Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.07.2014 03:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Topi: Melko varmasti asemia, mutta Suomessa junaan ei varmasti osattaisi asentaa tuollaista halpaa ja varmatoimista kampisysteemiä, vaan haluttaisiin tehdä "saman tien kunnolla kun kerran tehdään" niin, että lopputulos käy niin kalliiksi, että se laitetaan vain osaan vaunuista. Yksinkertainen invanostin mallia "peltihäkkyrä" joka asemalle voi suomalaisissa olosuhteissa hyvinkin tulla halvemmaksi ja kätevämmäksi kuin suhteellisen pieni määrä invanostimia matkatavaravaunuissa :) | ||||
|
25.07.2014 16:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| (Olen kyseisen henkilön arvatakseni ohimennen nähnyt, ehkä pariinkin kertaan. Varma tosin en ole – varsin mielenkiintoisesti Topi osannee sanoa varmemmin, olenko kyseisen henkilön nähnyt, kuin minä itse osaan. En tosin muista, että olisin nähnyt kyseisellä henkilöllä ainakaan viimeksi korkeaa violettia hattua, mutta sekään ei liene orastavan väittelymme kannalta olennaista :)) | ||||
|
|
25.07.2014 16:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko se nyt tärkeää, onko se kristallipallo, josta teknisestä viasta tai pelastuslaitoksen toiminnasta johtuvan myöhästymisen keston näkee suorastaan sekunnintarkasti, suoraan liikenneviraston, suoraan VR:n vai epäsuorasti jomman kumman hallussa, kunhan se nyt vaan yksiselitteisesti on olemassa. Se henkilö, jonka tehtävänä on tuo myöhästymistieto kristallipallosta katsoa, on muuten huvittavan näköinen korkeine violetteine hattuineen :) | ||||
|
|
25.07.2014 01:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Silloin kun kyse on esimerkiksi allejäännin tai kaluston vikaantumisen aiheuttamasta myöhästymisestä, sitä ei tietenkään voida mistään tietää, että saadaanko kalusto liikkeelle viiden minuutin vai kahden tunnin päästä. Allejääntitapauksissakin on ihan hullua, miten paljon aikatauluviivästys riippuu kulloinkin pelastustöistä vastuussa olevasta pelastuslaitoksen/poliisin henkilöstä. Yhdessä tapauksessa juna päästetään ajamaan allejääntipaikan ohi alle 5 km/h himmaillen niin, että koko matkustajisto on nenä ikkunassa töllistelemässä pitkin poikin lojuvia sormia, silmäluomia, haimoja, olkapäänkappaleita ja suolia. Ja toisessa taas laitimmaisella kaupunkiraiteella tapahtunut allejäänti johti liikenteen pysäyttämiseen aivan vastakkaisellakin puolella olevalta raiteelta. Jos sen arvioidun lähtöajan heittäisi saman tien vaikkapa tunnin päähän, mitä tehdään jos juna saadaankin asemalle viidessä minuutissa? Seistäänkö siinä asemalla 55 minuuttia odottelemassa sitä annettua uutta lähtöaikaa, vai lähdetäänkö pois heti niin, että jos joku on päivitettyyn aikataulutietoon luottaen lähtenyt vaikkapa ostamaan kahvia puolen kilometrin päästä, hän jää sitten kuin nalli kalliolle? Jos se arvioitu lähtöaika heitettäisiin "samantien rehellisesti" jonnekin kauemmas kuin 5 minuutin päähän, mikä olisi sopiva aika? Puoli tuntia? Tunti? Kolme tuntia? Tietysti joskus on niinkin, että juna on vasta jossain 400 km päässä, mutta aseman näyttötaulussa lukee silti, että "joojoo, 15 minuutin päästä tulee, usko pois". Tuollaiset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia asioita, joissa on kyse yksittäisen enneviraston aikataulunäytöistä vastuussa olevan työntekijän kämmistä, joka on johtanut ohjeista poikkeavaan toimintaan. Yleensä jos junan tiedetään olevan asemalla aikaisintaan puolentoista tunnin päästä, tämä tieto myös merkitään asemien näyttöihin. Jos vielä kaaaukana olevasta junasta väitetään, että se tulee "ihan kohta", asiasta kannattaa ehdottomasta kirjoitella palautetta vaikkapa VR:lle. | ||||
|
18.07.2014 02:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja perhana. Se on kirja. Hemmetin hyvin sotaa kritisoiva kirja. | ||||
