|
|
23.12.2009 13:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli ihan oikeasti SA-3, eikä Unilink? Ystävyysside käytössä siis ilmeisesti silloin harvoin kun tarttee hassuihin vaunuihin kytkeytyä? | ||||
|
|
23.12.2009 12:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hml on lähinnä postin käyttämä lyhenne, mutta postin lyhenteet ovat esim. sopimuksissa kelvollisia. Postin lyhenteet on kansan suussa aika hyvin tunnettuja, ehkä osin siksi että niitä ei ole kuin kouralliselle tärkeimpiä kaupunkeja, mikä tekee niistä tunnistettavia vaikkei lyhennettä olisi ennen nähnytkään. Allekirjoituksen paikka- ja aika -kenttään voi paikaksi kirjoittaa vaikkapa Hml, jos ei koko pitkää sanaa jaksa kirjoittaa tai jostain muusta syystä kirjoittaminen on epäkätevää. Ja lainvoimainen tuntuu olevan, ainakaan ei feissatessa ole suoraveloitukset jääneet tuon takia saamatta. Eli tässä tapauksessa Hml ei ole rautatielyhenne, vaan suomen kielelle tyypillinen tapa lyhentää sana "Hämeenlinna". | ||||
|
|
18.12.2009 13:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tjaatjaa.. Katselin näemmä kuvaa vähän väärin. Tarkemmin kun tutkailee, niin ei se vaunu niin hirmuinen olekaan. Katsoin ensin, että kuvaan olisi vaunusta mahtunut vain puolet ja että vasemman laidan teli olisi vaunun puolessavälissä. Mutta, onneksi totuus ei ollut yhtä ihmeellistä kuin taru. Olen helpottunut :) | ||||
|
|
18.12.2009 02:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Johan tällaisen luulisi Suomen rataverkolla vaativan jonkinlaisia kulkurajoituksia. Miten tuo pysyy kuormaulottumassa sisällä keskikohdastaan? | ||||
|
|
17.12.2009 18:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Päätellen tuosta sanasta "edelliinkin", kelat ovat olleet panttitavaraa jo pitempään. Tiedätkö, Jouni, miten pitkään? Ja jos vielä olisi tietoa pantin suuruudesta eri aikakausina, olisi plussaa. Ei suorastaan rautateihin liity, mutta missä muuallakaan mä tästä asiasta mitään tietäviin törmäisin :) | ||||
|
|
17.12.2009 18:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hämeenlinna = Hml, Kouvola = Kvl, Helsinki = Hki, Turku = Tku, Tampere = Tre, Rovaniemi = Rni ja Jyväksylä = Jkl. | ||||
|
|
17.12.2009 12:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hei, missäs ihmeen välissä kaapelikelat ovat lakanneet lojumasta ympäri kaupunkia? En muista enää vuosikausiin niitä nähneeni, vaikka nuo isot lankarullat 90-luvulla vielä yleisiä olivatkin. | ||||
|
|
15.12.2009 23:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jaa, että sitten nähtäisiin satakunta kuvaa siitä, miten se vempu taas kerran vemputtaa? :) | ||||
|
|
15.12.2009 19:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä on erittäin mielenkiintoinen kuva, joka postivaunua eläissään näkemättömälle avaa portin ihan toiseen maailmaan. Kiitos :) | ||||
|
|
14.12.2009 20:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvan lisääminen sulta selvästi onnistuu. Kuvat lisätään kuvasarjaan samaisen kuvanlisäyslomakkeen avulla, jota olet jo käyttänyt. "Kuvateksti"-tekstikentän alapuolella on pudotusvalikko, jonka lomassa lukee "Kuvasarja". Oletuksena valintana on "Kuva ei kuulu sarjaan". Pudotusvalikosta voit valita, mihin kuvasarjaan haluat sen kuvan kuuluvan, jota olet juuri lisäämässä. Koska sinulla ei vielä tähän mennessä liene yhtäkään kuvasarjaa, tulee sinun ensin luoda tyhjä kuvasarja klikkaamalla sen pudotusvalikon oikealla puolella olevaa linkkiä "Luo uusi kuvasarja". Tällöin aukeaa uusi lomake, jossa on kaksi kenttää. Ensimmäiseen kirjoitat kuvasarjan nimen, eli esimerkiksi "Höyryvetureita Ivalossa". Seuraavaan tulee sitten kuvasarjan teksti. Kuvasarjan teksti EI näy kuvien yhteydessä, vaan yleisesti kuvasarjan tietoja