201-109150 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.01.2013 17:11 Tuukka Ryyppö  
  Hämmentävä kyllä tuo eri kohdissa olevien keltaisten keskinäinen kirkkausero.
kuva 02.01.2013 14:47 Tuukka Ryyppö  
  Sopii tuo VR:n vanha väritys ihastuttavan hyvin yhteen tuon RŽD:n uuden kanssa :)
kuva 01.01.2013 19:55 Tuukka Ryyppö  
  Ja tosiaan, jos otetaan esimerkiksi vaikka Helsinki: 2/3 metrojunista on sellaisia, että niissä pyörän kanssa on aina jonkun tiellä. Ratikoissa pyörän kuljettaminen on mystisesti kokonaan kiellettyä. Junissa pyöriä ei voi kuljettaa niihin kellonaikoihin, joina aivan lähes kenen tahansa on vähintään toisessa kulkusuunnassa työmatkoillaan kuljettava. Pyöräväylät ovat mainitusti pyörätiepohjaiset, vaikka erillisille pyöräteille ei oikeasti ole kaduilla tilaa. Sen lisäksi, että toteutetaan pyöräteitä, ne suunnitellaankin miten sattuu, ennen kaikkea sijoittaen niihin runsaasti tarpeettomia jyrkkiä mutkia. Esimerkiksi pyrkiessään ajamaan tietä risteyksen läpi suoraan pyöräilijä joutuu tekemään kummallisia kaarteita, kun risteyksessä on liikenneympyrä: Ensin käännytään 90° oikealle, risteävän tien pyörätielle, sitten siltä 90° vasempaan pyörätien jatkeelle (normaalisuomeksi "suojatie", vaikka noissa käsitteissä toki oikeasti on teoriassa erokin), kurvataan sen jälkeen taas 90° vasemmalle ja sitten 90° oikealle, kulkien lopulta taas samaan suuntaan kuin liikenneympyrään tultaessa. Olisi mielenkiintoista tietää, miten liikennesuunnittelija on ajatellut perusautoilijan osaavan hahmottaa, että suoraan ajava pyöräilijä kääntyykin ensin risteävän tien suuntaisesti, mutta on silti etuajo-oikeutettu. Helsinkiläisittäin toteutetut liikenneympyrät aiheuttavat pyöräilijälle vaaratilanteen jopa useammin kuin joka toisella läpiajokerralla, eli ovat selkein yksittäinen pyöräilystä epämukavaa tekevä tekijä, mutta vastaavia ylimääräisiä autoilijoita hämääviä pyörätien kaarteita löytyy muistakin paikoista. Ja sen lisäksi, että ne tosiaan altistavat pyöräilijän onnettomuuksille, ne saavat aikaan sen, että autoilijan kannalta pyöräilijä "singahtaa yllättäen eteen", mikä taas saa tietyn osan autoilijoista käyttäytymään pyöräilijöitä kohtaan hengenvaarallisen aggressiivisesti esim. Hämeentiellä, joka on yksi Helsingin pyöräilyväylästön tärkeimpiä osia. Palatakseni joukkoliikenteeseen, paikallisjunissa pyörien kuljettamiselle on kyllä riittävästi tilaa, mutta se on ripoteltu harmillisesti pitkin junaa. Sm4:ssä on kolme paikkaa kussakin junan päässä, Flirtissä paikkoja on junan molemmissa päissä sekä keskivaiheilla ja vanhoissa yksiköissä vain ahtaahkosti Helsingin päässä kutakin yksikköä. Vanhoissa junissa on toki yleensä useampi yksikkö, jolloin niistäkin löytyy usein useampi pyöräpaikka. Mutta kaikissa tapauksissa on ongelmana se, että osasto, johon pyöräilijä pyöränsä kanssa pyrkii, saattaakin jo olla täynnä pyöriä. Mitäs sitten tehdään? Toiseen osastoon kun ei enää ehdi. Kun oikein missään kohdassa liikennesuunnittelua ei ole otettu liikenteen sujuvuutta huomioon ainakaan pyöräilijöiden osalta, ei toki voida olettaa pyörien määränkään kasvavan. Ylisuuren pyöränkuljetusmaksun HSL-liikenteestä on toki hyvä päänavaus ja tuntuukin, että pyörien määrä vähitellen kasvaa. Seuraava vaihe on toivottavasti pyöränkuljetustilojen laajentaminen ja sitten pienen polkupyöränkuljetusmaksun määrittäminen.
