|
|
11.04.2014 21:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mnäh. Virosta menee bussiyhteys yhtä soittoa ajaen Sveitsin Berniin asti. Ja Riiasta ihan bussikin, eikä vain bussiyhteyttä. Itsellä pisin bussimatka on ollut Tallinna-Hannover, aikataulun mukaan 30 tuntia ja todellisuudessa noin 28. | ||||
|
|
08.04.2014 16:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Väärässä minkä suhteen? Jos silta voi olla erityisen kevytrakenteinen, se keveys ei johdu siitä, että juna kulkee sillan alapuolella yläpuolen sijaan, vaan siitä, että se juna on niin kevyt, ettei tarvitse kovin järeää siltaakaan. Silloin ratkaisuna ei tarvitse olla junan roikottaminen sillan alla, vaan on myös mahdollista laittaa se ihan samanpainoinen juna samankantavuuksisen sillan päälle. Metrosiltoja ei ehkä ole tapana tehdä noin kevytrakenteisiksi, koska /metroja/ ei ole tapana tehdä noin kevytrakenteisiksi. Mutta ne voisi tehdä. Tai kutsua sitä siltaa metrosillan sijaan ratikkasillaksi, koska itse asiassahan tuo vaunu on ennemminkin ratikkamainen kuin metromainen, jos stereotyyppejä ajatellaan :) | ||||
|
|
07.04.2014 17:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tällainenkin siis onnistuu: http://www.youtube.com/watch?v=d337QbbYj0c . | ||||
|
|
07.04.2014 17:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sinänsä riippuradassa on kyllä vähän turhan teknologiademon makua. Tuo silta josta juna roikkuu joutuu olemaan yhtä järeä kuin sellainenkin silta, jonka päällä juna kulkee. Silta- ja ratarakenteissa ei siis saavuteta mitään säästöjä. Pieni hyöty saadaan siitä, että noin junasta tulee luontaisesti kallistuvakorinen, kun se samainen "keskipakoisvoima", joka työntäisi matkustajia kohti ulkokaarteen puoleista seinää, kallistaa junaa juuri täsmälleen sen verran, ettei matkustajiin tuota keskipakoisvoimaa kohdistu lainkaan tai sitä kohdistuu vain hyvin vähän. Toinen hyöty on, että sillan alle jäävä tila on merkittävästi suurempi silloin kun juna ei ole paikalla, eli alta voidaan helpommin kuljettaa korkeita erikoiskuljetuksia. Nämä hyödyt ovat kuitenkin rajattuja ja näkisin paljon hyödyllisemmäksi mahdollisuuden jatkaa verkkoa helposti myös sellaisille alueille, joilla radan ei ole tapeen kulkea sillalla. Kaupungissa on kuitenkin todennäköisesti paljon kaikkea muuta korkeita kuljetuksia rajoittavaa... | ||||
|
|
07.04.2014 17:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo 3 kV tosiaan hyppii huomattavan paljon lyhyemmän matkan kuin 25 kV. Ja eikös tärskykin ole pienempi? Venäjältä on videoita, joissa liikkellä olevan junan virroittimesta otetaan (sähkösuojahanskat käsissä!) kiinni ja se vedetään väkisin ala-asentoon. Ei taitaisi onnistua 25 kV radalla, vaan löisi läpi hanskoista kuin hanskoista. | ||||
|
|
02.04.2014 00:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| (Voisiko joku käydä tönimässä viestieni aikaleimoja tuntia aikaisemmiksi? Kiitos! :P ) | ||||
|
|
02.04.2014 00:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä kyllä ihmettelen, että jos tota lyhennysvimmaa vielä jatketaan, siellä ajetaan pian (automaattiohjatuilla) polkuresiinoilla. Hulluja. | ||||
|
|
02.04.2014 00:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jeps. Tuolla lisälyhennyksellä saatiin vielä 50% suuremmat säästöt alkuperäiseen lyhennysideaan nähden, joten se katsottiin kannattavaksi. | ||||
|
|
28.03.2014 15:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noin se ainakin polkupyörää pysäköitäessä menee, että jos molemmat pyörät ovat tasaisella, ei ole mitään väliä sillä, ovatko nämä tasaiset pinnat keskenään samalla korkeudella. Luulisi junan tottelevan samoja fysiikan lakeja kuin polkupyöränkin. Tuo tekninen selitys potentiaalienergioiden kautta myöskin on ihan järkeenkäypä ja osoittaa hyvää kykyä fysiikan teorian soveltamiseen. | ||||
