![]() |
09.08.2021 14:08 | Tuukka Ryyppö | ||
Jos väitteet, että kapasiteetti on varattu ilman välipysähdystä, ovat totta, kyse ei ole ollut inhimillisestä ajatusvirheestä, vaan prosessipoikkeamasta. Rautatieoperaattorin ammattiosaamiseen kuuluu, että ratakapasiteetti varataan niin, että esim. matkustajapysähdykset varataan samalla. Tiedetään, että Ratakapasiteettiasiantuntijan/LIIKE-pääkäyttäjän tietojen perusteella Uudessakylässä ei ole ollut matkustajapalvelua, ja yllä kerrotaan lippuja myydyn silti Uuteenkylään. Kiinnostaisi tietää, miten monta minuuttia tuossa tarkemmin on ollut matkustajien poistumisen ja Allegron saapumisen välillä. |
||||
![]() |
08.08.2021 02:47 | Tuukka Ryyppö | ||
Uwe: Silloin kauan sitten, kun 25 kVAC järjestelmä tuli käyttöön, ei vielä osattu tehdä tasavirtaa riittävän suurella jännittellä. Nyt osattaisiin, mutta ei haluta taas keksiä uutta virtajärjestelmää. Ranskassa oli juuri pari vuotta sitten ideaa, että alkaisivat rakentaa 9 kVDC sähköjä rautateilleen, mutta käytännössä en kyllä usko tuon tapahtuvan. Siellä on jo nytkin kaksi sähköjärjestelmää, eikä kolmas ehkä hirveästi ilahduttaisi? | ||||
![]() |
08.08.2021 02:43 | Tuukka Ryyppö | ||
Täällä on tuon takia toimittu niin, että koko pyöräkaista (pyörätie) on korokkeen verran tietä korkeammalla, ja jalkakäytävä sitten taas saman verran pyörätietä korkeammalla. | ||||
![]() |
05.08.2021 22:47 | Tuukka Ryyppö | ||
Joona: Kyllähän valaistus akuilla toimii tuollaisen 30 minuuttia ihan ongelmitta. Käytännön kokemus on käsittääkseni ollut, että jos juna jää matkalle sähköveturin hajotessa eikä vaunuihin tule veturista sähköä, noin kahden tunnin kohdalla alkaa tulla ikävät oltavat IC-vaunussa. Ja jos nyt sitten jotenkin tuo kääntöaika Haaparannassa on liian pitkä aika vaunujen akuille (vaikka esim. Kouvolassa sama kyllä ajoittain onnistuu), sitten pidettäköön vaunustoa kytkettynä aseman sähköihin sen kääntöajan verran. Se aika minkä ajaa Tornio-Haaparannan kaakkoislaidalta sen lounaislaidalle, ei kyllä oikeasti voi olla mikään ongelma akuille. Tai jos on, niin sitten akkujen vakavasta puuttellisuudesta pitäisi tehdä jonkinlainen turvallisuuspoikkeamailmoitus kyllä! | ||||
![]() |
05.08.2021 22:41 | Tuukka Ryyppö | ||
Juhani: Juurikin noin. Se akku kestää merkittävästi pitemmän aikaa kuin välin Tornio–Haaparanta–Tornio ajamiseen tarvittavan ajan. Matka aika on jonkun 5 minuuttia, kääntöaika 25 min ja takaisin sähköjen alle taas 5 min. Tekee 35 min, jonka akut kyllä kestävät oivallisesti. Etenkin kun ilmastoinnin sammuttaminen 35 minuutiksi ei vaikuta käytännössä mitään mihinkään. Ja jos on jotain erityisempää jonka takia Haarapannassa jodutaan seisomaan ylimääräistä, niin sitten vaan kaapeli jonkun vaunun sieraimeen ja junan akkuja juottamaan. Ilmastoinninkin voi samalla kytkeä päälle sitten. | ||||
![]() |
05.08.2021 14:48 | Tuukka Ryyppö | ||
