555-65909 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.03.2010 01:35 Tuukka Ryyppö  
  Jeeš, eli firman nimi on Bayerische Regiobahn. Se ei näy koskaan olleenkaan Veoliasta/Connexista erillinen, vaan Veolia perusti sen hoitamaan voittamaansa kilpailutusta tuolla linjalla. Wikipedia-artikkeli: http://de.wikipedia.org/wiki/Bayerische_Regiobahn , Tylsähkö kalustolistaus: http://www.railfaneurope.net/list_frameset.html , kotisivu: http://www.bayerische-regiobahn.de/tmpl/XStartPage____15992.aspx?epslanguage=ML .
kuva 26.03.2010 01:28 Tuukka Ryyppö  
  Mun silmääni tuo ovi näyttää aika kivalta. Räväkältä, mutta ei silti häiritsevältä. Sen sijaan punaisen ja vihreän sekoittaminen ei ole välttämättä mikään hirveän hyvä idea, jos näkyvyyttä tahdotaan saada aikaan.
kuva 26.03.2010 01:26 Tuukka Ryyppö  
  Tuo BRB on samalla tavalla tuohon merkattu kuin Veolian muidenkin tytäryhtiöiden logot. Väittäisin siis, että BRB tarkoittaa tässä Veolian ostamaa yksityisoperaattoria. Katsonpa kuitenkin vielä..
kuva 24.03.2010 11:17 Tuukka Ryyppö  
  Ainakin asialliset lainaukset ovat varmasti sallittuja. Isompienkin pätkien luulisi olevan hyväksyttäviä ei-kaupallisessa tarkoituksessa. Maailma on niin täynnä koko Wikipedian kopioineita sivustoja, että sen on pakko olla sallittua toimintaa.
kuva 24.03.2010 00:46 Tuukka Ryyppö  
  Ei kai tuollaisia valonheittimen vieressä olevia valoja venäläisissä junissa ole ollut sen enempää kuin suomalaisissakaan?
kuva 23.03.2010 23:59 Tuukka Ryyppö  
  Jotain akselikränää. Kaipa niidenkin kanssa on yritetty säästää huoltovälejä venyttämällä tai jotain. Nyt on tietysti S-Bahn Berlin EBA:n (EisenbahnBundesAmt, rautatievirasto) tarkassa syynissä, kun on huomattu ettei toiminnassa ole ollut juurikaan laillisuuden merkkejä. 90-luvun alusta asti jatkunut sekoilu loppuu kivuliaasti. Löysin mielenkiintoisen, VBB:n (paikallinen HSL-vastine) julkaiseman diagrammin S-Bahnin vaunumääristä tämän kaaoksen aikana. Sen mukaan vaunuja oli liian vähän jo ennen kuin niistä yksikään oli hajonnut :þ
kuva 23.03.2010 23:54 Tuukka Ryyppö  
  Njä. Sudesta tulee liiaksi Sr1 mieleen. Ja sen kanssa tuolla ei paljoa ole tekemistä.
kuva 23.03.2010 00:19 Tuukka Ryyppö  
  Koittakaas muuten saada liekkikeula ja Allegro samaan kuvaan. Sitä voi sitten 20 vuoden päästä hämmästellä.
kuva 22.03.2010 19:22 Tuukka Ryyppö  
  Katon korkeampi osa näyttäisi tulevan edessä pitemmälle kuin Sm3:ssa. Tuo ulkonäköön aika ison eron. Se näyttäisi muutenkin kulkevan katon päällä koko junan mitalta, toisin kuin Sm3:ssa. Vrt. vaikka https://vaunut.org/kuva/61146?tt=4&i1=Sm3 . Sm6 näyttää paljon jykevämmältä ja vähemmän lelumaiselta.
kuva 22.03.2010 17:41 Tuukka Ryyppö  
  On kyllä kumman kapeat ratapölkyt RHK:n radaksi. Veikkaisin jotain muuta sijaintia.
kuva 22.03.2010 11:45 Tuukka Ryyppö  
  Toivottavasti. Pysyväksi ei tällaista viritystä soisi.
