![]() |
11.05.2014 18:43 | Pave Saarinen | ||
Eikö tuo ole alunperin niitä amerikan armeijan ylijäämävarastosta sodan jälkeen hankittuja koneita. Myöhemmin stailattiin uudestaan ja vesitankit siirtyivät kattilan ympäriltä veturin taakse. Isot roikat se veti eikä voima loppunut, mutta alkoivat pyörät mennä kovassa paikassa ympäri. | ||||
![]() |
10.05.2014 12:40 | Pave Saarinen | ||
Tosi makee kuva. Ajalta silloin kun satama oli vielä satama. Satamassa oli muuten rehti meininki, sen verran on minullakin kokemusta. Tuossa on käsite roikka. Sitä ei juuri enää näe käytettävän. Roikka oli satamasta järjestelyratapihalle vedetty vaunuletka, ei siis mikään juna. Usein vaunu- ja vaihdemiehet hyppäsivät roikan mukana vaunuun, niissä kun oli sellainen astinrauta. Useita onnettomuuksiakin sattui, varsinkin jos nuoriso urheili roikan mukana. | ||||
![]() |
02.05.2014 09:18 | Pave Saarinen | ||
No jaa, ulkosäilytys hoitaa saman asian ja tekee lopun koneesta. Onneksi meidän nro 293 säilytettiin lämmitetyssä lasikaapissa ja missä se nyt lieneekään asemahallissa. On lajinsa ainoa säilynyt kappale. | ||||
![]() |
26.04.2014 09:48 | Pave Saarinen | ||
Jaahas, oli joku toinenkin huomannut saman asian, luin nyt vasta toisen kuvan tekstiejä. | ||||
![]() |
26.04.2014 09:46 | Pave Saarinen | ||
Ei tuo nyt näytä ihan alkuperäisessä kunnossa olevan. Tuossa päädyssä näyttäisi siltä, että kaari-ikkunat tai ovet olisi pantu umpeen. Onhan siinä selvästi näkyvissä myöhempikin muuraus. | ||||
![]() |
12.04.2014 09:23 | Pave Saarinen | ||
Nopein yhteys Hesasta Tikkurilaan oli 21 minuuttia ja jos pysähtyi joka paikassa, sitten meni 28 minuuttia. Mitähän edistystä tässä on tapahtunut? Palvelu oli parempaa ja junat kulkivat aikataulun mukaan talvisinkin. | ||||
![]() |
29.03.2014 15:39 | Pave Saarinen | ||
Hyvä juttu, kun skannatussa kuvassa on jossakin numeroita. Aina ei muista, onko mitenpäin horisontaalisesti kuva oikein. Ja useimmiten täydestä menee, vaikka olisi väärinpäin. | ||||
![]() |
16.03.2014 14:12 | Pave Saarinen | ||
Laitoin sinne kuvauspäiväksi kartassa vasemmassa yläkulmassa näkyvän Järnvägs direktionen I Finland 1.5.1871, oliskohan toi sopiva tapa merkitä? | ||||
![]() |
13.03.2014 09:14 | Pave Saarinen | ||
Hieno yksityiskohta tuo folkkari juuri ylikäytävällä, joka on vartioimaton. | ||||
![]() |
05.02.2014 14:08 | Pave Saarinen | ||
Muurinen lienee oikeassa. Vaunuvaakaa en kyllä huomaa, mutta tuossa kohtaahan se oli, jos kuva on Pasilasta. Lehmukset kuvassa myös viittaavat siihen. | ||||
![]() |
08.01.2014 07:53 | Pave Saarinen | ||
Jes, pilataan. Parempi olisi rakentaa kokonaan uusiksi. Tuosta ei nyt tule muuta kuin vatsan väänteitä. | ||||
![]() |
07.01.2014 12:53 | Pave Saarinen | ||
Varmaan tarpeellinen tuo huomautus älä matkusta rappusella. Ennen vanhaan puisten paikallisvaunujen rappusilla nähtiin vapaamatkustajia. Oli kuitenkin paljon mukavampi paikka. | ||||
![]() |
05.01.2014 21:03 | Pave Saarinen | ||
Pakko ihailla rakennustaitoa. Kivipilarit ovat kartionmuotoisia lievästi. Piti siis hakata yksittäiset kivetkin yhdelta sivulta sopivasti viistoon. Onhan sitä tehty pyramidejakin, mutta 1934 ei tekninen kehitys vielä ollut erikoista. Kivet kilkutettiin käsin. | ||||
![]() |
05.01.2014 15:38 | Pave Saarinen | ||
