Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.11.2009 02:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja nyt tuli luettua Oikkosen tekstiä ensialkuun väärin, mistä herisi kuitenkin ajatus: Miksi sen raideleveyden pitäisi olla 1524mm? Nykyäänhän kaikki kulkee kuitenkin kumipyörillä, eli huollon kannalta ei ole tarvetta olla yhteensopiva valtion rataverkon kanssa. Ratikat suunnitellaan yleensä 1435mm raideleveydelle, joten uusien vaunujen hankinta halpenisi. Lisäksi käytettyjä vaunuja ei saa 1524mm leveydelle (käytännössä) mistään, kun taas 1435mm verkolle voi tarjontaa löytyäkin. Ideaani vastaan puhuu yksi seikka: Idean toteuttaminen sössisi mahdollisuuden ratikka- ja kaupunkirataverkkojen yhdistämisestä, mikä voi seuraavan 50-100 vuoden aikana olla jossain vaiheessa tarpeellista. Lisäksi, telien leventäminen kymmenellä sentillä lie kuitenkin kohtuullisen pieni vaiva. Sit toisaalta, vaiva se on silti, ja ehkä aiheuttaisi kaluston heikompaa toimivuutta. Lisäksi, millä todennäköisyydellä ylitäysille rautatiekiskoille ikinä haluttaisiin ratikoita? Väitän siis, että 1435mm olisi parempi ratkaisu kuin 1524mm. | ||||
|
28.11.2009 01:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mites asemarakennuksessa on raiteiden päädyn kohdilla erilainen katto kuin muualla? | ||||
|
28.11.2009 01:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tietysti, josa pikaratikan ilmajohdossa kulkee sitä samaa kaupunkiliikenteen standardiluokkaa oleva jännite kuin metrossakin, voitaisiin metroja kuljettaa varikolle metrovaihteelta myös omin konein, käyttäen jonkinlaista virroitinvaunua, jollaisen voisi vaikka kisko-kallesta rakentaa :) | ||||
|
|
28.11.2009 01:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jyrkin kommenttiin viitaten.. Kyllä kai pikaraitiotie on mahdollista rakentaa siten, että sitä voi ainakin toiseen suuntaan samalla käyttää metron huoltoraiteena? Niin usein metron huoltoraidetta ei tarvita, että siitä ongelmaa muodostuisi, etenkin kun pikaratikka tuskin öisin niin hirveän tiheästi kulkee. Ainoa käytännön ongelma, joka mieleeni tulee, ovat ajolangat. Tässä vaiheessa tuo voitaisiin kuitenkin vielä helposti ottaa huomioon rakentamalla ajolangat korkeiksi. Riittäisi myös, että ensimmäinen tilattava ratikkamalli osaisi nostaa virroittimensa tarpeen tullessa ylemmäksi, mitä voitaisiin käyttää niin kauan kuin Viikin pätkällä tarvitaan korkeampi kuormaulottuma. Toisaalta, metrovaunujen siirtoon kuormaulottuman ei tarvitse olla niin iso, että siihen Ed-vaunu mahtuu... | ||||
|
28.11.2009 01:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuon virtakiskon suojakuoren päällä kun istuin, pohdiskelin, että mahtaakohan kiskossa alla olla virta. Kaipa ne sen oli päältä pois kytkeneet, mutta en sitä kenenkään kuullut sanovan. Ensin pohdiskelin, että uskaltaisiko edes suojaan koskea ja kun muutama siihen nojaili, ilmeisesti kummemmin ajattelematta mistä tukea kuvaamiselleen otti, päätin minäkin sitten sitä ihan vaan hipelöinnin ilosta hipelöidä ja sitten muiden istahtaessa istahtaakin. Ihan tukevaa tekoa on virtakiskon suojakuori. Ei rikkoutunut, vaikka penkkinä käytettiin. Jälkikäteen ajatellen ei ihan skarppi tempaus porukalta, koska tuskin sitä suojakuorta on penkiksi suunniteltu. Nyt kuitenkin jälkikäteen kyselisin, että olihan siitä kiskosta virrat pois, olihan? Kai tähän nyt joku faktaa osaa sanoa? Vai missä muurahaispesässä sitä on tullut istuskeltua.. | ||||
|
