880-82025 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.12.2010 22:56 Tuukka Ryyppö  
  Pelkäätkö, että joku ajaa tasoristeykseen pysäköidyn veturin kylkeen?
kuva 15.12.2010 13:52 Tuukka Ryyppö  
  Olen ennenkin tiennyt, että näin on. Sen sijaan en ole koskaan ymmärtänyt, /miksi/ näin on. Jos rata kestää kovempaa nopeutta ja kalusto kestää kovempaa nopeutta, miksi paperi ei sitä kestä?
kuva 15.12.2010 12:11 Tuukka Ryyppö  
  Tuollainen pystyfillarikatos on aivan mielettömän hyvä kapine. Siihen mahtuu paljon polkupyöriä pieneen tilaan ja se on yllättävän helppo käytettävä - kunhan kropasta löytyy riittävästi senttimetrejä.
kuva 15.12.2010 12:08 Tuukka Ryyppö  
  On myös hyvä, että tieto on näin saavuttanut veturinkuljettajankin ;)
kuva 15.12.2010 00:53 Tuukka Ryyppö  
  Mikä niissä sitten käytännössä on vialla?
kuva 15.12.2010 00:52 Tuukka Ryyppö  
  Arvaisin, että marsukortilla tarkoitetaan tyyppikoulutusta Sr2-veturin ajamiseen.
kuva 13.12.2010 20:49 Tuukka Ryyppö  
  Jokunen viikko sitten kävi niin, että nousin junaan Tapanilassa ja lähestyessäni Puistolaa lampsin lipunmyyntiosastoon seutulippua ostamaan. Siellä istui lauma tarkastajia. Odottelin aikani ja niin odottelivat tarkastajatkin, välillä kohti takaohjaamoa pälyillen. Sitten juna saapui Tikkurilaan, minä poistuin junasta ja ostin Vantaan sisäisen lipun seuraavasta kapineesta. Dippaduu :)
kuva 11.12.2010 15:19 Tuukka Ryyppö  
  Tuota en, kaimaseni, usko. Jos kaikkien vihreiden palaminen yksistään tarkoittaisi sinulle lähtövärejä, laskisist lähtöväreiksi myös sen opastimen näyttämän, jonka Pendolino ohittaa keskellä linjaa nopeudella 220 km/h. Jotain muutakin syytä sinulla siis lienee siihen, että olet noita värejä lähtöväreiksi tullut kutsuneeksi :)
kuva 11.12.2010 15:14 Tuukka Ryyppö  
  Punavalkoiset Leopardit voisivat toimia yhtä hyvin kuin vihreät, jos Leopardeissa olisi joka väristä riippumatta hillittömän kirkkaat valot paistamassa joka suuntaan. Näin ei kuitenkaan asian laita tiettävästi ole, joten Leopardeissa itse maalauskuvio vaikuttaa näkyvyyteen ihan eri tavalla kuin junissa.
kuva 09.12.2010 18:25 Tuukka Ryyppö  
  Tuo viherpupun keula onnistui näyttämään livenä jotenkin paljon paremmalta kuin vorkissa näkemissäni valokuvissa.
kuva 09.12.2010 01:40 Tuukka Ryyppö  
  Vau, tämän takia mä niin tykkään vorkista! :)
kuva 08.12.2010 23:01 Tuukka Ryyppö  
  Oletuksesi, että maalauksen tarve on vain imagon muuttaminen vihreäksi, on pääosin väärä. Vaunuja on tarpeen maalata muutenkin, aivan kuten Topi sanoi, ja viherrys tapahtuu yleensä vasta silloin kun vaunu muutenkin maalattaisiin uudelleen.
kuva 08.12.2010 00:10 Tuukka Ryyppö  
  Useinhan hirvet tuollaisen ilmalennon päätteeksi jolkottelevat pois tapahtumapaikalta.
kuva 07.12.2010 20:46 Tuukka Ryyppö  
  Jos katsoo huolimattomasti, näyttää kuin pendolinon keula olisi liitetty toisen pendolinon vaunuvälin kohdalle, eli toisesta junista puuttuisi ainakin yksi vaunu.
