Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.10.2017 12:50 | Pave Saarinen | ||
| Hienoa, että on saatu näyttöä aikaisemmasta VR-valokuvaamisesta. VR-kamerakerhoja oli monilla paikkakunnilla. | ||||
|
14.10.2017 11:06 | Pave Saarinen | ||
| Oliskohan tässä linkissä Värtsilän rautatehdas? Sinne nyt etsimään, ties vaikka Alutar vielä löytyisi. https://www.google.fi/maps/place/82655+V%C3%A4rtsil%C3%A4/@62.1786367,30.682036,1044m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x469be20b50e388fb:0x260146d7261e6b41!8m2!3d62.2013086!4d30.6094577 |
||||
|
03.10.2017 14:18 | Pave Saarinen | ||
| Niinpä löytyy! Kiitos vinkistä. Kuvaaja tarvitsee aina nimensä kuvan yhteyteen. Mutta minäpä en ensimmäisellä kerralla hakenutkaan sa-hakemistosta, vaan sama sa-kuva kuva tuli jollakin tapaa Finna fi -kautta! | ||||
|
01.10.2017 19:35 | Pave Saarinen | ||
| Ehkä se takia, että kello oli silloin arvotavaraa. Mutta onko siellä vielä vosikka Tampereella aseman edessä, niin kuin 1976? | ||||
|
30.09.2017 15:19 | Pave Saarinen | ||
| Kurt, hyvä että täydensit. En heti huomannut museokuvan koko tekstiä. | ||||
|
28.09.2017 19:24 | Pave Saarinen | ||
| Kun kuvakoko oli joku 18X24 senttiä, löytyy kyllä yksityiskohtia kuvista. | ||||
|
28.09.2017 10:53 | Pave Saarinen | ||
| Suomessa tiettävästi ensimmäinen yritys linjaliikenteen aloittamiseksi tapahtui vuonna 1827, kun turkulainen teollisuusmies Johan von Julin järjesti diligenssi- eli postivaunuliikenteen Helsingin ja Turun välille. Ilmeisesti vain tavaroita kuljettanut linja ei kannattanut, mutta kymmenen vuotta myöhemmin pietarilainen liikemies William Henry Stuckey aloitti henkilölinjaliikenteen Pietarista Helsinkiin ja edelleen Turkuun. Kolmen hevosen vetämissä diligenssivaunuissa oli kuljettajan ja konduktöörin lisäksi tilat neljälle matkustajalle ja rahtitavaralle. Matka Pietarista Helsinkiin sujui 48 tunnissa. Tämäkin linja päättyi kannattamattomana, ja seuraavat linjakokeilut tehtiin vasta 1800-luvun lopulla.[3] Helsingissä HKL:n edeltäjä Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö HRO aloitti 1888 hevosomnibusliikenteen ja 1936 linja-autoliikenteen. Tuolloin matkustajia kuljetettiin usein paitsi sisällä myös katollalähde?. / Wikivand http://www.wikiwand.com/fi/Linja-auto |
||||
|
27.09.2017 13:43 | Pave Saarinen | ||
| Komeaa maastoa. On vähän luontoakin esitelty! | ||||
|
27.09.2017 13:40 | Pave Saarinen | ||
| Hieno kuva. Kerrankin päästiin kunnon aiheeseen tällä palstalla! | ||||
|
|
27.09.2017 10:10 | Pave Saarinen | ||
| Saapuneet matkustajat näkyvät odottavan rappusilla ajurin tuloa. Ei mikään ihme, sillä kengät voisivat likaantua hevosen paskassa, sitähän on torilla. Näkysi myös olevan kaksi miestä korin kanssa. Olisivatko jotain kaupustelijoita? Ilmajoella Erkkola valmisti vielä 1950-luvulla moottorikäyttöisiä kolmipyöriä sotainvaliideille. |
||||
|
|
27.09.2017 05:41 | Pave Saarinen | ||
| Näkyy olevan teljellä lukittu Pahaojan kämppä. Olisikohan se ollenkaan varattavissa? | ||||
|
24.09.2017 12:46 | Pave Saarinen | ||
| Jes, Tikkurila on. Kuvassa voi tiedostossa olla sepiasävytys, tai sitten se on alkuperäinen kuvaväri. | ||||
