916-147701 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.04.2011 15:45 Tuukka Ryyppö  
  Tai sitten on tarkoitus jollain aikataululla vaihtaa koko matkalle 60-kiloiset. Ehkäpä samalla kun raiteet on muutenkin syystä tai toisesta revittävä ylös. Jokainen muutos on aloitettava jostain, ehkä tässä nyt on kyseessä muutos joka on aloitettu tästä. Voi myös olla, että keyemmät kiskot olivat tilapäisesti loppu tai raskaampaa saatiin jostain, oletettavasti hämmentävästä, syystä halvemmalla kuin kevyempää.
kuva 26.04.2011 11:03 Tuukka Ryyppö  
  Kaipa Sn200:sta on hyötyä ajettaessa aikataulua kiinni.
kuva 23.04.2011 00:11 Tuukka Ryyppö  
  Venäjällä ollaan juuri maalaamassa koko matkustajaliikenteen kalustoa harmaapunaiseksi, riippumatta siitä, minkätyyppinen linja on kyseessä. Saksassa kaikki DB:n junat ovat punaisia (taajikset) tai valkoisia (IC:t ja ICE:t), eli sielläkin on ylimaalattu aika paljon. Muita maita ei sitten tulekaan mieleen.
kuva 22.04.2011 13:35 Tuukka Ryyppö  
  Tuolla setillä ei Brysseliin ajeta, koska siellä on vallalla 3 kV tasavirta. 1,5 kV on käytössä Alankomaissa ja etelä-Ranskassa, 15 kV taas saksankielisissä maissa, norjassa ja ruotsissa. Standardivirtajärjestelmä 25 kV sitten on käytössä vähintään suurnopeusradoilla suurimmassa osassa Eurooppaa, myös Ranskassa ja Italiassa. Väittäisin, että kuvan juna on joko nelivirtajuna tai syö virtoja 1,5 kV, 3 kV ja 25 kV.
kuva 21.04.2011 00:56 Tuukka Ryyppö  
  Niin, tässä kuvassahan perspektiivi hämää aika jännästi. Virroitin on kyllä yläasennossaan, mutta veturin yllä ei ole ajolankaa. Ajolanka, johon virroitin perspektiivin vääristymisen vuoksi näyttää koskettavan, kuuluu itse asiassa veturin toisella puolella olevalle, kauempana olevalle raiteelle. Tämä keskimmäinen raidehan on näemmä sähköistämätön.
kuva 20.04.2011 17:02 Tuukka Ryyppö  
  ..ja epätarkka kuva ;)
kuva 19.04.2011 22:45 Tuukka Ryyppö  
  Mä juuri tätä kuvaa katselin, että kyljestä päin katsoen vihreä maalaus on paljon onnistuneempi kuin punainen. Jos värittäjällä vaan ei olisi kummaa dogmaa siitä, että raidan on oltava täysin yhtenäinen ilman mitään poikkeuksia, voisivat veturien keulatkin näyttää hyviltä.
kuva 19.04.2011 13:19 Tuukka Ryyppö  
  hIENO KUVA!
kuva 15.04.2011 10:13 Tuukka Ryyppö  
  Ainakin VR:n siipipyörälogo hävisi kaikista kohteista, joissa se oli ollut käytössä näin näkyvästi ja korvautui tällä kuvassa näkyvällä. Tästä voidaan päätellä, että vastaava saattaisi tapahtua tälle uudemmallekin logoversiolle, vaikka sen vaihtoon ei varsinaisesti tarvetta olekaan, etenkin kun tämä logo eroaa varsin vähän uusimmasta.
