Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.10.2012 01:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ihan vaan siltä varalta, ettette tiedä miltä punakeltainen susi näyttää luonnossa, tässä on valokuva: http://koti.mbnet.fi/tuukkar/canis_lupus_vrus.jpg . | ||||
|
12.10.2012 15:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Itse tykkään tuosta virolaisten erisnimien virolaisesta taivutuksesta, koska sillä on paljon symbolista arvoa: Siinähän tavallaan Viron ja Suomen läheisyys tunnustetaan niin tiiviiksi, että suomalaisen katsotaan voitavan olettaa osaavan viroa "automaattisesti". Mä koen vironkielisen taivutuslogiikan käyttämisen virolaisissa erisnimissä kunnianosoitukseksi viroa ja Viroa kohtaan. Tiesittekö muuten, että 'Titanic' taipuu viroksi 'Titanic' -> 'Titanicu'? :) | ||||
|
|
12.10.2012 15:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toisaalta, virossa on erikseen -ga ja -l, kun suomeksi ne molemmat ovat -lla. Sõidan bussiga -> Ajan bussilla, Jaamal -> Asemalla. Suomesta myös puuttuu terminatiivipääte yhtä sanaa lukuunottamatta (tyynni = tyveen asti). Sõidan Tallinnani -> Matkustan Tallinnaan asti. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#vironk-taiv ja http://www.kotus.fi/index.phtml?s=565 ovat sitä mieltä, että jaam -> jaaman olisi suomessa virheellinen taivutus. Toisaalta, viron taivutussäännöt ovat toiminnaltaan pääosin samat, vaikka taivutuksissa vaihtuvat kirjaimet vaihtuvatkin osin eri logiikan mukaan kuin suomessa. Siksi ei pitäisi olla väärinymmäryksen vaaraa, vaikka taivuttaisikin kielenhuollollisten auktoriteettien vaatimusten vastaisesti viron kielen sääntöjen mukaan jaam -> jaaman, eikä jaam -> jaamin. | ||||
|
11.10.2012 22:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei toi ole ruma. Toi on niin hillittömän epäkaunis, että koko kyky havainnoida kauneutta ja rumuutta menee aivoista tilttiin tuota katsoessa ja lopputuloksena on vain jonkinlainen "huh, melkoisen komea työjuhta" -aivosähähdys. | ||||
|
11.10.2012 22:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä tästä tekee sivuratojen kokoonpanon? Tässäkin kuvassa juna on Wittenbergissä, jossa ei kyllä ole sen enempää sivuratoja kuin Helsingissäkään. Leipzig ja Berliini, Wittenbergin läpi menevän radan päätepisteet, eivät ole mitään ihan turhia paikkoja. (no joo, oikeastaan tuolta radalta pitää kääntyä toiselle hieman ennen Leipzigia Leipzigiin päästäkseen. Mutta silti, tuosta menee se noiden kaupunkien välinen pääreitti.) Tuollaiset kokoonpanot ovat olleet vielä ihan äskettäin Berliinissäkin niin tavanomaisia, että sivuratojen kokoonpanoksi en tällaista hyväksy. Onhan niitä toki sivuradoilla/kin/, mutta niin on muuallakin. | ||||
|
09.10.2012 15:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä sitä itäeurooppalaista ylimuotoilua: http://de.wikipedia.org/w/index.php?title=Datei:CSD_Baureihe_T_478.3.jpg&filetimestamp=20060225210118 , http://www.flickr.com/photos/markys_photos/403406077/in/pool-1214227@N22/ , http://2.bp.blogspot.com/_Uec2QveOzTk/TOEg4PK5XkI/AAAAAAAABLE/os9GI2XFBEY/s1600/ae050163.jpg , http://4.bp.blogspot.com/_Uec2QveOzTk/TOEhaL7jO3I/AAAAAAAABLI/SqMxfGoGgfs/s1600/samodel1.jpg , http://1.bp.blogspot.com/_Uec2QveOzTk/TOEgUGty7TI/AAAAAAAABK8/r-KEh_wwA5Q/s1600/2071670102_1715d5d73b.jpg , http://www.lokomat.sk/en/foto/zkvsluzby/HV-elektricke-jednosystemove-25kV-rada-240-Laminatka.jpg . Ja vähän lievempänä: http://i17.fastpic.ru/thumb/2011/0307/86/0d8766043c2f74afc8ae9d5b88716686.jpeg . | ||||
|
09.10.2012 15:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| 'Schweben' ei muuten tarkoita 'riippua', vaan 'leijua'. Eli leijurata :) | ||||
|