28.11.2009 01:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nyyyt meni taas Hakalan jutut yli mun ymmärryksen. | ||||
|
27.11.2009 23:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, löysinpä itseni kuvasta :) | ||||
|
25.11.2009 22:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sillan alta meni rata juurikin Sörnäisten sataman suuntaan, mutta päällä ei liene koskaan voinut rataa mennä. Liian mäkinen maasto, eikä kummassakaan päässä siltaa ole mitään järkevää, minne junalla hörskytellä. Voiko siis sanoa rautatiesillaksi siltaa, joka ylittää rautatien? Mä äänestän eitä. | ||||
|
25.11.2009 21:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikös se olisi tuo oikeassa alakulmassa näkyvistä napeista ylimmäisin? | ||||
|
25.11.2009 01:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hämmentävän hyvin jaksaa heppoiselta näyttävä vaatekomero kannatella painavaa veturia. Eikö varikolla ole varaa kunnon laitteisiin, kun pitää tuollaisia patentteja viritellä? | ||||
|
24.11.2009 23:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikös tuossa ala olla aika tulkinnanvaraista, että mistä veturista oikeastaan on kyse? | ||||
|
24.11.2009 20:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikäs vitsi se nyt on, että unilinkillisen veturin mukana kulkee ystävyysside? | ||||
|
24.11.2009 13:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Karja-aura tuskin on paljoa auttanut tuon ajan tasoristeysonnettomuuksissa. Ruumiita tulee "silti". | ||||
|
22.11.2009 21:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hä? Antaa sähkösoitto-opasteita moottorivaunun /rahastajalle/? Onko tuossa nyt painovirhepaholainen ollut asialla? | ||||
|
22.11.2009 20:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitkä sähkölaitteet tässä veturissa on sisällä? Strömpätkö? | ||||
|
22.11.2009 18:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Erittäin komea kuva. Kiitos! | ||||
|
22.11.2009 04:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suurin osa S-Bahnien ykkösluokkalaisista lienee kauempaa kaukojunilla ykkösluokan lipulla tulleita, joille tahdotaan tarjota rauhallinen matka kotiasemalle asti. Usein S-Bahnissa saa istua lähemmäs tunninkin, jos on radan loppupäähän matkalla. Aivan kuten Suomessakin on mahdollista ostaa lippu välille Inkeroinen-Malminkartano, onnistuu vastaava Saksassakin. Itse en siltikään pidä S-Bahnin ykkösluokkaa mitenkään kovin järkevänä ratkaisuna. Eivätkä sitä järkevänä näy pitävän Berliinissä S-Bahnin hoidosta päättävät tahotkaan, koska nykyään ei ykkösluokasta Berliinin S-Bahnissa muistuta muu kuin kahdentoista ohjaamonpuoleisimman istuimen korkeammat selkänojat. Ykkösluokka on poistettu. Hampurissa /arvaisin/ olevan saman käytännön, koska sielläkin S-Bahnia hoitaa erityinen DB:n tytäryhtiö. Muualla Saksassa, München, Frankurt/M ja Ruhr mukaanlukien, S-Bahn on suoraan DB Region hoitama, jolloin ykkösluokkakin löytyy. Lähinnä kai siksi, että jonkun byrokraatin mielestä ykkösluokka on syytä pitää kaikissa junissa, jos se on järkevää suurimmassa osassa junia. En ole sattuneesta syystä ikinä kokeillut ostaa ykkösluokan kertalippua pelkällä S-Bahnilla tapahtuvalle matkalle, mutta olen vähän skeptinen sen suhteen, olisiko sellainen mahdollistakaan. Kuukausilippulaiselle saattaisi olla järkevääkin, jos haluaa varmistaa istumapaikan saamisen työskennellessään työmatkoilla. | ||||
|
21.11.2009 19:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tyylikäs kyltti opastamassa matkustavaisia oikeiden raiteiden ääreen. | ||||
|