Tällainen kuva jää historiaan. 30 -luvulla kuvattiin ihmisiä työssä. Entäs nyt? | ||||
![]() |
05.01.2014 15:35 | Pave Saarinen | ||
Mahtava dokumentti. Kuvaan on vartavasten asettauduttu. Lieneekö nosturi höyrykäyttöinen? | ||||
![]() |
04.01.2014 21:27 | Pave Saarinen | ||
Sittenhän sinne vielä nousee uusi Leinelä alue ja mitä muuta tuleekaan uuden kehäradan myötä. Varsinaisesti kuitenkin on toteutumassa alkuperäinen Koivukyläsuunnitelma 1960-luvun lopusta. Sitähän oli suunnittelemassa valtakunnan kolme maineikkainta asemakaava-arkkitehtia, mikä usein unohdetaan, kun arvostellaan lähiötä aiheetta. Koivukylässä oli muuten 1970 luvulla varsin rehti meininki, kun minä siellä asuin. Koivukylä, onnettomien ihmisten lähiö, kirjoitti kerran hesari yhden Jeejan tutkimukseen pohjautuen. Ikävää kuitenkin, että hieno luontoympäristö on vähitellen tuhottu. Rekolan karjapolkuja juoksi aikanaan myös maineikas Taisto Mäki, jolla oli kympin me hallussaan jonkin aikaa. Perskeles, Peijaksen sairaalakin rakennettiin minun hiihtoladun päälle. Oli se alkuperäinen Peijas jossakin Havukoskelta itään Keravanjoen itäpuolella, mutta niin vain nimi hyppäsi uuteen paikkaan rautatien länsipuolelle. Pitää jäädä junasta Koivukylässä tai Rekolassa, jos sinne aikoo mennä. Sitä samaa Koivukylää kaikki, puoli Vantaan kaupunkia. | ||||
![]() |
03.01.2014 12:41 | Pave Saarinen | ||
Koivykylän asemakatos tipahti kerran alas johtuen ohi kulkeneen junan aiheuttamasta tärinästä. Kukaan ei ollut kuitenkaan katoksen alla aamuvarhaisella. Eipä tuo nykyinenkään rakenne kovin hääviltä näytä, kun siihen tulee lumikuorma päälle. Kuvaajakin on Havukainen, eikös sen radan itäpuoli ole nykyään virallisesti Havukoski eikä Koivukylä? Varsinainen Havukosken koski on idempänä. Myllykin siellä oli. Koivukylällä ymmärrettiin alunperin vanhaa Asolan rintsikkataloaluetta kaiketi? Vantaalla elää ikuisesti nimien sekaannus pahemman kerran. | ||||
![]() |
01.01.2014 18:28 | Pave Saarinen | ||
On stoget snygejä, mutta aseman katos riittää hädin tuskin peittämään niitä! 10-vaunuiset pikajunan rungot jäävät jo ulkopuolelle puhumattakaan Kaisaniemen puolen raiteista. Mitähän Eliel siellä taivaassa mietti näkymästä? | ||||
![]() |
30.12.2013 14:18 | Pave Saarinen | ||
Rovaniemelläkin oli ennen asemapalvelu. Tavarat saattoi jättää sinne, josta ne kuljetettiin junaan. Sinne meni ahkiot ja sukset. Maakunnassa, jossa matkailu on tärkeä elinkeino, tämä olisi tärkeä pointti. | ||||
![]() |
28.12.2013 21:19 | Pave Saarinen | ||
Nasta kuva muutenkin, tuollaisia laivoja ei enää ole. | ||||
![]() |
15.12.2013 20:27 | Pave Saarinen | ||
Konepajan rauniokuvat ovat kesältä 1965. Siitähän on jo melkein 50 vuotta. Myöhemmillä talonvaltaajilla ja muilla radikaaleilla ei ole enää hyviä kohteita jäljellä. Konepajarakennusten tilalla oli raiteita, joissa säilytettiin taivasalla pikajunan vaunurunkoja. Ei tarvinnut sulatella vaunuja hallisssa jossakin Pasilan vanhan kaatopaikan päällä. Eliel Saarisen ja kumppanien keskustasuunnitelma 1918 ei kai ollut vakavasti otettava, koska sen esittäjät eivät itsekään sen toteutumiseen uskoneet. Nyt vain pitäisi Töölönlahti vielä täyttää, niin alkaisi suunnitelman toteutuminenkin olla kohta valmista. | ||||
![]() |
14.12.2013 09:08 | Pave Saarinen | ||
