Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.12.2015 20:14 | Pave Saarinen | ||
| Taidokas kuvankäsittely! Käsittelemällä voidaan monta kuvaa saada pelastettua tai tehdä nautittavaksi. | ||||
|
28.11.2015 21:13 | Pave Saarinen | ||
| Aika makee kuva ja värien pelkistys ja kuvan kallistus oli hyvä oivallus. Kuvausetäisyys on aika pitkä, arvaan. | ||||
|
23.11.2015 17:55 | Pave Saarinen | ||
| Panostusaukot? Mutta ketä vastaan? Ensimmäisen maailmansodan aattona Venäjä kyllä linnoitti Helsingin seutua. Mm. Tapanilasta lähti kenttärata linnoitustöitä varten johonkin luoteeseen Ruskeasantaan päin (MATAPUPU historiasivut, suosittelen, mielenkiintoista ja hyvin toimitettua paikallishistoriaa). Tuossa sillassa saa kyllä olla aika isot panokset, jotta jotain tapahtuisi. | ||||
|
20.11.2015 22:38 | Pave Saarinen | ||
| Musta savu on palamatonta hiiltä. Ideaalitilanne on vain vesihöyryä.. | ||||
|
15.11.2015 19:45 | Pave Saarinen | ||
| Lisään vielä, kuvassa on koko prosessi onnistunut hyvin, erikoisesti huomaa pilvien kaunis sävyttyminen. Juuri pilvien sävytys on usein ongelmallinen kohta kuvassa. | ||||
|
|
15.11.2015 19:43 | Pave Saarinen | ||
| niin, oikeampaa on puhua harmaasävykuvasta, ainakin skannereissa ym vastaavissa puhutaan siitä. On niissä mv-vaihtoehtokin, mutta se on jotain muuta, pitää käyttää asetusta harmaasävykuva! Hyvä havainto, Raimo! | ||||
|
|
15.11.2015 12:03 | Pave Saarinen | ||
| MV-kuva henkii historiaa. Ei sille mitään voi. Siinä on aina persoonallinen jälki filmistä ja koko prosesista. Värivalokuvan eroja mustavalkoiseen pohtiessaan Brandt päätyy kiinnostavaan näkemykseen: ”Olen miettinyt paljonkin sitä, mikä siinä värissä oikein mättää. Ja päätynyt sellaiseen, että värikuvassa on ikään kuin useampi kuva yhdessä. Sen punainen osa on yksi kuva, vihreä toinen ja niin poispäin. Nämä eri kuvat vetävät kukin katsetta puoleensa, riitelevät keskenään, hajottavat. Mustavalkoisessa – siis hyvässä sellaisessa – kaikki kuvan elementit vievät samaan suuntaan, johdattavat katsojan silmää aiheeseen.” (Lähde. Lehtikuvaajan välineet 1800-luvulta 1900-luvun loppuun Teksti Ossi Asikainen/ www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/ohjeita/10382) // leveä viiva poistettu rikkomasta sivuston ulkoasua |
||||
|
13.11.2015 09:12 | Pave Saarinen | ||
| Voi hyvinkin olla, mossen perusteella. Näyttäisi veturi olevan öljykäyttöinen. Mutta miksi nuo pallit ovat tuossa? | ||||
|
30.10.2015 14:44 | Pave Saarinen | ||
| Huru siinä on ollut vetämässä eikä saatu Nohabia! | ||||
|
29.10.2015 15:22 | Pave Saarinen | ||
| Niin lähti maalitehdaskin vähän toiseen paikkaan, tässä lähelle kylläkin. Sinnekin oli raide Hakkilan radan vaihteen kautta. Lienee nyt purettu sekin raide ja kuljetukset menivät maanteille. | ||||
|
16.10.2015 13:11 | Pave Saarinen | ||
| Tuosta kai kulki pohjalaisten matka Ameriikkaan? Ensimmäinen yöpyminen tapahtui Seinäjoen siirtolaishotellissa. Seuraava Hyvinkäällä ja lopuksi Hangossa. Hangossa olivat agentit vastassa ja järjestivät merimatkan. Lähteminen oli helppoa. Nykyään tuollaisia agentteja sanotaan kai ihmissalakuljettajiksi, mutta ennen vanhaan ei ollut rajoituksia. | ||||
|
11.10.2015 10:15 | Pave Saarinen | ||
