Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.04.2015 15:50 | Pave Saarinen | ||
| Pieni korjaus: Kuvaaja on Jaroslav Hosek, tuossa on vielä koukku ässän päällä. Kotipaikka on CSSR. Tarkempaa osoitetta en viitsi laittaa. On tsekinkielessä monenlaista koukkua ja väkästä, joita en pysty toistamaan. Hosekin kuvia on hallussani yksi kansio. |
||||
|
09.04.2015 11:50 | Pave Saarinen | ||
| Vuosi 1965? Kaivoin juuri 865 nokkakilven ostokuitin esille. Pahus, kun käsiala on siinä epäselvä. Voisi olla siinä hyvin epäselvästi ostovuosi 1973, mutta muistini ja asiayhteyksien mukaan se ei millään voisi olla kuin 1965. | ||||
|
|
09.04.2015 11:13 | Pave Saarinen | ||
| Kempsu on luonnollisesti sota-ajan tuotantoa, mutta yllättävän pitkään niitä näköjään Suomessa liikkui. Jotenkin kuvittelin, että kymppipyöräinen olisi harvinainen, mutta kuvien perusteella se on ollut ihan yleinen versio. 6*6 -veto ilmeisesti löytyy joka tapauksessa? ...................... Kempsu? Arvelen, että se on Tatra. |
||||
|
|
09.04.2015 11:05 | Pave Saarinen | ||
| Artikkelin kuvituksesta näkyi, että sisääntulotien alikulku oli valmiina, mutta talli nökötti paikallaan (siellä näkyi mm hiilipiippuinen Tv1). Tässä kuvassa 865 näkyy varsin kiiltävänä. Se palasi konepajareissulta helmikuussa 1965. Kuva on siis oletettavasti maalis-huhtikuulta 1965. Uuden tallin rakentaminen aloitettiin syksyllä 1965 ja vanha talli purettiin alkuvuonna 1966. -------------------------------------------- Jokin tässä mättää. Minulla on numeron 865 nokkakilpi, joka on Pasilan konepajalta ostettu vuonna 1965. |
||||
|
06.04.2015 14:12 | Pave Saarinen | ||
| Historiallisia kuvia ei kannata arvostella teknisten yksityiskohtien perusteella. | ||||
|
29.03.2015 11:36 | Pave Saarinen | ||
| Ihan pelkistetty ja vaikuttava kuva! | ||||
|
28.03.2015 19:40 | Pave Saarinen | ||
| Vau! Golfarit! | ||||
|
18.03.2015 15:36 | Pave Saarinen | ||
| Taidokkaasti seurattu liikkuvaa kohdetta. | ||||
|
16.03.2015 14:27 | Pave Saarinen | ||
| VR- nimikirjoista on aina saanut kopiot itseään sukututkimusta varten. Lieneekö niitä enää missään jäljellä sen jälkeen kun VR lakkasi ja yhtiöitettiin. Kansallisarkistossa ehkä joskus. Vaikea on etsiä. | ||||
|
11.03.2015 13:06 | Pave Saarinen | ||
| Joo. Oli Wulff ja Lindell ja niistä sai ostaa mitä vain kuvantekemiseen liittyvää. Ei ole enää sellaista kauppaa. | ||||
|
11.03.2015 13:01 | Pave Saarinen | ||
| Kadun yli kuljetaan vähän mistä sattuu. | ||||
|
11.03.2015 12:59 | Pave Saarinen | ||
| Porthaninkadun ja viidennen linjan kulmassa nähdään vielä lehtimyyjän kärry. | ||||
|
11.03.2015 12:55 | Pave Saarinen | ||
| Eipä 1950 ollut elohopealamppuja. Lienevät tulleet vasta aikaisntaan 1960 luvulla. Kuvassa on sitä vanhaa hyvää aikaa, jolloin valaistus ei ollut räikeä. | ||||
|
11.03.2015 12:51 | Pave Saarinen | ||
| Tässä on ainoa näkemäni kuva linjasta nro 10. Reitin pituus oli 1100 metriä ja se lakkasi vuonna 1953. Tilalle tuli bussi nro 19. | ||||