kuva 01.01.2013 19:34 Tuukka Ryyppö  
  Lisäksi, saksalainen tapa edistää pyörien kuljettamista joukkoliikenteessä on enemmänkin osasyy pyöräilyn yleisyyteen kuin sen seuraus. Ensinnäkin Saksassa mahdollisuudesta kuljettaa pyörää voi olla varma tai vähintäänkin melko varma. Ainakin Berliini-Brandenburgissa, jonka alueen liikenteestä tämäkin kuva on, pyöriä voi kuljettaa kaikessa kiskoliikenteessä ja luottaa, että niille löytyy tilaa. S-Bahneissa (vrt. H:gin junalinjat A, M, N, K) on osapuilleen vastaava pyörienkuljetusosasto kuin tässä kuvassa. Kaikissa metroissa on hyvät pyörienkuljetusmahdollisuudet ja matalalattiaraitiovaunuissakin pyörien kuljettaminen on sallittua. Pyöriä saa kuljettaa kaikkina kellonaikoina, joskin pyörien kuljettamista pyydetään välttämään ruuhka-aikana. Kuitenkin, jos vaihtoehtona sille, että henkilö on junassa on pyöränsä kanssa olisi se, että henkilö olisi motarilla autonsa kanssa, on taloudellisesti kannattavampaa päästää se henkilö pyöränsä kanssa sinne junaan. Löytyy ihan kohtalainen määrä porukkaa, joka pyöräilee vaikkapa 5 kilometriä junalle, nappaa pyörän junaan ja pyöräilee taas toiselta juna-asemalta viitisen kilometriä työpaikalle. Tällaiset henkilöt eivät välttämättä mielellään käyttäisi harvaan kulkevaa julkista liikennettä työmatkansa liityntäosuuteen, vaan ajaisivat mieluummin autolla. Pyörien vaatiman lisätilan järjestäminen raideliikenteeseen tulee lisäksi halvemmaksi kuin liityntäliikenteen laajentaminen – ei ole suuri ongelma, jos sadepäivinä bussit ovat ahtaahkossa seisomalastissa, kun normipäivänä niiden mitoitus on riittävän väljä. Jotta junilla kuljetettaisiin pyöriä oikeastikin vain tarpeen mukaan, pyöränkuljetus on aina maksullista. Lipun hinta on osapuilleen sama kuin lastenlipun, eli se kannustaa ajamaan pyörällä itse silloin kun se on kohtuullisesti mahdollista, mutta myös mahdollistaa pyörän ottamisen mukaan junaan silloin kun ainoana muuna vaihtoehtona olisi yksinkertaisesti olla pyöräilemättä. Opiskelijoille pyöränkuljetus on ilmaista, ilmeisesti siksi, että heidät halutaan totuttaa elämään joukkoliikenteen varassa kun he eivät vielä ole autofanatisoituneet. Kun pyöräilystä on liikennesuunnittelullisin keinoin tehty vaivatonta sekä joukko- että katuliikenteen osalta, se on varteenotettava liikennemuoto myös potentiaalisten käyttäjiensä kannalta.