kuva 06.12.2010 20:04 Tuukka Ryyppö  
  Kuvasta voi lisäksi päätellä kolmen tai neljän muunkin samiyksikön läsnäolon.
kuva 02.12.2010 22:21 Tuukka Ryyppö  
  No, talvella toki noin. Kesällä ei se yö ole niin suuri haittatekijä. Hyvä kuva kyllä, ei sen puoleen mitään!
kuva 30.11.2010 23:40 Tuukka Ryyppö  
  Berliinissä joutuu maksamaan kymmenen euron sakon, jos jää kiinni tupakoinnista laiturialueella. Tämän tapahtuman olen nähnyt omin silmin kerran. Sakko maksettiin paikalla käteisellä (siitä sai toki kuitin ja käteisellä maksaminen paikan päällä tuntui olevan vakio toimintamalli).
kuva 30.11.2010 23:38 Tuukka Ryyppö  
  Yöaikaan toki puolet kalustosta lojuu säilytysraiteella Pietarissa ja toinen puolet Ilmalassa.
kuva 30.11.2010 10:56 Tuukka Ryyppö  
  Yritin joskus tätä kuvaa hakea, mutta en löytänyt. Nyt osui satunnaiskuvana kohdalle ja selvisi, miksi tätä ei haulla löydä. Voisiko kuvatekstin sanan "Tolsoi" korvata sanalla "Tolstoi"? :)
kuva 30.11.2010 00:20 Tuukka Ryyppö  
  Ihan pomppaa tuo keskellä oleva teksti "Please use the designated smoking areas" -teksti tuolta saksantaidottoman matkailijan silmään ;)
kuva 29.11.2010 23:48 Tuukka Ryyppö  
  Tuskinpa EU määrittää myöskään piipityksen sävelkorkeutta sun muuta. Kaipa siitä saisi tehdä kivankuuloisenkin? Tässä muutamia esimerkkejä. En ole ihan varma, onko se S-Bahnin "Tii-daa-doo" nykysäännösten mukainen, koska kalusto on niin vanhaa, mutta ainakin se viimeiseten joukossa oleva ratikan ovimerkkiääni on aika kiva. http://www.youtube.com/watch?v=d2Spdjt3khA&feature=related .
kuva 29.11.2010 23:33 Tuukka Ryyppö  
  Jos tarkkoja ollaan, samana päivänä ajettiin tuo väli ensimmäistä kertaa sähkövetoisena. Sähköistyksen valmistumisajankohdasta sinänsä kilpi ei kerro mitään.
kuva 29.11.2010 02:56 Tuukka Ryyppö  
  Hyvin näkyy, kyllä palvelu mun mielestäni on ihan selvästi ylhäällä.
kuva 28.11.2010 20:45 Tuukka Ryyppö  
  Ah, eli koska Allegro ei aja Venäjällä yli kolmea tuntia, tuota mahdollisuutta ei tarvitse olla?
kuva 27.11.2010 18:57 Tuukka Ryyppö  
  Mihin tässä muuten mahtuu seisomaan, jos tahtoo seisaaltaan ajaa? Onko istuin vedettävissä taaemmas?
kuva 27.11.2010 18:56 Tuukka Ryyppö  
  Mitäs sillä saavutetaan, että tuon istuimen saa tuohon asentoon? Voi ajaa vatsallaan makoillen?
kuva 27.11.2010 18:52 Tuukka Ryyppö  
  Koska 1100mm on paljon mukavampi matkustajille, arvaan ma. Mua ihmetyttää, miksi laitureita ei voida korottaa tuollaisiksi, millaisia ne Venäjällä ovat. Täysmatalalattiaisuus on kiva asia :)
kuva 24.11.2010 20:42 Tuukka Ryyppö  
  Sivun http://eng.rzd.ru/isvp/public/rzdeng?STRUCTURE_ID=4144 mukaan Junamaateista voi ostaa lippuja Allegroon.
kuva 23.11.2010 21:04 Tuukka Ryyppö  
  Keskustelu jatkukoon tuolla: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=2571.msg16757
kuva 23.11.2010 20:56 Tuukka Ryyppö  
  Miten ihmeessä englannin osaaminen ajaa alas suomen kieltä? No joo, avaan yleisen keskustelun puolelle tästä keskustelun, voidaan jatkaa siellä. Musta alkaa vähän tuntua, että englannista on tässä keskustelussa muodostunut melkoinen nakkiputka.