|
01.03.2015 14:16 | Pave Saarinen | ||
| On se sauna siinä. Ihan kiva tämä kartta. En ole sitä tiennytkään. Ko. karttakuva on kuvattu sen jälkeen, kun puusepänverstas Vr-pihan rajalla oli jo purettu. Paljon mielenkiintoista on nähtävissä. Näkyvissä on mm. Aurooran sairaalan (entinen kulkutautisairaaja, epidemisjukhuset) ylilääkärin asunto. Sairaalan alue oli korkealla aidalla varustettu. Emme siellä koskaan seikkailleet, vaikka olisihan sinne päässyt. Vanhoissa kartoissa näkyy nykyisen sairaalan alueella olleen politiekarls bostad, lienee ollut kaupungin teloittajan tai rankkurin asunto. Sopivasti etäällä. Nyt täytyy tutkia uutta karttalähdettä tarkemmin. Näkyvät kartassa hyllytetyt porkkanat ratapihalla. | ||||
|
|
01.03.2015 13:02 | Pave Saarinen | ||
| Niin, pitää lisätä tuohon, että VI Lenin todella kävi tuossa saunassa saunomassa. Rautatieläiset ovat riskeeranneet aikanaan. | ||||
|
17.02.2015 18:04 | Pave Saarinen | ||
| Vanhoista raitsikoista muistaa aina välillä syntyneen otsonin hajun, kun virroitin kipinöi. Se oli kuulema keuhkotautisille terveellistä... | ||||
|
Kuvasarja: Helsinki 1908 Suomen valokuvataiteen museo |
06.02.2015 09:51 | Pave Saarinen | ||
| Muistan, että Signe Brander olisi kuljettanut kuvausvarustustaan rattailla. Varmaan Inha teki samoin. Brander kuoli sotavuosina nälkään Nikkilän sairaalassa. | ||||
|
05.02.2015 13:17 | Pave Saarinen | ||
| Niinpä, hienosti saa isoja originaalitiedostoja kopioitua ja en tiedä toista museota, josta näin voi tehdä. Ne tapaavat pihdata ja antavat jonkun peukalonpääkuvan ilman eri pyyntöä. Minua kiinnosti luo Linnunlaulusta otettu kuva ja se ratapihamaisema pohjoisessa. Laitan sen kohta vorgiin kun ehdin. | ||||
|
|
05.02.2015 10:09 | Pave Saarinen | ||
| Kokelin kuvan tallentamista omalle koneelle, ja kyllähän se jotenkin onnistuu, kun tallentaa kokonaisen web-sivun ja poimii sieltä ao. kuvan. Mutta harmikseni havaitsin, että tiedoston, jonka sieppasin, koko oli vain joku 200 kiloa. Eli siitä ei saa kunnolla detaljeja esiin. Muuten näytöllä kuvat näyttävät hyvin yksityiskohtatarkoilta. |
||||
|
|
05.02.2015 09:48 | Pave Saarinen | ||
| Jos menet sinne Längmanin antamaan linkkiin, voit suurentaa kuvat ja kyllä ne erittäin yksityiskohtaisia ovat. Tämä tullikamarin kuva ei ole kaikkein terävin, mutta olen näkevinäni vaunupäädyissä seuraavasti: 599 D ja 4DG 3D | ||||
|
05.02.2015 09:36 | Pave Saarinen | ||
| Ainakin 1950-luvulla sokeritehtaan raideleveys oli jo normaali. Tai ainakin sinne johtanut raide Töölönlahden puistossa. | ||||
|
|
04.02.2015 17:18 | Pave Saarinen | ||
| Tarkemmin kuvassa on Helsingin piiritullikamari. Aivan mahtavia kuvia. Lasilevylle, koko jotain 18*24 senttiä? Hienoa Jyrki, että laitoit vorgiin kuvat ja linkin. | ||||
|
02.02.2015 17:36 | Pave Saarinen | ||
| Niinpä Vammeljoki, joka tapauksessa asema tuotiin jo 1920-luvulla, kun kykyinen päärata yläkautta valmistui. | ||||