|
24.09.2017 12:43 | Pave Saarinen | ||
| Jos omisti pyörän vuonna 1912 oli nopeus siis 14 km per timme, aika kovaa noilla teillä ja sen ajan renkailla. Asetus kyydinpidosta vuonna 1888 20. päivä joulukuuta (joka oli voimassa vielä 1913 valtiokalenterissa) määräsi: matkustavaisella, joka kyytiä käyttää, älköön olko oikeutta kulkea nopeammin kuin kuin kilometri kuudessa minuutissa. Kahdella matkustavaisella vastaava aika oli 8 minuuttia. Aika saattoi olla pidempikin, jos keli oli huono tai hevosta piti syöttää matkan aikana. Yleensä piti syöttää. 6X20 on 120 minsaa, eli kaksi tuntia meni kyydillä, jos ei tarvinnut syöttää hevosta välillä. Kyyti oli vain kievarista toiseen, sitten piti hevosta ja kyytimiestä vaihtaa. Kievarin väli oli yleensä kai tuo 20 kilsaa? Maksu per kilsa oli 14 penniä maaseudulla, kaupungissa 18 penniä. | ||||
|
23.09.2017 19:18 | Pave Saarinen | ||
| Sinne päin näyttäisi olevan asiat. Ei kai tiedoitusosaston kuvaaja tavallinen junabongari ole? Ilmeisesti kaikkia sairasjunien sotapäiväkirjoja ei vielä ole digitoitu? En löytänyt sieltä mitään 13.04.1942 liittyvää. | ||||
|
|
23.09.2017 14:42 | Pave Saarinen | ||
| Voisi olla sairasjuna tuomassa haavoittuneita? Sotapäiväkirjoista voisi saada lisävalaistusta, diginarc. | ||||
|
22.09.2017 17:35 | Pave Saarinen | ||
| Kaksi konduktööriä ? kuvassa. Mitähän virkapuvut kertoisivat? Mistähän löytyisi virkapukukuvasto? Vallasväkeä näkyy olevan matkalle menossa? Missä matkatavarat ovat? Olki- tai panamahattuinen on kuin Sibelius. | ||||
|
|
22.09.2017 11:45 | Pave Saarinen | ||
| Tuollaisen ikäluokan vaunun läpi olen kulkenut. Niitä oli hylättyjä vaunuja hyvin kauan sitten ratapihalla. Muistan vain sen, että kaikissa vaunuissa oli sylkykupit lattialla. Olisi voinut poimia muitakin muistoesineitä talteen, mutta kuka silloin olisi tajunnut. Aikanaan pureskeltiin mälliä ja keuhkotauti oli yleistä. Pystyisikö kukaan kertomaan, milloin sylkykupit katosivat? | ||||
|
|
22.09.2017 08:52 | Pave Saarinen | ||
| Voisiko yhdessä vaunussa olla luokat 1,2,3? Ainakin vanuissa on kolme kylttiä jokaisessa. Matkustajatkin laiturilla näyttäisivät olevan ensimmäisen ja kolmannen luokan väkeä. | ||||
|
16.09.2017 14:51 | Pave Saarinen | ||
| Puupaalut juntattiin miesvoimaisella juntalla. Narun päässä oli äijät ja yksi lauloi junttalaulua. 1950-luvun alussa rakennettiin Elannon tavarataloa samaiseen merenpohjaan siinä aika lähellä. Olen silloin nähnyt mieskäyttöisen juntan käytössä ja kuulin myös junttalaulua. Rakennushan on modernin näköinen, mutta käsijunttaa vain käytettiin. | ||||
|
15.09.2017 12:53 | Pave Saarinen | ||
| Huomasin jotain kuvassa. Siinä on vain yksi katulamppu rautatiehallituksen edessä ja se on vähän omituisen näköinen. Ei kai vaan ole kaasuvalaisin? | ||||
|
|
15.09.2017 12:28 | Pave Saarinen | ||