Joona: Ei kaadu, koska sähköttä ajettava matka on niin lyhyt, että se selvitään akuilla, ja Haaparannassa vieläpä voidaan pistää juna kiinni johtoon heti sen saavuttua, jos koetaan ovien avaamisen jotenkin vievän liikaa sähköä. Tuo muutama kilometri jouduttaisiin menemään ilman ilmastointia ja ehkä ilman mahdollisuutta vetää vessoja, mutta nuo nyt tuskin ovat mitään merkityksellisiä ongelmia? | ||||
![]() |
05.08.2021 01:30 | Tuukka Ryyppö | ||
No kappas! Mitenkähän tuossa on onnistuttu?! | ||||
![]() |
03.08.2021 23:48 | Tuukka Ryyppö | ||
Sami: Onhan Torniossa asema, nimeltään Tornio. Siinä ei tällä hetkellä pysähdy VR:n junia, mutta aika vähän aikaa sitten on pysähtynyt. Ja laiturit ovat paikoillaan ja asema siis ihan käyttökelpoisessa kunnossa. Ja asema on ihan yhtä lähellä keskustaa kuin aina ollut. Sitten seuraavana pysähdyspaikkana Tornio-Itäinen, jossa vaihtoyhteys Suomen juniin. Ja jatkaahan voi n. 25 km Kemiin asti, jossa lisää vaihtoyhteyksiä, kun Rovaniemen junat kulkevat siitä kautta. Ja haluttaessa voidaan edelleen jatkaa Ouluun. | ||||
![]() |
03.08.2021 19:40 | Tuukka Ryyppö | ||
Oula: Kyllä on. | ||||
![]() |
03.08.2021 19:20 | Tuukka Ryyppö | ||
Loogistahan tuo kazakstanilaisuus on, kun vaunut on Kazakstanin ja Kiinan rajalla kuormattu | ||||
![]() |
03.08.2021 19:16 | Tuukka Ryyppö | ||
Höh, hymiöt näemmä katkaisevat tekstin. Möh. Tuo siis jatkui niin, että arvelin todennäköisimmin kuvapalvelimen kaatuneen kesken pikkukuvan siirron palvelimelle. Se on ainakin täysin varmaa, että vika voi olla vain Vaunut.orgin palvelimessa, ei kuvaajan tai kuvan julkaisijan laitteissa. | ||||
![]() |
03.08.2021 19:14 | Tuukka Ryyppö | ||
Oletko ehkä unohtanut poistaa linssisuojuksen ennen pikkukuvan kuvaamista? | ||||
![]() |
03.08.2021 16:12 | Tuukka Ryyppö | ||
Rainer: Ainakin osa kalustosta on näemmä muutettavissa meidän raideleveydellemme ilman, että telejä tarvitsee muuttaa lainkaan. Vaikka tämä on ollut jenkkikalustoa, silti: Operailin kumpikin Suomessa käytetty veturityyppi on 1435 mm teleillä, joihin on ängetty 1524 mm pyöräkerrat sisään. Kun tuo kerran on mahdollista, kaluston saatavuus ei välttämättä ole lainkaan niin huonoa kuin on puhuttu. | ||||
![]() |
02.08.2021 21:26 | Tuukka Ryyppö | ||
Jonkun rikkaan mesenaatin pitäisi piffata kaksi kiskobussia. | ||||
![]() |
01.08.2021 23:33 | Tuukka Ryyppö | ||
Tuossa vielä kuva: https://vaunut.org/kuva/92913?maa=91 | ||||
![]() |
01.08.2021 23:20 | Tuukka Ryyppö | ||
Kyltissä on ihan selvä Latvian rautateiden ER2-juna. | ||||
![]() |
01.08.2021 23:18 | Tuukka Ryyppö | ||
Uwe, tässä kuva: https://vaunut.org/kuva/61400?u=250&paik=berliini | ||||
![]() |
31.07.2021 19:47 | Tuukka Ryyppö | ||
Ohjaamossa istuva jantteri vähän hämmentää. | ||||
![]() |
31.07.2021 13:56 | Tuukka Ryyppö | ||
Teemu: Kai junassa näkyy matkamittaristakin aika tarkasti, missä mennään? Kun veturi tulee vaihteeseen, katso lukema. Kun lukema on kasvanut junasi pituuden verran, viimeinen vaunu on saavuttanut vaihteen. Kokeneempi kuljettaja varmasti lukee maamerkeistä. Ja niin on tämäkin kai tehnyt, mutta unohtanut sitten junansa olevan pitempi kuin viimeksi. | ||||
![]() |
30.07.2021 18:53 | Tuukka Ryyppö | ||
