Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.01.2015 17:40 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuossa verrokkikuva vuodelta 2008 vielä samasta tasoristeyksestä https://www.vaunut.org/kuva/45343, G-vaunut on ainakin vähentyneet. | ||||
|
25.01.2015 18:48 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tiedot voi varmaan kopioida CEmt-sarjasta? | ||||
|
24.01.2015 16:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tämmöistä liikennekulttuuria Venäjällä, https://www.youtube.com/watch?x-yt-cl=84503534&v=sjGXBRPQ6pU&x-yt-ts=1421914688 | ||||
|
20.01.2015 15:38 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vetureineen junassa on painoa noin 5000 tonnia. Hyvä että raivaavat nuo radanreunat kun myrskyt ovat yleistyneet viimevuosina. | ||||
|
16.01.2015 18:34 | Mikko Mäntymäki | ||
| Taisi olla Helsingin vararunko. | ||||
|
16.01.2015 08:42 | Mikko Mäntymäki | ||
| Täysikelajuna on T5002 ja vastaan tullut T5057. T5002 tulee Raahesta, pääteasema on Hämeenlinna, veturit jatkavat VET 11350:nä Riihimäkeen. T3057:n veturit tulevat Riihimäestä-Hämeenlinnaan VET 11347:na, juna T3057 otetaan Hämeenlinnasta. | ||||
|
15.01.2015 06:37 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuosta se löytyikin. 7. Työvuoronpituus Työntekijän työvuoro saa olla enintään 10 tuntia työskentelyn tapahtuessa sijoituspaikkakunnalla. Työvuoron enimmäispituus matkatyössä on 12 tuntia. Sellaisessa työvuorossa, joka on matkatyötä ja jossa vieraalla paikkakunnalla on lepoaika (lopetus-ja valmisteluaikojen välinen aika on yli 2 tuntia), voi työvuoron alkamisesta työvuoron päättymiseen laskettava aika lepoaikoineen olla enintään 15 tuntia. Kyseessä on kaksi erillistä työvuoroa, kun ensimmäisen työvuoron alkamisen ja toisen työvuoronpäättymisen välinen aika on yli 15 tuntia, ei kuitenkaan enempää kuin 24 tuntia (ns. matkatyövuoro). Matkatyövuorossa työvuorot erottaa toisistaan työvuorojen välissä oleva lepoaika vieraalla paikkakunnalla. Edellisessä kommentissa muistelin reissua joka tapahtui 90-luvulla, pikajunalla Helsinkiin->pikurinrunko ilmalaan->kahvitauko->lähiliikennejunanrungon painaminen Helsinkiin->paikkurilla Hki-Ri->lepotauko noin 2 tuntia->tavarajunalla Tampereelle. Ri-Tpet välillä oli ongelmia Sr1:n tuuletinmoottoreiden kanssa ensimmäisessä erotusjaksossa, toisen telin tuuletin ei käynnistynyt erotusjakson päättymisen jälkeen sitä joutui houkuttelemaan, mietittiin jo jos ongelmat jatkuvat niin erotettaan toinen teli ja jatketaan puolitehoisella Tampereelle. |
||||
|
|
14.01.2015 16:13 | Mikko Mäntymäki | ||
| Muistaakseeni jos vuoro venyy yli 12 tuntiseksi tarvitaan vähintään 2 tunnin tauko eli "tunnit poikki". | ||||
|
13.01.2015 03:33 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ainakin peilinlämmitys toimii, kuvasta päätellen... | ||||
|
11.01.2015 07:19 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vihreä pressuiset Hbi-vaunut taitavat olla jo harvinaisia. | ||||
|
07.01.2015 06:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuossa huomataan "venemiesten" materiaalin kestävyys, saman kaltaista tungetaan autoihinkin ei tarvitse kuin pikkaisen raapasta jäistäpenkaa niin on muovinenpuskuri halki. Jenkkiraudassa lommo tuli roskalaatikkoon eikä autoon. | ||||
