981-73541 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.09.2010 00:38 Tuukka Ryyppö  
  Tulee vähän kuubalaiset kamelibussit mieleen.
kuva 10.09.2010 20:17 Tuukka Ryyppö  
  Ei sen allergisuutta vielä tiedetä. Ehkä sillä on sähkö-, kiikku- ja matkustaja-allergiat, mutta voi olla, että ei ole. Kohtahan nähdään :)
kuva 10.09.2010 17:08 Tuukka Ryyppö  
  Missä maissa?
kuva 10.09.2010 17:08 Tuukka Ryyppö  
  Tällainen löytyi: http://service.nordea.com/nordea-openpages/fi/calculators/moneyValue.action?language=fi . Sen avulla vuoden 1990 310mk on nykyrahassa 72,26€.
kuva 05.09.2010 20:26 Tuukka Ryyppö  
  Eivät ne sinisiä ole vieläkään kaikkialla Berliinissä. Heikohko muistikuva sanoo, että jonkinlainen valkoinen olisi yleisempi.
kuva 05.09.2010 19:30 Tuukka Ryyppö  
  Väittäisin, että varsin varmasti itätuotantoa. En jaksa uskoa, että se voisi olla ajalta ennen toista maailmansotaa ja koska siinä ei ole linjojen numeroita, se ei voi olla myöskään jälleenyhdistymisen jälkeistä tuotantoa. Muistelisin lisäksi nähneeni samanlaisen näytön jossain kauhtuneesta asemasta otetussa kuvassa vorkissa. Kuva oli otettu alueella joka ennen kuului Harppisaksaan. Ennen Saksan jakautumista S-Bahn -linjoilla ei ollut numeroita, vaan junat ilmoitettiin ainoastaan määränpäittensä ja mahdollisesti yhden kautta-aseman avulla. S-Bahn -linjojen numerointi tuli Berliinissä käyttöön länsiosassa 80-luvun loppupuolella, kun lännen S-Bahn siirtyi DR:ltä BVG:lle. Sitä ennen kaikki rautatieinfrastruktuuri Berliinissä kuului DDR:ään - myös se, joka sijaitsi alueella joka muuten oli Länsi-Berliiniä. Berliinissä ei siis ole mitään länsisaksalaista S-Bahniin liittyvää tekniikkaa, joka olisi ilmestynyt sodan ja S-Bahnin BVG:lle siirtymisen välillä.
kuva 04.09.2010 10:50 Tuukka Ryyppö  
  Joo, toki. Ei sellaista S-Bahn -asemaa taida ollakaan, josta ei niitä yliteipattuja määränpääkylttejä löytyisi :) Mutta jännää, jos nuo "kuuntele kuulutuksia" ja "älä astu sisään" -tekstitkin on vaihdettu jälkikäteen länsifontille. Kai ne on.
kuva 04.09.2010 10:37 Tuukka Ryyppö  
  Tämä on ratkaisuna ilmeisesti sotia edeltävältä ajalta. Vastaavaa näkee useiden S-Bahn -asemien lisäksi ainakin Wittenbergplatzin ja Alexanderplatzin metroasemilla. Tämä kuvan taulu tosin lienee toki DDR-valmisteinen, koska samanlaisia löytyy pitkin itää, mukaanlukien Wuhletalin asema, joka on valmistunut vasta 1989. Fontti kuitenkin näyttäisi olevan länsisaksalainen (vai olenko vaan tosi huono typografiassa?)
kuva 04.09.2010 10:24 Tuukka Ryyppö  
  Suomessahan on usein lunta. Ehkä on tuuria ja joskus kahdesta viiteen vuotta kestävällä aikajänteellä Proxion hankkii Tauruksia. Siihenhän on melkein 50% todenäköisyys :)
kuva 04.09.2010 10:12 Tuukka Ryyppö  
  Tuo on kyllä jo oikeasti aika kaunis "biisi", joskin keskivaiheen epävireisyys vähän harmittaa.
kuva 04.09.2010 09:51 Tuukka Ryyppö  
  3xx3, tuplalaiturivalaisin, tupla-la ed. sanassa
kuva 03.09.2010 00:37 Tuukka Ryyppö  
  Jyhkeä kuva. Ei paha, ei paha. Ei paha. Hyvä. Hieno kuva. Katsoo mielellään. Kiitos. Hienon kuvan olet ottanut.
kuva 03.09.2010 00:34 Tuukka Ryyppö  
  Tässä vähän vastaavaa meininkiä 485-sarjalaisella: https://vaunut.org/kuva/59412?u=250&m=1 .