09.10.2012 14:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuva ei myöskään olisi välttämättä yhtä hyvä, jos puskinlyhdyt olisivat päällä, koska ne vaikuttaisivat kuvan valotasapainoihin sun muuhun hauskaan. | ||||
|
09.10.2012 14:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomessakin on suistuttu vaihteista kovalla nopeudella, parikin kertaa. Jokelan onnettomuudessa vauhtia oli suistumishetkellä 124 km/h, eli paljon vähemmän kuin tuo Grayriggin 155 km/h. Onnettomuudesta kertova Wikipedia-artikkeli löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jokelan_junaturma . Sen ohessa on myös kuva, jossa näkyy vähän huonommin muodossaan pysyneitä vaunuja kuin pendokuvassa. Hieman paremmin ryttääntyneisyys näkyy tässä kuvassa: http://yle.fi/vintti/yle.fi/elavaarkisto/kuvat/teema/T00910_iso.jpg . Vaikka suistumisvauhti siis oli hitaampi, kuolonuhreja oli 4 ja loukkaantuneita 75 (artikkelissa ei tosin puhuta, moniko loukkaantumisista oli vakavia). Matkustajia oli sekä Grariggin että Jokelan onnettomuusjunissa osapuilleen sama määrä (Grayrigg 105, Jokela 139). Jyväskylässäkin on tapahtunut vastaavaa. Junan suistuessa vaihteista nopeutta oli siellä noin 80 km/h. Kuolleita oli junan 300 matkustajasta 10, loukkaantuneita 94. Matkustajien kannalta harmi, ettei kummassakaan tapauksessa oltu Pendolinoilla liikenteessä :( | ||||
|
|
09.10.2012 14:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pendolinojen kohdallahan nimenomaan kestävyys on niitä erityisen hyviä puolia. Pendolinoa siis ei aivan tuosta vain pistetäkään muusiksi, ei ainakaan yhtä helposti kuin muuta kalustoa. Pendolinoilla on ikinä tapahtunut vain yksi isompi onnettomuus, tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/Grayrigg_rail_crash . Se johtui rautatievaihteen vikaantumisesta ja aiheutti junan siirtymiseen raiteilta pöpelikön puolelle. Vauhtia onnettomuushetkellä oli 155 km/h, eli aika paljon. Tuon Wikipedia-artikkelin ohessa olevasta kuvasta näkyy, että vaunut ovat pysyneet siististi muodossaan tuollaisesta mäjäyksestä huolimatta. Seinät eivät ole repeilleet ja matkustajat pysyivät vaunujen sisällä. Ehkä lentelivät pitkin vaunun sisätiloja, mutta eivät rusentuneet mihinkään, kun eivät joutuneet vaunun ulkopuolelle, eivätkä vaunut muuttaneet muotoaan. Tästä seurasi, että kuolonuhreja oli täsmälleen yksi ja loukkaantumisia 88, joista 30 vakavia. Ei mikään ihan huono suoritus suistumisonnettomuudesta 155 km/h nopeudella. | ||||
|
03.10.2012 10:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvan veturista on video täällä: http://www.youtube.com/watch?v=e0UdPKBgNYY . Ei näy valoissa mitään erikoista, vaan toimivat ihan samaan tapaan kuin muutkin junien valonheittimet tällä mantereella. | ||||
|
02.10.2012 15:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Katos joo. En ollut tietoinen Buckow'n kaluston monimuotoisuudesta. Tässä siis se johon viittasin: http://www.bkb-info.de/mediac/400_0/media/8f9d54ff2e99918ffff82b8ac144225.jpg . Tosin ilmeisesti tuostakin junasta vain toinen vaunu on Berliin S-Bahnilta, toinen taas Peenemündestä, jonne vuonna 40 oli hankittu junia, jotka olivat käytännössä samanlaisia kuin Berliinissä S-Bahnilla. | ||||
|
01.10.2012 03:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vastaavaahan on väkerretty myös Helsingissä, jossa Kampin opastus on tehty tähän malliin. Tosin aika paljon kotikutoisemmin. | ||||
|
|
01.10.2012 03:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mun käsittääkseni tuo juna ei varsinaisesti "ole sukua" Berliinin S-Bahnin vanhoille junille, vaan se /on/ Berliinin S-Bahnin vanha juna. Tuon rataosuuden lankojen jännite on vaihdettu 15 kV:sta 700 volttiin (vai 600 V?) ja junan katolle on heitetty virroitin, jotta virta saataisiin raahattua sieltä langasta jotenkin junan käytettäväksi. | ||||
|