|
02.01.2015 23:21 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kauankohan tuolla akustolla käyttäisi tietokonetta? Ainakin sen aikaa että ehtii virittää agregaatin. | ||||
|
30.12.2014 20:19 | Mikko Mäntymäki | ||
| Muistaako kukaan tuota vanhanratalinjan raideopastimen numeroa ja missä sijaitsi A½ esiopastin Eo A½? Veikkaisin että suoran puolivälissä. Sen verran ajasta muistan että menin tuosta junalla 140km/h mittarissa ohi alle 10 vuotiaana eikä silloin tullut muistiinpanoja pahemmin tehtyä. Lisäkysymys tuosta varaston raiteesta oliko siellä vaihteita jotka voisin sisällyttää ratapiha-/osakaavioon? | ||||
|
26.12.2014 04:19 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuossakin rakenuksessa on tullut hikoiltua 9-10 ottelua judon aluemestaruuskisoissa että pääsi edes 9 parhaimman joukkoon, kaavio oli 68 ottelijan joten tutuksi on tuo kivitalo tullut. | ||||
|
25.12.2014 23:25 | Mikko Mäntymäki | ||
| Saisko EFs 24302 tiedot PAI,PIT,JP? | ||||
|
25.12.2014 17:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| Helpompaa ajaa veturi toiseenpäähän kun raide 2 on vapaana ja jarrujenkoittelu 10-15min juna myöhään niin on se pienempi myöhästyminen kuin tunti. | ||||
|
21.12.2014 12:22 | Mikko Mäntymäki | ||
| Radio-ohjausta myytinmurtajissa henkilöautot, linja-/kuorma-autot ovat lähteneet järjestään omilleteilleen ja romua on tullut, sarjassa ne taitaa vaan nauttia romuttamisesta. Aika hurjalta kuullostaa että 2000 tonnista junaa painetaan mäkeen radio-ojauksella ilman perstuntumaa, rekkajunan vaunuja vaihdettaessa oli koko runko ilmattuna. |
||||
|
20.12.2014 18:45 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kaiken palavanjätteen poltan vanhassa 200l tynnyrissä palamatonta ei pahemmin talvenaikanakerry. Eipä ole ympäristötarkastajaa näkynyt 20 vuoteen, onneksi lähin naapuri on 100 metrinpäässä, vakiasujat ovat 400m etäisyydellä. Ympäristötarkastajat ja kyläpoliisit pitäsi valita aina omasta kylästä niin ongelmat katoavat itsestään. | ||||
|
20.12.2014 02:13 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuosta mäestä mennään Dv12 parilla ylös 640 tonnin tavarajunalla 75-85km/h, sama nopeuden vaihtelu on koko Lempäälä Sääksjärvi välillä tehoportailla 13-16, "kuljunnotkossa" voi vähentää tehoja 13 portaalle, kuumakäyntianturien kohdalla takaisin täysille, Sääksjärven aseman kohdalta juna rullaa perkiöön, multisillassa sulatusjarrutus ja mahdollinen pysäytysjarrutus on aloitettava peltolammin kohdalla. Nykyisin radanvarressa oleva huoltotie on toiminut minun kuntoratana jo 14 vuoden ajan. | ||||
|
20.12.2014 01:44 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kaltevuusmerkki jää kuvaajan seläntaakse, radan itäpuolelle on kaivettu huoltotie, paikalla on noin 10 promillen ylä-/alamäki, nykyiset ratakilometrit ovat 174. | ||||
|
|
18.12.2014 20:16 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vanharatalinja jää oikealle, http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanharatalinja.&srs=EPSG%3A3067&y=6808444&x=326887&lang=fi Radan toisellapuolella tukkikasan paikalla on nykyisin tie, itäpuolelle on tullut huoltotie, verrokkikuva vuodelta 2009,https://vaunut.org/kuva/55204?u=255&t=Sm5 |