...ja sitten kun pisti hakusanaksi "→ 7", löytyikin n. 1,5 tuntia etuajassa kulkenut siirto PM->ILR. Asia selvä. Nyt olen kartalla. Kiitos vielä, Onni! :) | ||||
![]() |
30.07.2021 18:51 | Tuukka Ryyppö | ||
Ahaa, en vaan ole osannut lukea tietoja oikein. Tuo VET on ollut jotain muuta, ja ohittanut tuon kohdan vasta pari tuntia myöhemmin. Se vaan on näkynyt klo 7 kohdilla olevana junana, vaikka todellinen ohitusaika oli n. klo 9. | ||||
![]() |
30.07.2021 18:49 | Tuukka Ryyppö | ||
Kiitos vastauksesta! Tuo näkemäni juna kuitenkin oli julian mukaan reitillä Vuosaari->Ilmala. Millä tämä selittyy? | ||||
![]() |
29.07.2021 21:01 | Tuukka Ryyppö | ||
Ei Tampere ole pääkaupunkiseutua. | ||||
![]() |
29.07.2021 00:55 | Tuukka Ryyppö | ||
Eljas, en usko että yhdenkään alan liike hyötyy siitä, että eteen ei pääse autolla. En usko edes niiden terassikapakoiden hyötyvän siitä. Sen sijaan liikkeet voivat hyötyä merkittävästikin siitä, että eteen pääsee erityisen vaivattomasti joukkoliikenteellä, polkupyörällä tai kävellen. Tuo hyöty on usein niin suuri, että se tekee järkeväksi vaihtokaupaksi sen, että noiden asiakasryhmien olosuhteiden parantaminen saattaa heikentää mudien asiakasryhmien olosuhteita. Usein on järkevää parantaa olosuhteita 4/5:lle asiakkaista, vaikka se sitten tarkoittaisi että 1/5:lle asiakkaista sitten olosuhteet jonkin verran heikentyisivät. Mutta ei silloin ole liikkelle hyötyä siitä, että paikalle ei pääse helposti autolla, vaan se on vain hyväksyttävissä oleva haitta muista päätöksistä. | ||||
![]() |
29.07.2021 00:50 | Tuukka Ryyppö | ||
Mutta sitten taas: Dr18-sarjassa on omat luotettavuusongelmansa, joista tärkeä osa käsittääkseni liittyy jotenkin ajomoottoreihin. Ovatkohan ongelmat sellaisia, etteivät ne ilmene C30:n ajomoottoreissa, vaikka ne ovat tasavirtamoottoreita kuten ČME3:nkin ajomoottorit? Se olisi oikeastaan ainoa argumentti Dr21:lle linjakäytössä sen sijaan, että sama hoidettaisiin LDz:n ja LTG:n ČME3-M:ien tyyppisillä vetureilla. | ||||
![]() |
29.07.2021 00:47 | Tuukka Ryyppö | ||
Arto: Jos niitä tosiaan olisi /vapaana/ sitten ehkä Dr21 voisi olla järkevä. Mutta, Operaililla on kai yhäkin ČME3-vetureita? Niistä voi rakennella Dr18:n tapaisia vetureita joissa olisi matalampi akselipaino. Ja tästäpä pääsenkin jänskään pohdintaan: Ihan samojahan ne eivät olisi, koska CZ Lokon tapa tehdä ČME3:sta Dr18 on ilmeisesti erilainen kuin Väinänlinnan veturisaneerauslaitoksen tapa tehdä ČME3-M (vaikka se tapa käsittääksenii CZ Lokon kanssa yhteistyössä onkin kehitetty(?)), ja ainakin Tapassa tehty Dr21 on pitkän pään konesuojan ritilöiden sijaintien perusteella hyvin läheistä sukua Väinänlinnan ČME3-M-vetureille, Jotka siis tavallaan ovat ja tavallaan eivät ole Dr18. Jos Tapa tekisi ČME3:n pohjalta Dr18-/Dr21-tyylisen modernisaation, sen luulisi tekevän sen samalla kaavalla kuin Väinänlinnan ČME3-M:t ja Dr21, eli erilaisiksi kuin Dr18, jolloin sen sarjamerkinnäksi joutuisi Suomessa kai tulemaan Dr18:n sijaan Dr22, tai mikä nyt seuraava vapaa merkintä olisikaan. | ||||
![]() |