|
18.07.2014 01:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Markku: Jarrukahva on tuo pöydän reunassa sen oikeassa laidassa näkyvä mitättömän näköinen musta muovivipu. Kuvassa viheltimien painonappien (musta ja punainen) alapuolella. | ||||
|
15.07.2014 14:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ykkösluokan pointtina on nähdäkseni aika pitkälti se, että sen liput ovat kalliimpia, mikä johtaa erilaiseen matkustajajoukkoon. Esimerkiksi, kun firman rahoilla matkustaa ja haluaa työskennellä junassa, ykkösluokan hintaero kakkosluokkaan nähden on pieni hinta siitä, että todennäköisyys häiriöttömään työskentelyyn on merkittävästi parempi kuin se muuten olisi. Firman on ihan fiksua maksaa parikymppiä siitä, että työntekijä saa tehtyä työnsä ilman, että vieressä on hulabaloo – jollainen esim. lapsiperheestä ymmärrettävästi helposti aiheutuu. | ||||
|
06.07.2014 19:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juhani: Ei lattialla, vaan yksi yhdessä ohjaamossa, toinen toisessa ohjaamossa ja kolmas jollain penkillä. Myös aseman odotusaulaan on mahdollisuus mennä avaimella, jos sattuu jostain syystä hotsittamaan. Aika moni tosin menee tukemaan intiaanintappofirma McDonald'sia, koska ei vajaat kaksi tuntia nyt kovin pitkiä yöunia tarjoa :D | ||||
|
02.07.2014 15:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toni: 160 km/h + 10% tekee 172 km/h. Eli noin 172 km/h sillä on ajettu. | ||||
|
28.06.2014 04:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Panssarivaunuista kun on puhe, asiaan liittynee DDR:ssä aikanaan sattunut junan ja panssarivaunun välinen tasoristeysonnettomuus, jossa tuli varsin pahaa jälkeä. Koska vaikka se juna kyllä pistää panssarivaunua aika huonoon happeen, on panssarivaunullakin riittävästi massaa junan rikkomiseksi pahoin päivin. Jokunen kuva: https://www.google.fi/search?q=forst+zinna+panzer&hl=fi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=BhuuU5uIJqnhywPPsoDACA&ved=0CAYQ_AUoAQ&biw=1920&bih=858 . | ||||
|
|
26.06.2014 22:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei veturin keulasta saa kestävää, jos siitä ei sellaista nimenomaisesti tee. Ja koska Neuvostoliitossa ihmishengellä ei ollut juuri mitään arvoa, ei keuloista viitsitty tehdä turvallisia. | ||||
|
|
26.06.2014 16:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, Dr13:ssa olisivat saattaneet myös piiloutua konehuoneeseen, mikä olisi ilmeisesti sen veturin kanssa ollut virhe. Mutta deeveristä olisi kaiketi hypätty penkalle. Luultavasti siihen olisi aikakin riittänyt, vaikka pitää hieman käyntisillalla ryntäillä tai kiivetä aidan yli. | ||||
|
|
25.06.2014 04:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikko heittää taas mikkismejä. Ei tartte voida avata ovea, koska sinne konehuoneeseen heittäydyttäessä sitä tuskin on suljettu. Samaten ohjaamosta pääsee ulos ilman oviakin, koska siellä on ikkuna-aukot, vaikkei ikkunoita enää olisikaan. | ||||
|
23.06.2014 18:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitkä nämä kaksi standardia sitten ovat? Pyöräkerrat ehkä perus UIC-standardia, mutta entä kiskot? Onko niissä vielä jotain tsaarin ajoilta periytyvää vai mistä mahtaa olla kyse? | ||||
|
23.06.2014 05:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Welche andere Züge gab es denn auszuwählen? :) | ||||
|
22.06.2014 21:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Re 485 ja DR:n Gliederzug on aika hämmentävä yhdistelmä. | ||||
|
22.06.2014 21:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jaa, oisko tuo poistettu tunnus, joka nuo pari riviä yllä on kirjoittanut, ollut vanha kunnon tarina-Kari, joka oli sitä mieltä, että vääryyksien korjaaminen on tärkeämpää kuin sen varmistaminen, onko vääryys oikeasti joskus tapahtunut vai ei? | ||||