||||
|
17.12.2014 15:08 | Mikko Mäntymäki | ||
| http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kuvauspaikka%2C+p%C3%A4rrinkoski+TR.&srs=EPSG%3A3067&y=6817488&x=326207&lang=fi Tuossa varmaan rytisi usein, ennen nykyistä oikaisua tuossa oli epävirallinen ylityspaikka. |
||||
|
11.12.2014 21:48 | Mikko Mäntymäki | ||
| Samperi kun muistaisi noiden pääopastimien numerot lentokonetehtaan raide, Läntinenraide, Itäinenraide. Helpottaisi tuon siirtymävaiheen ratapihakaavion piirtämistä. Lentokonetehtaan raide sai myös uudenjärjestelmän esiopastimen Sääksjärven päähän, esiopastimelta asti oli varustettu baliiseilla, baliisien pohjoispuolella oli merkki "JKV päättyy". Jos joku on ottanut opastimien numeroita ylös niin se mahdollistaa ratapihakaavion piirtämisen. Jos oikein ruvetaan urakoimaan niin voidaan piirtää suojastusopastimien aikainen ratapihakaavio Lpä-Tpet välille. | ||||
|
10.12.2014 22:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| G-vaunut näyttäisi olevan Mäntän vaunuja. | ||||
|
10.12.2014 02:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kyseinen laskuoja on vanhalla paikalla, vaan tuohon radan itäpuolelle on tullut ruma meluaita joka kuulemani mukaan pahensi radanääniä kun ne kimpoutuvat kalliosta takaisin. | ||||
|
30.11.2014 21:34 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jos paikassa on meluaita tai aita niin kuvauksen kannalta se on pilaantunutta aluetta, parempi hakeutua korpipätkille vaikka nekin on vähenemässä. Parin kotipoliisin takia siirryin pois v.1998 Lempäälän aseman tuntumasta koska siellä ei saanut olla rauhassa, pimeällä veturin numeron havaitsemiseen menee korkeintaan 1-3s, ensin valoheitin häikäisee sen jälkeen jää se 3s ennen kuin kohde on mennyt ohi. Jos ihmettelitte tätä 3048,3089 havaintoa tietokannassa sen voi pistää junan nopeuden ja pimeyden piikkiin, haastavampia olivat pari-kolmivedot. Yksi neuvo vasta-alkajille perkiössä on 10 tuloraidetta saapuvan junan raiteen voi katsoa virroittimesta kun se on porttaalin kohdalla r841-850, veturinnumerot saa kun veturi ajaa junan edestä pois kannattaa hakeutua hyvin valaistuun kohtaan. | ||||
|
27.11.2014 22:57 | Mikko Mäntymäki | ||
| Muistaakseni tuo 911:n veturi menee Poriin 12:15 lähtevään junaan, palaa takaisin ennen klo 16 ja jatkaa 16:11 Turkuun. | ||||
|
24.11.2014 20:54 | Mikko Mäntymäki | ||
| Topille, tiedän sen että kallistus on matkustajamuvuuden vuoksi. Jos olisi videokuvaa tuosta Dr14:n tapauksesta niin joku kateellinen varmaan kiusallaan järjestäisi minulle sakot... | ||||
|
|
23.11.2014 19:48 | Mikko Mäntymäki | ||
| Minä taas olen kuullut luotettavalta lähteeltä että T-vaihteella on laskettu alamäkiin 130km/h jarrut ja tehot yhtä aikaa päällä. Tosin tuo temppu ei onnistu JKV-aikana eikä ainakaan kuljettajakurssilaiselta. Muutama vuosi sitten ajelin perkiön ratapihan viereistä maantietä mittarinopeudella 60km/h alueella 50km/h ja seepra Dr14:n meni ohitse ratapihalla, en lähtenyt mittaamaan todellista veturin nopeutta koska ei huvittanut maksaa ylinopeussakkoja. Topi, tiedän että suljetutakselit, kallistus, toimimaton JKV laskee Sm3:n nopeutta, En todellakaan tarkoittanut että Tikkukylä-Ilmala väli ajettaisiin aikataululla Sn 220, vaan Kytömaa-Hakosilta välillä. |