kuva 14.04.2011 11:33 Tuukka Ryyppö  
  Ylipäätäänkin Suomen asematiedotuksen taso on erittäin merkittävästi heikompaa kuin se voisi vähäisellä lisävaivalla olla. Ala-arvoista se ei ole, mutta tasossa olisi merkittävästi korotettavaa. Enneviraston (tai miksei VR:nkin, joka voisi edelleen osoittaa vaatimuksia Ennevirastolle) olisi hyvä hankkia DB:oltä poikkeustiedotuskoulutusta tai selvittää, mistä DB on omansa saanut. Monessa asiassa DB hoitaa asiansa päin seiniä, mutta poikkestiedottamisessa se on erittäin taitava. Tämä on tullut selväksi Berliinin liikenteen sekoillessa sekä Berliinin ympäristön rapistuneen rataverkon korjaamisesta aiheutuvan poikkeusliikenteen kanssa. Sekä firmat DB Netze Personenbahnhöfe (Henkilöliikenteen asemista vastuussa oleva tytäryhtiö) että DB Fernverkehr, DB Regio ja aiemmin DB Stadtverkehrkin ovat kaikki hoitaneet oman osuutensa erinomaisesti niin laiturilla pomppivan opastushenkilökunnan (ml. heidän havaittavutensa), suurten tiedotuskylttien, asemalla olevien kiinteiden opasteiden, aikataulunäyttöjen infon, junassa sekä asemilla tapahtuvien kuulutusten kuin tiedotusständien sisällä olevien tiedotusjulisteidenkin osalta. Saksasta pitäisi tuoda asemien tiedotuksesta vastaavia ihmisiä tutustumaan Helsingin käytäntöihin, kyltityksiin ja muihin ja huomauttelemaan kaikesta, mikä voisi olla paremminkin. Tämä tiedotuksen epäselvyys sen suhteen, mikä laiturin junista on se, johon aikataulunäyttö viittaa, on vain yksi esimerkki tiedotuskäytännöstä, jonka lähtökohta ei ole se, miten asiakas selviää mahdollisimman varmasti kohteeseensa, vaan miten tapahtuneesta ongelmasta saadaan kerrottua asiakkalle.
kuva 14.04.2011 10:55 Tuukka Ryyppö  
  Muuallakin maailmassa todella lähtee samalta raiteelta monia eri junia. Omat kokemukseni ovat Saksasta, jossa laiturinäytöissä itsessään lukee "2A" ja "2B", kun on kyse laiturin eri osista. Suomen käytäntö ilmeisesti viittaa laiturilla oleviin kirjainkyltteihin A-E. Koen tämän sekavammaksi, koska laiturilla olevasta aikataulunäytöstä ei näe esim. tuota yllä mainittua tekstiä "5D", vaan kyseessä on "Laiturin 5 osa D - ja vähän muitakin osia". Tähän tulisi saada korjaus. Mitä Helsingin asemaan tulee, aikataulunäyttöjen yhteyteen tulisi saada esim. lisänäyttö, jossa lukisi tarvittaessa kolmella kotimaisella, että "samaa laituria käyttää useampi juna, matkustajia pyydetään tarkkaavaisuuteen oikeaan junaan nousemiseksi." tai suomalaiseen tyyliin lyhyemmin: "Laiturilla useita junia - Tarkista määränpää junan kyljestä/keulasta".
kuva 12.04.2011 23:46 Tuukka Ryyppö  
  Oliko saapunut juna reippaasti myöhässä, vai miksi ei vaan toimita niin, että juna kääntyisi asemalla ja jatkaisi takaisin kohti itää?
kuva 10.04.2011 15:29 Tuukka Ryyppö  
  Ei, sen huippunopeus on vain 160 km/h. Kyse on ICM-junasta (lyhenne hollannin sanoista "InterCity-Materieel" eli "InterCity-kalusto"). Sitä käytetään ennenkaikkea IC-junissa, mutta myöskin joillain linjoilla taajamajunana (stoptrein). Wikipedia-artikkeli ICM-junista: http://en.wikipedia.org/wiki/NS_Intercity_Materieel .
kuva 09.04.2011 11:20 Tuukka Ryyppö  
  Eli ratikat ajanevat HBf:lle samoihin aikoihin kun Proxion ja TR aloittavat liikenteen Suomessa? ;) No joo, vakavammin ottaen.. Tossa välillä on Berliinin talous ollut totaalisen kuralla, mutta nyt se on taas aika hyvin kunnossa. U5:kin valmistuu täyttä häkää. Uskoisin, että rakentaminen todella saadaan käyntiin. Mielestäni Potsdamer Platzin suuntaan raahustava ratikkarata on sekin aika vakavissaan taas suunnitteilla.