21.11.2009 19:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onnistunut kuva Malminkartanon asemasta. | ||||
|
21.11.2009 19:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja komean eteläpäädyn ympärillä mahdollisimman rumaa betonia ja autotietä. Menee hieno talo tavallaan hukkaan. | ||||
|
21.11.2009 19:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hassun näköistä, kun mustavalkoisessa kuvassa on modernissa värityksessä olevaa kalustoa. | ||||
|
21.11.2009 18:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Erittäin hyvää tiedotusta VR-Radalta ollut! Lisää tällaista. Ylipäätään karttoja käytetään tiedotustauluissa aivan liian vähän. | ||||
|
21.11.2009 00:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mahtaako lukko tykätä hyvää 140 km/h vauhdista lievästi sulaneessa lumituiskussa? | ||||
|
|
21.11.2009 00:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jorma: Tarkoitin tyyppimerkinnän ja yksilönumeron merkitsemistä ikäänkuin yhdeksi numerosarjaksi huomattavan suurella kirjaseimella junan keulaan kytkimen yläpuolelle, sekä ohjaamon sivuikkunan alle. Tässä näyttäisi vielä olevan kohokirjaimin ja -numeroin. Oikeastaan kyse taitaa olla Novotsherkassklaisesta standardista, ei varsinaisesti yleisliittolaisesta - M62:ssa ja TEP70:ssä on pienemmillä kylteillä tehtynä. Tarkoitin siis samaa käytäntöä kuin esimerkiksi kuvassa https://vaunut.org/kuva/22061 . Vrt. vaikkapa https://vaunut.org/kuva/59060 , jossa merkintä Sr1- on kadonnut ja fontti vaihtunut. Olivatko kaikki Sr1-korit toimitettaessa tuollaisin laajemmin merkinnöin, vai vain yksi? Missä vaiheessa neukkumerkinnät on revitty pois? Ja, vaikka tähän ei kukaan vastausta voinekaan tietää, miksi? Sitäkö vanhaa kunnon meininkiä, että Neuvostoliiton suuntaan ei sylkäistyäkään? Ei edes latinalaista sylkeä. | ||||
|
20.11.2009 21:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä äänestäisin, että kyseessä on tunnelin vastapäisen suuaukon heijastuma. Koivutkin näkyvät. | ||||
|
|
20.11.2009 21:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo neuvostotyylinen Sr1-3000 on aika jänskä merkintä. Kiskottiinko se keulasta veke heti kun juna ylitti Suomen rajan, vai annettiinko sen pysyä hetki paikallaan? | ||||
|
20.11.2009 19:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, ja jos nyt vielä nostetaan hiustenhalkomiskiintiötä, niin onhan ne Helsingin metrotkin junia. Eli, uusi versio määritelmävirkkeestä: Flirtit ovat ensimmäinen Suomen sisällä rajat ylittämättömässä liikenteessä palveleva juna, joka palvelee vähintään kahta valtakunnallisen yleisen rataverkon eri asemaa tai tavararatapihaa ja joka on etummaisesta nippelistä takimmaiseen vipstaakiin jonkun muun kuin VR:n omaisuutta. Yksityisoperaattorit eivät kai sentään valtakunnallisella verkolla ole koskaan operoineet? Tai jos ovatkin, ovat käyttäneet yleistä rataverkkoa vain yhden aseman ja vaihteen verran. Vai? | ||||
|
19.11.2009 14:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tarkkaan zoomailemalla sain varmuuden, että tuomiokirkoksi tunnistamani onkin jonkinlainen viljasiilo. Macin Ctrl+Scroll -zoomia käyttämällä löysin kuitenkin tuomiokirkon toisaalta. Se on kuitenkin niin pieni tuhnu, että Uspenski ei sitten taidakaan näkyä. Olin edellisessä arvauksessani sekoittanut sen ilmeisesti Erottajan paloasemaan. Kuitenkin sellainen pieni epämääräinen tuhnu kuvassa on toisaalla havaittavissa, että taitaa sekin sitten kuitenkin näkyä. Pysytään kuudessa, kun kyllä sen tuomiokirkon on pakko tuosta näkyä. | ||||
|
|