|
|
27.03.2014 22:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Väittäisin kyllä, että viimeisen vaunun ikkunasta tuollaista katsotaan hyvin harvoin. Ovelta kyllä tietysti. | ||||
|
|
27.03.2014 00:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tarkoittanet ЯV:ta? | ||||
|
|
25.03.2014 14:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toi Dm9 tossa on oikeasti aika kiva. Luultavasti sen näkyminen on ollut kuvaajan mielestä harmillinen asia aivan niin kuin nykyään kuvaaja tuskin haluaisi Edo-junaa samaan kuvaan jonkun pian poistumassa olevan vempeleen kanssa. Nykykantilta on kuitenkin ihan mukavaakin, että kuvassa näkyy samalla "ja tällaiselta muuten näyttää nykykäsitys modernista junasta". | ||||
|
|
24.03.2014 13:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Riippunee vähän siitä, miten kaukana virrallisesta aluesta ollaan ja miten kylmää ulkona on. | ||||
|
|
23.03.2014 20:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kimmo: Diiselkoneet siis pirskahtavat käyntiin ja alkavat Sr3:n konehuoneessa helistä täydellä teholla, kunhan vain pientä nappia painaa? Kätevää! | ||||
|
|
23.03.2014 20:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| On ru_railway.livejournal.comissa näkynyt joitakin lempinimiä veturityypeille. Ei kyllä hajua, ovatko yleisessä käytössä. | ||||
|
|
23.03.2014 20:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja sanotaan nyt vielä: Olin tänään Helsingissä Senaatintorilla. Siellä näkyi venäläisin rekisterikilvin varustettuja busseja, jotka toivat tuntemattomasta paikasta kotoisin olevia turisteja tuomiokirkkoa katsomaan. | ||||
|
|
23.03.2014 20:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ari: Artikkelissa, jossa kerrottiin Krimiltä muualle Ukrainaan paenneesta rabbisperheestä, mainittiin että Venäjä ei päästä UZ:n junia kulkemaan Krimin pohjoisrajan ylitse, mutta RŽD:n junat pääsevät läpi. Ja niillä voi tehdä myös matkoja Krimin ja Venäjän rajan väliseen Ukrainaan. Kiovan kautta ei kai moni niistä kulje, mutta junaa vaihtamalla niitä on mahdollista käyttää. | ||||
|
|
23.03.2014 20:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Martin: Noinhan se on. Merkel on jo useampaan kertaan sanonut, että "Putinille on tarjottava ulospääsytie" ja että "jatkamme keskustelujen ja diplomatian tiellä". Olisi kiva tietää, mikä on se tilanne, jossa Putin Merkelin käsityksen mukaan on ja josta hän tarvitsisi ulospääsytien. Kenties hänen valtionsa sotilasstrategisen tilanteen paraneminen? Tai se, että hänen valtansa kotimaassaan pönkittyy? On siinä maar sellainen tilanne, että Putin varmasti käyttäisi ensimmäisen vastaantulevan tilaisuuden ulospääsytien käyttämiseksi! Jotkut (toiveajatellen?) sanovat, että kunhan Ukrainan vaalit toukokuussa ovat ohi, uskalletaan politiikassa laittaa kovemmat piippuun. On vaan ihan mielenkiintoinen kysymys, että onko toukokuussa enää Ukrainaa, jossa järjestää vaalit... Ja jatkuvasti saa nähdä karttoja siitä, miten puoli ukrainaa on pitkälti venäjänkielistä ja "siten kiinnostunut liittymään Venäjään". Tässä kartta Suomen alueista, jotka sitten ilmeisesti liittyisivät aivan satavarmasti Ruotsiin heti kun heille vain mahdollisuus tarjottaisiin: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5f/Svenskfinland.png/220px-Svenskfinland.png ... Kun politiikkaa tehdään tuollaiselta pohjalta, ei paljoa jätetä Ukrainan venäjänkielisten ääntä kuuluville, vaan poljetaan heidän tahtonsa onnellisesti maanrakoon. Ei se mitään, että heistä pääosa itse haluaa olla ukrainalaisia, jos kerran Putin muuta sanoo, niin kai Putin sitten on oikeassa ja Ukrainan venäjänkieliset väärässä. Rehellinen ja hyvä kauppamies kuitenkin EU:lle hän! |