kuva 23.11.2010 20:52 Tuukka Ryyppö  
  Hä? Mikä viimeisimmistä viidestä kommentista oli mielestäsi se turha? Omasi tulkitsisin tämän keskustelun tähän mennessä turhimmaksi kommentiksi, tosin en silti sanoisi että sinun olisi pitänyt jättää se kirjoittamatta.
kuva 23.11.2010 20:51 Tuukka Ryyppö  
  Tuollaiseenhan saisi rakennettua mukaan myös ruuvikytkinominaisuuden. Vai eikö sille olisi tilaa?
kuva 23.11.2010 20:48 Tuukka Ryyppö  
  Harri: Mikä on sitten se vieras kieli, jota kiinalaiset puhuvat paremmin kuin englantia? Väitän että sellaista ei ole. Eli jos haluamme olla yhtä hyviä kuin kiinalaiset, lopetamme vieraiden kielten opetuksen ja sillä hyvä. Sitten ei enää tarvitse harmitella, että kyltit ovat jollain imperialistisella englannilla, kun ne ovat vain ja ainoastaan suomeksi, paikoin ehkä tsägällä myös ruotsiksi. Näinkö olisi parempi? Vai olenko vain ymmärtänyt kiinalaisten kielitaidon väärin?
kuva 23.11.2010 00:27 Tuukka Ryyppö  
  Eli todellakin tuo, että vaikka iso osa Saksassa asuvista puhuukin täydellistä turkkia, ei kannata olettaa pärjäävänsä Saksassa vain sen varassa, että osaa turkkia. Helsinginkin väkiluvusta noin 25000, eli 5%, puhuu venäjää äidinkielenään. Eipä heidän löytämisensä silti välttämättä helppoa ole. Tänäänpä muuten tuli taas eräs rouva Asema-aukiolla multa kyselemään täysin selkeyttämättömällä venäjällä, että missä olisi McDonald's, koska etsi mielestään sen vierestä lähteviä busseja. Itsepintaisesti hän oli sitä mieltä, että kyllä koko maailman pitää ymmärtää venäjää, kun asiasta hänelle mainitsin ;) Suomalaisten siis ilmeisesti tulisi hänen mielestään kaikkien osata sekä venäjää, englantia, viroa, ruotsia että vaikkapa myös ranskaa ja saksaa ;)
kuva 23.11.2010 00:20 Tuukka Ryyppö  
  Eihän sveitsissä suurin osa porukasta osaa kaikkia sen maan kieliä. Belgiassa walloonit eivät juurikaan puhu flaamia, flaamit tosin kyllä ranskaa. Molemmilta sujuu englanti kokemukseni mukaan varsin hyvin. Eli kaiken kaikkiaan aika tasan sama tilanne kuin Suomessa. Flanderissa ranskanosaaminen rinnastuu ruotsin osaamiseen Suomessa, saksan osaaminen taas viron osaamiseen Suomessa. Ja englanti on englanti. Walloniassa sitten ei varmasti kukaan puhu saksaa, vaan ranskan lisäksi ainoa mahdollinen kieli jolla saa asiat edes jotenkin hoitumaan on englanti. Tosin oma kokemukseni oli jopa Brysselissä, että ranskaa sielläkin lopulta joutui todella monen kanssa vääntämään, kun edes englannin vertaa ei vieraita kieliä osattu. Kansainvälisesti on yleensäkin erittäin poikkeuksellista osata edes kahta vierasta kieltä, saati kolmea. Jopa yhden vieraan kielen osaamisen kanssa on monissa maissa (esim. Ranska, Espanja, Puola, Italia, Unkari, Romania) vähän niin ja näin. Virossakin isolla osalla kansaa ainoa vieras kieli on venäjä tai sitten viro.. Kyllä mun mielestä Suomessa voidaan ylpeitä olla siitä, että osataan sentään englantia. Jos kansasta isompi osa olisi opiskellut vaikkapa espanjaa, he sitten eivät vastaavasti osaisi englantia. Olisiko tämä sitten edistystä nykytilanteeseen verrattuna? Jos yhdessä paikassa osattaisiin englantia, toisessa espanjaa, kolmannessa ranskaa, neljännessä venäjää, viidennessä italiaa ja kuudennessa viroa, yleisesti ottaen olisi hyvin