28.07.2021 12:53 | Tuukka Ryyppö | ||
Tässä on nyt kivijalkaliikkeitten kannattavuutta parannettu ja joukkoliikenteen käyttäjämääriä saatu lisättyä. Tästä aiheesta tässä nyt keskustelemma. Argumentti oli, että näin ei olisi pitänyt tehdä, koska Ulvilassa on huono joukkoliikenne. Ja nyt laajennat, että myös Oulu ja Helsinki ovat tämän Hämeenkadun remontin kannalta relevantteja paikkoja ja jotenkin jopa vasta-argumentteja sille, että Hämeenkadusta tehtiin joukkoliikennekatuja. Asioiden välinen yhteys kuitenkin jää hämäräksi. | ||||
![]() |
27.07.2021 22:58 | Tuukka Ryyppö | ||
Mistä lähtien Ulvila on ollut osa Tamperetta? | ||||
![]() |
27.07.2021 10:34 | Tuukka Ryyppö | ||
Miten tämä kuvio toimii, kun tässä nyt näkyy siirto Vuosaaresta suoraan Pieksämäelle, mutta eilen aamuseitsemältä porhalsi Malmilla etelään päin VET Vuosaaresta Ilmalaan, koostuen deeveristä, metrosta ja keltaisesta vaunusta. Miksi välillä mennään suoraan ja välillä Ilmalan kautta? | ||||
![]() |
26.07.2021 23:32 | Tuukka Ryyppö | ||
Koko Oulu pyöräilee läpi talven. Ja Helsingissäkin näyttäisi onnistuvan ihan mukiinmenevästi. Nastarenkaat vaan alle ja menoksi! | ||||
![]() |
25.07.2021 17:14 | Tuukka Ryyppö | ||
Näistä sukupolvista keskimmäinen on vielä elossa. Sai haudata ensin vanhempansa, sitten lapsensa. Mitä sukupolvea Artic on? Samaa kuin Vario, vai uudempaa? | ||||
![]() |
25.07.2021 15:48 | Tuukka Ryyppö | ||
Tuo katu on muutettu joukkoliikennekaduksi. Se rauhoittaa katua merkittävästi, mikä kansainvälisen esimerkin perusteella lisää kivijalkakauppojen asiakasmääriä ja tulovirtaa huomattavasti. Tämä taas tarkoittaa, että, liiketilojen vuokria nostetaan, mikä voi tarkoittaa että osa kaupoista joutuu etsimään liiketilat muualta, ja niiden tilalle tulee sellaisia, joille hyvä sijainti on erityisen tärkeää. Sitä en toki tiedä, onko näin käynyt Tampereellakin, mutta aikamoinen kummajainen Hämeenkatu olisi, jos ei olisi. Kun nyt kuitenkin tiedetään, että ennen remonttia n. 70% Hämeenkadun kauppojen asiakkaista tuli paikalle kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä, joten noiden kolmen asiakasryhmän olosuhteiden parantaminen nyt ainakin väistämättä lisää asiakasmääriä. | ||||
![]() |
24.07.2021 01:16 | Tuukka Ryyppö | ||
Joitain eroavaisuuksia Dr18:aan. Selittyvätköhän ihan sillä, että tämä on ilmeisesti 3,3 metriä pitempi kuin Dr18? Mielenkiintoisia ovat ainakin tämän veturin konesuojan keskivaiheilla olevat ritilät, joita ei ainakaan samalla puolella ole Dr18:ssa. Dr18:ssa konesuoja näyttäisi olevan luokkaa 15 cm korkeampi kuin tässä. Ehkä siksi, että pidemmässä veturissa voidaan käyttää pituutta siihen, mihin lyhyemmässä tarvitaan korkeutta. Esim. pakoputki on hieman kauempana ohjaamosta kuin Dr18:ssa. Yllättävän monet ritilät ovat eri kohdissa, mutta sitten taas Latvian rautateiden ČME3M-vetureissa, jotka ovat samaisen ČME3:n pohjalta yhteistyössä CZ Lokon kanssa tehtyjä kuin Dr18, näyttäisivät ritilät olevan melko jetsulleen samoissa kohdissa kuin Dr21:ssä: https://trainpix.org/photo/269521/ . Sitten herääkin kysymys, miksi Dr18 on niin erilainen kuin LDz:n ČME3M? |