||||
|
|
23.03.2014 18:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joni: Kyllä viittaa. Tuo keltamusta raidoitus on voitonpäivän symboli. | ||||
|
|
20.03.2014 11:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Markus: Haluatko huviksesi vähän avata, mitä propagandaa tarkoitat? Se osa länsimedian Ukraina-uutisoinnista, joka ei ole linjassa Ukrainan asukkailta suoraan tihkuvan silminnäkijätiedon kanssa, tuntuu kaikki olevan linjassa Venäjän uutisoinnin kanssa. Saattaa tietysti olla, että myös osa ukrainalaislähteiden kanssa linjassa olevista jutuista on linjassa myös venäläislähteiden kanssa, koska kyllä niissä venäläislähteissäkin ainakin siellä täällä tottakin on. Ehkä suurin seellainen länsipropagandan muoto, jota venäläismediassa ei näy, on lehdistössä pitkään näkynyt tulkinta Ukrainan vallankumoukseen johtaneista mielenosoituksista EU-yhteistyöhön pyrkineinä mielenosoituksina. Siinä länsi yrittää kovasti saada pisteitä huutamalla: "Katsokaa, nuo pitävät meitä mahtavina! Me olemme mahtavia!", mutta en kyllä ihan ymmärrä, miten tämä olisi mikään peruste ottaa Venäjän väitteet vakavissaan totena. Siihen, että EU laittaa sanoja ukrainalaisten suuhun, ei Venäjä oikein millään tavalla liity. Mutta, ehkä tarkoititkin jotain muuta kuin tätä länsimaiden yritystä saada tilanne näyttämään siltä kuin Ukraina nuolisi lännen saappaankärkiä. Kiinnostaisikin tietää, mikä tuo jokin muu asia saattaisi olla! |
||||
|
|
11.03.2014 14:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sm4:ssä JKV-laitteen näyttöön voi laittaa puhelimen nojaamaan niin, että näytön lippa toimii kaikukoppana ja musiikki kuuluu paremmin :) Ei tosin välttämättä sovellu toteutettavaksi ohjaamossa, josta käsin junaa juuri ajetaan :D | ||||
|
|
09.03.2014 14:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, Sm1:ssä on kyllä umpisurkeat jouset muuhun kalustoon verrattuna. Sitä ei varsinaisesti huomaa ikävänä kalustolla matkustamisena, mutta uudemmasta kalustosta kyllä huomaa, että "kulkeepa tämä pehmeästi". Toisaalta, Sm2:ssakaan ei ole valittamista jousituksessa. | ||||
|
|
09.03.2014 12:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin, Kotkan radallahan Sm4 ei ole matalalattiajuna, vaan ainoastaan moderni juna. Sellainen juna, johon laiturilta noustessa on porras, ei ole ainakaan matkustajan kannalta matalalattiajuna. | ||||
|
|
08.03.2014 03:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| 1910-luvulla on siis ollut viljajunia kauas Omskiin(?) Mutta mistä on VR Permissä -jutussa kyse? | ||||
|
|
06.03.2014 09:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kulki se juna aika varmasti silloinkin Valko-Venäjän kautta, kun se Liettuasta kulki. Baltian ensimmäinen rata oli Pietari-Vilna-Grodno-Varsova, jota tuokin juna on varsin varmasti käyttänyt. | ||||
|
|
06.03.2014 09:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaksisuuntavaunuillahan voi ihan hyvin ajaa myös yksisuuntavaunuille suunniteltua linjaa. Ainoat erot kaksisuuntavaunun ja yksisuuntavaunun välillä ovat, että kaksisuuntavaunussa myös vaunun vasemmalla sivulla on ovet ja että sen toisessa päässä on ohjaamo. Kaksisuuntavaunun huonoista puolista puhuttaessa lisäisin vielä, että siihen mahtuu hieman vähemmän istumapaikkoja ovien viemän tilan vuoksi. Silti, kaksisuuntavaunu on paljon joustavampi. Päätepysäkkejä on helppo rakentaa ihan mihin tahansa kohtaan rakentamalla paikalle puolenvaihtoraide, joka ei paljoa maksa. Kääntösilmukat vievät paljon tilaa ja tuhlaavat rakennusmaata. Jokainen neliömetri menetettyä rakennusmaata on kaupungille useamman tuhannen (tai ainakin satojen) eurojen tappio menetettyjen tontinmyyntitulojen muodossa. | ||||