Jos vanhat kuvat ovat arvokkaita, pitää kai laittaa vanha labra työkuntoon ja alkaa vääntämään hopeapohjaiselle kuitupaperille uusia vedoksia vanhoista negoista. Saksasta saa materiaalia kyllä. Kyllähän ne hopeapohjaiset digikuvan aina voittavat. | ||||
![]() |
13.12.2013 20:26 | Pave Saarinen | ||
Tuossa tulee taas esille liikkuvan kohteen kuvaamisen ongelma: laukaistaan liian aikaisin. Filmikameraa tuskin ehtii laukaista toista kertaa. Varsinkin, jos kampea on kierrettävä, niinkuin kaksisilmäisessä kamerassa pitää tehdä. Mielenkiintoista tuo 100 vuotisjuhla. Sainpa tuosta vähän motivaatiota ja kohta skannailen omia kuvaamiani VR- satavuotiskuvia. Motivaatio on tärkeintä. Eihän kukaan laulakaan itsekseen, ellei ole yleisöä. Kuvaamisesta ei ole iloa, ellei joku niitä kuvia katsele. Kuinkahan paljon hyödytöntä tavaraa jää arkistoihin? | ||||
![]() |
02.12.2013 09:16 | Pave Saarinen | ||
Aika makee kuva. Hyviä vinkkejä: Kuvan saisi vielä paremmaksi, jos kuvaushetki olisi silloin, kun lämmittäjä heittää hiiliä pesään ja tulenloimotus valaisee savupilven. Kameralla myötäilemällä liikkuvaa kohdetta liikkeen suunnassa onnistuu heikossakin valossa ja kuvassa on liikkeen vaikutelma. | ||||
![]() |
28.11.2013 14:12 | Pave Saarinen | ||
Nasta kuva. Junakuva paranee monta astetta, kun sähköjohdot ja -pylväät eivät häiritse. | ||||
![]() |
27.11.2013 19:36 | Pave Saarinen | ||
Hauskaa? Mutta kuvassa on sisältöä. Tällaista pitäisi olla enemmän, ihminen kuvaan mukaan. Mutta kun on kaikkia niitä helvetin intimiteettisuojalakeja ym tietosuojalakeja. 1960-luku oli tässä suhteessa vapaata aikaa. | ||||
![]() |
27.11.2013 19:30 | Pave Saarinen | ||
Kuvassa näkyy myös uudet stopparit. Saattavathan ne pysäyttääkin pienestä vauhdista , mutta jossain kipuraja ylittyy ja vaunut lähtevät junan takapäästä ilmaan ja lentoon. | ||||
![]() |
26.11.2013 16:42 | Pave Saarinen | ||
Eivät nuo halvat kiinteäpolttoväliset lasit välttämättä mitään huonoja ole. Netistä löytyy artikkeleita vanhoista kameroista ja linsseistä. Suosikkeja on monia, minulla on yksi Nikkormat FT3b, jossa on huokea E- sarjan 28 millinen. Se on varsin arvostettu. | ||||
![]() |
26.11.2013 11:51 | Pave Saarinen | ||
Tosi hieno kuvakulma ja pers-pektiivi! Laajakulmainen linssi käytössä. 1960 -luvulla kuvissa televaikutus oli kielteinen asia eikä se ole mikään plussa vieläkään. | ||||
![]() |
21.11.2013 07:41 | Pave Saarinen | ||
Missä sen sinun paratiisi on? | ||||
![]() |
21.11.2013 07:39 | Pave Saarinen | ||
Tuossa kuvassa , vihreä paketoitu, on kai se pysäköintitalo. Joteski tuntuu, että suunnittelijoilla on pahasti viirannut päässä, tai sitten ei, jokuhan on rahoittaja. Pahaa pelkään, että se olen lopulta minä. | ||||
![]() |
19.11.2013 19:49 | Pave Saarinen | ||
Hahhah. Luulen, että fossiilisella autolla kuljetaan Ilolasta ja Leinelästä kumminkin. Saas nährä, tuleeko siitä kehäradasta toivottua joukkoliikennevälinettä. Minä epäilen vahvasti. Yksityisauto, sillä kulkee kaikki kumminkin. | ||||
![]() |
19.11.2013 18:13 | Pave Saarinen | ||
Paska juttu. Tossa meni ennen vanhaan minun hiihtolatu Ilolassa. Yksi hyvä syy miksi Vantaalle ei kannata muuttaa: ympäristö tuhotaan. | ||||
![]() |
19.11.2013 18:08 | Pave Saarinen | ||