|
|
22.06.2014 21:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niila, en tiedä onko täsmälleen jompaakumpaa mainitsemistasi nopeuksista ajettu, mutta jos noista toinen on oikein, se on melko varmasti plus. Eli miinuksen voi jättää pois. Vaikka se nopeusennätys olisikin tehty takaperin ajamalla, kirjoihin ja kansiin ei olisi siltikään merkitty "-248 kmh". | ||||
|
19.06.2014 20:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| En nyt, Timo, sanoisi. Ilmastointi ei ollut käytössä kun tolla viimeksi matkustin. | ||||
|
18.06.2014 14:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Valtteri, toi sun kommenttisi vaan on helppo tulkita siten, että yrität väittää, ettei kaimani ole yrittänyt viestiä tällä kuvalla mitään. Voin vastata kysymykseesi: Kuvalla yritetään viestiä silmin havaittavassa muodossa Sm4-junayksikön keula liikkuvasta junasta otetussa lähikuvassa, jollaista ei kukaan muu näy hoksanneen ottaa. Kuva pyrkii myös miellyttämään junaharrastajiksi kutsutun kansanosan silmää. Koska kyseessä on kuva, jonka kaltaista ei muualla vorkissa ole välttämättä yhtäkään, joka ei ole epäonnistunut, ja jossa on nähtävillä juna tai muuta rautateihin merkittävän vahvasti liittyvää, voidaan pitää todennäköisenä, että tämä pyrkimys sanoa "*miellyt* *miellyt*" useimpien kohdalla onnistuu. | ||||
|
18.06.2014 14:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| On niitä. Paikoissa, joissa on tarpeen esittää muutamaa ihmistä suuremmille ihmisjoukoille jotain hieman kuin "tupakka-askin kanteen raapustellen". Eli esimerkiksi peruskouluissa ja yliopistoilla. Vaikka ainakin Helsingin yliopistolla on kyllä nykyään jo enemmän tussitauluja kuin liitutauluja. | ||||
|
17.06.2014 17:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jokamiehenoikeudet mennevät tuon kyltin yli? Aivan kuin yksityisalueidenkin kohdalla. Vaikka yksityisalueita, joihin jokamiehenoikeuksilla ei pääse, on olemassa, kohtalainen osa yksityisalue-kylteistä on itse asiassa mitättömiä. | ||||
|
15.06.2014 23:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oikeassa laidassa kuitenkin lukee zerno, eli vilja. LDz:n nykykäytäntö kirjoittaa kaikki tekstit vaunuihin myös latviaksi on ihan jännä. Tämän vaunun virolaisia sukulaisia muuten löytyy seisoskelemassa Lahden länsipuolelta. | ||||
|
11.06.2014 10:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko Tolstoissa tosiaan numerointi väärinpäin suomalaisia varten? En muista toista venäläisjunaa, jossa ykkösvaunu olisi eri päässä kuin Moskova. | ||||
|
06.06.2014 11:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli häh, 99 vaihtuu 99:iin? | ||||
|
05.06.2014 22:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvia perusarjesta. Sellaisia on aina aivan liian vähän, kun kaikki kuvaavat vain spesiaalia. | ||||
|
04.06.2014 06:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ihan mielenkiintoinen kysymys on itse asiassa, onko noita riikalaisia valmistettu enemmän Riiassa vai muualla, kun Riiassa niitä ei ole enää vuoden 1991 jälkeen kovin suuria määriä tehty, kun taas Venäjällä tehtyjen määrä on vähintäänkin puolentuhannen yläpuolella. Äsken kun yritin asiaa selvitellä, selvisi ainakin Demihovon olleen osallisena RVR:n kaluston tuotannossa jo neuvostoaikana. Alkuperäisiä Riiassa valmistettuja Venäjällä on enää suhteellisen vähän liikkeellä. Noiden junien tuotannon siiryminen Venäjälle on merkittävä syy siihen, että Latvialla on CAF:n kanssa tällä hetkellä ongelmia. | ||||
|
|