||||
|
|
22.11.2014 19:31 | Mikko Mäntymäki | ||
| Korvat siinä ainakin menee lukkoon vähäksi aikaa kun Sr1:llä mennään tunneliin 140km/h, Sr2:ssa on paineilmatiivisteet ovissa tapahtuuko siinä sama ilmiö kuin Sr1:ssä, JSK-JY välillä on pätkiä joissa on mahdollista ajaa tunneliin 160km/h. Sm3:n JPP taarapainolla on 151%, JP 494t, PAI 329t. Matkustajat+Tavarat JPP 138%, JP 494t, PAI 357t, molemmissa PIT 159m pysyy samana. Joten en pitäisi tyhjänä kulkevan Sm3 SN 220km/h mahdottomana. Jouni ajoiko kuljettaja tunneliin tehotpäällä vai rullaamalla jälkimmäinen voisi selittyä ilmanvastuksella, en usko että vauhti laskisi 25km/h jos tehot on ollut täysillä. |
||||
|
|
22.11.2014 15:37 | Mikko Mäntymäki | ||
| Veturina liikuttaessa sallittunopeus on 125km/h mutta tavoitenopeus 120km/h, edellytäen että radannopeusrajoitus on vähintään 130km/h. Lähde omat valokuvat. | ||||
|
20.11.2014 21:12 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jukka jos Edo:ssa olisi ajomoottorit niin vaunujenläpi pitäisi viedä kaapeli 1*25kV, Edo:ssa päämuuntaja jolloin se olisi vaunuksi naamioitu veturi. | ||||
|
20.11.2014 19:09 | Mikko Mäntymäki | ||
| Voihan ne veturien ovet lukita ja kiertää veturiin käsijarru. Ovien lukitseminen kiusaa veturiin pyrkiviä palomiehiä jos vahinko sattuu mutta estää luvattoman haltuunoton. Ovien lukitseminen on myös turvallisuusriski ilkivalta/onnettomuus tapauksissa jos toisen puolen ovet on lukossa. Eipä ne ominluvin ajelleet ole kovin pitkälle karanneet, yksi päätyi raidesulkuun jne. Ennen Veturin avaimet sai tallipäivystäjältä. | ||||
|
19.11.2014 03:15 | Mikko Mäntymäki | ||
| Savupilvestä päätellen ryssä on käynyt vierailemassa... | ||||
|
18.11.2014 09:27 | Mikko Mäntymäki | ||
| Samperi kun tämän saisi ajokuntoon. Konepaja on tietenkin vieressä. Pitäiskö tästä tehdä vuoden 2020 projekti? | ||||
|
17.11.2014 17:21 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuolloinkin pidin ohjeena jos ei pysty kantamaan veturinpesällistä kerrallaan saa juosta tuplareissun. Veturinpesällinen vastaa leivinuuninpesälllistä jos käytetään 50cm puuta. Halusin olla mukana tekemässä että voin osoittaa että välitän toiminnasta. | ||||
|
17.11.2014 16:15 | Mikko Mäntymäki | ||
| Toni millä ajattelit veturia ylläpitää kun kaikki pitää teettää konepajoilla mittatilaustyönnä, sarjavetureita on helpompi museoida kun varaosia löytyy. | ||||
|
15.11.2014 19:40 | Mikko Mäntymäki | ||
| Taitaa tuo yksinäinen 3110 odotella vain lähtölupaa kohti Tamperetta. | ||||
|
15.11.2014 17:35 | Mikko Mäntymäki | ||
| Rukkamäen seisakkeen palautus olisi mahdollinen raiteen 453 itäpuolelle laituri, paluu pääraiteelle 432 tapahtuu 80 vaihteiden kautta, sillanpieleen rappuset laiturille, no vähän siinä saa kalliota jyrsiä. Tämä voisi toimia koska Turun junien SN140 ja eroa perässä tulevaan Helsingistä tulevaan junaan SN160/200 on vain 4 minuuttia joten rukkameässä "turkulainen" päästää hesalaisen ohi ja palaa pääraiteelle. Ideana on tämä Turun juna käyttää itäisintä raidetta välillä Sj-Tpet, pelkästään jarrutuksiin, pysähdykseen ja kiihdyttämiseen menee se 4 minuuttia, jos helsingin juna on myöhassä niin aina turunjuna voidaan ajattaa ratapihan läpikulkuteiden 841,820/201 kautta asemalle koska yleensä ne saapuvat raiteille 003 ja 004. | ||||
