Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.07. 03:31 | Kari Juntunen | ||
| Raitiotie on mennyt pienen tunnelin kautta Sörnäisten sataman radan ali. Idempänä Shellin varastorakennusten kohdalla on sitten ollut tasoristeys Hermannin ja Arabian suuntaan menevän raiteen kanssa. Viimeksi mainitusta paikasta löytyy muutamia kuvia Helsingin kaupunginmuseon hausta, laita hakusanaksi Shell. | ||||
|
15.05. 18:33 | Kari Juntunen | ||
| Hämeentiellä ollaan, päättäriltä juuri lähdetty ja keskustaan päin mennään, Floorantien katukilpi näkyy kauempana edessäpäin. | ||||
|
31.03. 17:21 | Kari Juntunen | ||
| Kiitos Esalle miekenkiintoisista lisävalaistuksista ajo-ominaisuuksiin, tuli uutta tietoa, Ruotsin Hiding Carlsson-bussithan olivat sangen laajalle levinnyt malli kaikkialla Ruotsissa omana aikanaan. | ||||
|
31.03. 17:02 | Kari Juntunen | ||
| Erinomainen ja selkeä kuva talvikauden ankeudesta huolimatta! | ||||
|
31.03. 16:59 | Kari Juntunen | ||
| Näillä onneksi ennätin matkustamaan, samoin kuin vetureilla vedettävien ruuhkajunien avosiltavaunuihin. Nautittavaa pyyhällystä avoimella käyntisillalla :) | ||||
|
31.03. 16:57 | Kari Juntunen | ||
| Se on haararaiteen raja. | ||||
|
31.03. 16:55 | Kari Juntunen | ||
| Hieno tunnelma ja värit taivaalla, voi melkein aistia keskuskytkinten kolinan. | ||||
|
04.04.2021 00:08 | Kari Juntunen | ||
| Juna on nro 252, sen aikataulu kuvausajankohtana on ollut Kouvola lähtö 9:50 - Lahti tulo 11:21, Lahti lähtö 12:17 - Riihimäki tulo 13:50, pysähtyen kaikilla liikennepaikoilla koko matkalla. | ||||
|
31.03.2021 15:52 | Kari Juntunen | ||
| Katoppas vaan, finna.fi:n linkit ei toimi niinkuin pitäisi, kumma juttu. Mutta näillä otsikkonimillä ne sitten löytyvät finna.fi haussa: - Korson aseman tasoristeys - mottitalkoolaisia matkalla työhön - Sm-sähkömoottorijuna Korson asemalla |
||||
|
|
31.03.2021 14:01 | Kari Juntunen | ||
| Korsoon pelaajien fillareita parkissa tasoristeyksen vieressä :) https://www.finna.fi/Search/Results?page=26&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&lookfor=Korso&type=AllFields |
||||
|
|
31.03.2021 13:54 | Kari Juntunen | ||
| Korson tasoristeys vuonna 1942: https://www.finna.fi/Search/Results?page=23&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&lookfor=Korso&type=AllFields |
||||
|
|
31.03.2021 13:49 | Kari Juntunen | ||
| Korson tasoristeyksen kuva löytyi netistä vuonna 2021, onko Joni Leskinen vielä paikalla :) ? https://www.finna.fi/Search/Results?page=15&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&lookfor=Korso&type=AllFields |
||||
|
28.03.2021 23:10 | Kari Juntunen | ||
| Tehtaiden piiput Pietarsaaren Alholmassa näköjään häämöilevat taustalla taivaanrannassa. | ||||
|
28.03.2021 22:34 | Kari Juntunen | ||
| Tuollaisia junakohtauksista johtuvia lisäpysähdyksiä voisi olla aikatauluissa nytkin matkustajien käytettävinä, mikäli junakohtaukset tapahtuvat henkilöliikenteen käyttämillä asemilla. | ||||
|
|
28.03.2021 22:32 | Kari Juntunen | ||
| Nuo erikoisen tuntuiset vuoden 1953 juhannusliikenteen lisäjunien yölliset pysähdykset syrjäisillä pikkuasemilla johtuvat pääosin junakohtauksista, mutta ne merkittiin tuolloin myös pysähdyksiksi mahdollisille matkustajille, mikä on ollut hyvää palvelua. Tuon tyyppisiä erikoisia aikataulupysähdyksiä junakohtausten takia oli myös joillakin jokapäiväisilla pikajunilla. |
