Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.12.2021 18:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Enpä usko, että oli pehmeässä vuoteita sijattu Neuvostoliitossa, kun ei ole nykyään Venäjälläkään. Luulisi palvelun tuollaisissa asioissa menneen enemmänkin ylös kuin alaspäin. | ||||
|
|
04.12.2021 17:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko tässä varmasti kyse makuuvaunusta? Junahan on Repin tai sen edeltäjä, joten siinä on voinut olla vaikka mitä epätavallisia päivävaunuja. | ||||
|
|
04.12.2021 17:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siitä ei ole kyse, että olisi puoli vaunua platskartaa, koska silloinhan kovien paikkojen määrän pitäisi olla jaollinen kuudella. | ||||
|
03.12.2021 13:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vastuuhenkilö saatu tälläkin kertaa savustettua ulos järjestöstä erilaisilla väärinkäytöksillä ja randomilla kiusaamisella? Haapamäki on sen verran vekkuli paikka, ettei juuri yllättäisi. | ||||
|
03.12.2021 13:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juuri tällaisen takia on huono, että rautatieliikenne on avautunut kilpailulle! Ennen tämä paikka oltaisiin saatu suljettua kokonaan ja isolle joukolle rekka-autonkuljettajia olisi tullut töitä. Nyt yksi veturinkuljettaja hoitaa ties kuinka monen työt! VR:n saavutuksia raskaan liikenteen kuljettajien työllistämisessä ei näytä arvostavan lainkaan, vaan tuijotetaan vain sen negatiivista vaikutusta rautatiealan työpaikkoihin (eli siis VR:n, muut rautatieyhtiöt eivät tietenkään ole rautatiealaa, kun VR:n työpaikkojen turvallisuudesta on puhe). No joo, kyllä mä tiedän. Ei siitä ole oikeasti ollut mitään puhetta, että VR:n sekoillessa kuljettajat menettävät töitä. |
||||
|
02.12.2021 20:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juhani, tuon toki tiedän, totta kai. Mutta aiheeseen palataksemme: Miksi sitä bussia ei voinut siirtää? Jaakko ehdotti, että olisi ehkä pelätty lasin putoavan kuskin päälle, mutta mitä nyt olen itse elämänsä lopussa olevia ajoneuvojen turvalaseja ollut rempomassa ajoneuvoista irti, ei ole oikein syntynyt vaikutelmaa, että ne kovin helposti putoaisivat karmeiltaan pois. | ||||
|
|
02.12.2021 09:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hieman erikoiset ovat kyllä prioriteetit, jos tuon artikkelin kuvassa olevan bussin tuulilasi on olevinaan niin rikki, ettei sitä ole mahdollista ajaa sivukadulle parkkiin pois ratikkarataa tukkimasta... Säröjä on koko ikkuna täynnä, mutta silti niin, että melkeinpä joka kohdassa on kahden särön välissä ainakin 20 cm tilaa. Kyllä siitä aivan yksiselitteisesti riittävän hyvin näkee, että 100 metriä voisi ajaa 10 km/h nopeudella. Eri asia on, että jos molemmat hinausautot ovat saapuneet samaan aikaan, silloin toinen bussi olisi joka tapauksessa jäänyt tukkimaan rataa. Mutta tuollaisesta ei ollut artikkelissa puhe, enkä usko kahden hinausauton onnistuneen saapumaan esim. viiden minuutin tarkkuudella samaan aikaan. | ||||
|
02.12.2021 09:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mutta miten se mustavalkoinen toinen puoli olisi seurausta ympäristöön sulautumisen tarpeesta? Paljon todennäköisempää on, että tuo on vanha suomalainen. Missä muualla kuin Viininjärvellä on siivet stondanneet spygmissä esim. vielä vuonna 2000? | ||||
|
02.12.2021 09:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Halvimmat viinit tehdään jauheesta, joka valmistetaan jotenkin siitä tavarasta, mikä jää yli kun oikeita viinejä tehdään. Ruunalaittoviiniksi täysin kelvollista, ja ihan varmasti tuo tankkeriviini olisi fiksumpi idea kuin se, että paistinpannulle kaadetaan jotain kuusi euroa pullolta maksavaa Chilestä asti raahattua tavaraa... | ||||