|
|
06.03.2014 07:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| - | ||||
|
|
06.03.2014 07:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Topin aiempaan kertomukseen selvennyksenä: Se rivinvaihto saadaan aikaan kirjoittamalla <br> | ||||
|
|
04.03.2014 00:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Samahan se on Ed-vaunuissakin. Niissäkään ei ole telin yläpuolella kuin yksi kerros, vaikka telien välinen osa on kaksikerroksinen. | ||||
|
|
02.03.2014 10:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvä viesti ja kiitettävää avoimuutta viranomaiselta! | ||||
|
|
22.02.2014 06:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin joo, joku tattihan siinä on apupöydän keskellä. Hassusti muuten Vorkissa ei ole Sm1:n tai Sm2:n ohjaamon vasemmasta laidasta yhtäkään kuvaa. | ||||
|
|
04.02.2014 16:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko Saksassa missään lentokenttäekstraa junan hinnassa? Münchenissä toki lippu on kallis, mutta se johtuu siitä, että Münchenin kenttä on jossain Perähikiän takanurkassa. | ||||
|
|
18.01.2014 19:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Erittäin onnistunut kuva. Tykkään! | ||||
|
|
14.01.2014 15:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä samanlainen vaunu sisältä päin: https://vaunut.org/kuva/59094?u=250&maa=191 . Missä se vipu siis tarkemmin sijaitsee? | ||||
|
|
14.01.2014 15:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Läntisimmät yksilöt taitavat olla tylsästi jossain päin entistä Itä-Saksaa. Tuskin edes entisen Länsi-Saksan puolelle ovat päätyneet? | ||||
|
|
14.01.2014 15:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ne Martinin mainitsemat 1970-luvun alun helsinkiläisratikat ovat yhä käytössä, osa on saneerattu lisäpalalla. Tässä pari kuvaa: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklnr1/hklnr1.htm ja http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklnr1va/hklnr1va.htm . Ja tässä saneerattuna: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklnr1va/hklnr1va.htm . // linkki korjattu |
||||
|
|
14.01.2014 15:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tsoh, väärä punainen liekkikeulaksi! | ||||
|
|
12.01.2014 20:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä sanoisin, että teitittely on Saksassa kyllä harmillinen tapa. Se etäännyttää ihmiset oikeasta kohteliaisuudesta. Ei ihmisiä oikeasti teititellä jotta osoitettaisiin arvostusta vaan siksi, että muuten tulee ongelmia. Eikä ongelmien pelko ole sama asia kuin arvostus. Teitittely luo raja-aitoja ja tuo vain näennäisiä hyötyjä. Itsekin kyllä teitittelen nykyään harmillisen paljon Saksassa asumiseni takia, mutta olen kyllä pyrkinyt päästä tavasta eroon. | ||||
|
|
12.01.2014 19:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä on kai vanhin junanvaunu (rautatiekalustoahan tämä kuitenkaan ei ole), josta Vorkissa on kuva. | ||||
|
|
12.01.2014 19:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Epäselvyyksien välttämiseksi: Vaikka Gesundbrunnenin kuvat ovat idästä, ne ovat silti länsipuolelta muuria. Kyse on siitä, että kaikki Berliinin rautatiealue kuului juridisesti Itä-Saksaan – mukaanlukien Länsi-Berliinin alueella sijainneet osat. Siksi lännenkin puolella S-Bahn -asemalla seisova sijaitsi sillä hetkellä itse asiassa itä-Saksassa. Muurin länsi- ja itäpuolilla kulkivat eri junat, vaikka molempia operoi Itä-Saksan rautatieyhtiö DR. Länsipuolen juniin ei tietenkään normaalisti ollut pääsyä itäasukeilla, koska ne sijaitsivat sillä puolella muuria, johon itäsaksalaisilla ei