||||
|
25.03.2021 21:39 | Kari Juntunen | ||
| Millainen verkosto siellä on ollut, ja jatkuiko raiteet ja matkustajaliikenne jonnekin maaseudun puolelle? | ||||
|
25.03.2021 21:19 | Kari Juntunen | ||
| Laituripytinki on erikoisen näköinen, asia liittyy varmaan läheiseen Sukevan vankilaan. Tietääkö joku tarkemmin? | ||||
|
24.03.2021 03:53 | Kari Juntunen | ||
| Kummer-raitiovaunusta: Se on punaisella linjalla, kuvassa se on menossa vinosti Rautatientorin poikki ja jatkaa reittiä Hakasalmenkatu - Aleksanterinkatu - Vladimirinkatu - Annankatu - Eerikinkatu - Lapinlahdenkatu - Maria, tämä reitti oli voimassa 11.8.1901 alkaen. Aluksi, ajalla 4.10.1900-10.8.1901 linja päättyi Aleksanterinkadulle, Itä-Henrikinkadun risteykseen. Laitoin kadunnimet kuvanottoajan muotoon. Tiedot haettu raitio.orgin sivuilta. | ||||
|
23.03.2021 23:20 | Kari Juntunen | ||
| Punkaharjun keskustaajamassa on S-Marketin eteläpuolella pätkä tyhjää tonttia ja koivikkoa, jossa on jäljellä matalahko penkka. Nyt on selvinnyt että siitä on mennyt raide sorakuopalle, joka sijaitsee heti nykyisen valtatie 14:n itäpuolella ja jossa on nykyään urheilukenttä. Soraa on valtavasti tarvittukin, koska rataa ei onneksi rakennettu itse Punkaharjun päälle, vaan penkalle harjun viereen. | ||||
|
23.03.2021 23:05 | Kari Juntunen | ||
| Punkasalmen uudemmalla rautatiesillalla on myös moninaiskäyttö eli kesäfiilistelyvideo kohdasta 1:00 alkaen :) Lisäksi videon alkuosassa taustalla näkyy Tuunaansalmen silta Retretin seisakkeen lähellä. https://www.youtube.com/watch?v=-9jzSIwQpPI |
||||
|
23.03.2021 21:40 | Kari Juntunen | ||
| Etäisyys Iisalmesta on 18 kilometriä, kyllä se normaaliksi asemaväliksi sopii. Seuraava asema länteen oli Ryönänjoki, sinne on matkaa 10 km. | ||||
|
23.03.2021 21:28 | Kari Juntunen | ||
| http://piter-tram.de sivusto on antoisa varsinkin jos saksan kielen lukeminen sujuu. Sivua on näköjään päivitetty viimeisen kerran vuonna 2011, joten se lienee jonkun asiantuntevan mutta jo iäkkään harrastajan oma sivusto - sellaiset saattavat sitten joskus kadota netistä. Pidin tästä 1909 linjakartasta kovin: http://www.piter-tram.de/html/netz_1909.html |
||||
|
23.03.2021 21:02 | Kari Juntunen | ||
| Wikipediassa on hiukan lisätietoja liikenteestä salmen yli. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyr%C3%B6nsalmen_sillat Autot käyttivät siltaa yksikaistaisena vuosien 1935-1968 välillä, muistan kesältä 1967 pitkät jonot sillalle. Vuoteen 1935 asti sillan juuressa sen eteläpuolella kulki höyrylossi. Vanhat puomilaitokset sillalle ovat edelleen tallella unohtuneen näköisinä. Kadut jatkuvat sillan kummassakin päässä tänä päivänäkin "Punkaharjuntie" nimisinä, vaikka ne ovat käytännössä täysin erillään toisistaan. |
||||
|
23.03.2021 20:38 | Kari Juntunen | ||
| Rakennuksessa on tällä hetkellä pienhotelli jossa on kai vain viisi huonetta, ja hinnat kohtuulliset. Se on kuvassa olevan asemarakennuksen lähemmässä päässä. Keskiosassa rakennusta toimii kirpputori. Samanlaista hienoa tyyliä on Punkaharjun asema (nykyinen Lusto), se on kesäisin auki taidenäyttelytilana (vapaa pääsy), ja on sangen hieno myös sisältä, alkuperäiset seinät ja paneelit kaikki tallella. Kesällä on aseman vieressä auki myös lottakioski. Asema nimenomaan rakennettiinkin tarkoituksella hienoksi, olihan Punkaharju tunnettu matkailukohde hotelleineen jo radan rakennusaikana. |