19.11.2009 13:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Käytävä näyttäisi olevan samanlevyinen kuin esim. Sm4:ssä ja istuimia on sama määrä, joten istumaväljyyden luulisi olevan samaa luokkaa. | ||||
|
19.11.2009 13:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika velikultia. | ||||
|
|
19.11.2009 13:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tolstoin, Repinin ja niitä edeltäneiden venäläis- ja neuvostoliittolaisjunien vaunut ovat nekin olleet jonkun muun kuin VR:n omaisuutta. Flirtit ovat kuitenkin ensimmäinen Suomen sisällä rajat ylittämättömässä liikenteessä palveleva juna, joka on etummaisesta nippelistä takimmaiseen vipstaakiin jonkun muun kuin VR:n omistama. | ||||
|
18.11.2009 23:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noh, onhan vekillä sentään aika pitkät kääntöajat. Viidestä kahteenkymmeneen minuuttiin kestävä tauko aina 20-40 minuutin välein lähiliikenteessä. A-junalla ajaessa on melkein puolet työajasta jaloittelutaukoa. Ei sinänsä, hyvä tuoli on siltikin tärkeä asia. | ||||
|
|
18.11.2009 23:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Luulen, että aukeaa kyllä ikinä, jos ne joille pointtini ei vielä toistaiseksi auennut, joskus viiden vuoden päästä vorkkiin taas päätyvät. Kun mä olen omia vorkkikommenttejani noin viiden vuoden takaa katsellut, niin niissä on selvästi jäänyt aika paljon tekstin vivahteita ja varsinaisia pointteja huomaamatta. Teininä sitä vaan ei vielä ole aikuinen. Eikä kyllä vielä kolmannella kymmenellekään. (Tuskin edes kahdeksannella.) Sarkasmiahan tämän keskusteluketjun aloittanut kommenttini ei sisältänyt. Siitä olen kyllä Pekan kanssa - joka tyylikkään sarkastisesti itseään ekassa virkkeessään ilmaisee - samaa mieltä, että teksti voisi olla suurempaakin. "kolme seuraavaa asemaa" on sopiva määrä, koska se on ihmisen työmuistin koko. Kolmeen seuraavaan vaan voisi kuulua myös se, jolla seuraavaksi pysähdytään. Valtaosassa Berliinin S-Bahn -kalustoa ilmaistaan juurikin kolme seuraavaa pysähdystä, mukaanlukien se, jolle ollaan aika vähän ajan päästä pysähtymässä. Olen aina pitänyt sitä intuitiivisena ja passelina määränä. Ketään tuskin haittaisi, jos tässä näytössä ei vielä Valimoa lukisi, vaan fonttikoko olisi suurempi. Toisaalta, JKOYn voi (naiivisti?) olettaa olevan lafka, joka on valmis ottamaan oppia virheistään ja korjaamaan hassutuksiaan. Eli, ehkä parin kuukauden sisällä siitä, kun joku heille asiasta ilmoittaa, vähenee ruutujen rivimäärät yhdellä ja teksti levenee. Jotta kommentista tulisi erityisen pitkä, heitän vielä yhden pointin: Koska tuo näyttö on silmien tasalla, voivat huononäköiset raahustaa vaikka aivan näytön eteen tekstiä lukemaan. Selvän siitä siis saa jokainen, jolla ylipäätään näkökykyä on. Eri asia sitten on, miten hyvin siitä sen selvän ottaa. Näytön ulkoasusta annan koulusanan 9+. Täysi kymppi tulisi, jos rivejä olisi se yksi vähemmän. Papukaijamerkin voin ottaa tarrana mukaan ja teipata junan sisäseinään, mikäli ruutu muuttuu kympin arvoiseksi /ja/ JKOY:n johto minulta moita toimintaa nimenomaisesti pyytää. | ||||
|
|
18.11.2009 22:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä äänestän kuutta. | ||||
|
|
18.11.2009 22:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ohjaamomatkustajalle onkin tärkeää olla paikka, koska konduktöörillä on oltava joku paikka silloin, kun häntä ei lipuntarkastukseen tai junan lähtökunnon tarkistamiseen tarvita. | ||||
|