| Äh, toi peilikuva menee vaikeasti kaaliin. Kaksi alikulkua mielestäni on kuitenkin. Raiteita oli muuten vain kaksi, ylärata tuli 1930-luvulla. Helsingfors Dagblad 22.3.1876: Sunnuntaina 23. maaliskuuta kaartin seitsikolla aamukonsertti klo 8.00-10.00 Alppimajassa. Vallasväki vietti melkoisen mukavaa huvielämää. Lienee maja ollut myös jonkinlainen hotelli? Uusi Suometar: Matin Kirje Helsingistä elok. 20 p:nä jatkoa kesäpakinaan pääkaupungista: Voin kertoa vielä muistakin kauniista puistoista, niinkuin Alppilasta, jonne Keisarin täällä käydessä rakennettiin erityinen, vielä paikallaan oleva paviljonki, mistä hän katseli huvikseen toimeen pantua kansanjuhlaa ja jonka korkealta vuorelta yhdellä silmäyksellä näkee koko pääkaupungin ympäristöineen; Murha ja itsemurhayritys Alppilassa. Tämä on sikäli mielenkiintoinen uutinen, että klo 5 aamulla ratavahti kuuli laukaukset ja huudot. Oliko laituri 24h vartioitu? Veräjä siinä jossakin oli ainakin. Lähde Hufvudstadsbladet. / Kansalliskirjasto. Digitoiduista päivälehdistä irtoaa hakemalla helposti tietoa. Suomeksi, ruotsiksi ja toisinaan on ränttiä, vanhemmissa lähteissä tietysti. Linkki on Nya Pressenin vastaavaan juttuun, sivulla 2. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/749579? term=Djurg%C3%A5rden&term=Alphyddan&term=mord&term=Noschis&term=Mord&term=banvakt#?page=2 |
||||
|
10.10.2015 09:34 | Pave Saarinen | ||
| Nyt pitäisi vain mennä kuvaamaan sama paikka uudestaan! | ||||
|
|
09.10.2015 22:16 | Pave Saarinen | ||
| Ankkalammikoiden vesi tuli alunperin Alppilan puhdistamosta siinä vähän yläpuolella. Puhdistamo oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Sitä ja sen puhdistetun veden laatua ihasteltiin. Töölönlahteen se laski tunnelin jälkeen avo(viemärinä). Siinä Pasilan yläpihalla oli aikaisemmin Tölö Träsk ja maa on suopohjaista ollut. Jostain ylempää se viemäri johti puhdistamoon. | ||||
|
|
09.10.2015 20:31 | Pave Saarinen | ||
| Tuosta linkistä pääsee kaupunginmuseon kokoelmiin, mm Branderin kuviin: https://hkm.finna.fi/ Signe Brander kuoli sotavuosina nälkään Nikkilän sairaalassa. Hän oli sinne vietynä ihan vanhuuden vuoksi, kuten monet muutkin vanhukset kokivat saman kohtalon. Samoin myös monet mielenterveyspotilaat. |
||||
|
|
09.10.2015 20:19 | Pave Saarinen | ||
| Minä taas ymmärtäisin niin, että rakennus vasemmalla olisi Borgströmin huvila eli kaupunginpuutarhaa nykyisin ja tie radan takana olisi eläintarhan ajoistakin tuttua reittiä ja kallio todella olisi Diakonissalaitoksen tonttia. Helsinginkatu on vieläkin ruotsiksi Helsingegatan, eli Helsingin pitäjän katu. Tämä sopii tietysti meille vantaalaislle. Branderin kuva Alppiravintolasta (oikeesti Alphyddan) löytyy tästä linkistä. finna.fi on muuten mahdottoman vaikea paikka, jotta sieltä löytäisi yleensä mitään. https://hkm.finna.fi/Search/Results?lookfor=signe+brander+alppila&prefiltered=-&SearchForm_submit=Hae&retainFilters=0 Alppiravintola paloi 1950. Olen käynyt sen savuavilla raunioilla. Kuvasta päätellen oli todella komea rakennus. |
||||
|
|
09.10.2015 15:16 | Pave Saarinen | ||
| Niin, ja Alppila-nimistä paikkaa tuskin on alunperin ollut edes olemassakaan, koska paikannimet olivat ruotsinkielisiä! Mutta joteskin tuntuu, että laituri joka näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/78499, ulottuisikin tähän Branderin kuvaamaan paikkaan saakka. Arvelen, että laiturille pitää johtaa myös tie, niinkuin tässä. Kuvan kalliot ovat tietysti erinäköisiä kuin nyt, koska niitä on leikattu. Mutta kuvassahan näkyy myös lyhtypylväs ja kaidetta radan toisella puolen. Mikä ihme on tuo liikennemerkki, pyöreä? | ||||