kuva 19.03.2010 23:02 Tuukka Ryyppö  
  Ei, mutta saneeraus kertoo kaluston vanhenemisesta, eli hylkäyksen vääjäämättömästä lähestymisestä. Johan Sm1-kalustosta on osin päästy eroonkin. Ikävä ei tule, kunhan pari yksilöä jää molemmista sameista museoihin.
kuva 19.03.2010 17:57 Tuukka Ryyppö  
  Tässä 114 vuotta vanhassa joukkoliikennekartassa näkyy hyvin tuota rakennetta: http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_1896_klein.gif .
kuva 19.03.2010 17:07 Tuukka Ryyppö  
  Tässä linjakarttoja, joista näkyy Ostkreuz hyvin: Vuosi 84, DDR vielä voimissaan: http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_1984_klein.gif . Vuosi 88: Lännen olemassaolo jossainmäärin myönnetään, aluejunat mukana vihreinä: http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_1988_klein.gif . 90: Muuri murtunut, raja vielä olemassa: http://www.schmalspurbahn.de/netze/Netz_03_1990_klein.gif .
kuva 19.03.2010 16:15 Tuukka Ryyppö  
  Valokuva kyseiseltä laiturilta: https://vaunut.org/kuva/56320?u=250 . Kuvassa näkyy kuinka toisen suunnan raiteella ei ole laituria. Kuukkelikartasta voi katsoa, miten laiturille olisi tilaa ja mistä sille saisi johdettua kulkureitin. Toisella puolen laituria näkyy käytöstä poistetut raiteet, joille pääsy on estetty seislevyllä. Raiteet löytyvät yhä laiturin ohi sen päähän asti, mutta siitä eteenpäin ne, sekä toinen niiden alla aikanaan olleista silloista on poistettu.
kuva 19.03.2010 16:10 Tuukka Ryyppö  
  Laiturille on ollut tilaa vain toiseen suuntaan (kohti keskikaupunkia) kulkiessa. Toiseen suuntaan oli aiemminkin kuljettu pysähtymättä, mikä aiheutti joillekin ulkopaikkakuntalaisille matkustajille hämmennystä. Ennen kaikkea uskoisin ongelmia aiheutuneen, kun lentokenttäjunasta saattoi jäädä asemalla pois hostellin luona, mutta paluumatka lentokentälle ei onnistunutkaan samalta asemalta. Laiturilta ei käytännössä ikinä noussut kukaan kyytiin, koska se oli syrjässä muista laitureista ja koska sillä pysähtyi juna vain 20 minuutin välein, eikä juna mennyt mihinkään, mihin ei alemmalta laiturilta pääsisi noin neljän minuutin vuorovälein. Koska laituri oli aina 20 minuuttia kerrallaan tyhjillään, uskoisi siellä olleen silloin tällöin järjestyshäiriöitä, joskaan kyseistä laituria fanittavana en ikinä mitään häiriöitä nähnyt, mitä nyt pusikosta löytyi käytettyjä kortsuja. Ostkreuzilla junasta poisjäävät voivat vaihtaa edellisellä asemalla junaa laiturin yli, mikä ei ole aivan valtava vaiva. Kaiken kaikkiaan, pysähdys oli kohtuullisen turha (palveli 20 minuutin välein arviola 30 poisjäävää matkustajaa), aiheutti sekaannusta matkalaisissa ja mahdollisesti aiheutti järjestyshäiriöitä. Laiturissa on saattanut olla enemmän järkeä kun yhteys pohjoisen suuntaan vielä oli käytössä. Siinäkin suunnassa pysähdyttiin vain toiseen suuntaan, mutta pysähtyvä juna oli kehälle palaava, jolloin laiturin yli sai vaihdettua junaan, joka jatkoi kehää. Tultaessa lentokentän suunnasta se on voinut olla ihan järkevää. Ehkä.
kuva 19.03.2010 12:50 Tuukka Ryyppö  
  Saksassa on jossain määrin sama juttu kuin Bretagnessakin – ja kaikkialla paitsi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Kanadassa ja Venäjällä (ja ehkä Alaskassa). Ikkunat ovat ohuita ja kun ulkona on syksy, vilustuu suomalainen lämpimiin taloihin tottunut. Ehkä osasyy siihen, että saksalaisten on vaikea ymmärtää miten Suomessa voi kukaan asua on, että niin iso osa kansasta on tottunut huonosti eristettyihin taloihin. Saksalaisiin taloihin taitaisi Suomessa jäätyä elävältä.