Hah. Kävin siellä eilen juuri kuvaamassa juuri samaa paikkaa. Kuvassa on pysäköintilaitoksen ramppi. Itse rakennus on kuusikerroksinen hirvitys. Autolla siis ajetaan sinne ylös. Jokuhan sen maksaa. Ilmeisesti ulkomaisia sijoitusyhtiöitä. Oliskohan tuo rakennus hyväkin bisnes? | ||||
![]() |
15.11.2013 11:57 | Pave Saarinen | ||
Noilla kohdin oli joskus Alppilan seisake, siihen aikaan kun Alppimaja oli suosittu ravintola ja taisi olla samalla joku majapaikkakin. Alphyddan paloi 1951. Taitaapi kuva olla otettu juuri siitä, missä alppimajakin oli. Lähellä oli myös hyppyrimäki. | ||||
![]() |
11.11.2013 20:28 | Pave Saarinen | ||
Kun on tuo googlen karttapalvelu ja streetview, menin oikein katsomaan sitä Kiasmaa. En nykyään juuri käy stadissa, mutta vanhassa muistissa on, että tuossa alhaalla oli suuri monttu postin lähellä ja siinä oli osuusliike radan työmaaruokala vuosikaudet ja olihan siellä tietysti ne konepajarakennuksetkin 1960-luvulle asti. Postitalo on kyllä päässyt oikein postimerkkiinkin, mutta epäilen onko sekään mikään arkkitehtooninen ylpeydenaihe. Sen katolla oli aikanaan boforsin lavetti ja se bofors myös ampui. Mielestäni vierekkäin on kaksi vähemmän onnistunutta rakennusta ja sitten vielä kiasman vierellä on skeittirata ja onhan se Mannerheimin patsas. On siinä sekahedelmäsoppaa kerrassaan. Minulla on kyllä muuten kokoelmissa kuvaharvinaisuuskin, peltinen pisuaari 1800-luvulta päävartion vieressä. Siinä se oli korkeasaaren laivalaiturin lähellä. Itse sen kuvasin, kun ymmärsin kuvauskohteen arvon. Nykyäänhän ei pääse missään pissille. | ||||
![]() |
11.11.2013 17:03 | Pave Saarinen | ||
Tuossa aika lähellä on nykytaiteen museo. Olisi se vanhaan konepajaankin sopinut, mutta eihän joskus 1960-luvulla sitä oivallettu. Mutta vähän ihmettelen, mitä varten konepajarakennukset purettiin, eihän siihen tilalle tullut pitkään aikaan mitään? Raiteita kai matkustajajunarunkoja varten tuli tilalle. | ||||
![]() |
08.11.2013 15:42 | Pave Saarinen | ||
Minullakin on yksi tuollainen Minolta A 5 vieläkin. Se oli ennen vanhaan taloudellinen ja laadukas. Sitäpaitsi se toimii vieläkin ja vielä ilman huoltoa. Kalliimmat vehkeet tapaavat tarvitsemaan huoltoa. Keräilysivuilla Minoltaa kehutaan edelleen ja se on pidetty. Minun Minolta on vuodelta 1962, siis reilu 50 vuotta. Sitäpaitsi käytettynä ostettu. Kuinkahan monta digiä pitää ostaa vastaavassa ajassa? Sitäpaitsi 45 millin polttovälillä kuvataan 90 prosenttia kaikista kuvaustilanteista. Digikuvaajan statukseen kuuluu vesijohtoputken näköinen rööri, jota sitten käytetään lähietäisyyksilläkin. | ||||
![]() |
08.11.2013 07:32 | Pave Saarinen | ||
Entäs ratanaulat? Niitä on vaikea löytää nykyään. Mulla oli lapsena ratanaulakokoelma.... | ||||
![]() |
07.11.2013 11:21 | Pave Saarinen | ||
http://rautatiehistoria.blogspot.fi/ linkistä löytyy | ||||
![]() |
05.11.2013 17:56 | Pave Saarinen | ||
Hieno kuvauspaikka ja valaistus. Kuva voi olla jopa käsivaralta otettu laajalla kulmalla 28mm? Suhteellisen lyhyt valotusaika 1 / 15 sek.? on pysäyttänyt osittain liikkeen 400 asa? | ||||
![]() |
03.11.2013 14:22 | Pave Saarinen | ||
Minulla on kuvia Fredikan kivimuurista 1890 luvulla rakennetusta, sen pyykkituvasta, mankelista , rautatieläisten osuuskaupasta, rautatieläisen keittiöstä niin kuin valtio sen remontoi 1950- luvulla uusilla keksinnöillä astiankuivauskaapeilla ja työpöydillä. Sama saunarakennus muuten, jossa V.I Lenin kävi saunomassa. Mutta taidanpa pitää kuvat piilossa. | ||||