katsellessa. Jos et hoksaa, mistä on kyse, älä välitä. Kunhan kirjoitat siihen jotain kuvasarjaan sopivaa. Esim.: "Yllätyksekseni huomasin Ivaloon rakennetun junaradan, jolla liikennöi joukko angolalaisia höyryvetureita. Pitihän se käydä kuvaamassa, muutenkin nurkilla kun olin." Siihen kirjoittamasi teksti on tietyssä tilanteessa kenen tahansa vorkkaajan luettavissa, eli pelkkä "häh?" voi olla vähän tyylitön valinta kuvasarjan selitystekstiksi. Kun (vielä tyhjän) kuvasarjan tiedot ovat kunnossa, paina lomakkeen alaosasta nappia "Luo". Nyt jos klikkaat sitä kuvanlisäyslomakkeessa olevaa pudotusvalikkoa, jossa lukee "Kuva ei kuulu sarjaan", pitäisi siinä olla valittavissa "Höyryvetureita Ivalossa". Kun sen valitset, kuva päätyy osaksi sarjaa "Höyryvetureita Ivalossa". Seuraavaa kuvaa lisätessäsi avaat taas saman pudotusvalikon ja valitset siitä mitä valitset. Tai luot taas uuden tyhjän sarjan, miten vaan. Mitään sellaista keinoa, jolla saisit automaattisesti saman kuvatekstin moneen eri kuvaan, ei ole, vaan sinun on kirjoitettava jokaiseen kuvaan kuvateksti erikseen, vaikka sitten saman tekstin kirjoittaisitkin. | ||||
|
|
13.12.2009 22:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pirhana, hieno kuva! Erittäin vaikuttavaa ja taitavaa kuvankäsittelyä. Kiitos :) Taustakuvaksi meni, kun on sopivasti aika täsmälleen ruutuni kokoinen :) | ||||
|
|
13.12.2009 22:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Riippuu käytetystä pakkauksesta. En tiedä, mitä kuvankäsittelyohjelmaa olet käyttänyt, mutta yleensä jpg-muotoon tallennettaessa on mahdollista valita pakkauksen tehokkuus, eli "kuvan laatu". Noin 80% on aika sopiva yleensä. Sun kuvassasi laatu lienee jotain 100%, mikä on tarpeetonta, koska sitä puuttuvaa 20%:a ei ihmissilmä kuitenkaan osaa havaita. Eli, enemmän pakkausta kehiin :) | ||||
|
|
10.12.2009 19:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onkos tuo linna Suomen kuninkaan lapsuudenmaisemia? | ||||
|
|
09.12.2009 15:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kai me nyt jokaiseen 26 kuvaan käydä kommentteja heittämässä? "Kiintiökommentti Dm10-kuvaan" vaan kommentiksi joka kuvan kohdalle? ;) | ||||
|
|
07.12.2009 15:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olisikos skannia VR:ltä ostetusta Venäjän sisäisen liikenteen lipusta? Kiinnostaisi nähdä esim., onko käytetty standardia ruskeata paperia, millainen hologrammi on käytössä ja löytyykö lipusta jo moderni VR:n logo jonkin siipipyörävirityksen sijaan :) Latviasta Venäläiseen junaan hankitusta lipusta on itsellä mustavalkokopio plakkarissa, ja toki läjä RZhD:n myymiä lippuja. Niihin olisi kiva verrata. Ja vielä, tietääkös joku, voiko venäjältä käsin vastaavasti ostaa Suomen sisäisiä lippuja? Voisi olla metkaa ajaa vaikkapa Pohjois-Haagasta Haapamäelle venäläisellä lipulla :) | ||||
|
|
07.12.2009 00:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti sukupuoli siinä laitteessa näkyy.. Ja syntymäaikakin.. En vaan taas kuollaksenikaan muista, miten luotettavasta lähteestä tämänkin tiedon olen hankkinut... | ||||
|
|
06.12.2009 23:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jotain sukua tuon on pakko olla Brittilän HST-junillekin. | ||||
|
|