kuva 19.03.2010 12:45 Tuukka Ryyppö  
  Itä-länsi -suunnassa kulkee ohi Puolaan suuntaava junaliikenne sekä Rummelsburgin varikolle rahjustavat IC- ja ICE-junat. Paikallisjunaraiteita löytyy itä-länsisuunnassa kaksi raideparia (koska liikennettä on Ostbahnhofille asti liikaa, että yhdellä pärjättäisiin). Pohjois-etelä -suunnassa kulkee lisäksi rata (Kehärata), jolta on myös yhteys itä-länsi -radalle (Kaupunkirata). Tämä yhteys on suljettu remontin ajaksi ja sen raiteet toistaiseksi purettu pois. Uudella asemalla kehälta kaupunkiradalle siirtyvät junat eivät enää pysähdy Ostkreuzilla. Aiemmin on löytynyt myös yhteys kehältä pohjoisesta tultaessa, mutta se on purettu kymmenisen vuotta sitten. Pohjois-etelä -suunnassa on kulkenut myös kaukojunaraiteet, kuten vielä googlen ilmakuvissa näkyykin. Niiltä on yhteys sekä Lichtenbergin asemalta alkavalle itäradalle, että S3-linjan vartta kulkevalle läskivyölle. Jos siis kaikki yhteydet laskee mukaan, on Ostkreuzista periiaatteessa päässyt yhteensä yhdeksään eri suuntaan.
kuva 19.03.2010 12:36 Tuukka Ryyppö  
  Berliinissä /oli/ reittitakseja joulukuuhun 2009 asti. Mikäli siis reittitaksilla tarkoitetaan sitä pikkubussijärjestelmää, joka ei oikeasti ole taksia nähnytkään ;) Kaupungin laita-alueiden yöbussilinjat toimivat aivan samalla tavalla kuin Venäjän marsut, Viron ekspress-bussit tai Kenian tai Bolivian vastaavat laitteet. Kyytiin avaamalla pakun liukuovi käsin, ovi suljetaan itse perässä (kun ensin on lyöty pää kattoon). Maksu hoituu kuljettajan olan yli. Nykyään nuo yöbussit on syrjäytetty virallisemmanoloisilla pikkubusseilla, joihin noustaan edestä ja joissa on käytävä bussin läpi. (eli samalla epähiivatilla kuin isossa osassa Pietaria ja Moskovaa nykyään) Vähän harmittaa, koska niissä uusissa ei ole tekokuituista seeprantaljaa sisustuksena :D
kuva 18.03.2010 14:57 Tuukka Ryyppö  
  Ulkomaisilta Helsingissä käyneiltä olen kysellyt, että kävivätkö Suomenlinnassa. Vastaus on ollut käytännössä aina kieltävä, koska eivät ole sen olemassaolosta tienneet. Helsingin turisti-informaatio on siis aikamoinen katastrofi. Ehkä sen saaren ainutlaatuisuudesta ja hienoudesta ei siten Suomessakaan lopulta tiedetä.. Eli: Jos joskus käyt Helsingissä turisteilemassa, käy ehdottomasti myös Suomenlinnassa. Se ei ihan turhan päiten ole Unescon maailmanperintökohde. Eikä maksa mitään, sinne vievä lauttakin on suora osa Helsingin joukkoliikennejärjestelmää, eli metrolipulla voi vaihtaa lauttaan. Varo kuitenkin, lauttoja on kaksi. Toinen niistä on näkyvämmällä paikalla mutta kallis, suunnattu tyhmille turisteille. Sata metriä edempänä on halvempi lauttalaituri. Ja tietysti vielä: Helsingissä ei missään nimessä kannata käydä turisteilemassa talvella, koska lumettomuuden riski on suuri ja Helsinki on talvella lumettomana aika karsea paikka. Jos joskus sinne päädyt pyörimään, kysele vaikka multa, että mitä kannattaa nähdä. Olen siellä matkalaisille kaupunkia jonkin kerran jo esitellyt, joten tatsia pitäisi olla :)
kuva 18.03.2010 14:49 Tuukka Ryyppö  
  Päijännetunneliko nykyään enää maailman toiseksi pisin? Mikä on pitempi?