03.06.2014 18:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Neuvostoliitossahan kaikki kuului valtiolle. Niin myös junien piirrustukset. Niinpä RVR:n tehtaan piirrustukset voitiin ottaa esille ja täsmälleen samanlaisia junia rakentaa muilla tehtailla. Eikä tässä ollut edes mitään laitonta. Siispä moottorijunia ei tarvinnut varsinaisesti kehitellä, vaan niiden tuotanto vain siirrettiin toiseen laitokseen. Ja samalla sitten toki siiryi myöskin tuotannon tuotot RVR:ltä niille muille laitoksille. Lisäksi, ihan puhtaasti päättelynä/arvauksena sanoisin, että RVR:ltä lienee onnistuttu palkkaamaan jokunen asiantuntijakin venäläistehtaille niitä piirrustuksia tulkitsemaan, kun Latvian raskas teollisuus kuitenkin oli varsin venäläisvoimin hoidettua NL:n loppuaikoina. Aivan viime vuosien Siemens-hankintoihin asti (hassua muuten, että juuri suurfirmojenkin mittakaavassa poikkeuksellisen laajasta lahjonnasta tunnettu Siemens on päätynyt toimittamaan Venäjälle niinkin monta eri juna-, vaunu- ja veturisarjaa kun on) käytännössä kaikki Venäjän moottorijunakalusto on ollut RVR:n piirrustuksista muualla kevyesti jatkojalostettuina valmistettua. Poikkeuksena sitten Metrovagonmaš, joka on valmistanut metrojunia entiseen Neuvostoliittoon sekä Suomea lukuun ottamatta kaikkiin metrollisiin satelliittivaltioihin. Niitähän on sekä pohjois-Koreassa että Tšekissä. Kyseinen tehdas oli tehnyt yksittäisiä kiskobusseja jo aiemmin ja nyt metronrakennus"taitoa" sitten laajennettiin valtion rataverkon moottorijunien suuntaan. Tässä lienee auttanut, että esim. meikäläiset Mustanmeren Sudet eli Sr1:t valmistanut NEVZ on nykyään samaa firmaa kuin Metrovagonmaš, jolloin tietotaitoa on saatu vaihdettua suuntaan ja toiseen. | ||||
|
|
03.06.2014 02:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, eli kaksi numeroa tyyppimerkinnälle yhdessä noiden alun kahden numeron (tässä tapauksessa 94) kanssa. Luulisi aika pitkälle riittävän. Taitaa olla fiksuin EVN-logiikka, jonka olen tähän mennessä nähnyt. Mahdollisuus runkojen ja vaunujen selkeään erittelyyn numeroinnissa tuo mukavasti selkeyttä. | ||||
|
|
03.06.2014 01:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onkohan tämä nyt sitten tyyppi- ja yksilömerkinnältään ennemminkin tyyppi 900, runko 33, vaunu 02, vai tyyppi 9003, runko 3, vaunu 02? Arvaisin ensimmäistä, koska joitain runkoja voitaneen haluta hankkia joskus yli 10 kappaletta. Mutta tällöin taas ihmeyttää, miksi tämä on numeroltaan juuri 33. | ||||
|
|
03.06.2014 00:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vähän sama kuin DB:llä ja pääosassa suomalaiskalustoa siis :) | ||||
|
02.06.2014 15:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikä käsiä ikkuna-aukossa. | ||||
|
Kuvasarja: Baltiaa toukokuusssa 2014 |
01.06.2014 21:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kivoja kuvia, kiitoš :) Įdomos nuotraukos, ačiū :) Foršas bildes, paldies :) Huvitavad pildid, tänan :) | ||||
|
01.06.2014 02:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Häkellyttävää, miten Venäjän ja Skånen junat näyttävät aina vaan enemmän ja enemmän samankaltaisilta. | ||||
|
31.05.2014 10:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä totta. Hieno systeemi. Mitähän se tolla päivämäärällä ajattelee tekevänsä, jota haun yhteydessä kyselee? :) | ||||
|
31.05.2014 01:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei muuten ole. Ainakaan jos etummaisella tarkoitetaan veturin eteläpäässä olevaa. Se ei nimittäin yhdessäkään näistä vetureista ole ylhäällä, vaan jokaisessa on Pasilan pään harava ylhäällä. Toki aivan lähimpänä olevasta on mahdotonta sanoa, mutta siinäkään ainakaan tämä Helsingin pään harava ei ole ylhäällä. | ||||
|
30.05.2014 19:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hannu: Taisi olla tarjoilijalle uusi reitti. Vaihteiden sijainnit nimittäin oppii muutaman kerran horjahdeltuaan muistamaan ;) | ||||
|
|