| Mulla on myös ubuntu ja gimp. Mutta jos näitä kaikkia kokeilee ja käyttää, siinä menee ikä ja terveys! Muuten ihan kivaa. Muuten mikään ei minua ärsytä niin paljoa kuin SA-kuvien julkaisut sanomalehdissä ja nettilehdissä. Ne kuvat lätkäistään sinne ilman mitään käsittelyä. Sen verran olen kokeillut SA-kuvia, jotta tiedän, että niistä saa usein pienellä käsittelyllä tosi kelvollisia kuvia. Arkistot ovat täynnä raakaskannauksia valokuvista. Ne pitää käsitellä. Erityisesti mv-kuvien ja negojen skannaus ja käsittely on kiitollista puuhaa. Vanhoista ylivalottuneista 6x9 kuvista saa usein varsin hyviä tuloksia. Värikuvien käsittelyssä pitää olla hyvin varovainen. | ||||
|
|
15.09.2017 10:53 | Pave Saarinen | ||
| Näkyy kustantaja olleen Valokuvausliike Adam Viipurissa. Oheisesta linkistä löytyy lisää tietoja valokuvausalan kilpilusta Viipurissa ja Muualla Suomessa. http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/images/stories/kuka-kuvasi/viipurilaiset%20kuvaajat%20ja%20kuvaamot%201900-1940.pdf Kuvaajan elämä ei ollut helppoa. Itseoppineista kaikki kuitenkin kehittyivät. Skannaaminen originaalista on taitolaji ja usein tarvitsee , tai aina, kuvan käsittelyä. W kympissä on pikatoiminto valokuva, jossa kuvaa voi muokata. Mielestäni varsin käyttökelpoinen, suorastaan erinomainen omissa rajoissaan. Ei se kuvakäsittelyohjelmia korvaa, mutta on nopea ja erinomainen lisä ohjemarepertuaariin. Myös näytöt ovat valitettavasti kaikki erilaisia asetuksineen. Ko. kuvan pystysuorat linjat ovat hyvin yhdensuuntaiset, joten arvelen kuitenkin ammattilaiskameraa käytetyn, sellaista jossa voi kallistuvat linjat oikaista, siis palkkikameraa tai sinne päin. |
||||
|
|
15.09.2017 05:52 | Pave Saarinen | ||
| Kuvassa on kansallisomaisuutta esitelty hienosto, asema ja teatteri. Kohtahan entisestä rautatiehallituksen tilasta tulee hotelli. Vanerikapsekissa saattaa olla pirtua. Kuvassa on jännittävä tilanne. | ||||
|
14.09.2017 14:14 | Pave Saarinen | ||
| Toralinnan kattoluukusta ilmeisesti kuvattu. Sorvaamo jää savun suojaan ja pääradan raiteet ovat tallin katon tasalla. Ilmeisesti lättä osittain näkyy konttorirakennuksen sivussa. | ||||
|
|
14.09.2017 05:49 | Pave Saarinen | ||
| raitsikka ei ole toria kiertänyt minun elinaikana. | ||||
|
09.09.2017 22:07 | Pave Saarinen | ||
| Noihan se on, kun kuori otetaan pois katoaa kunnioitus mihinkä tahansa härpäkkeeseen. | ||||
|
07.09.2017 18:02 | Pave Saarinen | ||
| Tässä se toinen kuva. http://vaunut.org/kuva/121413?tag0=0%7CA1%7C Ei se lisäämänikään kuvan originaali kehuttava ollut, muttä hieman käsittelemällä sai paremman. |
||||
|
|
07.09.2017 15:49 | Pave Saarinen | ||
| Löysin Vorgista varsinaisesti 2 kuvaa Suomen ensimmäisestä veturisarjasta A1. Toinen niistä on Ristniemen julkaisema ja sekin on jostain julkaisusta kopioitu. Missähän nyt on suhteellisuuden taju? Pitäisipä nyt heti järjestää talkoot ja poistaa Vorgista merkityksettömät kuvat. Paljon on kuvia jostakin kiskonpätkästä jossakin puskassa, esimerkiksi. | ||||
|
31.08.2017 17:47 | Pave Saarinen | ||
| Jaahah, Wilsonin kello. | ||||
|
25.08.2017 07:21 | Pave Saarinen | ||
| Ainakin 1915 jälkeen.Toinen peruste on yläraiteiden valmistuminen, noin 1930. Yläraiteiden ainakin penger on jo näkyvissä kuvassa. | ||||
|
|
25.08.2017 05:54 | Pave Saarinen | ||