kuva 01.01.2013 19:14 Tuukka Ryyppö  
  Ja pyörätieverkoston paremmuushan ilmenee sen vähäisyytenä. Berliinissä on enemmänkin panostettu pyöräilijöiden ohjaamiseen ajoradalle sekä ajoratojen rakentamiseksi sellaisiksi, että niillä sekä pyöräilijät että autoilijat havaitsevat toisensa vaivattomasti, eivätkä kummatkaan joudu kokemaan toisen "putkahtelevan vaarallisesti ja liian kovaa vauhtia kuin tyhjästä". Näistä syistä Berliinissä on vaivatonta pyöräillä, kun pyöräilijän ei tarvitse huolehtia poukkoilevista jalankulkijoista, eikä pelätä jäävänsä auton alle. Eikä autoilijoiden (jotka ovat ajoittain pyöräilijöitä ja ajoittajan jalankulkijoita) tarvitse pelätä singahtelevia pyöräilijöitä. Ja kun heidän ei tarvitse pyöräilijöitä pelätä sen enempää autoillessaan kuin kävellessäänkään, eidän suhtautumisensa pyöräilijöihin ei ole samaan tapaan kostohenkisen törkeää kuin valitettavan monella Helsingissä (se valitettavan moni on vähemmistö, mutta parikin prosenttia autoista on jo niin paljon, että lähes joka ajoratapyöräilykerralla saa kokea heidän aiheuttamansa vaaratilanteen). Tämän halusin sanoa siksi, että Helsingin nykyisessä pyöräväylästössä yksi suurimpia yksittäisiä ongelmia on väylästön pohjautuminen pyöräteihin, vaikka sellaisille on tarvetta vain poikkeustapauksissa. Samalla tavalla kuin autoille ei tarvita moottoritietä kuin poikkeustapauksissa, ei pyörillekään tarvita pyörätietä kuin pienelle osuudelle pyöräilyväylästöä.
kuva 01.01.2013 06:20 Tuukka Ryyppö  
  Hei, onhan siellä haaleaa kusenkeltaistakin!
kuva 01.01.2013 06:15 Tuukka Ryyppö  
  Joo, toi on vähän tollanen vaihtoasema kaukoliikenteestä kaukoliikenteeseen. Lähiliikenteellä on hyvin usein fiksumpaa saapua jollekin paikallisista Pasila-vastineista, joille pääsee helpommin.
kuva 31.12.2012 23:28 Tuukka Ryyppö  
  Näyttäisi hyvin samalta välipalakonstruktiolta kuin Tallinnassa: http://www.flickr.com/photos/megaanorak/4421275514/sizes/o/in/photostream/ . Eroa on kuitenkin esim. noiden keltaisten valojen sijainnissa.
kuva 30.12.2012 00:05 Tuukka Ryyppö  
  Onko kyseessä jokin kylän oma kivennäisvesimerkki? Kylän nimi (Märkävuori) viittaa siihen, että paikalta saattaisi jotain sellaista löytyäkin :)
kuva 29.12.2012 23:59 Tuukka Ryyppö  
  Moskovassa tosin saattaa olla porukka koulutetumpaa. Ehkä vartijalla on paremmin säännöt tiedossaan, jos sillä tai jollain sen läheisellä esimiehellä on mahdollisuus päätyä kuulemaan niitä ihan Virallisen Tahon suusta :)
kuva 27.12.2012 20:56 Tuukka Ryyppö  
  Lisäksi Itävalta on ilmeisesti jo nyt pääosin oikeanpuoleisen liikenteen maa ja viimeisetkin vasemmanpuoleisen liikenteen saarekkeet poistuvat lähivuosina: http://www.kleinezeitung.at/nachrichten/chronik/2326303/bahn-stellt-den-linksverkehr-ein.story .
kuva 27.12.2012 20:48 Tuukka Ryyppö  
  Teppo: Itävallan ja Sveitsin lisäksi voisi mainita Ranskan, Portugalin, Ruotsin, Belgian, Luxemburgin, Slovenian ja Italian. Tässä kartta havainnollistamaan asiaa: http://www.bueker.net/trainspotting/voltage_map_europe.php (sivun kolmas kartta). Kartta on nykyisellään Tshekin osalta virheellinen, koska siellä vaihdettiin viimeisiltäkin osin oikeanpuoleiseen liikenteeseen viime kuussa.