kuva 07.04.2011 19:56 Tuukka Ryyppö  
  Päärautatieaseman suunnan laajennus on tulossa aika lyhyellä aikajänteellä. Noin vuosi sitten siitä ainakin uutisoitiin pian alkavana projektina ilman mitään epävarmuusmainintoja.
kuva 06.04.2011 21:52 Tuukka Ryyppö  
  Joskus aikanani sutaisin pikapikaa tällaisen: http://koti.mbnet.fi/tuukkar/ikumarsu.jpg . Liikemerkki joutuisi kai olemaan punainen? Joku saa kyllä tehdä parempilaatuisenkin version :)
kuva 06.04.2011 00:07 Tuukka Ryyppö  
  Eljaksen teoria kuulostaa mun mielestä vähän hassulta. Kai sitä nyt ennemminkin sitten kannattaisi jättää vehkeen alkuperäinen numeroteippaus jäljelle kuin korvata se toisella ja näyttää määränpääkilvessä kapineen numeroa. Etenkin kun tämä vaunu ei selvästikään ole aikeissa enää ikinä olla BVG:n liikenteessä. Berliiniläiskaverini kertovat, että näillä oli hurjaa matkustaa, koska ajomoottorien ylitehokkuuden takia lähdöt pysäkeiltä liimasivat matkustajat kiinni selkänojiin.
kuva 06.04.2011 00:04 Tuukka Ryyppö  
  Miten olisi IC-vaunu (kaksikerroksinen? :) ) maalattuna näyttämään puuvaunulta? ;)
kuva 06.04.2011 00:03 Tuukka Ryyppö  
  Toi on kyllä harvinaisen huono metroimitaatio. Olen yrittänyt helsinkiläiskavereiltani kysyä, että mitä tuon ratikan väritys tuo mieleen. Yksikään ei ole osannut sanoa. Äsken taas kysyin yhdeltä, tällä kertaa espoonlahtelaiselta, niin vastauksena tuli lähinnä hämmästyneisyyttä. Kun kerroin että ratikka yrittää leikkiä olevansa metro, hän sanoi: "heti kun sen sanoo, sen kyllä tajuaa". Aika pieleenmennyt mainosteippaus siis.
kuva 05.04.2011 21:40 Tuukka Ryyppö  
  Tässä vielä kuva samasta käytännöstä BVG:n omalla varikolla: https://vaunut.org/kuva/56316?u=250 .
kuva 05.04.2011 21:38 Tuukka Ryyppö  
  6664 on tuon kapineen numero BVG:llä. Ratikan ollessa varikolla sen linjakilvessä kerrotaan ratikkayksilön numero. Jostain syystä tätä näyttöä ei ole osattu kytkeä kokonaan pois päältä. Linjanumero näyttäisi olevan 2.
kuva 04.04.2011 23:22 Tuukka Ryyppö  
  Kunhan vihersusiin totutaan Suomessa kunnolla, täytyy esittää tämä kuva jollekin punavihervärisokealle ja käskeä häntä kuvailemaan veturin ulkoasua sanallisesti. Tai piirtämään veturi annetuilla väreillä, joihin kuuluu vihreä mutta ei punaista.
kuva 04.04.2011 09:11 Tuukka Ryyppö  
  Mielenkiintoinen muuten tuo viiva keskellä kapineen sarjamerkintää.
kuva 04.04.2011 09:10 Tuukka Ryyppö  
  Ajoittaisia pistokoetyyppisiä rajatarkastuksia toki tehdään kaikilla rajat ylittävillä linjoilla, myös esimerkiksi Alankomaiden ja Belgian tai Puolan ja Liettuan välillä. Arvaisin, että tällaiset pistotarkastukset tehdään Itävalta-Bratislava -liikenteen osalta liikkuvassa junassa.