|
|
01.12.2021 20:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Missä olivat bussit törmäilleet? | ||||
|
01.12.2021 09:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos hyvästä kuvasta! Tällaiset saisi olla jokaisesta veturisarjasta vorkissa! :) Mihin asentoihin nuo istuimet saa lukitettua? Naaa eteenpäin, naama taaksepäin, muuta? |
||||
|
01.12.2021 09:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kenelle tuo käsi kuuluu? | ||||
|
27.11.2021 01:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Keulan ovessa tosiaan oli ajatuksena, että konduktööri voisi sen kautta siirtyä yksiköstä toiseen. Näin ei kuitenkaan käytännössä ikinä alettu tehdä, ja lisäksi oven läpi kävi vetoa, joka haittasi kuljettajan työoloja. Niinpä ovet hitsattiin kiinni. Yhden kerran jossain poikkeusjunavuorossa on kuulemma konduktööri päättänyt siirtyä yksiköstä toiseen noiden ovien kautta. Ei ole tietoa, onko joskus ollut toinenkin junavuoro, jolla noin on kerran tehty. Ei välttämättä ole. Mielenkiintoista olisi tietää, miksi Sm1-sarjassa nuo ovet eivät löytäneet käyttöä, kun Dm7-sarjassa vastaavat ovet olivat käytössä. |
||||
|
23.11.2021 04:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nih. Kuuluu puhua tulisesta jalkaanmenevästä virroittimesta! | ||||
|
23.11.2021 01:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Topi: Wikipedia väittää, että Talgon kallistustekniikka, joka on huomattavasti miellyttävämpi matkustajille sekä varmatoimisempi kuin Pendolinoissa käytetty kallistustekniikka, on ollut käytössä jo 1980-luvun alkupuolella: https://de.wikipedia.org/wiki/Talgo#Talgo_Pendular_(passive_Neigetechnik) . Eli parempi teknologia oli jo kehitetty ja sarjatuotannossa siinä vaiheessa kun Pendolino-junia alettiin tilata. | ||||
|
23.11.2021 01:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, tämä on myös takakilpi. Niistä ei ole samalla tavalla pidetty huolta, vaikka kyllä määräys on, että jokainen kilpi pitää rullata oikeaksi – myös moniyksikköisen junan keskellä olevat. Etukilpi tässäkin junassa lienee näyttänyt jotain fiksumpaa kirjainta kuin tämä peräpään A. Mitähän samassa junayksikössä on lukenut tässä Helsingin päässä yksikköä siinä vaiheessa, kun seuraavan kerran on Helsinkiin päin ajettu? Yhä A, vai onko ehkä ollut jo jotain muuta? |
||||
|
23.11.2021 01:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Veeti: Taajamajunissa on kilvessä yleensä se tunnus, millä linjalla juna on viimeksi ajanut. Tämä on tullut Kouvolaan Z-junana, joka on ajanut reitin Helsinki–Lahti–Kouvola, joten keulalle on jäänyt Z-kirjain. Ennen H oli aika yleinen, koska juna ajoi Riihimäelle H-junana, ja Riihimäeltä Kouvolaan ilman linjakirjainta – eli keulalla oli edellisen vuoron peruina H. Nykyään tuo Riihimäki–Lahti ajetaan tunnuksella G, joten nykyään lähinnä G ja Z ovat todennäköisiä, jos kuljettaja tai konduktööri ei viitsi/muista rullata kilpeen H:ta tai ''sotkea'' kilpeä rullaamalla se kahden eri kirjaimen välille. | ||||
|
19.11.2021 02:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Itse kyllä koin jo kun en vielä latviaa osannut, että latvialaisissa pysäkkikuulutuksissa on erittäin selkeästi tuo rakenne, jonka sinäkin tuossa kuvasit. Se 'Seuraavana asema' sanotaan niin hitaasti ja selkeästi, ja se sanotaan jokaikisellä asemalla samalla tavalla, että tyhmempikin kyllä ymmärtää hyvin pian, mistä niissä sanoissa on kyse. | ||||