kuva 18.03.2010 14:47 Tuukka Ryyppö  
  Hauskinta on, kun lämpö riittää lumen sulattamiseen, mutta meren läheisyys saa ilman silti tuntumaan hyytävältä. Näin saadaan aikaan Helsingin tavaramerkki: loska.
kuva 18.03.2010 00:03 Tuukka Ryyppö  
  Jos muuten innostaa nähdä Ostkreuzin asema ennen remontin alkua, voi sitä ihastella google mapsin avulla. Ja jostain Treptower Parkin kohdilta Schöneweiden suuntaan luulisi voivan nähdä yhä sähköistämätöntä sähkörataa, jossa ajojohtimien kannatinorret törröttelevät omalaatuisiin suuntiin.
kuva 17.03.2010 21:25 Tuukka Ryyppö  
  Nih, asemakatokset ovat turha keksintö, samaten puolet junavuoroista voisi hyvin poistaa. Ja ei kai yhdellä Suomen tärkeimmistä vaihtoasemista tarvitse ravintolaa tai muitakaan palveluja olla. Yksi kioski riittää.
kuva 17.03.2010 21:21 Tuukka Ryyppö  
  En nyt saanut kuukkelilta tunnustusta, vaikka sitä miten kidutinkin. Sen kuitenkin tiedän, että pohjois-etelä -tunnelissa ajettiin jalkapallokisojen aikaan vuosia sitten S-bahn -linjaa S21. Sitä ajettiin 15kV ajojohtimesta juovalla 423-kalustolla, jollaista oli vielä ainakin viime viikolla Berliinissäkin nähtävillä. Suurin osa Saksan S-Bahneista kuitenkin ottaa virtansa ylhäältä eikä sivulta.
kuva 17.03.2010 20:59 Tuukka Ryyppö  
  Hassua muuten, että käytit sanaa "Tunnelbana", koska se on käytössä vain Tukholmassa, vaikka siellä kolmesta linjasta vain yksi on oikea metro. Punaisella ja vihreällä linjalla niin pieni määrä asemista on maanalaisia, että on ihan naurettavaa sanoa niitä linjoja metrolinjoiksi. (vai?)
kuva 17.03.2010 20:10 Tuukka Ryyppö  
  Mika: Berliinin metrolinjojen pintaosuuksia: U1: 13 asemaa/8 maanpinnalla. U2:29/8 U3:15/6, U5: 20/9, U6: 30/3. Loput ovat kokonaan tunnelissa. Helsingissä on linjalla 14 asemaa, joista haarasta riippuen 6 tai 5 maanpäällisiä. Berliinin linjoista siis kolme on vastaavia. Eivätkö ne ole oikeita metroja?
kuva 17.03.2010 17:44 Tuukka Ryyppö  
  Mika: Ihan vaan sellaista kyselisin, että millä sä tuon väitteesi perustelet?
kuva 17.03.2010 14:11 Tuukka Ryyppö  
  Push-pull -junat poistuvat Berliinistä vähitellen kun aluejunaliikenteen linjoja kilpailutetaan. Ilmeisesti syynä se, että junia ajetaan joka tapauksessa vakiokokoonpanoilla. DB:ltä tulee parin vuoden sisällä liikenteeseen Talent 2 -sähkömoottorijunia, Arrivalle kuuluva ODEG taas saa liikennöitäväkseen muutaman HBf:nkin kautta kulkevista linjoista, tullen operoimaan niitä Stadlerin Dosto-kalustolla (joka ainakin ulkoisesti on kaksikerros-Flirt). Tällä hetkellä sekä Frankfurtista (Oder) eteläkautta Schöneweideen että pohjoiskautta Lichtenbergiin kiertävät linjat ovat ODEGin ajamia ja kun Ostkreuzin kautta kulkeva linja yhdistää nämä kaksi linjaa yhdeksi jättiläismäiseksi ringiksi, voisi odottaa ODEGillakin olevan mahdollisuuksia liikenteen voittamiseen. Toisaalta, kun tuo rinki kuitenkin on 70-prosenttisesti sähköistämätön, saatetaan Ostkreuzin kautta vetää joku muukin linja. Tuota pätkää ajetaan samalla kalustolla kuin nyt Königs Wusterhausenista itään päin, saattaa Ostkreuzin ylälaitureilla kuulla jatkossa vaikka dieselinmurinaa, vaikka sähköt löytyvätkin. Näinhän toimitaan Lichtenbergistä lähtevillä aluejunalinjoilla nytkin. Lopulta Ostkreuzille ilmaantuva kalusto taitaa olla vielä aika täysin auki. Jos ajetaan sähkökalustolla, ODEGin odottaisi ajavan Stadlereilla (Dosto tai Flirt), DB:n taas Bombardierin Talent-kalustolla. Jos liikenteen sitten voittaakin Veolia, jolla on nyt hoidossaan Ostbahnin liikenne sekä Karow'sta luoteeseen suuntaavat junat, voi kalusto olla vähän mitä vain. Tähän mennessä ovat ajaneet Siemensin Desiroilla. Jos liikennettä aletaan hoitaa dieseleillä, voi lopputulos olla vähän mitä vain.