05.12.2009 15:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hesingin metron värin ovat päättäneet Helsingin metron tyypit itse. Tehtävä värityksen valitsemisesta annettiin Hesarin mukaan jollekulle, joka oli nähnyt ikävän harmaita ("hopeanvärisiä") metroja liikenteessä. Hän ei tahtonut metrojen näyttävän sellaisilta kaupungissa jossa on usein paljon loskaa, joten hän päätti että metrojen väriksi tulisi olla sellainen, että se muistuttaa lämpimästä ja kesäisestä auringosta. Siispä metron väriksi valittiin ilahduttava ja lämmin oranssi. Voihan tietysti sitten olla, että sävy on kopsattu Rysselistä, mistä sitä varma voi olla. Keulan muodoissa on kieltämättä myös paljon samaa, mutta kyse taitaa lopulta olla erityisen muodon puuttumisesta. Keulan koon määrittää tunnelin koko, tuulilasi on sen kokoinen ja muotoinen kuin mille tarvetta on. Lamppujen pitää olla juuri tuolla paikalla ja keskuspuskimelle on oltava paikka. Jos erityisiä "tyylikkäitä" muotoilullisia kommervenkkejä ei käytetä, päätyy lopputulokseksi osapuilleen täsmälleen tämä kuvassa näkyvä. Ei se paha ole, tykkään :) | ||||
|
|
03.12.2009 19:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikö autokoulussa tosiaan kerrota, miksi paloasemien edessä usein on tuollaiset valot? Mie en ikinä ole autokoulussa ollut, mutta miulle tasoristeys- ja paloasemavalot opetti autokouluja käymätön äetimuarini, kun olimmä piän. | ||||
|
|
03.12.2009 18:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Käsityksekseni on muodostunut, että trollikat hävisivät Helsingistä melko pitkälti Neuvostoliiton takia. Trollikoita piti hankkia uusia ja Neuvostoliitto sanoi, että jos hankitte muualta kuin heiltä, niin turpiin tulee. Niinpä sitten noudatettiin käskyä ja kokeiltiin neukkutrollikoita. Koska Neuvostoliiton joukkoliikenteessä lämpöeristystä ei pidetty lainkaan tärkeänä, bussit olivat Helsingin liikenteeseen sopimattomia. Kun trollikoita ei muualtakaan saatu hankkia, vaan olisi neuvostokönää pitänyt käyttää, hankittiin sitten lännestä vähän lisää dieselbusseja ja ajettiin niillä. Neuvostoliitto oli tyytyväinen, Helsingissä ei kulkenut länsimaisia trollikoita. Eikä kyllä itämaisiakaan. Totta vai tarua? | ||||
|
|
03.12.2009 18:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Arvaisin, että kyseessä on ollut kahden toisiaan ruokkineen osatekijän summa: Ensinnäkin aerodynamiikasta ei ehkä tiedetty yhtä paljoa kuin nykyään, toisekseen energiankulutus ei ennenwanhaan ollut niin justiinsa. Samithan on suunniteltu ennen öljykriiseilyjä. Musta näyttäisi, että keulan aerdodynamiikassa on ollut usein enemmän kyse kivannäköisestä muodosta kuin energiatehokkuudesta. | ||||
|
|
03.12.2009 01:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikäs tekee mahdottomaksi sen, että vaikkapa Ajokki tai Wiima olisivat keksineet alkaa väkertämään trollikoita? Jos kerta Valmet osasi ratikoita tehdä, miksei trollikoitakin? | ||||
|
|
02.12.2009 23:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Espoossahan Vihreät blokkasivat viitisen vuotta takaperin vain joukkoliikenteen käyttöön tulevan kadun rakentamisen Kuurinniityn ja Henttaan välille, koska alueella on tähänkin mennessä pärjätty henkilöautojen varassa ja raskas bussiliikenne häiritsisi kaupunginosien rauhaa. Katu olisi oikaissut tärkeää Espoon Keskuksen ja Tapiolan väliä erittäin paljon. Mut, kun eletään Henttaan pelloilla, eletään pellossa. | ||||
|
|
02.12.2009 23:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakaan kuvia ei HHP ole julkaissut, joten ehkä jäi reissukin väliin. Tosin on kommentointikin jäänyt väliin jo pitkäksi aikaa, joten ehkä hän ei enää vorkkaa. | ||||
|
|
02.12.2009 20:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kumma nimi muuten tuon välin junalla. Vähän niinkus nimeäisi Helsinki-Rovaniemi -junan Saimaaksi. | ||||
|
|
02.12.2009 20:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onkos keskellä saksalainen aluejuna? Yllättävän pitkälle naapurimaahan ajavat, jos on. Tuohan tarkoittaisi, että pääsisi 37 eurolla vaikka Szczecinistä tai Rostockista Luxembourgiin viiden hengen porukalla. Eli reilu 7 euroa per nenä. Ei paha :) | ||||
|
|
02.12.2009 19:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| On siinä Rau-raukalle pistetty melkoinen paketti raahattavaksi! | ||||