kuva 03.09.2010 00:30 Tuukka Ryyppö  
  Joka ei ranskaa(/englantia) riittävästi ymmärrä, hälle tässä käännös: "matkalla ... Tämä veturi kunnoittaa ympäristöänne"
kuva 03.09.2010 00:21 Tuukka Ryyppö  
  Kiva kuva. Avaruusmeininkiä :)
kuva 01.09.2010 10:54 Tuukka Ryyppö  
  Kyse lienee kuitenkin asemarakennuksesta, ei itse asemasta?
kuva 29.08.2010 23:43 Tuukka Ryyppö  
  Niinhän siinä sitten käy, että tasoristeyksessä tosiaan törmätään sitten paikalleen jähmettyneeseen joutseneen. Asian vuoksi olisi kai tarpeen tehdä tilanteen vakavuuden mukaiset toimenpiteet.
kuva 27.08.2010 12:46 Tuukka Ryyppö  
  Kyllähän se Suomessakin kannattavaa olisi, mutta asiat on hoidettu niin typerästi, että kuljetuksen tilaajalle raidekuljetus on kalliimpi.
kuva 27.08.2010 00:19 Tuukka Ryyppö  
  (ylläoleva viittaa siis kuvaan https://vaunut.org/kuva/64956 , jossa näkyy T46:ssa käytettävän samaa tyyppinumero-osaa "0000" kuin tämän kuvan IORE:ssa)
kuva 27.08.2010 00:18 Tuukka Ryyppö  
  Täh? Tuo ruotsalainen numerointi ei nyt kyllä oikein näytä järkevältä.. Tyyppinumero-osa on siis ilmeisesti ainakin MTAB:n kalustossa aina nolla ja yksilönumerolla ilmaistaan ohimennen myös kaluston tyyppi. IOREjen numerot ovat väliltä 101-126 ja T46-sarjalaisten ilmeisesti väliltä 001-004, eli tuo käytäntö ei ole käytännön tasolla mitenkään mahdoton. Mutta miten ihmeen väljästi se EVN-numerointisääntö on kirjoitettu, jos tuohon tyyppinumeroon saa merkitä kaikelle kalustolle saman tyypin? Vai onko tässä vaan jätetty EU-säännöt puolittain huomiotta ja tehty mitä lystää? Mitä tästä tykkää EU:n rautatieviranomainen? Sen tiedän, että tuon tyyppinumero-osan merkityksen saa kunkin maan rautatieviranomainen päättää itse, mutta saako rautatieviranomainen todellakin päättää myös, että tuo merkintä jätetään hyödyntämättä?
kuva 27.08.2010 00:08 Tuukka Ryyppö  
  Nojoo, tuo on sentään jotain. Mutta on se silti eri asia antaa _mallinumeroksi_ nolla kuin antaa _yksilönumeroksi_ nolla. Tässä on siis kuvassa tyypin 0000 veturi numero 002. Vähän samaan tapaan siis kuin miten vaikkapa tässä kuvassa on tyypin 155 veturi numero 263: https://vaunut.org/kuva/61276?m=1&maa=145 . Mallimerkintänä "ei mitään" on siis vähän hämmentävä, etenkin kun tuon numeron ainakin pitäisi olla valtion rautatieviranomaisen eikä operaattorin määrittämä. Miksi juuri modernisoitu T46 saa numeron nolla? Aiotaanko Ruotsissa mallinumeroida kaikki uudet veturityypit yksinkertaisesti juoksevalla numerolla nollasta alkaen, välittämättä siitä onko kyseessä diesel- vai sähkökalusto, moottorivaunu vai höyryveturi? Hieman sekavaa se olisi, jos vaikkapa Sr1 ei olisikaan Sr1, vaan 0000, Dr16 olisi sitten 0001, se sähködeeveri olisi saanut mallimerkinnän 0003, marsu olisi 0004 ja JKOY:n flirtit 0005.. Proxionin vetureille tulisi sitten saman kaavan mukaan mallimerkinnäksi 0006 ja varmaan myös 0007, jos järjestelydieselin hankkivat. 0008 lienisi sitten taas loogisesto jotain VR:n dieselkalustoa..
kuva 26.08.2010 20:56 Tuukka Ryyppö  
  HKL:llä oli aikanaan bussi numero 9800, 9900 tai vastaava, eli nollas kyseisenä vuonna hankittu bussi. Mutta mitä rautateillä on suomessa nollaksi numeroitu?
kuva 26.08.2010 20:31 Tuukka Ryyppö  
  Äh, sä et ole niin pihalla kuin nyt annat ymmärtää. Katso itse tuolta: http://www.bueker.net/trainspotting/maps.php .
kuva 26.08.2010 19:36 Tuukka Ryyppö  
  Raideliikennettä hyödyntäen, kunnianarvoisa hra. Tervo.
kuva 26.08.2010 19:14 Tuukka Ryyppö  
  Onko tämä vielä niitä saneeraamattomia siis, kun kamera löytyy?