|
17.11.2021 23:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sanoisin, että todennäköisesti nykyään vaunua numero yksi ei ole, vaan kaikki vaunut noudattavat standardia numerointia, jossa jo pelkästään vaunun omistajalle on varattu kolme numeroa, ja sitten on vaunun tyyppiä koodaavat numerot ja lopuksi juokseva järjestysnumero. | ||||
|
|
15.11.2021 15:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos Tampere ja Kajaani ovat halunneet, että kartoissa niiden kohdalle merkitään myös Tammerfors ja Kajana, miksi ne eivät haluaisi samoja näkyviin tällaisessa aikataulunäytössä? Antaa Kajaanin päättää Kajaanin asioista ilman, että muualta tungetaan kertomaan mikä on heille parasta. | ||||
|
14.11.2021 03:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli onko nokkajunia siis ollut kolme kappaletta? Kukin kahdesta vaunusta koostuva. | ||||
|
|
13.11.2021 02:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Käytännössähän nokkajunan vaunuja oli kuusi kappaletta, eli tasan yhden metrojunan verran. Koska se oli monella tavalla huonompi kuin muut metrot (paitsi hiivatillisempi. Oma lempparimetroni isolla kaulalla muihin!), sillä ajettiin vain ruuhka-aikoina. Ja silloin siis tietysti aina kuusivaunuisena. Vaunut eivät siis ikinä liikkuneet kaupallisessa liikenteessä muuten kuin kaikki kuusi vaunua yhdessä, jolloin nähdessäsi yhden vaunuista, näet kyseisen junan. Se voi olla toki palasina siellä täällä, mutta seuraavan kerran kun vaunua käytetään, junan jokainen osa on taas yhdessä ja samassa junassa. Jos yksi vaunuista oli poissa pelista, koko kuusivaunuinen juna oli poissa pelistä. Eli jos yksi vaunuista oli huollossa, käytännössä koko juna oli huollossa, kun ei sitä voinut ilman puuttuvaa vaunua kaupallisessa ajossa käyttää. | ||||
|
13.11.2021 02:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rainer: Kyllä tuolla pienet mäet oli telien kohdalla. Mietin, voisiko tuo lattian kallellaan oleminen viitata siihen, että tämä vaunu osaa niiata, eli lattian ei tarvitse olla kallellaan _ovea_ kohti. (Ovatko ne kallellaan kantakaupungin Articissa? Enpä muista.) | ||||
|
|
13.11.2021 02:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Käytännössä mun muistikuvani siitä, miltä tuo ratikka näytti kun sen kyydissä matkustin Stockmannilta Oopperalle, ei sisällä mitään fiilistä tunkkaisuudesta. Osaltaan kyse on siis tämän valokuvan ominaisuuksista. Kuvassa ratikka näyttää aika hirveältä, mutta todellisuudessa se näytti mun silmääni enemmänkin rauhalliselta ja elegantilta. | ||||
|
11.11.2021 23:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, tuosta vihreän sävystä on jo parikin kertaa nousseet traumat pintaan :D | ||||
|
10.11.2021 00:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuurista tässä ei kyllä voi olla kyse, vaan joku ratapihalla on vähän pitänyt hauskaa :D :D | ||||
|
10.11.2021 00:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitkä muuvit tuo 4S tekee tuolla Töölön päässään päästäkseen vaihtamaan suuntaa? Kuljettaja väitti, että menee kääntölenkillä, eikä päätä vaihtamalla, mutta miksi ihmeessä se niin tekisi? | ||||
|
10.11.2021 00:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kartalta näkyvät jäljet todella selvästi. Ilmeisesti rataosa on kyllä alkanut Inkeroisten taajamasta, mutta en sanoisi rautatieyhteydessä, että Inkeroisista, koska radat näkyvät yhtyneet pohjoisemmassa kuin Inkeroisten asema, eli Haminan rata ei ole kulkenut Inkeroisten aseman kautta. | ||||
|
