ei ole, käytetään DIN-standardoitua fonttia. DIN-fontti on siis se, joka saa kaiken näyttämään Saksalta. | ||||
|
|
09.11.2014 23:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikö kaksivirtaveturin käyttäminen ole juuri sitä tehokkuutta? | ||||
|
|
09.11.2014 00:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toi "kapsut sotilastarkoituksiin" on vähän hämäävästi sanottu. Venäjän imperiumissa oli tosiaan tapana, että pääradat rakennettiin 1524-millisiksi. Nämä radat yhdistivät hyvinkin kaukana toisistaan olevian alueita toisiinsa, esimerkiksi Pietarin Varsovaan. Paikallisempiin tarpeisiin, eli esimerkiksi maitotuotteiden kuljettamiseksi nopeasti maatiloilta kaupunkeihin, tehtiin sitten yksityisrahoitteisia rautateitä. Nämä rautatiet tehtiin säästösyistä kapearaiteisiksi. Alunperin pääosa 1524 mm verkostakin taisi kyllä olla yksityisrahoitteista kunnes taloudellisesti yksinään kannattamattomana kaatui valtion syliin, vai muistanko väärin? Myös esim. Jokioisten rautatie on rakennettu Venäjän vallan aikaan. Erilaiset sotatarkoituksia varten myöhemmin rakennetut radat olivat sitten toki myöskin kapearaiteisia, vaikka valtiovallan rakentamia olivatkin. |
||||
|
|
07.11.2014 12:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilman järjellistä selitystä? Tota, jos et muista, niin tuohon aikaan VR:ää suomittiin tosi paljon täsmällisyydestä, koska olivat mokomat tehneet idioottimaisen kireitä aikatauluja joillekin väleille. Vaunut.orgissa vaadittiin tuolloin kovaan ääneen, että aikatauluihin pitäisi tunkea sen verran löysää sisään, ettei pieni häiriö heti johtaisi myöhästymiseen. | ||||
|
|
07.11.2014 12:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikös tuossa ole 700 V jännite? :) | ||||
|
|
06.11.2014 20:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juu, Liettua on yksi isoimmista maista, joita Euroopassa on ikinä ollut, sen historia on erittäin mielenkiintoinen. Ylsi välillä Viron eteläosista Mustallemerelle saakka. Itä- ja länsi-Ukrainan välinen kieliero johtuu pitkälti siitä, että länsiosat Ukrainasta kuuluivat aikanaan Liettuaan, itäosat eivät. | ||||
|
|
05.11.2014 18:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lisäksi tuo Dropbox näyttäisi toimivan niin, että kuva näkyy täysikokoisena vain, jos klikkaa oikean yläreunan Download-linkkiä ja avaa kuvan sitten jollain kuvankäsittelyohjelmalla omalla koneellaan. Jos näin ei tee, näkee vain 768 pikseliä leveän esikatselukuvan. Elias oli siis vahingossa tehnyt sellaisen virheen, että oli ladannut kuvan palveluun, joka pienentää kuvan paljon alkuperäistä pienemmäksi. Mutta, virheitä sattuu itse kullekin, ei kannata pistää pahakseen! | ||||
|
|
05.11.2014 11:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä vähän selkeämpi vastine tolle Eljaksen linkille: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/lv/d/dc/Latvijas_dzelzcelju_sheema_1938._gadaa.jpg . Isomman resoluution ansiosta erottuu paremmin se, että Liettuasta tulee noita kahdella vuorottelevalla värillä väritettyjä linjoja Liepaajaan, kahdesta suunnasta Jelgavaan ja kahdesta suunnasta Väinänlinnaan. Punaisella merkitty uudet radat, mustalla vanhat radat ja katkoviivalla rakennettavat/rakennusvaiheessa olevat. | ||||
|
|