29.09.2012 16:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Millähän tavoin Sveitsissä on määrätty kiskoliikenteen törmäyskestävyydestä? Onko se sidottu vain rataosuuden huippunopeuteen ja suurimpaan sallittuun junamassaan vai onko jotain muitakin määrityksiä? | ||||
|
|
29.09.2012 16:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Raitiovaunun on täytettävä EBO-määräykset, jos sillä halutaan ajaa myös rautateiden rataverkolla. Tällaisia laitteita varten on olemassa poikkeussäädöksiä, jotka määrittävät liikennöinnille reunaehtoja. Yhtenä näistä on, että samalla rataosuudella kulkevien "varsinaisten junien" (ei lainaus, vaan paremman tiedon puutteessa käyttämäni ilmaus) liikennöintiä on rajoitettu mm. nopeuden osalta, jotta törmäyskestävyydeltään heikot raitiovaunut eivät menisi aivan muusiksi mahdollisessa yhteentörmäyksessä. Käsitykseni on, että raitiovaunuiltakin vaaditaan tavallista parempaa törmäyskestävyyttä, mikäli niillä halutaan EBO:n alaisilla rataosuuksilla ajaa, mutta aivan junan tasoa kestävyyden sentään ei tarvitse olla. | ||||
|
29.09.2012 16:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ajatus on kai, että sivuikkunat tarvitaan taaksepäin katsomiseen ja kamerat hoitavat sen homman ihan hyvin? | ||||
|
29.09.2012 16:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitäs teleissä luki? | ||||
|
29.09.2012 15:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Taitaa olla EUDD:n, mutta ei EUDDplus:n mukainen? | ||||
|
|
28.09.2012 00:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| En tiedä yhtäkään eurooppalaista kaupunkia, jonka lähijunaliikenne ei olisi rautatielainsäädännön alaista. Metro- ja raitiovaunuliikenteessä taas on hyvin harvinaista, että mentäisiin rautatiesäännöstön mukaan. Topin tietojen perusteella ilmeisesti Lontoon metro on lain silmissä rautatie, mutta se taitaa olla tuon suhteen aikamoinen poikkeustapaus, vai? Ainakin Tukholmassa, Helsingissä, saksankielisen alueen kaupungeissa ja Kööpenhaminassa metron ja lähijunan ero on ensisijaisesti siinä, millä lainsäädännöllä niitä säädellään. Mitä tulee metron ja ratikan erottelemiseen raitiovaunulainsäädännössä, arvelisin sen eron perustuvan vaunujen painoon, junan suurimpaan sallittuun pituuteen tai ehkä vaikka akselipainoon. Saattaa myös olla, että laeissa puhutaan ihan siitä, onko laite katuajokelpoinen vai ei. | ||||
|
27.09.2012 19:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vorkissa on 9 Sloveniassa otettua kuvaa. Niistä yhdessä esiintyy pendolino: https://vaunut.org/kuvat/?maa=158 . | ||||
|
|
27.09.2012 19:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Direktiiviä ei ole, mutta kun on kyse Kölnistä, joka sijaitsee nimenomaan Saksassa, on kyllä laki. Raitiovaunulainsäädäntö kattaa sekä ratikat että metrot, mutta ei junia. Ei edes lähiliikenteen junia. Käsittääkseni laissa sitten vielä puhutaan erikseen metroista ja ratikoista.(?) | ||||
|
25.09.2012 15:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onpa muuten varsin mainiosti toteutettu! Kyseessä on siis kartta linjoista, jotka pyörätuolikulkijan kannalta ovat olemassa. | ||||
|
|
25.09.2012 00:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onkos jollakulla tietoa, onko Pariisissa käynnissä metroasemien sisäänkäyntien modernisointiohjelmaa ja jos on, miten se etenee? Berliinissähän on perinteisesti ollut vastaava tilanne, että monille asemille vievät vain tällaiset portaat, mutta jo aika isolle osalle asemista on onnistuttu ainakin johonkin kohtaan änkeämään pyörätuoliyhteensopiva pääsy. Jokunen asema siellä on, joilla esim. vain linjalta toiselle vaihtaminen onnistuu, mutta asemalta poistuminen tai sinne saapuminen ei onnistu ilman junaa, tai joilla pääsee pyörätuolilla vain toisen suunnan laiturille, tai joilla vain toisen linjan laiturille pääsee pyörätuolilla. Mutta miten on tosiaan Pariisissa asian laita? | ||||