kuva 27.12.2012 05:33 Tuukka Ryyppö  
  BRT:ksi? Miksi ihmeessä?
kuva 27.12.2012 05:28 Tuukka Ryyppö  
  Raideleveys on sama, joten jos virtajärjestelmä vaan sattuu olemaan sekin sama (tai kyse on diiselveturista), radalla toki pääsee ihan ongelmitta eteenpäin. Ja olethan nähnyt vorkissa vaikka millaisen läjän kuvia venäläisvetureista Suomessa, esim. Vartiuksessa, Imatrankoskella ja Vainikkalassa. Periaatteessa ihan tavallista suomalaista rataverkkoahan nekin ovat, vaikka lähellä rajaa sijaitsevatkin. Kuitenkin, vaikka venäläisveturi /kykenisi/ ajamaan Suomessa, se ei yleensä ottaen /saa/ ajaa Suomessa. Kulunvalvontalaitteistona on meikäläisen EBICABin sijaan KLUB-U, eli JKV:tä ei voi käyttää. Myös viheltimet taitavat olla äänenvoimakkudeltaan ja taajuudeltaan vääränlaiset. Ja toki byrokratian kannalta tärkein yksittäinen asia: venäläisvetureita ei ole tyyppihyväksytty Suomen rataverkolle. Hirveän vaikea prosessi hyväksyntä ei monelle venäläisvetureista olisi, koska niitä käytetään jo muissa EU-maissa, esim. Virossa. Venäläissähkäreitä tosin ei taida olla missään päin EU:ta. (Neuvostosähkäreitä kylläkin on kahdessa EU-maassa.) Joka tapauksessa, hyväksyntä täytyisi tehdä. Se on kallista ja aikaavievää puuhaa, eikä sille ole ollut suuremmin mitään tarvetta, kun nykyisellään RZhD:llä ei kuitenkaan ole oikeutta liikkua Suomen rataverkolla edes täkäläisittäin hyväksytyillä vetureilla.
kuva 25.12.2012 15:07 Tuukka Ryyppö  
  Mitähän Velaroiden (Eurostarhan sai niitä juuri) ja ICE3:jen ohjaamoista löytyy? Nehän eivät ole vetureita, mutta hallintalaitteita niidenkin ohjaamoissa kai on.
kuva 25.12.2012 15:06 Tuukka Ryyppö  
  Huh, jutellessani en tullut kysyneeksi tiedon julkisuudesta mitään, vaikkei kyllä millään tavoin salaiseksikaan vinkattu, joten en nyt lähde lähdettä sanomaan. Enkä veturityypistäkään tiedä tarkemmin, koska Ranska ei mulle ole kovin tuttu maa, eikä siten mielenkiintoinenkaan (matkailun kanssa on se hassu juttu, että tutut jutut tuntuu usein mielenkiintoisemmilta kuin vieraat). Mutta, Railfaneuropen kalustolistauksia kun pläräilee, niin SNCF:llä näkyisi olevan Alstomin Siemensin kanssa yhteistyössä väsäämiä diisseli-Primoja noin 200 kpl ainakin. Mutta kysehän ei välttämättä ole SNCF:stä, koska Ranskassa on muitakin firmoja. Ohjaamokuvistahan tuo ilmenisi. Tosin, nyt kun tuota mietin, herää hämärä muistikuva, että kyse olisi itse asiassa ollut saksalaisveturista, jolla haluttiin saada liikennöidä Ranskan maaperällä. Veturi ku veturi, mitä sillä nyt on väliä ;)
kuva 25.12.2012 01:05 Tuukka Ryyppö  
  Ihmetyttää kyllä vähän tuo mittarikammoisuus. Erään DB:llä työskentelevän kanssa juttelin, joka on turvallisuusasioiden kanssa tekemisissä ja siten myös ollut mukana järkkäämässä saksalaisvetureiden hankintaan Ranskaan. Oli kuulemma ollut aivan hirveä vaiva saada vakuutettua ranskalaiset siitä, että sillä pärjää ihan hyvin, että nopeusmittarin informaatio tulee vain näytölle, eikä tuollaista analogisempaa nopeusmittaria ole. Kummat olivat väen vängällä halunneet pitää kiinni säännöistään. Lopulta saksalainen teknokratia kuitenkin voitti väännön ja ranskalaiset saivat vetureita, joiden nopeustieto näytetään vain tietokoneruudulla. Hyödyllistä.