|
|
02.12.2009 17:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nytpä muuten huomaan, että kuvassa näkyy pöntön takana kyykkykakkakielto. | ||||
|
|
02.12.2009 17:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, asemalle on sana lainattu romaniasta tai ranskasta. Ei näy olevan slaavilaista perua. | ||||
|
|
30.11.2009 20:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vai että ei lipunmyyntiä :) | ||||
|
|
30.11.2009 20:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| En tiedä, mitä "pura" tarkoittaa, mutta sen toteaisin, että onni ettei tapahtunut ajon aikana. Tai jos tapahtui, niin hyvä ettei käynyt köpelömmin. | ||||
|
|
30.11.2009 14:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...ja tässä Dv15 vuodelta 1999: https://vaunut.org/kuva/63 . Vorkki on vanha. Kymmenen vuotta on komea ikä :) | ||||
|
|
30.11.2009 14:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä vuodelta 2000 oleva kuva, jossa erilliset punavalot: https://vaunut.org/kuva/146 | ||||
|
|
30.11.2009 13:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kai noissa kuitenkin on ennenkin punaiset valot olleet, mutta ne valot vaan ovat olleet samassa kolossa valkoisen lampun kanssa, samaan tapaan kuin vaikkapa itäsaksalaisessa tai puolalaisessa kalustossa. Jos punavaloja ei alunperin ole jostain syystä ollut lainkaan, on ne pitänyt johonkin asentaa. Ja varmaan on ollut halvempaa tehdä punavalolle oma paikka kuin tunkea se samaan paikkaan valkoisen valon kanssa. | ||||
|
|
30.11.2009 11:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ruotsalaiseen wikipediaan on keräilty listaa operaattoreista, jotka kullakin sellaisella veturilla ajaa, josta ruotsinkielisessä Wikipediassa on kunnon artikkeli. Tässä hyvä esimerkki: http://sv.wikipedia.org/wiki/Sr2 . | ||||
|
|
30.11.2009 10:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaipa Ellillä sen verran hyvät jarrut on, että siinä ei Emman päättäväisyydestä ole apua. | ||||
|
|
30.11.2009 09:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ovatko Dv16:n punavalot olleet alunperin samassa kolossa valkoisen valon kanssa? Jonkinlaiset punavalothan on kai ollut oltava. | ||||
|
|
29.11.2009 23:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vertailukuvaa viiden vuoden takaa, linja on eri: https://vaunut.org/kuva/14917 . Brysselin metroverkko on sinänsä hämmentävä asia, että joka kerta kun sen karttaa katsoo, tuntuu koko linjasto olevan uudelleen rakennettu. Aina häviää jotain tai ilmestyy jotain muuta. Senkus silmiään räpäyttää. Omassakin kuvassani toinen linjoista on nykyään numero 5... | ||||
|
|
29.11.2009 23:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ihastuttava kyltti. Asennelinja :) | ||||
|
|
29.11.2009 23:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei liene aikataulullisesti kuitenkaan mahdollista saada kaikkia neljää suurnopeusjunatyyppiä samaan kuvaan? Eikä taida olla edes laituriteknisesti mahdollista? | ||||
|
|
29.11.2009 23:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jarkko: joko on aloite lähetetty? | ||||
|
|
29.11.2009 23:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kai tuon aseman nimeä lausuta niin kuin venäjäksi? | ||||
|
|
29.11.2009 17:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Volvoja on aika paljon, mutta ladapitoisuus mua oikeastaan kiinnostaisi eniten. Aivan etualalla on yksi. Amerikanraudan vieressä on kans yksi aika varma Lada. Suurin osa ensin Ladoiksi luulemistani ovatkin osoittautuneet volvoiksi. | ||||
|
|
29.11.2009 01:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Väy! Hiano kuva! | ||||
|
|