ollut asiaa. Muuten junat eivät ylittäneet rajaa (vaikka joissakin kohdissa tosin länsipuolen junat pujahtivat muurin itäpuolellakin, väliasemia ei kuitenkaan ollut), mutta Friedrichstraßen asemalle pääsi sekä idästä että lännestä. Lännestä tultaessa kuljettiin passintarkastuksen läpi ja jatkaakseen itään piti ensin poistua asemalta ja palata sitten toisesta ovesta takaisin. Friedrichstraßen eri suuntien laitureiden väliin oli rakennettu terässeinät niin, että vaikka länsijunien äänet itään kuuluivatkin, niitä ei voinut nähdä. Joka tapauksessa, kaikki sellaiset kuvat, jotka on otettu S-Bahn -asemilla, ovat siis itäpuolella huolimatta siitä, ettei kuvaaja ilmeisesti ole käynyt varsinaisen Itä-Berliinin puolella lainkaan :D ...tosin, tuossa kuvien ottamisen ajankohtana ainakin liikennöinti oli länsipuolella jo siirretty BVG:lle, eli Länsi-Berliinin "HKL:lle". Kenelle mahtoi silloin maa-alue kuulua? Arvaisin, että yhäkin idälle. |
||||
|
|
12.01.2014 18:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Postivaunun kyydissä itse taiteilija :) | ||||
|
|
12.01.2014 18:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvatekstinä "Veturinkokoamishalli". | ||||
|
|
12.01.2014 18:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä iso risteysasema sijaitsi länsipuolella, mutta koska useimmat sieltä lähtevät radat veivät harppisaksan puolelle, asemaa ei jaon aikana kovin paljoa käytetty vaihtoasemana, minkä takia suurin osa siitä jäi rappiolle. | ||||
|
|
10.01.2014 11:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tollaista videota nyt ainakin: http://www.youtube.com/watch?v=7Cef8c4CbNo&t=7m23s . | ||||
|
|
10.01.2014 00:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onhan se toki mahdollista, mutta koska Venäjällä on asian suhteen tiukempi kontrolli kuin Suomessa, jossa kontrolli myöskin on niin tiukka, ettei tuollaista käytännössä pääse tapahtumaan, on tosi epätodennäköistä että se pullo (ainakaan) Venäjän puolella aukeaisi. | ||||
|
|
06.01.2014 14:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Venäjällä ei ole rautateillä käytössä 1500 V jännitettä. Joitakin yksittäisiä lyhyitä poikkeuspätkiä toki saattaa olla yksi siellä ja toinen täällä, mutta en kyllä ole moisista ikinä kuullut. Tossa vielä Venäjän rataverkon kartta, johon myös jännitteet on merkitty: http://parovoz.com/maps/supermap/supermap-a.php?117,200 . Sininen on 3000 V, vihreä on 25 000 V ja violetti on 0 V. | ||||
|
|
06.01.2014 08:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Minä en ole puhdas. Ole kiltti!!! Pese minut!" ;) | ||||
|
|
06.01.2014 08:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja siis, mikä äsken jäi sanomatta: Toki se saksaksi kirjoitetaan Riga, mutta siinäkin kielessä tuo i lausutaan tuossa kohdassa pitkänä. | ||||
|
|
06.01.2014 08:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joni: Se kaupungin nimi on kuitenkin tullut joesta, jonka nimi on (no, oli, kun koko joki on aikojen saatossa hävinnyt :D) Rīga, ei Riga. Siksi alkuperäistä äänneasua haettaessa Riga on yhtä väärin kuin Riika, oikein olisi siis Rīga, tai jos näppiksestä ei pitkää i:tä löydy, Riiga. Latvialaisilla itsellään on tapana kirjoittaa pitkät äänteet suomalaistyyppisesti tuplakirjaimin silloin, kun omia erikoismerkkejä ei ole käytettävissiä. Apsveicinaaties no autobusa starp Riigu un Tallinu ;) | ||||
|
|
04.01.2014 19:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiva kuva, kiitos! | ||||
|
|
04.01.2014 19:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vilnjuksesta kotoisin olevalle hyvä asumus, jonkakaltaiseen tilaihmeeseen tuossa viittasin: http://en.academic.ru/pictures/enwiki/82/Rumsiskes_jurta.jpg . | ||||