kuva 04.04.2011 08:56 Tuukka Ryyppö  
  Kimmon liikennevalokysymykseen: Ampelmännchen oli Itä-Saksan standardiliikennevalo, eli jostain 70-luvun paikkeilta lähtien kaikki asennetut liikennevalot olivat sen tyyppisiä. Niitä on toki yhä jäljellä vaikka missä.
kuva 04.04.2011 08:55 Tuukka Ryyppö  
  Vielä kartta teemaan joukkoliikenne Berliinin jakautuessa.. Ratikkaverkko (hyvin hyvin laaja sellainen) vuonna 1949, eli sodan jälkeen, mutta ennen kuin neljä miehittäjävaltiota toden teolla riitautuivat: http://www.berliner-verkehr.de/trbilder/netz_bvg_1949.jpg . Itäpuoli ratikkaverkosta vuonna 1965: http://www.berliner-verkehr.de/trbilder/netz_bvb_1965.jpg . Näihin aikoihin oli jo aloitettu verkon purkaminen Länsi-Berliinissä. Ja sitten verkko nykyään, koska siinäkin näkyvät jaon jäljet: http://www.bvg.de/index.php/de/binaries/asset/download/21111/file/1-1 . Koska länsi teki Turut, nykyinen rataverkko on melko täysin itäsaksalaisten käsialaa. Ainoat länteen yltävä ratikkaradanpätkä on M13-linjan luoteispää, joka on Bornholmer Straße -nimisen S-Bahn -vaihtopysäkin länsipuolella entisen Länsi-Berliinin alueella, eli uudisrakennettua, sekä M10-linjan pari lännenpuoleisinta pysäkkiä, jotka nekin on rakennettu Saksojen yhdistymisen jälkeen. Yleisesti ottaen, mikäli on epäselvää, sattuuko sijaitsemaan entisessä idässä vai lännessä, voi katsoa, löytyykö lähikaduilta ratikkarataa vai ei.
kuva 04.04.2011 08:46 Tuukka Ryyppö  
  Joitain karttoja, joissa joukkoliikenteen kahtiajakoa ilmenee: http://www.schmalspurbahn.de/netze/BVB.jpg (S+U, itä, 1988), http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_1988BVG_klein.gif (S+U, länsi, 1988), http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_1982_klein.gif (S, molemmat, 1982), http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_1974U_klein.gif (U, länsi, 1974).
kuva 02.04.2011 23:16 Tuukka Ryyppö  
  Olisiko kyseessä kuitenkin partiointivälineen sijaan vain keino siirtää pieniä määriä ihmisiä raiteita pitkin paikasta toiseen ilman, että heidät voi ampua raidekulkuneuvon seinien läpi?
kuva 02.04.2011 22:40 Tuukka Ryyppö  
  Ilmakuva muuten on yhdyssana.
kuva 02.04.2011 22:32 Tuukka Ryyppö  
  "Ainoa itäjuttu" tosin on aika hassusti sanottu, koska jäljellä on kuitenkin aika liuta itätuotteita, joita voi nykyäänkin ostaa kaupasta samanlaisina kuin 80-luvullakin. Esim. keksimurutäytteisiä suklaapölpyröitä, sitruunalla maustettua cola-juomaa, hammastahnaa ja linssejä (ruoka-aine). Lisäksi tosiaan on tuo PIKO, joka sekin varmasti myy vielä joitain asioita, joita se möi jo parikymmentä vuotta sitten.