vaikeaa löytää kauppaa, jossa kykenisi kommunikoimaan myyjän kanssa. Jos osaat espanjaa, siitä on apua yhdessä paikassa, mutta ei lopuissa viidessä. Ja sama myös englannin kanssa. Olisi aina 80% todennäköisyys siihen, että kaupan kieli ei natsaa oman vieraan kielen kanssa. Siksi on kätevää, että on otettu käytännöksi, että on yksi tietty kieli, jonka kaikki sitten opiskelevat voidakseen kommunikoida toistensa kanssa. En keksi, mitenkä tämän kätevämmin hoitaisi. Englannin korvaaminen muulla kielellä ei siis olisi pitkällä tähtäimellä kovin hyvä idea. Myöskään se, että englannin rinnalle opiskeltaisiin vielä yksi vieras kieli lisää, ei sekään ole realistinen ajatus, koska vapaa-ajalla ihmisillä ei yleensä ole sellaiseen kiinnostusta ja koulussa se lisäkieleen kuluva aika olisi jostain muusta opetuksesta pois.
kuva 22.11.2010 20:30 Tuukka Ryyppö  
  Varsin korkeat ovat laiturit.
kuva 22.11.2010 20:29 Tuukka Ryyppö  
  Seuraava kuva antoi sen verran pohjaa tutkimustyölle, että sain vastauksen. Kaluston sarjamerkintä on siis KRDI, valmistajana indonesialainen valtionyritys PT INKA. Näyttäisi olevan vuoden-pari vanhaa kalustoa.
kuva 22.11.2010 20:17 Tuukka Ryyppö  
  Onko kellään tietoa tämän valmistajasta?
kuva 22.11.2010 20:13 Tuukka Ryyppö  
  Tein käännöksen englanniksi, koska suomeksi käännettäessä tulee lisävirheitä siitä, että kaikissa käännöksissä on välikielenä englanti. Siitä päättelisin tuossa lukevan "Turvallisuuteen liittyen: --- Seuraa mottoa". Sana "motto" voisi tarkoittaa esim.: "sitä, mikä on sanottu" (eli ohjeita) tai "kuvaketta" (jollainen tuo 21 on)
kuva 22.11.2010 20:08 Tuukka Ryyppö  
  Ei siinä kyllä /aivan/ valtavan isolla missään Cx lue.
kuva 22.11.2010 19:57 Tuukka Ryyppö  
  Harri: Yritänpä selventää Topin sinänsä jo selkeästi sanomaa: Suomessa siis voi hoitaa asiansa yleensä kahdella kielellä: Suomeksi ja englanniksi, rajoitetusti myös ruotsiksi. Nimeä maa, jossa asiansa voi hoitaa sujuvasti myös jollain kolmannella kielellä. (Jos siinä onnistut, nimeä vielä viisi muuta sellaista maata). Useissa maissa ymmärretään vain ja ainoastaan kyseisen maan omaa kieltä, mihin verrattuna suomalaisten englannintaito on huomattava parannus tavanomaiseen verrattuna.
kuva 22.11.2010 19:41 Tuukka Ryyppö  
  Robert: Jos venäjä on ennen ruotsia, se lie nähty tarpeelliseksi, koska venäjänkielisiä matkustajia on tuossa junassa niin paljon enemmän kuin ruotsinkielisiä. Näiden kielten osalta ainakin on siis pistetty kielet siihen järjestykseen, miten paljon niiden tarvitsijoita junassa tavallisesti on. Sellaisia, jotka osaavat englantia paremmin kuin mitään muuta tarjolla olevaa kieltä on tuossa junassa (tai ainakin arvioin, että on) enemmän kuin sellaisia, jotka osaavat ruotsia paremmin kuin mitään muuta tarjolla olevaa kieltä. Kuvassa näkyvä ratkaisu on siis kaikenkaikkiaan varsin järjetön. Jos ruotsi halutaan pitää korkealla virallisen statuksensa vuoksi, sen kuuluisi olla heti suomen perässä samalla logiikalla, jolla suomi on nyt ensimmäisenä. Jos taas kielet ovat järjestyksessä sen mukaan, miten tarpeellisia ne ovat matkustajille (ilmeisesti kuitenkin sillä poikkeuksella, että liikennöijätahon toimintakieli on ensimmäisenä), ruotsin kuuluisi olla viimeisenä.