kuva 26.08.2010 19:12 Tuukka Ryyppö  
  Tuolla toisessa kuvassa pohdin IORE-vetureiden EVN-numerointia. Olisikohan tuo taaemman telin yllä oleva teksti EVN-numero ja olisiko siitä tarkempaa kuvaa?
kuva 26.08.2010 18:50 Tuukka Ryyppö  
  Veturi ei ole SJ:n vaan Statens Järnvägar -yhtiön ja se on vain vuokralla SJ:llä. Tämä on havaittavissa kyljessä olevasta tekstistä "SSRT Rc6", jossa SSRT tarkoittaa Statens Järnvägaria. SJ:n omissa Rc6-vetureissa tuo lyhenne on "SJ Rc6". SSRT:n kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.statensjarnvagar.se/ , ja ne ovat luettavissa yläkulman linkkiä klikkaamalla myös englanniksi.
kuva 26.08.2010 18:45 Tuukka Ryyppö  
  Saksankielisessä wikipediassa kerrotaan IORE-aiheisessa artikkelissa, että 30 t akselipainoiset IORE:t varustettiin alunperin AAR-kytkimillä, mutta ne vaihdettiin myöhemmin koko muussa MTAB:n kalustossa käytössä olevaan SA3-kytkintyyppiin. 25 t akselipainoiset veturit on varustettu alunalkaenkin SA3-kytkimin. Tämän wikimaininnan mukaan siis kuvasarjan kalustossa olisi kaikissa vetureissa SA3-kytkimet.
kuva 26.08.2010 18:38 Tuukka Ryyppö  
  Mikä ihme on VR:n rautatieasema?
kuva 26.08.2010 18:34 Tuukka Ryyppö  
  Jotenkin taas nerokasta touhua, että radanvarresta radanvarteen kuljetetaan lasti osin siirtokuormaamalla se laivoihin. Asiat voisi hoitaa kansantaloudellisesti järkevämminkin..
kuva 26.08.2010 18:33 Tuukka Ryyppö  
  Aivan kertakaikkisen käsittämätön EVN-numero. Jos oikein näen, niin 92 74 0000 002 - 6 (vai onko vika numero 8?). Eli numeron kertomat tiedot purettuna: Operaattori: MTAB, Maa: Ruotsi, Veturin mallimerkintä: 0000, Veturin yksilönumero: 2. Mikä ihmeen 0000? Mitähän lukee IOREjen kyljissä?
kuva 26.08.2010 18:14 Tuukka Ryyppö  
  Sitäkö tässä nyt sitten pelätään, että joku törmää huomaamattaan tasoristeykseen parkkeeratun Pendon kylkeen, kun se sivusta katsoen niin hyvin sinne maastoon häviää?
kuva 26.08.2010 01:08 Tuukka Ryyppö  
  Huh-haa, enpä olisi tätä kuvaa pohjoismaiseksi arvannut!
kuva 26.08.2010 00:56 Tuukka Ryyppö  
  Kuva vastaavasta ratkaisusta muualla Euroopassa: https://vaunut.org/kuva/56314 .
kuva 24.08.2010 02:09 Tuukka Ryyppö  
  Budapestissäkin on vähän samaa meininkiä. Taitaa olla samoja vaunuja?
kuva 22.08.2010 00:20 Tuukka Ryyppö  
  Tämä on niin hieno esimerkki neukkulaisesta teollisuudesta, että vieläkin jaksaa ihmetyttää, vaikka jo ties kuinka monetta kertaa tämän kuvan näen. Kiitos kuvasta :)
kuva 18.08.2010 00:17 Tuukka Ryyppö  
  Ilmeisesti Spårakoffista kyse?
kuva 17.08.2010 17:46 Tuukka Ryyppö  
  Osasta koneita ei kuitenkaan ole mitään parempaakaan kuvaa, jolloin tällainen kuva, jossa kone näkyy vain vahingossa, voi olla se paras olemassaoleva kuva kyseisestä yksilöstä. Tällöin sen tägääminen on tietysti järkevää.
kuva 16.08.2010 23:30 Tuukka Ryyppö  
  Ainakin Saksan Hannoverissa vastaavaa on myös harrastettu. Yksi yksikkö Bremenistä, toinen Kölnistä, molemmat jatkavat yhdessä Berliiniin.
kuva 15.08.2010 17:28 Tuukka Ryyppö  
  Tällainen löytyi hakusanalla Chicago metro coupling: http://www.flickr.com/photos/27469320@N04/2659533151 . Tässä vorkkikuvassakin näkyy tuollaiset jouset, jotka tulevat reunoille estämään matkustajia heilumasta vaunujen välissä. Keskellä sitten näyttäisi tuossa linkkaamassani kuvassa olevan tuollaista ketjuhässäkkää, eli ylikulun suojasta tai vastaavasta tosiaan kyse.