kuva 23.12.2012 04:59 Tuukka Ryyppö  
  Uff jod'm Foll :)
kuva 23.12.2012 02:41 Tuukka Ryyppö  
  Hmm, kieltämättä ongelma, jos jopa 2,9 km joutuisi pyörällä ajamaan tai sitä taluttamaan *g*
kuva 23.12.2012 02:39 Tuukka Ryyppö  
  Tässä nyt jotain linkkejä liittyen valokuvaamiseen Venäjällä: http://ternovskiy.livejournal.com/80523.html , http://ternovskiy.livejournal.com/106945.html ja http://ternovskiy.livejournal.com/83332.html . On liian kova vääntäminen yrittää noita tietoja tarkemmin lukea, mutta kaikenkaikkiaan jos noita noiden linkkejen takaa löytyviä papereita printtailee mukaansa ja tarpeen tullen luetuttaa venäläisillä poliiseilla, ei asioiden pitäisi lutviutua. Jotain ihan fiksua niissä lukee ja perusidea on kuitenkin, että asemilla on yleisesti ottaen kuvaaminen täysin sallittua, kunhan kuvia ei tehdä kaupalliseen tarkoitukseen. Ammattilaistasoinen kamera ei vielä yksinään ole tuolla(kaan) osoitus ammatillisesta kuvaamisesta.
kuva 22.12.2012 06:10 Tuukka Ryyppö  
  Pistä, Topi, idea kehiin :)
kuva 17.12.2012 19:10 Tuukka Ryyppö  
  Helsingforser Straße on nimetty muistaakseni 50-luvulla, eli Derkkulan toimesta.
kuva 17.12.2012 17:49 Tuukka Ryyppö  
  Nyttemmin kyseinen invaasio kuitenkin on pysähtynyt. Jee?
kuva 17.12.2012 17:43 Tuukka Ryyppö  
  Huopalahden ja Martinlaakson välinen rataosuushan on alunperin tarkoitettu metrolinjaksi. Ideana oli, että metrolinja kulkisi Kampista Töölön, Meilahden, Munkkiniemen, Haagan ja Myyrmäen kautta Martinlaaksoon. Koko linjaan eivät rahat riittäneet, joten linjasta tehtiin aluksi vain pohjoispää, joka sitten annettiin väliaikaisesti VR:n hoidettavaksi. Tämän historian takia kyseisen rataosuuden asemat kuuluvat Helsingin ja Vantaan kaupungeille, eivätkä ole Enneviraston hoidossa. Käsittääkseni myös linjatunnus M sekä oranssi linjaväri ovat tätä perua. Mutta joku huimapää Pelle Peloton on siis tällaista ehdottanut joskus 60-70 -lukujen hämärissä.
kuva 17.12.2012 17:35 Tuukka Ryyppö  
  Mitä käytännön seurauksia tällä oli rautateiden toimintaan – eli mitä esim. veturinkuljettajan oli tämän takia tehtävä ylimääräistä tai jätettävä tekemättä?
kuva 17.12.2012 17:34 Tuukka Ryyppö  
  IC-roskikset eivät välttämättä olisi kovin kiva idea lähijunaan, koska jos niitä ei käytä varovasti, ne ovat äkkiä lattialla. Sm5:n ohjaamossahan sellaiset onkin :)
kuva 16.12.2012 23:40 Tuukka Ryyppö  
  Niinhän tuossa yllä Lari kirjoittaa :)
kuva 15.12.2012 15:41 Tuukka Ryyppö  
  Väritys tuo hauskasti mieleen Sr1:n :)
kuva 12.12.2012 19:36 Tuukka Ryyppö  
  Laiturin reuna palaa. Olihan kuvaaja varovainen?