kuva 17.03.2010 13:59 Tuukka Ryyppö  
  Väittäisiin että virtakiskot puretaan pois, kuten tehtiin Friedrichstraßelakin kun keskilaituri siirtyi jälleenyhdistymisen myötä takaisin kaukoliikennekäyttöön. En keksi mitään hyvää syytä virtakiskoja siinä pitää. Ja kuten SRS:n lättäretkeltä muistamme, virtakisko on ainakin Helsingina metrossa VR:n ATU:n sisällä. Virtakiskon ja ajojohtimen pitäminen samalla radalla on myös teknisesti hankalaa, eli tuo lisäkustannuksia, koska 15 kV ajojohtimen ja 0,75 kV virtakiskon paluujohdin on yhteinen (kiskot). Virtakiskon ja ajojohtimen pelittämisestä samalla raiteella artikkeli täällä: http://www.bueker.net/trainspotting/voltage_berlin.php .
kuva 17.03.2010 01:52 Tuukka Ryyppö  
  Oikeanpuoleinen tosin näyttää olevan vain kolme vuotta vanha. Sen valmistanut tehdas kuuluu nykyisellään Vosslohille.
kuva 17.03.2010 01:48 Tuukka Ryyppö  
  Sinänsäkin yhtäläisyyttä deevereihin on, että molemmat kuvassa näkyvät veturityypit ovat MaK:n tuotantoa, johon deeveritkin pitkälti perustuvat.
kuva 17.03.2010 01:43 Tuukka Ryyppö  
  Tästä kuvasta olisi saanut sellaisen knopin, ettei sitä olisi ikinä arvattu :D
kuva 17.03.2010 01:41 Tuukka Ryyppö  
  Eli rakennusjärjestys on seuraava: 1) Rakennetaan se kokonaan uusi osa asemasta siihen kuntoon että siinä voi pysähtyä 2) Siirretään S-Bahnit väliaikaisesti uusille laitureille 3) Puretaan vanha laituri pois 4) Rakennetaan vanhan laiturin vanhalle paikalle uudet laiturit 5) Siirretään S-Bahnit takaisin omille, uusituille laitureilleen 6) Rakennetaan S-Bahnien väliaikaisesti käyttämä osa asemasta täysin valmiiksi 7) Aloitetaan RE-liikenne Königs Wusterhausenin suunnasta Lichtenbergiin (tai ehkä suunnitelmat muuttuvat --> Gesundbrunneniin?)
kuva 17.03.2010 01:41 Tuukka Ryyppö  
  Eivät pohjoisempana, vaan idempänä. Ostkreuzin ylätasolle tulee nykyisen kahden sijaan neljä raidetta. Kuvan S-Bahn -juna käyttää tulevia kaukoliikenneraiteita, jotka kulkevat sen linjan vieressä, jossa S-Bahn -raiteet olivat johin ne muutaman vuoden sisällä taas ilmaantuvat. Vanha laituri oli aivan tämän uuden vierellä. Vanhan linjan jäänteitä on nähtävissä tässä kuvassa, ne ovat tuo sepelipäällysteinen pinta nyt olemassa olevan linjan vierellä. Kuvan taustalla näkyy jyrkkä S-Mutka, jota pitkin siirrytään kaukoliikenneraiteilta (joilla ei vielä kaukoliikenne liikennöi) normaalille S-Bahn -linjaukselle. Samanlainen löytyy toisestakin suunnasta.