30.05.2014 19:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lauri: Kokeilin nyt vielä kerran ja tein haut jokaiselle ensi viikon päivälle erikseen. Jokaiselle päivälle löytyi neljä tulosta, kaikki Klaipėdaan asti jatkavia junia (paitsi ratatöiden takia tuo nopea junavuoro katkaistaan tiettyinä päivinä Šiauliaihin). Kaikkien junien kohdalla haku sanoo, että junassa kaikki paikat 2. luokan. Tuosta G23:sta mainitaan, että "voimassa 1.6. [alkaen]". Liettuassa näytettäisiin päädyttäneen samaan fiksuun nimeämiskäytäntöön kuin Suomessa bussien kanssa: On olemassa pikavuoroja (G, Greitasis) ja ekspress-vuoroja (Eks, Ekspresinis). Käännä noita nyt sitten englanniksi :D (vastaus: Witch now then) | ||||
|
|
30.05.2014 19:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jouni: Matkustin Šiauliaista Plungėen vuodenvaihteen paikkeilla juurikin tuollaisella Metrovagonmašin tekeleellä. Ja sitten Plungėsta Vilnaan ER20-vetoisella Klaipėdasta tulossa olleella. | ||||
|
30.05.2014 06:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos noita lähiseutu 2 -matkoja muuten haluaa Reittioppaalla hakea, se onnistuu näin: 1) Alussa valitse lähtö- ja määränpääkenttien yläpuolelta "Tarkennettu reittihaku". 2) Tee haku. 3) Mene selaimen osoiteriville ja etsi melko läheltä osoiterivin loppupäätä kohta &stz=0. Muuta se muotoon &stz=5 ja paina enter. | ||||
|
|
30.05.2014 06:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tulee aika reilusti myöhässä reaktio Arin kommenttiin, mutta miten vaan. Se matka Vantaan sisällä on niin turkasen hidas, että pelkän L:n käyttäminen kyseiseen väliin on käytännössä mahdotonta. Itse kokeilin suunnilleen kyseistä temppua heti kun Kerava oli liittynyt HSL:ään. Ainoa kaksi rajaa ylittävä L-matka, jonka keksin järkeväksi on Kirkkonummi-Myyrmäki vaihtamalla Espoossa 530:aan. Se ei nimittäin venytä matka-aikaa kuin noin 10 minuuttia. Kerava-Kirkkonummi sen sijaan on nelisenkymmentä minuuttia hitaampi lähiseutu kakkosella kuin kolmosella :D | ||||
|
|
30.05.2014 01:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tarkennuksena varmuuden vuoksi, että Vilnasta Šiauliaiin toki pääsee neljä kertaa päivässä. Voi toki olla, että lisäksi on kahdesti viikossa joku lisävuoro, joka sitten ehkä ajetaan tolla kalustolla. | ||||
|
30.05.2014 00:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Millaisissa paikoissa se hinta tuollainen oli? Ja minä vuonna? Jokunen vuosi sitten rahjustin Pasilaan pääkirjastoon, jossa on kaikki ikinä julkaistut Hesarit. Katselin niiden mainoksia ja käänsin tarjoushintoja euroiksi. Kovasti tuttuja olivat, suunnilleen samoja kuin nykyäänkin. Ja kun ottaa huomioon, että tuolloin palkat olivat paljon nykyistä alempia, hintataso on käytännössä romahtanut 90-luvusta. | ||||
|
|
29.05.2014 01:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| D1 ei käsittääkseni ole enää pariin vuoteen olleet käytössä. | ||||
|
|
29.05.2014 01:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kävin guuglettelemassa. LG:llä on näitä näemmä kolme kappaletta, numerot 630M-004, 630M-005 ja 630M-006. Eli tehdasnumeroilla tosiaan mennään näemmä. https://pl.wikipedia.org/wiki/PESA_630M#Eksploatacja . | ||||
|
|
28.05.2014 01:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vilnasta. | ||||
|
28.05.2014 01:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Šiauliai. | ||||
|
28.05.2014 01:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aivan kuvan oikeassa alakulmassa näkyy, mitä mikäkin viivatyyppi tarkoittaa. | ||||
|
28.05.2014 01:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei ole lapsenlapsikaupunki, vaan Anykščiai. Lisäksi löytyy Troškūnai ja Panevėžys, joiden nimet voisi kans pistää kuntoon :) | ||||
|
27.05.2014 17:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin Sapsanilla ja Allegrolla on eri värit. | ||||
|
|
25.05.2014 20:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hassusti tulee ihan meikäläinen M-juna mieleen sisustuksesta. | ||||