kuva 02.04.2011 11:35 Tuukka Ryyppö  
  Kehitin hypoteesin ja löysin sille wikipediasta vahvistusta: http://en.wikipedia.org/wiki/Berlin-Potsdam-Magdeburg_Railway#Developments_since_1989 . Eli kun Berliinin ja Hannoverin välille avattiin 1998 uusi suurnopeusrata, pääosa liikenteestä siirtyi sille. Kuvassa näkyvien puiden ikäkin viittaisi samaan. Eli paikalle on rautatieliikenteen osalta vähän käynyt Haapamäet. Ainut, että koska kaupunki itsessään on väkiluvultaan 2,3-miljoonaisen osavaltion pääkaupunki, sinne on silti jäänyt sekä liikenneyhteyksiä että elämää. Mutta, siinä missä ennen kaikki Berliinistä länteen suuntautuva liikenne kulki tämän aseman läpi, viimeisen kolmentoista vuoden aikana asemalle on kulkenut vain sellaista liikennettä, jolla pyritään hankkiutumaan nimenomaan Magdeburgiin tai sen lähialueille. Tässä vielä kartta: http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/germany/germany.gif . Katso kahta Berliinistä länteen lähtevää ratalinjaa ja totea, että niistä vähemmän kiemurteleva ei kulje Magdeburgin läpi. Samalla välillä, johon suurnopeusrata tehtiin oli ennenkin rata, mutta se oli melkoinen säkkäräkäkkärä, eikä siis käytännössä sama rata.
kuva 02.04.2011 11:13 Tuukka Ryyppö  
  Henkiin noita yrityksiä jäi sikäli, että monilla on yhä tuotantoa ilman, että ne kuuluvat mihinkään uusien osavaltioiden ulkopuolella toimivaan yhtiöön. VitaCola ja Zetti lienevät pari esimerkkiä tällaisten firmojen tuotemerkeistä. Ja taitaa olla myös Rot&Weiß -hamamstahnakin, ainakin tuubin ulkoasusta ja sisällön mausta päätellen. Valtio-omisteisena lienee pysynyt vain DBAG, joka siis on kai se ainoa asia, jossa molempia Saksoja kohdeltiin edes suunnilleen tasavertaisesti "jälleenyhdistymisen" yhteydessä. Eli DBAG on muodostettu yhdistämällä lännen DB ja idän DR samaan syssyyn 90-luvun puolivälissä, toteuttaen samalla aivan samantyyppinen yhtiöittäminen kuin VR:llä samoihin aikoihin. (Ja kun yhtiöittäminen tehtiin samoihin aikoihin VR:n kanssa, siitä seuranneet ongelmatkin ovat erittäin analogisia). DBAG on vielä toistaiseksi liittovaltio-omisteinen.
kuva 31.03.2011 14:46 Tuukka Ryyppö  
  Kyse on lähinnä siitä, että tuollaisia junia /on jo/ Suomessa :)
kuva 31.03.2011 14:13 Tuukka Ryyppö  
  Pubi ei ole adjektiivi, vaan substantiivi. Lisäksi ratikoiden suhteen junista puhutaan vain, jos raitiovaunuun on kytketty erillinen perävaunu tai vaunuja tai jos useampi raitiovaunu on kytketty yhteen.
kuva 31.03.2011 14:10 Tuukka Ryyppö  
  Kuten kuvasta näkyy, junassa ei ole konduktööriä. Eikä muuten kuljettajaakaan, mutta siihen ei Kimmo tainnut huomiota kiinnittääkään.
kuva 31.03.2011 12:54 Tuukka Ryyppö  
  Jospa kyse on vaikkapa tällaisesta? http://www.railfaneurope.net/pix/ru/diesel/TGM23/s_TGM23-012.jpg .
kuva 31.03.2011 12:42 Tuukka Ryyppö  
  Voisiko kyseessä olla ehkä jokin venäläisveturi? Dieselveturilla kuitenkin pääsisi Venäjän rataverkolta aika vaivatta Suomen rataverkolle joutumatta käyttämään kallista kaksivirtaveturia. Venäläisveturin käyttö voisi selittää tämän kuvan veturin ilmiselvän vihreyden ehkä kaikkein loogisimmin.
kuva 31.03.2011 00:25 Tuukka Ryyppö  
  Wikipedian mukaan SLM on myyty Stadlerille. SLM:n vanha tehdas Winterthurissa on yhä käytössä, nykyään Stadler käyttää sitä junakaluston huoltoon sekä uusien telien sekä kaksiakselisten veturien valmistamiseen. Re460-tuotantolinja sieltä on tietysti purettu pois jo kauan sitten, joten tehtaan olemassaolo sinänsä ei auta kovin paljoa.