09.11.2021 00:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jouni, itse olen missannut odottamani bussin 505, koska olin niin tottunut näihin (laittomiin) täysikorkeisiin kirjaimiin, joita linjakilvissä alkoi näkyä joskus 2000-luvun alkuvuosina. Olin ajatuksissani ja luulin näkeväni bussin 50s, ja heräsin horroksestani vasta niin myöhään, että olisin enää ehtinyt vain viittoa pysäytyspyyntöä bussin takalinjakilvelle. En tainnut eläissäni ikinä lopulta matkustaa linjalla 505, kun tuo yksi käyttökertayritys meni pieleen. | ||||
|
08.11.2021 22:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo, jota sekä etummaisen pikaratikan katto, että keskimmäisenä olevan sarjatuotanto-Articin virroitin, peittävät. | ||||
|
08.11.2021 22:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näytti siltä, että aikataulun mukaan ei varsinaisesti ajeta, vaan vaunu lähtee ainakin Kauppatorin päässä liikkeelle heti, kun on sinne ehtinyt. Itse missasin tämän vaunun, kun se ohitti pysäkin pari minuuttia aikaisemmin kuin reittiopas oli juuri hetkeä aikaisemmin väittänyt. Reittioppaasta näkee tuon täsmällisen sijainnin, ja sen mukaan kannattaa pelata. Ja ehkä katsoa niitä minuuttejakin, mutta laskea ainakin parin minuutin marginaali kumpaankin suuntaan. | ||||
|
|
08.11.2021 22:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti vaunuilla on kirjaimet vastaavasti kuin Sm5-kalustossa? Kattokanavien avaimenreikien yhteydessä olleistä kirjaimista päätellen vaunua ajettiin ilmeisesti A-päästä, ja perässä kulki B-pää. Ja välissä sitten ainakin yhdessä vaunussa oli E, mikä vahvistaa logiikkaepäilyäni. | ||||
|
07.11.2021 17:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiinasta näin jokunen vuosi sitten videon, jossa ajettiin höyryveturilla, polttoaineena käytettjä autonrenkaita. | ||||
|
|
07.11.2021 17:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin, mikä nyt sitten on normaalikäytön määritelmä? Teollisuuslaitoksen radalla ajava veturi on melkoisen normaalia käyttöä, ainakin sen teollisuuslaitoksen kannalta. Ei ne höyryt siellä siksi ole, että haluttaisiin ajaa museoliikennettä vaan siksi, että ne ovat ainoita tuotantolaitoksen käytössä olevia vetureita. | ||||
|
07.11.2021 09:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ruuhka-aika kyllä voi silti selittää: jos vanhassa hammasratasosuuden kalustossa on jokin ominaisuus, jonka takia se ei sovellu muulle osalle radasta (esim. Sn?), mutta kaikki liikenevä kalusto tarvitaan, vaihto voi olla fiksu ratkaisu. | ||||
|
07.11.2021 00:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tosiaan, siinä kuvaajan löytämässä penkkiryhmässä, jossa ei ollut matkustajia ja jossa siten oli hyvä ottaa tällainen kuva, ei ollut matkustajia. Niissä penkkiryhmissä, joissa oli matkustajia, oli matkustajia. Niistä ei kuitenkaan otettu kuvaa, ilmeisesti koska niissä oli matkustajia. | ||||
|
30.10.2021 19:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos :) | ||||
|
30.10.2021 10:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä on ilmeisesti se toinen Move90, ei 901? Saisiko numeron ja sarjamerkinnän tägeihin, kiitos? | ||||
|
30.10.2021 07:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä lienee 901, kun EVN:nä on ...9001? Joka paikassa kerrotaan, että näitä on kaksi tehty, mutta miksi toisesta ei näy Vorkissa kuvia lainkaan? | ||||
|
|
30.10.2021 07:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo Valmetin esitteeseen ohjaava linkki on sittemmin hajonnut. Onko tiedosto vielä jossain saatavissa? | ||||
|