28.11.2009 22:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pärnu-Tallinna -rata oli ainakin vuoden 2003(?) aikoihin hämmentävä kokemus. Välillä kilometrien matkalta kaikki radanvarren puhelintolpat kaatuneina maahan, "ehjilläkin" pätkillä jotakuinkin joka kymmenes tolppa oli katkennut ja pysyi "pystyssä" ainoastaan puhelinlankojen varassa. Palakiskot kolkkasivat, juna oli lähes tyhjä (paitsi kun alettiin olla lähellä Tallinnaa). Ikkunan jos tahtoi auki, piti runtata nyrkillä kahvassa ollutta nappia hyvin kivuliaasti. Vaikuttava kokemus kyllä, kaiken kaikkiaan tykkäsin. Se palakiskon kolke ja heiluva juna on jotain sellaista, joka on Suomessakin ollut arkipäivää, mutta ei enää ole kuultavissa kuin suostuttelemalla lipunmyyjä myymään lipun Jyväskylään Haapamäen kautta. (mitä muuten myöskin meille parille nuorimmalle rautatieharrastajapolvelle suosittelen! Samanhintainen tulee matkasta noin kiertotietäkin.) | ||||
|
|
28.11.2009 22:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Riippuisiko koko ihan siitä, että milloin asema on rakennettu? Jos osa isommista kapungeista on reaalisosialismille ja -kapitalismille tyypillisesti lämähtänyt merkittävän kokoisiksi vasta radan jo tultua? | ||||
|
|
28.11.2009 22:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti kyseessä oli useampisivuinen kirjanen? Kartasta puuttuu koko itärannikko. | ||||
|
|
28.11.2009 13:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| 1000mm vaan hankaloittaa jonkin verran matalalattiakaluston rakentamista. Jos lattia tahdotaan rakentaa pyörien "väliin", on käytävän maksimileveys noin 950mm. | ||||
|
|
28.11.2009 13:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hmm, pitää katsoa, löytyisikö hallien väliltä jotain merkkejä eri rakennusaikakausista. Jokin seinämateriaalin katkeamiskohta tai vastaavaa. | ||||
|
|
28.11.2009 03:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä en oikein keksi, että miten hitaasti liikennöitävän junaradan ylittäminen paikassa jossa on hyvä näkyvyys, olisi sen vaarallisempaa kuin tien ylittäminen. Kiellettyä joo, mutta niin ovat hengenvaaralliset asemalaituritkin. Ympäri Suomen ylitellään kävellen teitä paikoissa, joissa on 60 km/h nopeusrajoitus. Ja on tarkoituskin, että tie siitä ylitetään, mitään "turvallisempia" mahdollisuuksia ei ole tarjolla. Miksi siis olisi vaarallisempaa ylittää rata, jossa ei ajeta yli kolmeakymppiä ja näkyvyys luokkaa pohjanmaa? Eri asia tietty, jos radan nopeus onkin jotain hurjaa tai näkyvyys huono. Paikkaa tarkemmin tuntematta kuvasta näyttää kuitenkin siltä ettei tuossa nyt ihan 320 km/h ajeta, eikä näkyvyyskään varsinkaan tuossa ylityssuunnassa hullumpi ole. | ||||
|
|
28.11.2009 02:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja nyt tuli luettua Oikkosen tekstiä ensialkuun väärin, mistä herisi kuitenkin ajatus: Miksi sen raideleveyden pitäisi olla 1524mm? Nykyäänhän kaikki kulkee kuitenkin kumipyörillä, eli huollon kannalta ei ole tarvetta olla yhteensopiva valtion rataverkon kanssa. Ratikat suunnitellaan yleensä 1435mm raideleveydelle, joten uusien vaunujen hankinta halpenisi. Lisäksi käytettyjä vaunuja ei saa 1524mm leveydelle (käytännössä) mistään, kun taas 1435mm verkolle voi tarjontaa löytyäkin. Ideaani vastaan puhuu yksi seikka: Idean toteuttaminen sössisi mahdollisuuden ratikka- ja kaupunkirataverkkojen yhdistämisestä, mikä voi seuraavan 50-100 vuoden aikana olla jossain vaiheessa tarpeellista. Lisäksi, telien leventäminen kymmenellä sentillä lie kuitenkin kohtuullisen pieni vaiva. Sit toisaalta, vaiva se on silti, ja ehkä aiheuttaisi kaluston heikompaa toimivuutta. Lisäksi, millä todennäköisyydellä ylitäysille rautatiekiskoille ikinä haluttaisiin ratikoita? Väitän siis, että 1435mm olisi parempi ratkaisu kuin 1524mm. | ||||