|
07.11.2014 12:30 | Mikko Mäntymäki | ||
| En ole vielä ehtinyt lukemaan uutisia mutta varmaan on etelässä taas ajettu urakalla romurallia..... | ||||
|
07.11.2014 08:05 | Mikko Mäntymäki | ||
| Saisko tämän tasoristeyksen kartalle niin saisi paremman kuvan paikasta? | ||||
|
06.11.2014 18:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tai hirvellä kumisaappaat jalassa... | ||||
|
06.11.2014 16:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| T1059-> nyk T3059:n veturit menevät veturina RI-HL välin jolloin ei ole ihmisjunia hukkaamassa ajolanganjännitettä. 3xSr2 1x25kV silloin rupeaa alijännite suojat paukkumaan. Sr1:t rupeaa olemaan elikaarensa lopussa eikä niihin enään kannata ruveta rakentamaan kolmiajo mahdollisuutta. | ||||
|
27.10.2014 00:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Topi, tuo veturissa G- jarrulaji veturissa laski huomattavasti koko junan jarrutustehoa Jyväskylän tapauksessa. | ||||
|
|
26.10.2014 19:05 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jarrutuksen nopeutta lisää se että sähköisesti ohjatulle jarrulle tieto kulkee valonnopeudella verrattuna paineilman kulkunopeuteen. EP-ohjatussa paine on odottamassa sylinterin takana vaan komento annetaan sähköllä. Rekka hommista vastaavanlainen on jarrujärjestelmä on tullut tutuksi. | ||||
|
|
26.10.2014 18:50 | Mikko Mäntymäki | ||
| Nikolas kiitos tiedosta, nousseet polttoainekulut ovat melkein tappanut rautatieharrastuksen kiitos verotus sun muut vittuilu kulut. Tänä vuonna jää käyttämättä koko kuva kiintiö, pitäiskö lähteä Kokemäen suuntaan että saa kuvakiintiötä käytettyä, turhia kuvia en laita ihan hyvän tavan takia. | ||||
|
|
26.10.2014 18:40 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tanan kiva istua noin 120km penkeillä jotka sopivat lähiliikenteeseen. Lielahti-Kokemäki pitäisi rakentaa kokonaan uusiksi jo siellä pitäisi ajaa yli 140km/h, nyt sen saa muutamalla suoralla, samalla radan voisi päivittää 25t/aks tai 35t/aks, ylimitoittaminen on parempi kuin alimitoitus. | ||||
|
|
26.10.2014 17:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jos kuvasta ei selviä että kyseessä on Sr1 niin saa hankkia opaskoiran. Tuonhan huomaa kilometrien päähän että kuvan junassa on Sr1. | ||||
|
|
26.10.2014 17:11 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sr2:sia on vain 46 kpl niitä tarvitaan nopeammille rataosille. Sr2:t pitäisi laittaa niille rataosille jolla niistä saa kaiken hyödyn irti. Sr1:ssä ei ole JL asettimessa mahdollisuutta käyttää muuta kuin asetusta R, Sr2:ssa on mahdollisuus "suurtehojarrun EP" käyttöön. | ||||
|
|
26.10.2014 16:49 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuolle rataosalle ei kannata laittaa kuin 160km/h kalustoa koska rataosan SN 140. Jos juna on Pri-Hki reitillä niin SN 200 kalusto voi tulla tarpeelliseksi kun Tpe-KE väli on 200km/h rataa. Tpe-Pri välillä pärjätään SN 140 kalustolla. | ||||
|
18.10.2014 17:29 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tämänkin kuvan ottamisesta tulee ensivuonna jo 30 vuotta niin se aika menee ja tulee menemään nopeammin, taisi olla minun ensimmäinen reissu sähköveturilla. | ||||