kuva 09.12.2012 22:58 Tuukka Ryyppö  
  Sieltä alareunasta löytyy se "Hintavertailu" -namiska. Sieltä voit plärätä esiin kohdan "Junalippu" ja sitten vasemmanpuoleista vuotta vaihtelemalla näet Helsinki-Hämeenlinna -lipun hinnan eri ajankohtina. Sen voi sitten tuuppia tuohon "Rahasumma lähtövuonna" -kenttään, jolloin näkee lipun hinnan nykyrahassa. Vuonna 2011 tuo väli näyttää tuon sivun mukaan maksaneen 19,80 €, vuonna 1963 nykyrahaksi muutettuna 8,94 €. Mutta mitä ihmettä on politiikassa tapahtunut, kun vuosien 62 ja 63 välillä lipun hinnasta on kolmasosa pudonnut pois?
kuva 08.12.2012 02:49 Tuukka Ryyppö  
  Voisiko tuossa varkaudessa muuten olla kyse ajolankojen sijaan opastinjärjestelmän kaapeleiden varastamisesta? Sehän on ollut Puolassa valtava ongelma ja johtanut ainakin yhteen ihmishenkiä vaatineeseen junaonnettomuuteenkin.
kuva 08.12.2012 02:46 Tuukka Ryyppö  
  Tyypillisen duunarin kuukausipalkalla on tuolloin saanut noin kaksi kertaa niin paljon tupakkaa kuin nykypäivänä. Nimenmaan tällaista dataa tuollaisesta taulukosta /on/ mahdollista poimia, koska se perustuu keskimääräisiin kuluihin ja menoihin.
kuva 08.12.2012 02:30 Tuukka Ryyppö  
  Oho? Missä kohdassa?
kuva 06.12.2012 01:26 Tuukka Ryyppö  
  Kun tästä nyt on tullut tällainen BER-aiheisen keskustelun sivu, heitetäänpä tällainen linkki: http://www.tagesspiegel.de/berlin/ber/ . Eli suuri sanomalehti on todennut tuosta kentästä tulevan niin paljon uutisia, että sille on lehden nettisivuilla oma osionsa. Osioita ovat esimerkiksi osavaltion politiikka, kaupunkielämä, liikenne ja ... BER.
kuva 06.12.2012 01:14 Tuukka Ryyppö  
  Jeeš... http://www.rahamuseo.fi/multimediat_ja_oppimateriaalit_rahanarvolaskuri.html osaa kertoa, että 2,50 vuoden 1974 markkaa on nykyrahassa 2,19 euroa. Eli röökiaskin hinta on noin tuplaantunut. Milloin nykyinen tupakan haittavero tuil voimaan?
kuva 05.12.2012 15:18 Tuukka Ryyppö  
  Miksei rautakaivoksessa voi käyttää samanlaista nostotornia ja siilolaitosta kuin hiilikaivoksessa? Eikö niitä tarvita lainkaan vai häh?
kuva 05.12.2012 15:17 Tuukka Ryyppö  
  Saksan t:ssä on kyse aspiroituneesta äänteestä, suomessa aspiroitumattomasta. Eli saksassa siihen t-äänteeseen kuuluu olennaisena osana sellainen hieman sylkäisyn tapainen ilmanhönkäys samalla hetkellä, jona t lausutaan. Aspiroituneisuus on englannissa, saksassa ja ruotsissa tärkeämpi ominaisuus kuin soinnillisuus, mistä seuraa että suomalainen /t/ on noiden kielten puhujien korviin usein /d/ (koska saksan soinnilliset klusiilit eivät ole aspiroituneita).
kuva 05.12.2012 02:34 Tuukka Ryyppö  
  Äh, vastataan nyt vielä siihen kysymykseenkin: "Deutz" lausutaan juurikin niin kuin arvelet. Muistathan kuitenkin, että saksassa t-kirjaimella merkitään eri äännettä kuin suomessa.