kuva 16.03.2010 13:27 Tuukka Ryyppö  
  Jos sitä muuten joku ei kuvasta hoksaa, niin näkyvillä olevan Neuköllnin aseman takana rata haarautuu. Oikealle lähtee rata kakkois-Berliiniin, Schönefeldin ja Königs Wusterhausenin suuntaan, vasemmalle käännyttäessä ylitetään siltaa myöten oikealta tulevan radan toisen suunnan raide ja jatketaan sitten kehällä, palaten tasan 60 minuuttia myöhemmin tähän samaan paikkaan.
kuva 16.03.2010 13:24 Tuukka Ryyppö  
  Jokuhan sitä vorkissa sanoi, että Suomessa kulunvalvonta on niin uusi järjestelmä, ettei sitä enää ollut tarpeen sovittaa toimimaan siipiopastimien kanssa. Saksassa kulunvalvonta taas tuli käyttöön jo siipiopastinten aikaan.
kuva 14.03.2010 23:04 Tuukka Ryyppö  
  Mikko: Karelian Trains tuskin kyllä yrittääkään olla olevinaan yhtään mitään muuta kuin VR:n ja RŽD:n yhteistyöyritys. Se toinen yhtiö ei ole siinä mukana siksi, että haluttaisiin nuolla jotain virastotahoa, vaan koska junat ajetaan RŽD:n ja VR:n yhteistyönä. Ei se oikein tuntuisi järkevältä, että koko firma olisi kokonaan RŽD:n omistuksessa ja VR vain vikisisi. Mikä kalabaliikki sellaisestakin olisi Suomessa syntynyt... Jos kaksi rautatieorganisaatiota haluaa omistaa junakalustoa yhdessä, on järkevin tapa asian toteuttamiseksi yhteisyrityksen perustaminen. Ja yhteisyrityksessä yhdelläkään osakasyrityksellä ei voi olla sadan prosentin osuutta osakkeista.
kuva 14.03.2010 22:57 Tuukka Ryyppö  
  R tulee R-Kioskissa sanasta Rautakirja, sen sanan alkuperä sitten en tiedä. Tässä kuvassa muuten taitaa olla Suomen ainoa vessabaabuškatoimisto, vai onko jossain toinenkin?
kuva 14.03.2010 22:50 Tuukka Ryyppö  
  Milloinkas Kauniaisten asema on vaihtanut värinsä vihreäksi? Tuo väritys saattaisi selittää, miksi aina sekoitin Leppävaaran ja Kauniaisten asemat keskenään lapsena.
kuva 11.03.2010 13:59 Tuukka Ryyppö  
  Kiitos korjauksesta. Joko Hesarissa on ollut väärää tietoa tai muistan näkemäni kartan väärin. SRS:n sivuilla olevan kartan mukaan tuosta tosiaan pääsee nytkin kulkemaan. Uutena mahdollisuutena tulee yhteys Kauppatorilta Katajanokalle, mutta sitä tuskin ikinä tullaan tarvitsemaan. Ellei sitten jotain poikkeusliikennettä Skattalta Kauppatorille jos joskus jostain ihme syystä on Aleksilta ja Snellulta samaan aikaan kiskot poissa pelistä. Joukkoliikenteen kannalta hyöty siis on vähäinen, mutta jos ratikkaliikenne tosiaan vaurioittaa taloja Katariinankadulla, ei ratikkakiskojen siirtäminen ole välttämättä siltikään kannattamaton veto.
kuva 10.03.2010 23:09 Tuukka Ryyppö  
  Joona: Miten ihmeessä raitioliikenne vaikeutuu siitä, että mahdollistetaan ajaminen Kauppatorilta Hakaniemeen kiertämättä Mannerheimintien kautta tai siitä, että Kauppatorilla voidaan tarpeen tullen kääntyä myös etelästä tultaessa?