||||
![]() |
24.07.2021 00:51 | Tuukka Ryyppö | ||
Niinpä :) Toisessa vaakakupissa sitten taas on, että Dr21-sarjasta kuvia etsivä on hyvin todennäköisesti kiinnostunut saman sarjan samanlaisista vetureista ihan riippumatta siitä, onko kyseinen veturiyksilö joskus käynyt Suomessa vai ei. Ja tosiaan toistan: Jos tuo nyt tuodaan Suomeen, siitä tulee totta vie Dr21. Jos se palaa sitten takaisin Viroon, lakkaako se olemasta Dr21? |
||||
![]() |
23.07.2021 22:33 | Tuukka Ryyppö | ||
Asiaa alleviivaa vielä sekin, että Suomessa oleva Dr21-yksilö on Viron rekisterissä. Se on numeroltaan 98 26 0252 004, jossa tuo 26 kertoo maaksi Viron. | ||||
![]() |
23.07.2021 22:28 | Tuukka Ryyppö | ||
Tässäpä mielenkiintoinen asia: Onko joku syy, miksi ei olisi soveliasta merkitä tähän tägiksi, että Dr21? Lakkaako Dr21 olemasta Dr21, jos se joskus laivataan takaisin Viroon ja siirretään Operail Eestin kirjoille? | ||||
![]() |
23.07.2021 04:26 | Tuukka Ryyppö | ||
Miksi? Painoivatko liitevaunut liikaa suhteessa moottoritehoihin? | ||||
![]() |
23.07.2021 02:20 | Tuukka Ryyppö | ||
Onkohan se ollut liiankin pieni? Sehän on vain jonkinlainen deeverin murto-osa, eikö? | ||||
![]() |
22.07.2021 16:22 | Tuukka Ryyppö | ||
Kun on kovin vähän kalustoa, on hankittava kalustoa joka toimii jokapaikanhöylänä. Kalustoa, joka kykenee toimimaan koko rataverkolla ja jolla onnistuu sekä linja-ajo että vaihtotyöt. Lisäksi aloittelevan firman on väistämättä hankittava kalustonsa käytettynä, mikä entisestään kaventaa valikoimaa. Nyt kun vetureita on jo kuusi ja Fenniarailin tilanne aika vakaa, on kaksikin syytä miksi loput veturit voivat mielellään olla jotain kapeamman käyttöalueen vetureita kuin Dr18. Etenkin sähköveturit olisivat tarpeellisia, kun esimerkiksi tuosta Patokankaan junan reitistä kai 99% on sähköistettyä. Vainikkalan junat ajavat koko matkan lankojen alla. Lisäksi tosiaan Dr18 ei ole ilmeisesti ihan kaikkein luotettavin veturi. 1960-luvun tekniikka on 1960-luvun tekniikkaa. Nykyään osataan tehdä huoltovarmempaa. Joku uutena hankittava muutaman sähköveturin sarja lienisi järkevä. Tai ehkä toisaalta jokin Dr18:aa paljon pienempi kevyt vaihtotyöveturi? Diiseleitäkin kannattaa hankkia uusina nyt, kun firmalla on sen verran uskottavuutta että lainaa on mahdollista saada. |
||||
![]() |
21.07.2021 01:52 | Tuukka Ryyppö | ||
Ja tokihan veturin voi ostaa Unkarista, vaikka MÁV ei kyseistä veturityyppiä olisi Unkarissa ikinä käyttänyt. Onhan niitä muitakin firmoja. | ||||
![]() |
21.07.2021 01:43 | Tuukka Ryyppö | ||
Ainakin Liettuan rautateillä on ollut jokunen 1435 mm raideleveyden M62-veturi, joten miksei MÁV:lla voisi vastaavasti olla 1520 mm raideleveyden vetureita? | ||||
![]() |
17.07.2021 20:36 | Tuukka Ryyppö | ||
Suurin osa veturin tekniikasta on samaa kuin Dr18:ssa ja ulkonäkö on hyvin samankaltainen. Muita yhtäläisyyksiä kuin tekniikka ja ulkonäkö noissa ei sitten olekaan. Erilaista Dr18:n ja Dr21:n välillä on lähinnä telit ja ajomoottorit, jotka nekin ovat molemmat vanhaa tasavirtatekniikkaa. |