|
25.09.2012 00:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko hattuhyllyillä siis vieläkin vähemmän tilaa kuin DB:n nykyisessä kaksikerroskalustossa? Osaatko hahmottaa, mihin se tila on kulunut tuossa kississä? Kuormaulottumathan kuitenkin ovat samat. | ||||
|
15.09.2012 19:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin, kuvan veturihan siis kuuluu Itävallan ÖBB:lle, ei Tšekin ČD:lle. Ilmenee muiden asioiden ohella veturin vasemmanpuoleisesta päädystä aika isoin kirjaimin. Veturi on mallia 1216 ja numeroltaan 226, mikä taas ilmenee oikeanpuoleisen telin toisen akselin yläpuolelta. | ||||
|
03.09.2012 13:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niinpä, entisen itäblokin alueella kun ollaan. | ||||
|
31.08.2012 01:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voiko hrustshjovkassa olla yli kolme kerrosta? Mun käsitykseni mukaan nämä talot eivät täytä hrustshjovkan määritelmää. | ||||
|
31.08.2012 01:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ihan hauskaa, että on päätetty urakiskoa käyttää, vaikka avoradasta onkin kyse. Fiksua kyllä, koska noin saadaan mahdolliset urakiskon aikaansaamat lisäongelmat havaittua. | ||||
|
28.08.2012 03:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Itse asiassa ajavat. Ainakin tämän vuonna 2012 otetun kuvan mukaan: http://www.abload.de/image.php?img=imgp1218yecoa.jpg . | ||||
|
26.08.2012 15:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noita vihreitä tolppia alkoi olla jo vuosia ennen kuin VR värjäsi itsensä vihreäksi. Lahden oikorata oli kai ensimmäinen paikka ja avattiin muistaakseni vuonna 2006(?). | ||||
|
22.08.2012 19:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaipa 60,1 km/h on haluttu sallia. | ||||
|
22.08.2012 19:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sellainen selkeä kannanotto löytyy. En tosin muista mistä, jee. Mutta, jollain maailman lukuisista rautatiefoorumeista näin skannauksen tuollaisesta virallisesta paperista, jota saattoi sitten ongelmatilanteissa näyttää poliisisedille. Arvaisin kuvan olleen Drehscheiben foorumilla. Venäjällä junien kuvaaminen on siis asemallakin täysin sallittua, mutta moni poliisi luulee sen olevan kiellettyä. | ||||
|
21.08.2012 15:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Esim. keväällä 2012 3-yksikköisiä on lähtenyt Helsingistä seuraavasti: N: 18 kpl, E: 2 kpl, M: 9 kpl, S: 1 kpl, U: 3 kpl, K: 18 kpl, H: 3 kpl, R: 1 kpl. Lisäksi löytyi yksi neliyksikköinen R-juna. | ||||
|
21.08.2012 15:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä kartta on luultavasti viimeiseltä vuodelta, jona tämä vaunu on vielä ollut liikenteessä. Mikähän kyseinen vuosi on? | ||||
|
21.08.2012 00:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Itse asiassa Wikipedia listasi nuo samat neljä segmenttiä kuin sinäkin. Minä oikaisin ekat kaksi yhdeksi, koska niin saa korostettua sen tärkeimmän osan, eli numerot 5-8. | ||||
|
|
20.08.2012 07:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saisko tähän muuten tägit paremmiksi? Ainakin "vaunun sisätila" voisi olla asiallinen. Lisäksi kuvatekstin sana "kartta" olisi kiva saada yksikköön. | ||||
|
20.08.2012 07:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Enpäs olekaan ennen hoksannut, että tällaisia Sm2-tyyppisiä penkkejä oli puukorisissakin vaunuissa. | ||||
|
19.08.2012 22:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ehkä tarra on kiinnitetty jo tehtaalla? Useimmissa maissa tuo Vmax on se käytetty ilmaus. Suomi on tässäkin suhteessa jonkinlainen poikkeustapaus, kun tuo on päätetty suomentaa. | ||||
|
|