| Kuvassa on eltsun kansakoulu taustalla. Rakennettu 1915. Vanha kansikseni. Lähteitä: Lukuvuonna 1916-1917 kuusi koulurakennusta oli jo luovutettu armeijalle. Yksi niistä oli Eläintarhan kansakoulu, joka valmistui ja otettiin koulukäyttöön jonkin verran keskeneräisenä marraskuussa 1915, mutta 1916 maaliskuussa se jouduttiin luovuttamaan sotilasmajoitukseen. https://www.wetterstrand.fi/tag/elaintarhan-kansakoulu/ Karl Adam Nils Gabriel Hård af Segerstad (28. tammikuuta 1873 Helsinki – 22. lokakuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka toimi Helsingin ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina 1907–1921. Töitä mm. Eläintarhan koulu (1915) https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_H%C3%A5rd_af_Segerstad |
||||
|
|
24.08.2017 14:23 | Pave Saarinen | ||
| Tarkistettu tieto, kysy kirjastosta: Eltsun kansis olisi rakennettu 1915. | ||||
|
|
24.08.2017 13:27 | Pave Saarinen | ||
| Linee vuosi joskus 1920 tai jälkeen. Päärata yläraiteilla on jo rakennettu ja eltsun kansis. | ||||
|
20.08.2017 14:10 | Pave Saarinen | ||
| Lämmin kesäpäivä, kaikki räppänät auki. | ||||
|
10.07.2017 18:47 | Pave Saarinen | ||
| Aika ihmeellistä on, että netistä löysin BRIO-sammutusjunan, jota Prisma myy. Mikiähän tarina tämänkin takana on. | ||||
|
|
10.07.2017 18:28 | Pave Saarinen | ||
| Minulla on erittäin hämärä mielikuva, että sammutusjunaa olisi käytetty joskus Malmilla sattuneessa lautatarhan tms. palossa, kun muuten ei saatu sinne vettä toimitettua. | ||||
|
|
10.07.2017 18:17 | Pave Saarinen | ||
| Voisikohan se olla mahdollista, että tuollainen tenderi olisi vielä jossakin jäljellä? | ||||
|
02.07.2017 12:04 | Pave Saarinen | ||
| Milloin Suomalainen höyryveturi on vieraillut viimeksi Haaparanassa? Varmaan silloin, kun sotalapsia vietiin Ruotsiin. | ||||
|
30.06.2017 21:30 | Pave Saarinen | ||
| Pohjoisen postiautoissa oli myös aikanaan puhelin. Postiauton saattoi pysäyttää tienvarresta puhumista varten. | ||||
|
12.06.2017 14:07 | Pave Saarinen | ||
| E.M. Staf'in kuvia on teoksessa Lokomo 100v. Tässähän on Lokomon valmistamien veturien koko historia. Erittäin upea teos ja kuvaus. Jos erikseen ei mainita, kuvaajista on vain kimppatieto, mitä on pidettävä valitettavana. http://www.metso.com/corporation/ir_eng.nsf/WebWID/WTB-150520-2256F-56F2F/$File/Lokomo_100_vuotta_konepaja_ja_terasteollisuutta.pdf |
||||
|
|
12.06.2017 05:41 | Pave Saarinen | ||
| Niin. Kukahan oli tarkemmin kuvaaja E.M.Staf ? Löytyihän se: Emil Martinus (Martti) Staf (5. toukokuuta 1906 Tampere – 2. kesäkuuta 1985 Tampere) oli suomalainen lehtivalokuvaaja, joka kuvasi erityisesti Tamperetta ja tamperelaisia. Hän käytti taiteilijanimeä E. M. Staf. Staf aloitti lehtikuvaamisen toimiessaan tamperelaisen Aamulehden autonkuljettajana 1925–1927 ja hän oli Aamulehden valokuvaajana vuoteen 1931 saakka. Hän opiskeli sitten valokuvausta harjoittelijana helsinkiläisessä Aarne Pietinen Oy:n valokuvaamossa 1931–1932 ja palattuaan Tampereelle perusti vaimonsa Olga Stafin kanssa Valokuvausliike E.M. Stafin. Staf kuvasi useille eri lehdille puoluekannasta riippumatta ja hän teki myös teollisuuskuvausta ja teatterikuvausta. Staf oli mukana perustamassa Tampereen Kameraseuraa ja Tampere-Seuraa 1930-luvulla sekä sotien