kuva 10.03.2010 14:01 Tuukka Ryyppö  
  Häh, missä virroitinkuvassa? Tästä kuvasta en kyllä ymmärrä, että mitä tuo kanki tuossa tekee, jos se ei ole pyörässä kiinni. Toisaalta, en myöskään ymmärrä, että mitä se tekee, jos se on pyörässä kiinni.
kuva 10.03.2010 13:57 Tuukka Ryyppö  
  Liian hyvä kuva. Robert on robotti. Siitä sen nimikin juontaa.
kuva 09.03.2010 17:28 Tuukka Ryyppö  
  Kiitos, ihan selkeää perustekstiä. Eli jotenkin vastaavalla tekniikalla taitaa toimia kuin munakello :)
kuva 09.03.2010 14:11 Tuukka Ryyppö  
  Siitä aukiajettavan rautatievaihteen perusasentoon palauttavasta jousimekanismista kuulisin mielelläni lisääkin. Mun kaikki kokemus aukiajettavista vaihteista on Helsingin ratikkaverkolla, jossa tuollaista ominaisuutta ei ole. Kertokaa siis, arvostettavat gurut :)
kuva 09.03.2010 02:05 Tuukka Ryyppö  
  Kuva, jonka nyt linkkaan, ei esitä aukiajettavaa vaihdetta. Se on kuitenkin kuva vaihteesta sopivasta kuvakulmasta, jotta saan selitettyä asian selkeästi: https://vaunut.org/kuva/54272?m=1&t=vaihde&tag0=17|Sekalaiset|Raitiovaunu . Katso siis tuota kuvaa ja kuvittele mielessäsi, että vaihde on käännetty johtamaan vasemmalle. Jos nyt tulet raitiovaunulla siitä suunnasta, jossa kuvaaja seisoo, töksähtäisit ratikallasi väärään suuntaan osottaviin vaihteenkieliin ja suistuisit ratikkasi kanssa raiteilta. Ei kiva. Tämän takia etenkin raitiotieverkolla tehdään vaihteet usein aukiajettaviksi, jolloin ne "niitä päin" ajettaessa tarvittaessa kääntyvät pois pyörän tieltä oikeaan asentoon. Jos ratikan kulkusuunta on sitten kohti valokuvaajaa, ratikka tietysti kääntyy siihen suuntaan, johon vaihteet on sillä hetkellä käännettynä. Etenkin nykyään ovat aukiajettavat vaihteet rautateillä hyvin harvinaisia, mutta ratikkaverkolla ne ovat tosiaan arkipäivää, koska ratikkaverkolla raiteet ovat yksisuuntaisia.
kuva 07.03.2010 19:22 Tuukka Ryyppö  
  Kaiken järjen mukaan junavuoron numerosta kyse, eikö?
kuva 07.03.2010 13:33 Tuukka Ryyppö  
  Mika: Tuollainen "TÄMÄ ON OVI" -teksti ei paljoa niitä auttaisi, joita varten se oven väri on oltava niin erilainen kuin muun junan väri. Kyse on ihmisistä, joiden näkö on erityisen huono, ja joille on siksi tarjottava suurempaa kontrastia - oven muotoa itsessään kun ei todella huononäköinen tunnista. Pelkkä teksti ei olisi riittävän iso väriläikkä.
kuva 06.03.2010 13:36 Tuukka Ryyppö  
  Järkevältä tuntuisi, että kalustoon lisättäisiin EVN-numeroita sitä mukaa kun vaunujen alaosia maalataan, paitsi jos varikolla asiasta vastaava väki on laiskalla päällä tai tiedonkulussa on jokin katkos.
kuva 06.03.2010 12:08 Tuukka Ryyppö  
  Näemmä saa. Trafin sivuilta: "
Auton erityiskilpeen voi valita minkä tahansa kirjaimen lukuun ottamatta CD-kirjainyhdistelmää, joka on varattu diplomaattiautoihin. Perävaunujen ensimmäisenä kirjaimena käytettävän P tai W -kirjaimen saa myös muuhun ajoneuvoon erityiskilven ensimmäiseksi kirjaimeksi. Muiden ajoneuvojen kuin autojen erityiskilvissä on edelleen joitain rajoituksia koskien kirjaimia W, Q, Å, Ä ja Ö."
<<   >>