04.11.2014 20:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja siltä varalta, ettei joku tiedä, toiseen maailmansotaan asti Liettuan rataverkko oli pääosin 1435-millimetrinen ja eurooppalaisen raideleveyden rataa riitti myös Latvian puolelle jokunen pätkä. Esimerkiksi Riian päärautatieasemalle asti pääsi eurooppalaisella raideleveydella ja niinpä sieltä pääsi suorilla makuuvaunuilla hyvinkin kauas - muistaakseni Pariisiinkin asti. Tarkoitus lienee ollut siirtyä jollain aikataululla 1435-millin verkkoon Latviassakin, kun kerran tuohon raideleveyden muuntoon on tahdottu varautua? | ||||
|
|
03.11.2014 01:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei tarvetta siinä merkityksessä, ettei ilman pärjäisi. Kyllä sellaiset varmasti kannattavuutta parantavat, mutta tuskin ovat elinehto. | ||||
|
|
02.11.2014 23:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tavaravaunut on sen verran halpoja, kun rautatieliikenteen kuluihin ylipäänsä vertaa, ettei tuollaisille vaunupooleille erityisemmin ole tarvetta. Ja Juhanin huomio on hyvä. Jos valtio tahtoisi muuttaa sääntöjä kilpailua helpottaakseen, olisi parempi silloin sallia suomalaisten vaunujen käyttö kuin venäläisten vaunujen käyttö. Vaunuista ei tosiaan ole pula. Tavaravaunutelin muokkaaminen toiselle raideleveydelle on kertaluokkaa helpompi projekti kuin veturin tai moottorijunan telin muokkaaminen. Ja Suomestakin saa vaunuja ilmeisen kohtuulliseen hintaan, kun niitä kerran viedään Venäjälle aika paljonkin. | ||||
|
|
02.11.2014 23:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mutta Tanskassa ei. | ||||
|
|
02.11.2014 06:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin vuosi sitten niistä puhuttiin, että on typerää, kun niitä kuljetellaan maanteitse. Mutta, ehkä niihin on tehty muutos tai pari ja ne on sitten saatu hyväksytettyä Suomeen. | ||||
|
|
02.11.2014 05:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kolmasosametrin meikäläisiä vaunuja kapeampi. Ei siis ihmekään, josa näyttää vähän ahtaalta. | ||||
|
|
02.11.2014 05:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Periaatteessa se menee joo noin, että niitä vaunuja on turvallisempaa kuljettaa raiteitse kuin maanteitse. Mutta käytännössä tuo logiikka ei toimi. Suomeen _EI_ pidä tuoda rataverkolle vaunuja, jotka eivät ole niin turvallisia kuin ne kohtuullisin kustannuksin voivat olla. Ellei sitten ole väistämättä pakko, niin kuin on Venäjältä tulevien tai sinne menevien kuljetusten laita, koska suomalaisvaunuja ei voi lähettää Venäjälle. Vaunuille on olemassa turvallisuusstandardit ja niiden mukaan on vain mentävä. Miksikö? Koska se ei voi mitenkään olla OK, että joku väsäilee autotallissa itselleen jonkinlaisen liitoksistaan nitisevän painavan laitteen jota kutsuu vaunuksi ja pistää sen sitten kiskoille kulkemaan. Ei, vaikka uhkaisi muussa tapauksessa kuljettaa teräsviritelmäänsä maantiekuljetuksena. Tässä yksittäisessä tapauksessa, kun vaunut nyt kerran jo Suomessa ovat, olisi tietysti periaatteessa ihan järkevää tehdä poikkeus ja antaa niiden vaunujen kulkea. Mutta sitten pitäisi tehdä poikkeus seuraavankin firman kohdalla, joka tietysti hankkisi vastaavalla tavalla vaunuja Venäjältä. Suomen laki kun ei mahdollista sitä, että sallitaan Leonhard Weissille tietynlaisten vaunujen käyttäminen, mutta ei sallita sitä vaikkapa VR Trackille. Jos siis näiden vaunujen rautatiekäyttö muutenkin kuin venäjänkaupan kannalta välttämättömin osin sallittaisiin, olisi väistämättä sallittava _kaikkien_ vastaavien vaunujen