jälkeen Lehtikuvaajat ry:tä. Hän lopetti ammattimaisen valokuvaamisen jäätyään eläkkeelle 1976. Kuvateoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] 25 vuotta Epilässä : Oy. Epilän nahkatehdas ab ; kuvakirja, etsaukset J. Raunio ; valokuvannut V. O. Kanninen, E. M. Staf, V. Smolnikoff. Epilän nahkatehdas, Tampere 1952 Tampereen kasvot : kuvateos sinisten järvien kaupungista ; kuvaus E. M. Staf. Tampere-seuran julkaisuja 26. Tampere 1963 Staf : E. M. Stafin näyttely Hämeen museossa 17.11.1995-10.3.1996 ; toimittanut Marjo-Riitta Saloniemi. Tampereen museoiden julkaisuja 36. Tampereen museot - Tampereen kaupungin kulttuuritoimisto, Tampere 1995 |
||||
|
07.06.2017 18:22 | Pave Saarinen | ||
| Kulkematon postikortti voi olla myös harrastajan kartonkivahvalle postikorttipaperille vedostama. Siten voi kuva olla erittäin harvinainen. Kuvan aiheesta päätellen epäilisin näin olevan. Korjaus: niin no, voihan sellainen harrastajan kappale postissakin kulkea... | ||||
|
31.05.2017 10:30 | Pave Saarinen | ||
| Näinhän historia lipuu meidän ohitse. Pitää vain ymmärtää hetket. | ||||
|
Kuvasarja: Lonna 22.05.2017 |
23.05.2017 19:31 | Pave Saarinen | ||
| Lonnan saaren ympärillä tehtiin alukset antimagneettiseksi. Siinä ne pyörivät saaren ympärillä, kun vedessä oli joitain härpäkkeitä. Joku varmaan osaa selittää paremmin. Saaressa oli iso dieseli joka kehitti sähköä tarkoitusta varten. Oli neät keksitty sellainen magneettimiina, joka ampaisi laivaan kiinni ellei sitä ollut tehty antimagneettiseksi. sitä en tiedä, kuinka tehokas toimenpide oli ja oliko siitä mitään käytännön hyötyä. Tämä on minun tietämys asiasta. Suomi oli suuri ja hampaisiin saakka aseistettu. En tiedä, onko vieläkin. Paha oli ajaa omaan miinakenttään. Sakut onnistuivat siinäkin aika hyvin Porkkalan edustalla. | ||||
|
23.05.2017 19:23 | Pave Saarinen | ||
| Selvähän se, miinat piti varovaisesti kuljettaa aluksiin. | ||||
|
19.05.2017 18:24 | Pave Saarinen | ||
| On laadukas kuva. Isompi kuin 6*6 ? | ||||
|
03.05.2017 08:17 | Pave Saarinen | ||
| Vrt. kuvaasi http://vaunut.org/kuvat/?u=712&d=01.05.2017 Näyttää vähän siltä, että viskuri olisi vaihtanut paikkaa aika perusteellisesti? Onko tuonlaisessa entisöinnissä mieltä? |
||||
|
21.04.2017 10:15 | Pave Saarinen | ||
| Diginarcista eli kansallisarkistosta löytyy paljon piirustuksia Suomenlinnan linnoituspiiristä. Suorastaan erittäin paljon ja hämmästyttävän hienoja. Kaikista suunnitelmista ei tiedä, ovatko ne koskaan toteutuneet. Kokonaiskuva varuskunnasta venäjänvallan ajalta on, että se on ollut todella suuri. Kansalliskirjastoon ollaan vasta tallentamassa arkistoja. http://digi.narc.fi/digi/search.ka |
||||
|
20.04.2017 13:29 | Pave Saarinen | ||
| Ihan kiva. Tuossa on vanha kansis ja luokkahuone, jonka ikkunoista usein katselin ulos. | ||||
|
19.03.2017 11:56 | Pave Saarinen | ||
| Ei minulla ainakaan ole kuvaa. Laituri oli Pikku-Pasilassa, eli jossakin siinä Hartwall-areenan seutuvilla nykyisin. | ||||
|
10.03.2017 16:36 | Pave Saarinen | ||
| Kun avaimet olivat höyryveturipilttuun vieressä, eivätkä ne sitten olisi myös siihen käyttöön trakoitettuja? | ||||