|
05.10.2015 20:26 | Pave Saarinen | ||
| Viestiverkko jatkui tästä eteläänpäin Eltsun suoran ja rautatien välissä ja jossain kohtaa ennen Linnunlaulua se hyppäsi radan itäpuolelle ja ja siitä se kulki eläintarhan lahden sivuitse kohti rautatieasemaa. Mutta tässä kohden muistissani on aukko. Miten se meni Eläintarhan lahden jälkeen. Jospa jostakin kuvista voisi nähdä. | ||||
|
20.09.2015 16:39 | Pave Saarinen | ||
| Pesukomuutissa on alhaalla kaapi, jossa säilytetään pottaa. Se kipataan sitten kun kaapin ovi suljetaan. Tavallinen makuuvaunun hytti, sisustettu 1. luokaksi. Miksi nuo hm. tikapuut, kun nyt ei tarvi kiivetä? | ||||
|
|
17.09.2015 16:26 | Pave Saarinen | ||
| Noita EMW-autoja on Laipion kuvissa enemmänkin samassa tilaisuudessa. saattavat olla NL-lähetystön autoja. Kuvassa muuten näkyvissä rautateiden viestiliikenneverkkoa, tuossahan linjat menivät. Laipiolla on kuvia VR:n sähköttäjistä. Sähkötyslaitteita oli muuten kerran myytävänä VR:n poistomyynnissä 1960-luvulla iso kasa. Menivätköhän ne lopulta vain romutettavaksi, jos kukaan ei osanut olla kiinnostunut? Siinä olisi ollut keräilijän juhlaa. | ||||
|
16.09.2015 08:31 | Pave Saarinen | ||
| Juuri tällaisia kuvia kaipaan! Onko tuossa nyt junamies vai mikä vaihdemies? Mutta onko työ vaihtotöissä tuosta muuttunut? | ||||
|
11.09.2015 18:59 | Pave Saarinen | ||
| Kovasti samannäköinen kuin Hanko-Hyvinkää rautatien kaksi veturia. Piippu vain on vähän erilainen. | ||||
|
07.09.2015 20:50 | Pave Saarinen | ||
| Julkisivun puolella, eli radalle päin, luki vain "maitoa ja leipää". Pasilankadun puolelle oli myös tarkoitus laittaa nimikilpi, mutta julkisivulautakunta puuttui asiaan, koska "se kun on vain tuollainen rautatietyöläisten kauppa". Aika erikoista eikä silloin osattu olla tottelemattomia. Osuusliikkeen piiriin kuului noin satakunta asuntokuntaa. Se oli lähikauppa kuitenkin ja tärkeä sellainen. Jakoi vuosittain ostohyvitystä ihan kunnollisesti ja selvästi enemmän kuin Elanto. Pysyi pystyssä, koska kaupan alan palkat olivat todella pienet. | ||||
|
|
07.09.2015 18:24 | Pave Saarinen | ||
| Arvelen, että pätkii. Olen muuttanut toralinnasta -67 pois. En tosin tunne historiaa sen jälkeen. Kuvastakin näkee, miten liiketila on muutettu asunnoksi jälleen. Pasilan kylän hävittäminen alkoi 1970-luvun alussa. Sieltä lähti Elanto. Jos kauppa oli vielä 1970-luvulla olemassa, siellä on kyllä käynyt Elannon maitoauto ja leipäauto kuten ennenkin, oletan. Mutta kauppa on kyllä ollut Rautatieläisten osuusliike. Sitten oli vielä tai on vieläkin Osuusliike Rata, joka on pitänyt työmaaruokaloita ratapihoilla ja muistaakseni yksi iso sellainen oli Helsingin vanhan konepajan ja postitalon liepeillä ja yksi keskellä ratapihaa eduskuntatalon edessä. | ||||
|
|
07.09.2015 08:34 | Pave Saarinen | ||
| Ei siinä koskaan Elantoa ollut. Tuossa on alkuperäinen porttari näkyvissä. Se oli sittemmin maitokaupan ja sekatavarakaupan varastona. Mutta huomaa kuvassa tiilirakenne: se kestää ja on iätön. Komea fasaadi on muuten talon toisella puolella, siis se oli vasten matkustajaliikennettä aina 1920-luvulle saakka, jolloin pääradan yläraiteet valmistuivat. Yhteen aikaan puuhattiin talon purkamista. Se olisi ollut todella katastrofi. Fredriksbergin vanha asema oli tuossa lähellä. | ||||