18.11.2009 22:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Venäjän ikiaikainen käytäntö" on sikäli harhaanjohtava ilmaisu, että ei taida olla olemassa kuin yksi ainoa eurooppalainen maa, jossa osalla junista pääsee rajan yli, mutta ei kyseisen junan lähtömaassa sijaitseville asemille. Eli ei niinkään "Venäjän ikiaikainen käytäntö", vaan "Suomen ulkopuolisen maailman ikiaikainen käytäntö". | ||||
|
18.11.2009 22:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| SIFA on tarkemmin sanottuna saksalais-itävaltalais-sveitsiläinen alkeellinen turvalaite. Kuten viereisessä tarrassakin lukee, nappia ei kuulu Suomen rataverkolla mennä hipelöimään. (Vai onko sana SIFA-järjestelmä tai edes tuo sana "SIFA" käytössä muka käytössä muussakin suomalaiskalustossa kuin 2081-sarjassa?) | ||||
|
18.11.2009 16:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tällaisen kuvan ottamiseen ei kovin monen kuukauden pituista aikaikkunaa olekaan tarjolla. Kiitos kuvasta! | ||||
|
|
18.11.2009 14:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin nyt, vuonna 2009, näkyy tutu.ru:sta (eli elektritshkojen aikatauluhausta), että Viipurin ja Buslovskajan väliä ajaa kolme junavuoroa suuntaansa jokapäiväisesti. | ||||
|
18.11.2009 14:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Valmistusvuosi Wikipedian mukaan 1949. | ||||
|
18.11.2009 14:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| 2M62 on ominaisuuksiltaan sama kuin kaksi yhteenkytkettyä M62-veturia. Tehon, painon ja nopeuden siis ainakin näet täältä kertomalla oikean laidan luvut kahdella: http://en.wikipedia.org/wiki/M62_locomotive . | ||||
|
18.11.2009 14:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Teho 300-370 kW, Sn 60 km/h, paino 44-48 tonnia. Dv16:lla 700 kW, 85 km/h, 60 t. Hyvin erilaiset laitteet siis. | ||||
|
18.11.2009 13:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jaa, että Pervomajskojen lisäksi löytyy murteella ilmaistu Perovokin. Perverssiä. | ||||
|
18.11.2009 13:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyljen teksti: "(tätä) dieselveturia palvellaan yhden masinistin voimin". Eli ilmeisesti veturi, johon ei vaadita kahden henkilön miehitystä? | ||||
|
18.11.2009 13:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olen aistivinani tässä ruttukeulaisuuden alkumuodon. Erittäin tyylikäs peli kyllä. | ||||
|
18.11.2009 13:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siistit on paikat, ei näytä Venäjältä ;) | ||||
|
|
18.11.2009 13:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Harmi, ettei perinteitä ole noudatettu. Kellonaika ja nopeus on mokomatkin menty näyttämään samaan aikaan. Lisäksi näyttö on niin täynnä informaatiota, että kellonajan/nopeuden löytäminen ei ole läheskään niin helppoa kuin IC2- ja pendolino-kalustossa, jossa informaation löydettävyyteen on panostettu erityisesti. Suomessa on ollut tapana tehdä asiat eri tavalla. Miksi Junakalusto oy on päättänyt tapaa muuttaa? | ||||
|
18.11.2009 13:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oliko mukavat istuimet? | ||||
|
|
18.11.2009 13:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Norjassa on myös oikeanpuoleinen liikenne, joten sielläkin taitaa marsuissa olla ohjaamo oikealla puolella. | ||||
|
18.11.2009 02:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo morjestaminen on aika hauska yksityiskohta kuvassa. Ketä tervehtivät ja miksi? | ||||
|
18.11.2009 02:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kylläpä osaakin olla neuvostoliittolainen tunnelma. Taitaa näyttää vieläkin tuolta(?) | ||||