||||
|
23.03.2021 20:34 | Kari Juntunen | ||
| Nykyinen Pitkäsilta on rakennettu varsin pian tämän kuvan oton jälkeen. Mielenkiintoista on että rata ennätettiin tehdä kaksiraiteiseksi jo sitä edeltävän sillan aikana. Kuva jossa rakennusaikainen liikenne raitiovaunuineen kiemurtelee tilapäistä siltaa pitkin nykyisestä sillasta hivenen itään on varmaan jossain netin uumenissa tai sitten jossain kirjassa, olen sellaisen nähnyt. | ||||
|
23.03.2021 04:58 | Kari Juntunen | ||
| Hakasalmenkadulla, 1928 alkaen Keskuskadulla oli yksiraiteinen raitiotie vuodesta 1900 alkaen, rata meni Rautatientorin poikki viistosti Vilhonkadulle. 1908-1909 rataverkko muutettiin kaksiraiteiseksi, ja Rautatientorin reitti muuttui sen länsi- ja pohjoislaidan mukaiseksi. Keskuskadulta raitioliikenne siirtyi Kaivokadulle 1935. Rautatientorilla raiteet siirrettiin sen länsilaidalta itälaitaan 1938, raiteet olivat siis Kaivokatu-Mikonkatu-Vilhonkatu-Kaisaniemenkatu. 1950 siirtyi raitiovaunujen reitti itään päin ajettaessa Kaisaniemenkadulle. 1994 siirtyi myös länteen päin menevä raitioliikenne Kaisaniemenkadulle. http://raitio.org sivuilta löytyy tarkat kuvaukset linjojen muutoksista kautta aikojen sekä kartat niistä. |
||||
|
23.03.2021 04:02 | Kari Juntunen | ||
| Vuoden 1920 Kesäk.-Elok. Turistista "Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustaja vuorot" löytyy muun muassa seuraavaa: Helsinki-Tallinna-Stettin Höyryl. "Torneå" kapt. A. BLOMQVIST. Kaksi vuoroa kuukaudessa. läht. Helsingistä lauvantaina 5. ja 19. p:nä kesäk., 3, 7, 31 heinäk., 14, 28 elok. klo 4 a. p. Matkustajien on mentävä laivaan perj. iltana klo 9-10. läht. Tallinnasta samoina päivinä klo 11 a. p. saap. Stettiniin joka seuraava maanantai i. p. |
||||
|
22.03.2021 22:19 | Kari Juntunen | ||
| Kuvan pikajuna 62 vuonna 1958 on oikein mukava viritys, Suomen Kulkuneuvot 2/1958 mukaan junassa P62 on: - Istumavaunu 1,2 lk. Rovaniemi - Helsinki - Makuuvaunu 1,2 lk. Rovaniemi - Tampere - Makuuvaunu 1,2 lk. Kemi - Tampere - Istumavaunu 1,2 lk. Haapamäki - Helsinki - Ravintolavaunu Haapamäki - Helsinki - Istumavaunu 1,2. lk. Pori - Helsinki - Istumavaunu 2 lk. Tampere - Helsinki Lähtö Rovaniemeltä on klo 17:55 ja Helsinkiin tulo 14:00, kuvassa saavutaan Riihimäelle klo 12:50. |
||||
|
22.03.2021 05:24 | Kari Juntunen | ||
| Paikka on Aleksanterinkadulla. Oikealla oleva liikerakennus on nykyisen Stockmannin tontilla. H-linjan vaunu on tulossa Kauppatorilta. Taustalla oleva Ekbergin leipomon talo on sen näköinen että sitä puretaan - sen paikalle tuli Hakasalmenkadun jatke etelään eli Aleksanterinkadulta Pohjois Esplanaadikadulle (nykyinen Pohjois-Esplanadi). Hakasalmenkadun nimi muutettiin Keskuskaduksi 1928. |
||||
|
22.03.2021 04:49 | Kari Juntunen | ||