kuva 31.03.2011 00:17 Tuukka Ryyppö  
  Höyryveturi toimii siten, että se keittää vettä, joka sitten höyrystyy. Olet joskus saattanut nähdä saman efektin vesikattilassa esimerkiksi kananmunia keitettäessä. Näin saatava höyry on sitten ohjattu erilaisten laitteiden läpi, jolloin höyry on saanut aikaan veturin pyörien pyörimisen. Sanassa "höyryveturi" sana "höyry" tulee siitä, että höyryveturit toimivat höyryn avulla. Ja höyryähän saadaan vedestä.
Kuvasarja:
Sm3:n ajopöydän detaljeja
 
 31.03.2011 00:12 Tuukka Ryyppö  
  Juna on varsin monimutkainen laite, jonka sujuvaan kuljettamiseen tarvitaan monenmoista laitetta. Näitä monia laitteita on junaa kuljettavan henkilön myöskin voitava jotenkin hallita. Tästä johtuen veturinkuljettajan käsien ulottuvilla on oltava huomattava määrä erilaisia painikkeita, vipuja, näyttöjä, valoja ja mittareita. Kullekin niistä on oma tärkeä käyttökohteensa.
kuva 31.03.2011 00:09 Tuukka Ryyppö  
  .Linkkien perään kannattaa ylipäätänsä laittaa aina välilyönti. Eli tässä tapauksessa linkki toimisi, jos linkin ja sulkumerkin välissä olisi välilyönti.
kuva 31.03.2011 00:08 Tuukka Ryyppö  
  Tämä on aivan erityisen hyvä esimerkki siitä, miksi suomen kielessä on erityisen tärkeää osata kirjoittaa yhdyssanat oikein. Niklaksen kirjoittamahan tarkoittaa, että erosta ei ole havaittavissa ainoastaan puolia, vaan ero on havaittavissa kokonaisuudessaan. Jäin aluksi ihmettelemään, että mikä ihmeen ero, pohtien junien mahdollista aiempaa naimisissaoloa, mutta hoksasin sitten, että Niklas vaan ei ole vaivautunut opettelemaan kirjoittamaan suomea.
Kuvasarja:
C36-7i 1505
 
 31.03.2011 00:06 Tuukka Ryyppö  
  Niin, ja siltä varalta, että hakutulokset tulevat koneellasi eri järjestyksessä, kyse on 4rail.net -sivustolla sijaitsevasta sivusta.
Kuvasarja:
C36-7i 1505
 
 31.03.2011 00:05 Tuukka Ryyppö  
  Selvitin tuon kapineen huippunopeutta. Osoittautui tavallista vaikeammaksi. Hakusanalla C36-7i WIKI löytyi kyllä artikkeli, mutta siinä ei kerrottu huippunopeutta. Voit vaikka katsoa itse. Kokeilin myös vasemman laidan erikielisiin wikeihin osoittavista linkeistä pläräillä, josko siellä jossain lukisi jotain huippunopeudelta, mutta eipä löytynyt. Seuraava oljenkorsi oli sitten katsoa osoitteesta www.railfaneurope.net, jossa yleensä on kaikkien eurooppalaisten vetureiden perustiedot. Mutta, tämän veturin huippunopeuden kohdalla sekin sivu näytti vain tyhjää... Katsos itse: http://www.railfaneurope.net/list/estonia/estonia_evr.html . Okei, sitten kolmas yritys. Pistin Googleen seuraavan hakusanan: C36-7i TOP SPEED. Sillä tärppäsikin sitten vihdoin. Sen viidentenä hakutuloksena ilmaantui sivu, jossa tuon veturin huippunopeus kerrotaan. Myös neljännessä tuloksessa kerrotaan huippunopeus, mutta siinä mailit tunnissa on muutettu kilometreiksi tunnissa väärin, eli siinä annettu tieto 130 km/h ei ole oikea. Siinä viidennessä hakutuloksessa oleva tieto kuitenkin on oikea, käy siis katsomassa siitä!