käyttö. Leonhard Weiss on tiennyt, että heidän ostamansa vaunut eivät ole Suomen vaatimusten mukaisia ja on silti hankkinut vaunut siinä toivossa, että ne sitten ehkä kuitenkin saataisiin hyväksytettyä juurikin tuolla "no muuten me kuljetetaan niitä sitten rekalla!" -uhkailulla. Se on tosiaan liikenneturvallisuuden kannalta huono, että nuo raahautuvat pitkin maanteitä, mutta vielä huonompi olisi rautatietavaravaunukaluston laajamittaisempi korvautuminen laadultaan nykyistä huonommilla laitteilla. Tässä nyt vaan on valittava kahdesta pahasta vähäisempi. Koska Leonhard Weiss teki aikanaan kuspäisen vedon. Ja hei, saahan näitä jo nyt kuljettaa Suomen rataverkolla, kunhan niiden sisällön tuo Venäjältä tai Venäjän läpi esimerkiksi Latviasta, Puolasta, Mongoliasta tai Virosta ;) Ratasepelin tullimaksujen ei luulisi olevan valtavat. |
||||
|
|
01.11.2014 21:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saksassa on ovet nivelletty niin, että ne vievät vähemmän tilaa. Lienisi Suomen talvessa aika vetoisa ratkaisu. Ovet itsessään siis ainakin ovat täysin eri mallia. | ||||
|
|
01.11.2014 06:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ennen näitä punaisia kahvahäkkyröitä Pasilasta Helsinkiin lähdettiin aina (en siis muista yhtäkään poikkeusta!) ainakin suurin osa ovista auki. | ||||
|
|
31.10.2014 18:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saksassa tosiaan muuttoilmoituksen tekeminen sisältää neljä tuntia jonottamista kansalaisvirastossa, ellei ole varannut aikaa kuukautta etukäteen. Ja tästäpä päästäänkin byrokratia-aiheiseen anekdoottiin. Kävi niin, että eräs tuntemani Ihminen teki Virastossa muuttoilmoituksen Saksaan muutettuaan. Muuttoilmoituksen ohella Virasto hoitaa myös verokorttiasiat ja verokortti, A5:n kokoinen värillinen kartonginpala, lätkäistään käteen ensimmäisen muuttolmoituksen yhteydessä. No, tuotuaan verokorttinsa kotiin, hän huomasi tulleensa ilman mitään kysymyksiä merkatuksi ev.lut. kirkon jäseneksi, eli kirkollisverot ropsuivat. Ihminen meni Virastoon ja nelisen tuntia jonotettuaan pääsi Virkailijan pakeille. Virkailija sitten ilmoitti, että koska kyseessä on verotusasia, se pitää hoitaa verovirastossa, n. 5 km päässä. Ihminen jonotti sitten verovirastossa useamman tunnin, kunnes pääsi vihdoin hoitamaan asiaansa. Verovirastossa ilmoitettiin, että kirkosta eroamiseen tarvitaan Oikeuden päätös. Siispä Ihminen meni seuraavaksi Oikeuden luukulle, joka oli taas aivan toisaalla, ja pisti asian vireille. Muutamaa viikkoa myöhemmin tulikin sitten oikeuden päätös, että Ihminen ei ole enää kirkon jäsen, eikä hänen siten tarvitse maksaa kirkollisveroa. Tämän päätöksen kanssa Ihminen sitten meni jälleen Verovirastoon, jossa hän sai käteensä uuden verokortin. Koko prosessiin meni kaikkine jonotuksineen yhteensä hyvinkin viitisentoista tuntia aikaa. Ja tämä kaikki siis siksi, että Viraston työntekijä painoi ajatuksissaan väärää nappia. | ||||
|
|
29.10.2014 15:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Liittyessään EU:hun Viro, Latvia ja Liettua neuvottelivat oikeuden hoitaa sisäistä liikennettä neuvostostandardien mukaan kunnes saavat päivitettyä kalustonsa nykyaikaiseksi. Noissa maissa on siis haluttu hyväksyä venäläiset vaunut koko rataverkolle vapaasti. (Virossa ei kai vaunutehtaita ole?) Suomessa siihen ei onneksi ole ollut tarvetta. |
||||
|
|