|
06.09.2015 10:21 | Pave Saarinen | ||
| Alkuperäisesä kuvassa, tuosta vielä oikealle on kyllä vielä kolmaskin ovi ja siinä kilpi, mutta siitä ei saa enää tekstistä selvää hyvällä suurennuslasillakaan. Näyttäisi olevan siinä rupusakkia oven edustalla. Skannerin erotuskyky on tässä äärirajoilla, yksityiskohtien esille saamiseksi muuten tarkasta kuvasta pitää erityisesti keskittyä skanneri- ja kuvankäsittelyohjelmiin. Tietoa piletti- ja muista käytännöistä voisi löytyä Keisarillisen Majesteetin Armollisesta Liikenneohjesäännöstä tammikuun 21 päivältä 1897, vaikka kuva on jo vuodelta 1926, mutta rautateiden käytännöt, nehän ovat kai vieläkin keisarin ajoilta. Kiinnostavaa tässä on tarkka luokkajako kolmeen kastiin. Kyllä kuvassa on Asean mainos ja siinä on hakaristejä. Mutta Asea oli ruotsalainen elektroniikkavalmistaja, teki mm. raitiovaunuja. Mitä se sitten tarkoittaa kuvassa? |
||||
|
01.09.2015 08:54 | Pave Saarinen | ||
| hienoa, henkilökuvia! | ||||
|
31.08.2015 20:41 | Pave Saarinen | ||
| Sen nimi oli pionerbahn. On kai vieläkin? | ||||
|
05.08.2015 09:07 | Pave Saarinen | ||
| Postikortti tai sitten harrastajan valmiille kuitupohjaiselle mv-postikorttikartongille tekemä valokuva. Itse olen niitä tehnyt paljon. Painettu teksti tietysti voisi paljastaa postikortin "aitouden". Onhan itse tehtykin aito, kappalemäärä on pieni ja siten arvokkaampi. | ||||
|
27.07.2015 18:23 | Pave Saarinen | ||
| Kuvaa katsellessa tulee satama työympäristönä elävästi mieleen. Sellaista satamaa kuin kuvassa ei enää ole ollut pitkään aikaan. Satamassa oli oma fiilis ja rehti meininki ja satamassa oli rajapinta merimieskulttuuriin. Olin nuorena vähän aikaa rantsussa harkkarina. | ||||
|
27.07.2015 18:06 | Pave Saarinen | ||
| Tuo 485 lienee ollut yksin jo omassa romujonossaan muistini mukaan, pitkään se siinä seisoi. Muuten lakkovetureissa piiput peitettiin ja pantiin halko vielä päälle. Kuvan vetureissa en huomaa tosin halkoa piippujen päällä, kuvauspäivä lienee ollut heti lakon alussa. | ||||
|
23.07.2015 19:39 | Pave Saarinen | ||
| Hassua, mutta ortokuva vuodelta 1943 on kaikkein terävin. | ||||
|
23.07.2015 18:26 | Pave Saarinen | ||
| Keisarivallan aikana Suomen meridiaani lienee laskettu siten , että se on viisi astetta länteen Pulkovasta ja aikavyöhyke sen mukaan. | ||||
|
20.07.2015 12:26 | Pave Saarinen | ||
| Erittäin hieno kuva. Arvelen, että valotus on ollut enintään sekunnin luokkaa. Vielä 1970-luvulla trendi oli mitä suurempi valovoima, sitä parempi. Ja suuria ne olivat kiinteäpolttovälisillä. Tässä kuvassa on sitä jotain, mikä erottaa sen digikuvista. | ||||
|
13.07.2015 13:05 | Pave Saarinen | ||
| Valokuvaus ei wanhaan aikaan ollut jokapäiväistä. Kuvattavaksi asettauduttiin, mitä ei juuri enää nähdä. Syykin on selvä: digikuvaus toi mukanaan inflaation kuvaamiseen. | ||||
|
12.07.2015 13:30 | Pave Saarinen | ||
| Asiallinen säilytyspaikka kerrankin. Mutta tuonkin pitäisi olla lämmitetty. | ||||
|
08.07.2015 11:19 | Pave Saarinen | ||
| Vanha ja vanha. Liikenne tosivanhalla radalla loppui jo 1953. Vanhan reitin pituus oli 1100 metriä välillä Eläintarha-Pasila. Tuosta se spåra meni aidanviertä eteenpäin kylään. Kun kiskoille laittoi markanrahoja, niistä tuli kivasti littanoita. Vanhan linjan tilalle tuli sitten bussi nro 19. Samanlaista pätkälenkkiä se kulki. Suunnilleen tuosta kaarteesta ajettiin kivenmurskaamolle. Silloin oltiin niin ymmärtäväisiä, että kivipölysaasteen annettiin leijua vapaasti itse kylään. Kuva murskaamon sepelivuorelta varikolle päin: https://vaunut.org/kuva/86689?u=2783 |