||||
![]() |
17.07.2021 00:56 | Tuukka Ryyppö | ||
Melkoinen numerointi yhtiöllä kyllä, kun yhdellä veturilla on viisi numeroa ja toisella neljä. No, toimii se noinkin toki :D | ||||
![]() |
16.07.2021 23:20 | Tuukka Ryyppö | ||
Täähän siis riippuu siitä, onko veturissa päämoottorilla, ohjaamolla, ohjauselektroniikalla ja polttoaineensyötöllä merkitystä vai ei. Ja myös siihen, mikä on ajomoottorien ja telien osuus veturin veturiudesta. Aika luova saa mun nähdäkseni olla, että tulkitsee Dr18:n ČME3:ksi tai Dr21:n C30:ksi. Mutta onhan niitä silti, jotka noin asian näkevät. | ||||
![]() |
15.07.2021 22:23 | Tuukka Ryyppö | ||
Ei ole harmillista. On oikein hienoa, että kuva on otettu ja julkaistu. Tässä ei ole vaihtoehtoina ollut, että kuva otetaan ja julkaistaan veturinumeroiden kera tai että kuva otetaan ja julkaistaan ilman veturinumeroita. Tässä on ollut vaihtoehtoina, että kuva kuvataan ja julkaistaan tai että kuva kuvataan mutta jätetään julkaisematta. En koe tätä lainkaan harmilliseksi, vaan oikein hyväksi asiaksi. Vielä täydellisempään suuntaan tilanne olisi toki, jos ne tunnistetiedot olisi nähtävillä, mutta kukin taaplaa tyylillään. Tulee jotenkin mieleen kolmivuotias lapsi, joka pitää mansikkajäätelöstä tosi paljon, mutta itkee mansikkajäätelöä syödessään että harmittaa kun ei saanut päärynäjäätelöä! Minä keskityn nauttimaan erinomaisesta mansikkajäätelöstä, oli päärynäjäätelö sitten vielä parempaa tai ei :) | ||||
![]() |
15.07.2021 13:36 | Tuukka Ryyppö | ||
Ne vanhat tyttö- ja poikakirjat on kyllä myös aivan infernaalista... öö, sanotaan vaikka että luonnonlantaa. Nykyään on aika merkittävästi parempaa luettavaa nuorillekin vihdoin :) Luokalle jäämisiä ja ehtoja jne. on yhä olemassa. Niiden nimet ovat muuttuneet, mutta silloin kun lapsen etu niitä vaatii, ne ovat käytettävissä. | ||||
![]() |
15.07.2021 08:09 | Tuukka Ryyppö | ||
Vanhojen lehtien mainoksia kun katsoo, niissä on merkittävästi enemmän yhdyssanavirheitä kuin nykyisissä mainoksissa. Mulle on muodostunut kuva, että ennen yhdyssanavirheitä tehtiin vielä merkittävästi enemmän kuin nykyään. Ero on siinä, että nykyään kaikkien eri ihmisten kirjoitustavat tulevat näkyviin netin takia. Ennen ne, jotka eivät osanneet kirjoittaa kunnolla, yksinkertaisesti eivät kirjoittaneet juuri mitään ikinä. | ||||
![]() |
09.07.2021 23:25 | Tuukka Ryyppö | ||
Tästä kuvasta saa 35 vuoden päästä ilkeän knopin aikaan! | ||||
![]() |
08.07.2021 22:48 | Tuukka Ryyppö | ||
Juhani: Ongelma on jo ratkaistu: https://www.youtube.com/watch?v=O6FDb2C-HHg | ||||
![]() |
08.07.2021 15:34 | Tuukka Ryyppö | ||
Asemarakennuskin näyttäisi olevan jo valmiiksi olemassa! | ||||
![]() |
08.07.2021 00:21 | Tuukka Ryyppö | ||
Jimi: Tuo on vaunun numero, ei vaunutyypin numero. 410 on järjestysnumero ja 7 on tarkistusnumero. Niistä ei ole hirveästi iloa haussa, ellei haluta hakea juuri tämän tietyn yhden vaunuyksilön kuvia. Jos vaunun numero on 61 85 8290 410, silloin vaunutyyppi on numeroltaan 61 85 8290. |