29.10.2014 14:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä en ymmärrä tätä venäläisvaunuvillitystä. Ne on teknisesti huonoja vaunuja, joiden turvallisuus ei täytä meikäläisiä kriteerejä. Suuri maa, suuret toleranssit. Suomi ei ole suuri maa, joten toleranssien ei ole hyvä olla suuret. Maailmassa on muutakin kuin venäläistä rautatiekalustoa, miksi pitää juuri venäläistä hankkia? Tohon Juhanin mainitsemaan lainsuojattomuuden katoamiseen... Ei niistä käsittääkseni katoa lainsuojattomuus, vaan rautatiekalustous. Ratatöitä saa käsittääkseni tehdä ihan millä kapineilla lystää. Saa käyttää vaikka lasten muovilapioita ja klemmareita, kunhan vaan lopputulos on vaatimusten mukainen. Venäjällä muuten ihan oikeasti on sellaisia automalleja, joita ei saisi uusinakaan Suomessa katsastuksesta läpi, koska Suomessa on myös tieliikenteessä tiukemmat turvallisuusvaatimukset kuin Venäjällä. Mitäs, jos joku suomalainen joukkoliikenneyrittäjä sellaisen halvan venäläisauton menisi hankkimaan ja katsastuskonttori sitten ottaisi ja kieltäytyisi antamasta leimaa? Olisiko kyseessä kilpailun rajoittaminen? Pitäisikö jokaisella suomalaisen firman hankkimalla autolla tai junanvaunulla saada liikennöidä Suomessa vapaasti meiningillä "no kun tämä nyt jo Suomessa on, niin hulluahan tätä olisi olla käyttämättä"? Joka tapauksessa, ratatöitä tehdessä sepeliä saa levittää kottikärrystä. Se ei silti tarkoita, että olisi järkevää hyväksyä kottikärryn laittaminen junaan viimeiseksi vaunuksi. Tämä on ihan rautatietoiminnan perusasioita ja jos tämä ei ole rautatieharrastajalle ennästään tuttua huttua, sietää kyllä mennä lisenssi kuivumaan. |
||||
|
|
29.10.2014 13:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ihan hyväksyttyäkin kalustoa raahaillaan joo ajoittain maanteitä, koska se tulee halvemmaksi kuin junakuljetus. Eli jos se maantiekuljetus on joka tapauksessa halvempi kuin rautatiekuljetus, sillä ei itse asiassa ole yhtään mitään väliä, että vaunuja ei voi käyttää rautateillä. Ja silloin kannattaa vaan hankkia "jotain" mieluummin kuin maksaa rautatiekelpoisesta vaunusta, jota sitten kuitenkin raahaa paikasta toiseen rekalla. | ||||
|
|
29.10.2014 13:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ammattitaidoton on kyllä tosiaan Leonhard Weiss ollut tuon hankintansa kanssa. Vaikea kuvitella tuollaista sähläystä muualla kuin Suomessa. Kas kun eivät hankkineet kalustoaan samantein 1067 millin raideleveydelle :D | ||||
|
|
29.10.2014 08:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, ei EU:n väkiluvusta ole saksankielisiä kuin 20%. | ||||
|
|
28.10.2014 21:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jimi: Jotain vähän tällaista mä olin uumoillutkin ;) Mietityttää vaan, että se rataverkko on aika rajoittunut alue taksin käytettäväksi. Ehkä tosta on iloa, jos rata menee takapihan ohi, mutta siinä ei ole seisaketta. Ja käänneltiinkö tota kääntöpöydällä vai ajettiinko 50% ajasta takaperin? Todella psykedeelinen ilmestys kaikenkaikkiaan. | ||||
|
|
28.10.2014 10:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tota... Mitä tolla oikeastaan käytännössä tehdään? | ||||
|
|
28.10.2014 00:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Bassoradio siellä missä se kuuluu. Mikä pakko soittaa joka metrillä samaa kanavaa? | ||||
|
|
27.10.2014 15:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyllä, juuri siitä on kyse. | ||||