||||
|
27.06.2015 22:30 | Pave Saarinen | ||
| Ainutlaatuinen dokumentti. Mikähän tämä historian vaihe on, kai siitä löytyisi tietoa. 1915 Suomi oli vielä autonomia. Paksulla äijällä on tseba, vai olisiko se miekka? | ||||
|
02.06.2015 14:51 | Pave Saarinen | ||
| No tuossa sitä on Guggenheimia. Penkki kuvassa on mallia 1900-luvun alusta. Tuollainen koivunväkkärä-jalkaisen näköiseksi maalattu. Se kestää eikä sitä hevin jaksa heittää Töölönlahteen. | ||||
|
02.06.2015 14:44 | Pave Saarinen | ||
| Tarkistus, kysymyksessä on siltatyömaa, siis kolmatta raidetta varten. | ||||
|
02.06.2015 14:28 | Pave Saarinen | ||
| Pasila alapiha, ei oikein näytä siltä. | ||||
|
01.06.2015 14:10 | Pave Saarinen | ||
| Tuohon voisi lisätä, että 95 prosenttia nykyisin elävistä maan asukkaista on syntynyt ensimmäisen ja melkein viimeisen kuulennon jälkeen eivätkä ole kokeneet suurta aikaa. | ||||
|
01.06.2015 14:02 | Pave Saarinen | ||
| Mainio rautatiekuva, mutta onko tuo silta notkolla? | ||||
|
26.05.2015 09:59 | Pave Saarinen | ||
| Hieno kuva, tässä on jo luovaa näkemystä. | ||||
|
22.05.2015 17:29 | Pave Saarinen | ||
| Ihan nautittava kuva! Suuren maailman tyyliin. | ||||
|
20.05.2015 08:05 | Pave Saarinen | ||
| Pietarissa syntynyt, sittemmin turkulainen kuljettaja kertoi asuneensa lapsuutensa tuossa jossakin aseman lähetyvillä suomalaisten rautatieläisten asuintalossa. Tämä oli lapsuudessaan kokenut myös vallankumouksen ja kokemansa mukaan se ei ollut mikään veretön kuten 1960-luvulla tavattiin kertoa. | ||||
|
17.05.2015 17:19 | Pave Saarinen | ||
| Oliskohan nuo ne kaksi siinä lähellä tekniikan museossa ruostumassa olleita vetureita. Tuostahan ei ole pitkä matka museolle Helsingin kosken partaalla. | ||||
|
17.05.2015 17:11 | Pave Saarinen | ||
| Komea talo on rakennettu sokeain kirjastoksi. Viime vuosina siinä on toiminut mm. päiväkoti, sokeille lapsille, jos oikein muistan. Pystyssä on. | ||||
|
17.04.2015 10:50 | Pave Saarinen | ||
| Oivallinen kuvaushetki. Tuollaisia liikkeellelähtöjä ja vastaavaa kyllä ratapihoilla ja asemilla näki, mutta harvalla oli kamera laukaisuvalmiina. Kestää aikansa sekin, kun kameran saa esille repusta. Pitää olla kuin lännenmies, kompakti taskusta äkkiä esille. Mutta Lavatzkin kello, oliko se aina kanoissa tuossa paikkaa? Konepajalla oli aikanaan tuollainen myynnissä, mutta se oli hirvittävän iso ja painava. Sinne se jäi. Itse näen kuvassa muutakin kuin saasteita. Näin yhteiskunta toimi. 666? Eikös tuo ole se jehovantodistajien hirvitys? | ||||
|
10.04.2015 16:06 | Pave Saarinen | ||
| No nyt tulee tarkistus, sori, että olen vähän suurpiirteinen. Kuva on Prahassa otettu elokuussa 1973. Veturi on 4751 2D1 , pyörästö 4-8-2 tsekkiläiseen luokitustapaan. Universaaliveturi, 100 kilsaa per timme. | ||||
|
|
10.04.2015 15:50 | Pave Saarinen | ||
| Pieni korjaus: Kuvaaja on Jaroslav Hosek, tuossa on vielä koukku ässän päällä. Kotipaikka on CSSR. Tarkempaa osoitetta en viitsi laittaa. On tsekinkielessä monenlaista koukkua ja väkästä, joita en pysty toistamaan. Hosekin kuvia on hallussani yksi kansio. |
||||