kuva 05.12.2012 02:33 Tuukka Ryyppö  
  Ja tosiaan, on kieliä, joissa a:n ja e:n välillä ei ole oppositiota. Esim. aimarassa on olemassa vokaalit a, i ja u. Muut vokaalit aimaraa äidinkielenään puhuva hahmottaa a:na, i:nä ja u:na. Eli e on aimarankieliseen korvaan joko i tai a, riippuen siitä, miten korkealla suussa lausujan kieli e:tä äännettäessä sattuu olemaan. Ja aimaraa puhuvalle a:n ja e:n oppositio tuntuu siis yhtä turhalta asialta kuin s:n ja š:n oppositio meille.
kuva 05.12.2012 02:30 Tuukka Ryyppö  
  Sanaa "Deutsch" ei äännetä [doits] vaan [doitš]. Saksassa s:n ja š:n välillä on oppositio, toisin kuin suomessa. Saksalaiseen korvaan s ja š ovat yhtä lähellä toisiaan kuin suomalaiseen a ja e. Ero doitsin ja doitšin välillä on siis saksalaiseen korvaan samaa luokkaa kuin ero erin ja arin välillä suomalaiseen korvaan. Jos joku sanoo olevansa jostain asiasta "ari mieltä", suomalaiselle tulee ymmärtämisvaikeuksia, vaikka a ja e ovat oikeastaan erittäin samankaltaisia äänteitä.
kuva 03.12.2012 20:39 Tuukka Ryyppö  
  Ei hahmota... Mikä tässä viittaa hiileen?
kuva 03.12.2012 02:29 Tuukka Ryyppö  
  Mielenkiintoinen muuten tuo valkoinen kyltti: "Tieliikennelaki on voimassa täällä".
kuva 02.12.2012 18:12 Tuukka Ryyppö  
  Lähetä ihmeessä postia EGP:lle ja kysy :)
kuva 02.12.2012 18:06 Tuukka Ryyppö  
  ...tai sitten veturi on vaan ollut kätevämpää liittää tuohon päähän junaa, eikä juna enää ole pääteasemaltaan lähdössä takaisinpäin, vaan jatkaa etuperin varikolle.
kuva 02.12.2012 18:03 Tuukka Ryyppö  
  Mielenkiintoista, että autot lastataan junaan suoraan asemalla.
kuva 02.12.2012 17:47 Tuukka Ryyppö  
  Taas kerran erinomainen kuva herra Männistöltä.
kuva 02.12.2012 17:42 Tuukka Ryyppö  
  Mahtaa olla lumista. Kiepsahdanpa tänään keskiyön paikkeilla katsomassa, miltä siellä mahtaa näyttää :)
kuva 02.12.2012 17:41 Tuukka Ryyppö  
  Hih. Toka kerta kun löydän itseni vaunut.orgin kuvasta :)
kuva 02.12.2012 17:36 Tuukka Ryyppö  
  Millähän kaikilla käytännön tavoilla tämä eroaa "tavallisesta" liikenteenohjauskeskuksesta? :)
kuva 29.11.2012 13:26 Tuukka Ryyppö  
  Niin, sen kirjan tosiaan lukisi mielellään. Ja siitä saisi varmasti hyvät rahatkin ;)
kuva 29.11.2012 13:23 Tuukka Ryyppö  
  Mutta jos kuvatekstin sanan "saatto" vaihtaa sanaan "veto", ollaan jo aika lähellä oikeaa. Tosin tällähän on joku muu junanumero kuin S91 vielä tässä vaiheessa ;) "Pieksämäelle S 91:nä lähtevän pendorungon veto Ilmalasta Helsinkiin" lienisi oikeaoppinen ilmaus. Mikäli koemme, että ongelmattoman ymmärrettävyyden lisäksi pitäisi vielä jargoninkin mennä täsmälleen nappiin. (Mielestäni ei tarvitse, eli kuvateksti on nytkin jo /riittävän/ hyvä)
<<   >>