30.10.2021 07:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pakko sanoa, että taidolla tehty kuva! Ja aihekin on mielenkiintoinen: En ollut tullut ajatelleeksi, että tämänkin voi ajoittain nähdä Helsingissäkin päin. | ||||
|
30.10.2021 06:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Haaparannan asema on jo nyt vain n. 500 metrin päässä valtionrajasta. Tokkopa aseman siirtäminen joen ylle ketään hyödyttäisi. Saman saavuttaa rakentamalla sillan yhteyteen jalankulkusillan. | ||||
|
30.10.2021 06:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| On vähän yllättävää, jos tuo M100 todella roikkuu tuossa jarruttomana pelkästään kytkimen varassa. Tosin, kaipa siellä on kenkä pyörän edessä varmistamassa? | ||||
|
|
29.10.2021 06:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko M100:ssa olemassa jonkinlainen käsijarru, jolla sen saa pysymään paikoillaan? | ||||
|
|
29.10.2021 06:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja sitten tietysti toinen junalauttayhteys Vaasan ja Uumajan välille, koska silloin ylitysmatka jää vielä vähän lyhyemmäksi, eikä tarvitse koukata Uudenkaupungin läpi. Esim. joku Joensuu–Kuopio–Jyväskylä–Vaasa–Uumaja–Tukholma olisi ihan kätevä junayhteys. Tuon junan voisi itse asiassa ehkä liittää yhteen Rovaniemi–Kööpenhamina-yöjunan kanssa Uumajan kohdilla? | ||||
|
|
29.10.2021 06:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pääsisihän junalla nopeasti Helsingistä Tukholmaan, jos Uudenkaupungin satamaan palautettaisiin junalauttojen lastausramppi ja telinvaihtohalli. Aika halvalla sellaiset tekee. Uudestakaupungista Hargshamniin Ruotsiin on puolet lyhyempi matka kuin Turusta Tukholmaan, eli siinä ylityksessä ei mahdottomasti aikaa kulu. Nopeusero nykyiseen laivayhteyteen nähden on todella suuri, ja lisäksi poistuisi tarve siirtyä rautatieasemalta satamaan ja sitten taas satamasta asemalle. | ||||
|
|
28.10.2021 00:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä taksitilanteessa on tuolla muuttunut? | ||||
|
25.10.2021 21:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oudointa tässä on, että tuo on ihan alunperinkin ilmeisesti tehty tehtaalla tuollaiseksi. Se ei siis ole mikään vanhasta ratikasta väkerretty viritys, vaan ihan tehtaan liukuhihnalta tuleva vakiotuote. Mikä sitten ... ... herättää kysymyksiä tuon ulkonäöstä... Ja mun silmään tuo näyttää enemmän joltain 1930-luvun tuotteelta kuin vuodelta 64 olevalta. | ||||
|
|
24.10.2021 19:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvan ottamisesta meni 21 vuotta sen julkaisemiseen ja julkaisemisesta 8 vuotta että kysymykseen tuli vastaus. Mutta nyt on vastattu! | ||||
|
|
24.10.2021 19:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo on selvästi LVS:n (eli Leningradin vaunutehtaan) tuote. Artikkelin https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9B%D0%92%D0%A1-86 alareunasta löytyi avattavaksi lista tuon LVS:n ratikoista, ja siellä alaosa 'tavaraliikenteen vaunut ja huoltovaunut'. Vaunutyypistä гм-63 eli gm-63 ei löytynyt artikkelia, mutta kuvahaku sylki joukon erittäin saman näköisiä vaunuja todella rappioromanttisella meiningillä: https://www.ecosia.org/images?q=%D0%B3%D0%BC-63#f=null . Eli, tuomitsen vaunun olevan tyyppiä гм-63, mikä tarkoittaisi että vaunusarja on suunniteltu vuonna 1963 ja vaunu otettu käyttöön sitten joskus luokkaa 1963-1970. | ||||
|
24.10.2021 18:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kolmiokäännönkö nuo vaunut tuossa tuolloin tekivät, vai miten tuo 16 on tuosta ympäri päässyt? Kaksisuuntavaunujahan ei Pietarissa ole – oliko koko Neuvostoliitossa? | ||||