| Aikansa huippukuvia, ei ihme että tätä on käytetty niin paljon. Vuosiluku on siis 1907, ja varjoista voi päätellä että kello on 18 tienoilla, eikä juna näytä miltään paikallisjunalta. Kun kaivetaan aikataulu esille, löytyy mitä todennäköisin vastaus siihen mikä juna on kyseesssä: Juna 392 klo 18:25 Helsingistä Tornioon. Junassa on mukana postivaunu sekä makuuvaunut Ouluun ja Vaasaan (Nikolainkaupunki). Juna ajaa pysähtymättä Keravalle, ja sen jälkeen pysähdytään kaikilla asemilla. Aikataulu pääpiirteissään: Helsinki 18:25 - Tampere 23:50-0:11 - Haapamäki 3:47-3:55 - Seinäjoki 7:31-7:57 - Kokkola 11:42 - Oulu 17:00-17:15 - Tornio 21:00. Naputtelen tähän sanatarkasti tuolloisen tekstin 1907 aikataulun alusta: "Makuuvaunuja. Yöjunia Helsingin ja Pietarin, Antrean, Nikolainkaupungin, Kuopion, Oulun, Turun ja Pietarin sekä Pietarin ja Kuopion välillä seuraa makuu- (bogie) vaunuja, joihin voi saada numeroituja makuusijoja lunastamalla erityisiä pilettejä pääteasemilla sekä konduktööreiltä. Näiden makuusijapilettien hinta on III luok., tähän luettuna myös sänkyviltti ja tyyny, 2 mk; II luok. 6 mk. ja I luok. 12 mk., molempiin luettu myös hinta sänkyvaatteista." Makuuvaunuja kulki siis Helsingistä lähtevien lisäksi Pietarista Turkuun ja Kuopioon. |
||||
|
22.03.2021 03:23 | Kari Juntunen | ||
| Entuudestaan tuttu kuva mutta nyt huomasin: Raitiotie menee sillan alta yksiraiteisena. Molemmilla puolilla ollut siis vaihteet. Lisäksi vuodesta 1928 alkaen on maisemaan tullut mukaan Pasilan raitiolinjan raide. Kuvia noista mielenkiintoisista raiteista tuskin löytyy. | ||||
|
22.03.2021 00:57 | Kari Juntunen | ||
| Juna on todennäköisesti numero 374 Helsinki-Turku, lähtö Helsingistä kesällä 1911 on klo 12:10. Matka Turkuun kesti tasan viisi tuntia. | ||||
|
21.03.2021 19:33 | Kari Juntunen | ||
| Kaunis vaihdekuja, kuusi englantilaista näkyy peräkkäin, ratapihakaavion mukaan seitsemäskin taitaa kujassa olla, joka jää kuvan alareunan ulkopuolelle. Raidekäppyröiden tuntijat, onko tuo ennätys peräkkäisissä Suomen osalta? Ratapihan toisessa päässä englantilaisia näyttäisi olevan kaavion mukaan toinen mokoma lisää. | ||||
|
20.03.2021 05:55 | Kari Juntunen | ||
| Arvaus summamutikassa on että kuva olisi kaksikymmenluvun puolivälistä, jolloin pikajuna Turkuun on lähtenyt 13:10. Pikajunia ei ollut kuin kaksi: tämä Turun juna ja toisena Viipurin juna, joka lähti siinä 11:30 tienoilla, vain näissä oli kolme luokkaa. Kuvassa on siis tuon aikakauden huippujuna, jossa kaikki luokat ja ravintolavaunu. Ravintolavaunut oli tuohon aikaan näissä kahdessa pikajunassa, ja lisäksi aamu- ja iltajunassa Helsingistä Turkuun sekä aamu- ja iltajunassa Turusta Helsinkiin. Huomaa myös Helsingin aseman alkuperäinen vanhanmallinen laiturivalaistus. |
||||
|
20.03.2021 04:03 | Kari Juntunen | ||
| No joo, höyrylaiva lienee varsin sivuasia tässä kuvassa. Mutta kun kesän 1950 Turistia kerran perään kuulutettiin, niin sellainen sattumalta lojuu kärsivällisesti tuossa siivottomalla tyynylläni. Vuoden 1950 kesäiltapäivällä klo 15:00 aikaan on lähtenyt Ariadne tai Botnia Kööpenhaminaan, kaksi kertaa viikossa. Tukholman laiva se ei ole koska sinne lähdettiin jo klo 11:00, ja varjot viittaavat iltapäivään. Laivoina Helsingin-Tukholman linjalla oli Turistin mukaan "Wellamo, Brynhild, Heimdall, Bore I tai Bore II". Se on kirjoitettu aikatauluun juuri tuossa muodossa "tai", nimittäin Turku-Tukholma linjan laivoiksi on merkitty myös "Oihonna, Regin, Bore I tai Bore II" |
||||
|
20.03.2021 03:17 | Kari Juntunen | ||
| Taustalla olevasta rakennuksesta päätellen kuva voi olla Tampereelta tai Pasilan konepajalta, Pieksämäeltä se ei ole missään tapauksessa. | ||||