kuva 20.11.2010 01:33 Tuukka Ryyppö  
  Mielenkiintoinen tuo kielten järjestys. Suomen toinen virallinen kieli vasta venäjän jälkeen.
kuva 18.11.2010 20:39 Tuukka Ryyppö  
  Tolstoi on kuitenkin niin kallis, että käytännössä viipurilainen ottanee mieluummin ensin elektritškan Pietariin asti ja jatkaa sitten vasta sieltä yöjunalla Moskovaan.
kuva 18.11.2010 13:18 Tuukka Ryyppö  
  Häh? Eivätkö nuo laitteet nykyisellään kykene niitä lippuja myymään? Kummaa touhua. Ilmeisesti Venäjän liikenteen liput ovat kokonaisuudessaan Ekspress 3 -järjestelmässä, eikä mikään osa siitä ole suomalaisessa lipunmyyntijärjestelmässä (?), mutta ei yhteyden rakentaminen lipunmyyntiautomaateilta Ekspress 3 -järjestelmään mitään salatiedettä ole. Olisi muuten ylipäätään mielenkiintoista tietää, miten VR:n lipunmyyntijärjestelmä on toteutettu ja miten sen rajapinnat ulkomaisiin järjestelmiin on toteutettu. Kerran olen päässyt kansainvälisessä lipunmyynnissä kuulemaan, että ostettaessa lippuja esim. puolalaisiin juniin, kulkee varaus SJ:n järjestelmien kautta, mistä SJ perii jonkinlaisia korkeita käyttömaksuja, joista seuraa se, että Suomessa on maksettava lisämaksu kansainvälisiä lippuja ostettaessa. Myöskin idänliikenteen lipunmyyntijärjestelmä on VR:llä jostain syystä täysin erillään VR:n suomenliikenteen järjestelmästä, eikä järjestelmien välille ilmeisesti ole rakennettu minkäänlaista siltaa.
kuva 18.11.2010 12:50 Tuukka Ryyppö  
  Tuossa listassa oli kieltämättä tutunoloisia vetureita, toisaalta etenkin kaksi viimeistä linkkiä taas osoittavat hyvin sen, miten keskiohjaamoisen veturin muotokieli voi olla myöskin selkeästi erilainen kuin se VR:n keskiohjaamoisessa kalustossa on, mikä osoittaa että veturien muotoilussa todella kykenee olemaan sukulaisuutta muotokielen osalta. Sitä en tiedä milloinkaan väittäneenikään, että kuvan veturissa olisi kulku ohjaamoon käyntisillan kautta. Ainoa väitteeni on ollut, että MaK 800D:n ja VR:n vempujen muotoilu on niin samankaltaista, että vetureiden välillä on todennäköisesti tapahtunut suurissa määrin muotokielen lainaamista. Ennen kaikkea uskon tämän tapahtuneen siten, että Vv11-sarjan suunnittelun aikaan upouutta SJ:n T21:tä on käyty tutkailemassa. Ruotsin rautatiethän olivat monilla tavoin esimerkkinä Suomen rautateille. Tästä väitteestä olen edelleen johtanut päätelmiä: 1) Jos oletetaan, että Suomen keskiohjaamollisten vetureiden muotoilu on noudattanut yhtenäistä evoluutiota JA oletetaan, että Vv11:n muotoilu on surimmilta osin johdettu SJ:n T21:stä (eli MaK 800 D:stä), tästä seuraa loogisesti, että Suomen keskiohjaamollisten dieselveturien muotoilu on erään MaK:n tuotteen "jälkeläisiä" suoraan alenevassa polvessa. 2) Jos oletetaan, että MaK:lla ylipäätäänsä on vetureilleen jokin nimenomaan MaKn vetureille tyypillinen yleinen muotoilukieli, on T21 tämän muotoilullisen perheen edustaja. 