![]() |
02.11.2013 16:27 | Pave Saarinen | ||
Hyvä oivallus kuvata vähän muutakin kuin museojunia. Kun sama ammattikunta tai saman työnantajan palveluksessa olevat asuvat vielä samassa talossa, muodostuu siitä ihan erilainen yhteisö. Kuka olisi tallentanut rautatieläisyhteisön tarinoita tai kuvia? | ||||
![]() |
01.11.2013 16:51 | Pave Saarinen | ||
Onhan se sääli, että tuollaisia koneita pitää säilyttää ulkotiloissa sään armoilla. Aikoinaan se Lenin-sedän veturi laitettiin heti lämmitettävään lasikoppiin Suomen asemalla. Nykyäänhän se veturi kai on komeasti asemahallin sisällä. | ||||
![]() |
31.10.2013 14:11 | Pave Saarinen | ||
Nordean rahanarvon kertoimella summa on 2071 euroa nykyrahassa. | ||||
![]() |
30.10.2013 16:12 | Pave Saarinen | ||
Ihan kunnolla himmennetty. Hieno terävyys, valotus muutamia sekunteja? Sateessa pitää kuvata nopeasti, ettei kamera kastu. Harva sentään sateensuojaa kantaa. | ||||
![]() |
27.10.2013 17:26 | Pave Saarinen | ||
Kuva OK. Valtion Rautatie on myös henkilöhistoriaa. Henkilökuvien tallantamisessa olisikin iso haaste. | ||||
![]() |
26.10.2013 20:21 | Pave Saarinen | ||
Ratapenger on liian korkea ollakseen Hiekkaharjun Harakkasaaren ylikäytävältä. Sehän nyt ei ollut mikään ylikäytävä, vaan tehty maatalouskoneita varten. | ||||
![]() |
25.10.2013 15:48 | Pave Saarinen | ||
Juu, viittaus Porkkalaan kauttakulussa käytettyihin vetureihin voi olla oikea. Myös varsinainen huoltoliikenne Venäjältä Porkkalaan lienee käyttänyt juuri samoja koneita. On yksi Sakari Laipion kuva vastaavan näköisestä Fredriksbergin vanhalla asemalla (siinä alaratapihalla) , jossa Porkkalan kauttakulkujunat pysähtyivät ja veturi käännettiin kääntöpöydällä jotta pääsi rantaradalta pääradalle. Mutta tuo vihreä väri ei ollut 1950-luvulla käytössä, kyllä ne olivat mustia, paitsi pyörästö oli samalla tavoin maalattu. Punainen tähti oli isompi. Muistan sen amerikkalaistyyppisen matalan ja karkean viheltimen, mikä kuului kaukaa junan saapuessa. Sitten niitä oli kahdenlaisia: sellaisia joissa oli uutimet ohjaamon ikkunoissa ja toisia, joissa niitä ei ollut. Ne uutimilla varustetut veturit kuuluivat puolueen jäsenille. Auliisti ne venäläiset junahenkilökuntaan kuuluvat vaihtoivat tulitikkuaskeja. Niitä merkkejä kun kerättiin. Piti vain itsellä olla tyhjä aski, ja sitten vekslattiin tikut täydestä askista siihen. Ja vot, niitä merkkejä oli minulla tallessa. Ne ovat nyt sukulaispojalla. Monessa askissa oli vironkielinen teksti. Tulitikud, niissä luki. Oli risteilijä Auroran kuva ja Pietari suuren patsas ym. Vaihtareita hakiessa piti vain varoa venäläistä vartioparia, joka kiersi junaa. Tai junahenkilökunta varoi ja osasimme sopeutua siihen. Oli myös toinen vartioketju, se oli suopon. Elämä oli ennen paljon paljon virikkeellisempää. |
||||
![]() |
19.10.2013 16:11 | Pave Saarinen | ||
Kuva olisi hieno ilman junaakin, ehkä vielä enemmän? | ||||
![]() |
19.10.2013 16:01 | Pave Saarinen | ||
Mv-filmiä, arvelen. Tuossa yläreunassa on ikäänkuin kuivumisjälki? Digitaalisten junakuvien ongelma on usein siinä, miten erottuisi miljoonien vastaavien joukosta. |