19.08.2012 22:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voisipa vieläpä vaikka heittää vielä tällaisen linkinkin tähän: http://en.wikipedia.org/wiki/UIC_identification_marking_for_tractive_stock . | ||||
|
|
19.08.2012 22:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hei, mikä ihme siinä EVN:ssä on vaikeaa? Sehän koostuu kolmesta osasta: Ensimmäinen kertoo minkä tyyppisestä ja minkä maalaisesta kapineesta on kyse, toinen on junan sarjamerkintä ja kolmas on junayksikön yksilöivä numero. Eli esim. numerossa 9410 2081 019 ekat neljä numeroa kertovat taustatietoja vaunusta, eli "Tavallinen sähkömoottorijuna, Suomi", tokat neljä on junatyyppi eli 2081 ja vikat kolme on junayksikön numero, eli 019. Sm5 ja 2081 ovat siis tavallaan synonyymeja toisilleen. "2081 019" tarkoittaa samaa kuin "Sm5 019", "9410 2081 019" puolestaan samaa kuin "Suomalainen sähkömoottorijuna Sm5 019". Muistettavaa on siis: 1) Suomen maatunnus on 10. 2) Sähkömoottorijuna, jonka Sn on pienempi kuin 190 km/h on 94. 3) Flirtin tyyppimerkintä on 2081. | ||||
|
18.08.2012 17:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ota se kunnianosoituksena. Suomalaisten kykyyn ymmärtää englantia tai norjaa edes tuon verran voi norjalaisten mielestä luottaa riittävän hyvin, ettei ongelmaa ole. | ||||
|
15.08.2012 05:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noin 70 cm on korkeusero kuormaulottumien välillä. | ||||
|
13.08.2012 21:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oli muuten todella jalkaanmenevää ryttyytystä tällä vaunulla kulkeminen. En tiedä olenko hullu, mutta tekisi mieleni kokeilla pitemmänkin matkan matkustamista tällaisella. Ja sitten myös ensimmäisen luokan vastaavalla, joka sekään ei kovin rauhallisesti kulkene. | ||||
|
|
13.08.2012 01:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos tämä on se vaunu, jota tuupittiin yksinään pienellä veturilla, kysyin tämän ja veturin valmistusvuodet veturinkuljettajalta. Vaunu vuodelta 1904, veturi vm. 1910. | ||||
|
08.08.2012 20:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Liettuan kärryt kulkevat 14% nopeammin, eli 140 km/h sijaan 160 km/h. Istumapaikkoja liettualaisessa EJ575:ssä on kuusi vähemmän kuin tässä ČD:n 471:ssä. Sähköjärjestelmissä lienee omat eronsa, koska siinä missä tšekkihärveli syö vain tasavirtaa, liettualaisilla on käytössään vaihtovirtavehje. Slovakian vastaavissa puolestaan on kaksivirtajärjestelmät ja ykkösluokan paikat puuttuvat. | ||||
|
08.08.2012 20:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| jouni: Liikenteessähän Saksassakin on niitä "Alle Richtungen" -kylttejä. Baijerissa tuntuivat olevan suosittuja. Niitä kun näkyi, oli 1/3 todennäköisyys sille, että kannatti ajaa kyltin osoittamaan suuntaan, kun halusi jonnekin muualle kuin kylään, jonka tienoilla kyltti sijaitsi. Eräs hollantilaiskaverini kun muutti vapaaehtoisvuottaan Helsingissä suorittamaan, ihmetteli kovasti, että "mahtaa tuo Keskusta-Centrum olla aika merkittävä paikka, kun sinne on viitoitus ihan lentokentältä asti!" | ||||
|
29.07.2012 23:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Alle 15-vuotiailta on hauska arvuutella, missä maassa tuo kuva on mahdettu ottaa. Kirjaimet VR pitää toki peittää, mutta muuten tunnistamattomuus on jo taattu :) | ||||
|
|
28.07.2012 18:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tähän kun ei ole ilmestynyt kolmeen vuoteen kommenttia, ajattelin pompsauttaa tämän näkyville. Kiva nähdä tuollainen vanha kartta, nääš :) | ||||
|
28.07.2012 18:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksiköhän tämä kuva löytyi haulla https://vaunut.org/kuvat/?maa=162&t=l%25C3%25A4hijun&p=2 ? | ||||
|
27.07.2012 03:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei näytä hirveän raskaasti lastatulta. Mitä sillä oli kyydissä? | ||||