kuva 30.03.2011 23:51 Tuukka Ryyppö  
  Neuvostoliitossa harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kaikki matkustajajunat olivat vihreitä. Tämän värisiä vaunuja kulki Venäjältä Helsinkiinkiin kai vielä kun olit jo olemassa. Sotilaskäyttöön suunnitellut junat ovat tavallisesti harmaita vähän maassa kuin maassa - lukuunottamatta panssarijunia, jotka tavataan maalata maastoväreihin. Millähän perusteella junien väriksi on valikoitunut juuri tuo vihreä? Höyryvetureista? Miksi ne ovat yleensä nimenomaan vihreitä?
kuva 30.03.2011 23:48 Tuukka Ryyppö  
  Helsingin matalalattiaraitiovaunujen leveyden muuten selvitin pistämällä googleen hakusanaksi TRAM HELSINKI WIKI ja klikkaamalla ensimmäistä hakutulosta. Sen jälkeen valitsin avautuvan sivun sisällysluettelosta "Rolling stock" ja katsoin kohdasta Variotram.
kuva 30.03.2011 23:44 Tuukka Ryyppö  
  Pistämällä Googleen hakusanaksi WIKI TRAM BERGEN, tulee ensimmäisenä hakutuloksena sivu, jossa kysymyksiisi annetaan vastauksia. Ne löytyvät klikkaamalla artikkelin alusta linkkiä "Rolling stock" (tai suoraan tästä: http://en.wikipedia.org/wiki/Bergen_Light_Rail#Rolling_stock ). Sieltä ilmenee, että vaunu on 35 senttimetriä leveämpi kuin Helsingin matalalattiaraitiovaunut. Kapeuden ("laihuuden") vaikutelma tulee siis enemmänkin siitä, että raitiovaunu on suhteellisen korkea. "Rolling stock" -osion tokassa kappaleessa annetaan myöskin vastaus kysymykseesi huippunopeudesta ja kerrotaan lisäksi, millä nopeudella nuo raitiovaunut saavat enimmillään ajaa kaupunkialueella ja millä nopeudella varikkoalueella. Eli wikipedia-artikkeli auki ja vastauksia etsimään!
kuva 30.03.2011 23:37 Tuukka Ryyppö  
  Mitä tuosta junasta kaipaisit Suomeen? Pitäisikö Suomeen saada kaksikerroksisia IC-vaunuja vai Sr2-tyyppisiä vetureita? :) Vai pitäisikö niiden kaksikerroksisten IC-vaunujen vain olla metrin verran matalampia kuin ne Suomessa ovat?
kuva 30.03.2011 23:35 Tuukka Ryyppö  
  Missäs muualla tällaisia hybridejä on käytössä kuin muutamalla rataosalla Venäjällä? Ratikkamaailmasta olen pari kertaa tällaisesta kuullut, mutta junien osalta en ennen. Tanskassa tosin päästään lähelle, mutta sielläkään ei sama yksikkö händlää sekä sähköä että riisseliä.
kuva 30.03.2011 21:54 Tuukka Ryyppö  
  Tästä efektistä muuten näkisi erittäin mielellään videotakin :)
kuva 28.03.2011 00:17 Tuukka Ryyppö  
  Huh, osunut sormi väärälle napille. El19 minä mielestäni linkkaamaani tekstin mukaisesti tuohon kirjoitin, mutta näemmä sitten en kuitenkaan. Wikipedian mielestä tuon tyyppinimi olisi ylipäätäänsäkin "CE 119", mutta tuo lienee CargoNetin oman numerointikäytännön mukainen tyyppimerkintä. El19 olisi sitten kai Norjan rautatieviranomaisen nimitys kyseiselle menopelille. Emää ymmärrä, Norja on mulle yhä vieläkin niin terra incognita, ettei ole siihen kunnon kosketuspintaa.
<<   >>