|
20.03.2021 02:16 | Kari Juntunen | ||
| Ensimmäisen luokan vaunuosasto oli tuohon aikaan vain Helsinki-Turku ja Helsinki-Viipuri pikajunassa. Sodan jälkeen ei ensimmäisen luokan vaunuja aikatauluissa enää ole. Helsinki-Turku junat ajoivat aluksi Hyvinkää-Lohja-Karjaa reittiä mutta kun Porkkalan alueen läpi menevä liikenne ilmestyy Suomen Kulkuneuvot-aikatauluihin 1.12.1947 alkaen, on ensimmäisen luokan vaunuosasto taas Turun pikajunassa mukana. Kuvanottovuoden 1931 kesäaikataulu pikajunalle 31/32 Helsinki-Turku, 1,2,3 luokka, ravintolavaunu, postivaunu: Helsinki 14:52 - Karjaa 16:26-16:36 - Pohjankuru 16:47 - Perniö 17:25 - Salo 17:45-17:46 - Turku 18:50 Turku 14:05 - Salo 15:07-15:08 - Perniö 15:29 - Pohjankuru 16:06 - Karjaa 16:18-16:28 - Helsinki 18:00 |
||||
|
10.02.2011 01:54 | Kari Juntunen | ||
| Tiedoksi aikatauluista kiinnostuneille: Koko sarja 1891-2011 löytyy Yliopiston kirjastosta. Nimi vaihtelee: Turisti 1891-1907, Aikataulut 1907-1910, Turisti 1910-1930, Suomen Kulkuneuvot 1930-2002, Turisti Aikataulut 2003-2011. Allekirjoittanella on myös muutamaa hajanumeroa vaille täysi sarja, joitten avulla voin tarvittaessa antaa valaistusta sekalaisiin kysymyksiin:) Tällä hetkellä on varasto hiukan hajallaan muuton jäljiltä, joten ylläolevaan tauluun ei ole juuri tällä hetkellä tarkkaa määritystä multa saatavissa, muuta kuin että se on kesältä 1918 tai heti sen jälkeen. Saanen aikataulut hyllyyn järjestykseen viimeistään loppuvuoteen mennessä. Mulla ei ole välineitä eikä taitoja millä niitä laittaisi nettiin, mutta jos siihen halukkaita on, niin on myös materiaalia käytettävissä :) terv: Kari Juntunen, kari.juntunen@elisanet.fi |
||||
|
10.02.2011 01:28 | Kari Juntunen | ||
| Tässä täsmällinen määrittely mitä matkustajajunia kuvassa on kulussa: Kiitojunan runko on Haapamäellä ajosuuntaa vaihtava MK 92, matkalla Savonlinna-Pieksämäki-Haapamäki-Helsinki. Haapamäeltä alkaen junan tunnus muuttuu MK 50:ksi. Kyseisen Savonlinna-Helsinki-kiitojunan ajopäivät ovat maanantai, keskiviikko, perjantai ja sunnuntai. Aikataulu kaikkine pysähdyksineen on seuraava: Lähtö Savonlinnasta klo 9:30, Pieksämäki 11:05-11:15, Jyväskylä 12:25-12:35, Petäjävesi 14:30, Keuruu 15:05, Haapamäki 13:52-14:02, Tampere 15:50-16:00, Hämeenlinna 16:57-16:58, Helsinki 18:14. Tiistaina, torstaina ja lauantaina tämä sama juna tulee MK 50:nä Vaasasta, josta lähtöaika on 10:40. Välillä Haapamäki-Helsinki MK 50 ajaa siis joka päivä. Oikealla näkyvä moottorijuna on M 934, lähtö Jyväskylästä klo 11:05, pysähdykset melkein kaikilla väliliikennepaikoilla, tulo Haapamäelle klo 13:19; paluu Haapamäeltä numerolla M 933, lähtö klo 14:05, pysähtyen melkein kaikilla väliliikennepaikoilla, tulo Jyväskylään klo 16:00. Laiturilla on runsaasti junan odottelijoita. He odottavat junaa MP 67 Helsingistä Ouluun, joka on lähtenyt Helsingistä klo 9:05, Haapamäen pysähdys on klo 13:53-14:00, Seinäjoki 15:40-15:53, Oulu 21:54. Huomattava on että juna muuttuu Seinäjoella MP 67:stä P 67:ksi, koska moottoripikajunan "moottori" lähtee aivan heti takaisin Seinäjoelta Helsinkiin MP 68:na, lähtöaika klo 16:05, saapumisaika Helsinki klo 22:53. Vaunut ovat lähteneet Oulusta klo 10:20 P 68:na. Lähde: Suomen kulkuneuvot N:o 2 1954, voimassa 1.6.54-31.8.54. |
||||