kuva 15.08.2010 15:10 Tuukka Ryyppö  
  Ei ole kaukojuna tuossa linkin kuvassa, vaan aluejuna.
kuva 15.08.2010 14:57 Tuukka Ryyppö  
  Hyvin on myös saatu kalustoa mukaan kuvaan.
kuva 12.08.2010 00:04 Tuukka Ryyppö  
  Todella tunnelmallinen kuva. Harmi, ettei kommentteja ole tullut aiemmin.
kuva 11.08.2010 23:58 Tuukka Ryyppö  
  Kulosaaren asemaa remontoidaan tällä hetkellä todella kovalla kädellä. Samalla se myös katetaan kokonaan, eli lehtikeli ei sielläkään pääse olemaan ongelma. Siilitielläkin on seinät ja katto, eikä Rastilassakaan pitäisi mahdottomia ongelmia tulla. Oikeaan kohtaan onnistuu pysähtymään, jos junan keulan tullessa laiturin pään kohdalle on vauhtia lasissa 60 km/h. Ulkotiloissa metron suurin sallittu nopeus on 80 km/h, eli kovin paljoa ei vielä tuossa vaiheessa ole tarvetta jarrutteluun, jolloin myöskään asemien ulkopuolinen lehtikeli ei ole niin merkityksellinen asia.
kuva 11.08.2010 23:55 Tuukka Ryyppö  
  Tämä on raideliikenteeseen liittyvä aihe, joten ainakin https://vaunut.org/keskustelut luulisi olevan hyvä osoite. Toinen vaihtoehto on http://jlf.fi/ . Lehtikelihän on isompi ongelma muissa maissa kuin Suomessa, enkä ole kuullut tuollaisista ongelmista puhuttavan. Ehkä metro sitten osaa tarvittaessa ottaa vähän takaisin ja jos se on oikein hyvin ohjelmoitu, käskeä seuraavaa metroa aloittamaan jarrutuksen hieman aiemmin.
kuva 11.08.2010 23:19 Tuukka Ryyppö  
  Osaako joku sanoa tämän välivaunun pyöräratkaisusta?
kuva 11.08.2010 23:18 Tuukka Ryyppö  
  Vuonna 1999 Kajaanissa asui 30 ruotsinkielistä, eli heidän osuutensa väestöstä oli 0,1%. Lähde: Fennica.net.
kuva 11.08.2010 14:42 Tuukka Ryyppö  
  Tein vielä pienen kuvan näyttämään, mistä siinä sisäkaarteen puoleisen raiteen tiukkuudessa on kyse: http://koti.mbnet.fi/tuukkar/raideleveydet.PNG . Tuossa kuvassa siis punaiset viivat ovat leveäraiteiset kiskot, siniset taas kapearaiteiset. Kuvasta havainnollistuu, miten leveäraiteisen radan sisäkaarteen puoleinen kisko on jyrkemmällä mutkalla kuin kapearaiteisen, vaikka periaatteessa samasta mutkasta onkin kyse. Matkustusmukavuuden kannaltahan on kuitenkin huono idea yrittää tehdä radasta mahdollisimman mutkikasta..
kuva 11.08.2010 03:04 Tuukka Ryyppö  
  Sm1-kalusto on ollut käytössä pitempään kuin Sr1-kalusto. Ensimmäinen Sm1 on tullut käyttöön 1968 ja ensimmäinen Sr1 vasta viisi vuotta myöhemmin, 1973. Tieto Wikipediasta.
kuva 10.08.2010 01:43 Tuukka Ryyppö  
  Sen kääntömekanismin huolto muuten oli kokonaan Ruotsin vastuulla, vaikka ilmeisesti osa kääntyvästä osasta olikin Suomen puolella.
kuva 09.08.2010 23:04 Tuukka Ryyppö  
  Jaa, muinoin? Kai ensimmäiset radat kuitenkin olleet leveämpiä. Ja kapeitakin raiteita rakennetaan yhä vieläkin. Kapeaa rataa saa vedettyä vähän tiukemmille kurveille ja se mahtuu kapeampaan tilaan. Tietysti se juna itse vaatii jonkun leveyden, mutta se leveys voi hyvin olla vaikka jonkun rotkon yläpuolella, jos nyt ääritapaus haetaan. Tiukempien kurvien mahdollisuus johtuu siitä, että jos samanlaiseen kaarteeseen tehdään sekä leveä että kapea rata, leveän radan sisäkaarteen puoleinen kisko päätyisi kaartamaan tiukemmin kuin kapean radan sisäkaarteen puoleinen kisko. Ihan siksi, että leveäraiteisen kisko on kauempana radan keskilinjasta, eli kauempana kaarteen sisäreunassa päin. Ja siellähän mutka on tiukempi.
<<   >>