3) Jos väittämät #2 ja #3 todetaan oikeiksi, siitä johtuu edelleen, että Valmetin dieselveturituotannon muotokieli on MaK:n käyttämän muotokielen suora perillinen. Tämä argumentaationi on murrettavissa kolmella tavalla: a) Osoitetaan, että SJ:n T21-veturin muotoilu ei ole voinut merkittävissä määrin vaikuttaa Vv11:n muotoiluun; b) Osoitetaan, että MaK:n keskiohjaamollisissa vetureissa ei ole mitään muotoilullisia piirteitä, joista ne voisi yleisesti hyvällä todennäköisyydellä tunnistaa MaK:n tuotteiksi; c) Osoitetaan, että Valmetin keskiohjaamollisissa vetureissa ei ole mitään muotoilullisia piirteitä, joista ne voisi yleisesti hyvällä todennäköisyydellä tunnistaa Valmetin tuotteiksi. Jos edes toinen näistä osoituksista onnistuu, se invalidoi koko päättelyketjuni. Lisäksi voi toki olla muitakin tapoja. Näin ensimmäisenä tulee mieleen sen osoittaminen, että nimenomaan T21:n muotoilussa ei ole kerrassaan mitään yhtäläisyyksiä muiden MaK:n vetureiden muotoiluun. Sen sijaan se, että otetaan sattumanvarainen MaK-veturi ja verrataan sitä sattumanvaraiseen Valmet-veturiin, ei ole toimiva tapa argumentoida teesiäni vastaan.
kuva 18.11.2010 01:53 Tuukka Ryyppö  
  Ei se pelkästä keskiohjaamoisuudesta ole kiinni. Konepeltien toteutus, pakoputken sijoitus, valinta tehdä konesuojasta niin matala, että sen yli näkee, kulku ohjaamoon käyntisillan kautta, Yhdennäköisyys vemppujen kanssa on paljon suurempi kuin keskiohjaamoisten vetureiden yhdennäköisyys vemppjen kanssa yleens on. Ja sitten on vielä tuo maalauskin.. Ja edelleen, deeverien muotoilu puolestaan on johdettu vempjen muotoilusta, siitä ei liene erimielisyyttä ainakaan? :)
kuva 17.11.2010 19:39 Tuukka Ryyppö  
  No, eikös Dv12 ole johdettu muotoilullisesti Dv15:sta?
kuva 16.11.2010 16:37 Tuukka Ryyppö  
  Eli Deeverin ulkonäkö on johdettu erään MaK:n tuotteen ulkonäöstä, minkä seurauksena Deeverin voi ulkoasunsa osalta tulkita MaK:n perheeseen kuuluvaksi (ehkä vähän meiningillä lapsen iskän reissujen tuottama Irlannin-veli ;)). Ei siis ole mitään ihmeellistä siinä, että Jokisen mielestä tämä veturi muistuttaa ulkomuodoltaan Deeveriä.
kuva 16.11.2010 16:34 Tuukka Ryyppö  
  Joo, siis käytännössähän Dv:n ulkonäkö ei ole kopio /tästä/ MaK:n mallista, vaan ennemminkin 800D:stä. (ja senkin muotoilua on lähinnä vain mukailtu vahvasti, eroja löytyy siihenkin) Tämä kuvan veturi kuitenkin noudattaa pääpiirteiltään samaa MaK:n muotoilulinjaa kuin 800D. Kuva MaK 800 D:stä: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:SJ_T21-66.JPG?uselang=fi .
kuva 16.11.2010 01:46 Tuukka Ryyppö  
  Tämän kuvassa olevan veturin ulkonäkö on erittäin samanlainen kuin deevereiden, koska kuvan veturin on valmistanut MaK ja deeverien ulkonäkö on kopioitu MaK:n vetureista. Tämä on siis erityisen huono veturipari sen osoittamiseen, että dieselkalusto ylipäätään on yksipuolista.
<<   >>