|
02.02.2015 17:34 | Pave Saarinen | ||
| Nykyisen alikulun kohdalla oli tasoylikäytävä. Tai ehkä se olikin himpun verran nykyisestä alikulusta pohjoiseen, eihän kai maantietä voitu laittaa poikki? Tuo kaarre tuli käsittääkseni tilapäiseksi kiertoraiteeksi, koska rakennettiin kolmatta raidetta Hiekkaharjusta Keravan suuntaan. Toisaalta kyllä, laiturit ja sähkötolpat näyttävät aika pysyviltä. Äh, etsin lisää kuvia. | ||||
|
07.01.2015 08:20 | Pave Saarinen | ||
| Hah. Muistan, kun kerran takavuosina sain Rovaniemeltä makuupaikan vaunuun, jossa ei ollut muita matkustajia kuin minä. Olihan se juhlavaa matkustella omassa vaunussa. Mutta jostain syystä vaunun vessasäiliötä ei oltu tyhjennetty. Siellä se lainehti jo lattialle saakka. Oli kai säästetty. | ||||
|
02.01.2015 11:17 | Pave Saarinen | ||
| On sievä asema. Sievissä tehdään myös hyviä jalkineita suomalaiseen jalkaan. Voin suositella. Varsinkin, jos muut kaukoidän vehkeet eivät käy jalkaan. | ||||
|
31.12.2014 21:02 | Pave Saarinen | ||
| Rälsbussen kulki Suomen lättiä kovempaa. Tehoa oli moottorissa enemmän. | ||||
|
31.12.2014 14:25 | Pave Saarinen | ||
| Juhannusjuna pysähtyi myös Tikkurilassa eikä kukaan ollut vastassa. Aika iso moka Vantaalaisille. Erilaisia esiintyviä ym. järjestöjä kyllä löytyy kasapäittäin. Nämä ovat kyllä muuten hakemassa rahatukea kunnan varoista. | ||||
|
30.12.2014 21:06 | Pave Saarinen | ||
| Niin, tossahan oli lähellä rekolan kartano. Olen niitä vanhoja karjapolkuja paljon lenkkeillyt. Myöhemmin se maasto on tuhottu, ensimmäinen tuoho oli Peijaksen sairaala.. myöhemmin kehärata..jne. | ||||
|
30.12.2014 09:43 | Pave Saarinen | ||
| Tuossa on vielä kaksi vanhaa asetinlaitetta pystyssä. | ||||
|
|
29.12.2014 22:16 | Pave Saarinen | ||
| Rantaradan sähköistys alkoi ensimmäisenä. Eiköhän se ollutkin juuri 1969? Kunhan kaivelen arkistoja, sieltä löytyy myös kuva Tikkurilan ensimmäisestä sähköradan pylväästä. Se julkistettiin oikein torvisoitolla. Oli aluksi vain yksi pylväs. | ||||
|
23.12.2014 14:53 | Pave Saarinen | ||
| Oho. pitää skannata uudestaan, | ||||
|
20.12.2014 19:14 | Pave Saarinen | ||
| Aika kiva perspektiivi, vaihtelua junakuviin. | ||||
|
17.12.2014 14:52 | Pave Saarinen | ||
| Teppo Niemi lienee oikeassa. Eivät ne Viikkosanomien kuvaajat kaukaa kohteita hakeneet. Töölön ratapiha ja juuri eduskuntatalon edessä. Lienee kuitenkin joku työvaunu. Kunhan ehtisin, kaivelisin negoja. Muuten oli hyvä kirjoitus asuntopulasta Hesassa sodan jälkeen. Vr:n asuntoihinkin tiivistettiin tiloja Karjalasta saapuneille ja muille. Kellarit olivat käytössä ja asuntoja pilkottiin. | ||||
|
17.12.2014 14:32 | Pave Saarinen | ||
| Ravintola varmaankin oli, koska lähellä oli kuuluisa Aavasaksa. Kuuluisia matkailupaikkoja ennen vuotta 1961. Muutamia muitakin oli, Koli, Punkaharju. Siinä ne kuuluisimmat? | ||||
|
12.12.2014 18:01 | Pave Saarinen | ||
| Ilokseen tällaisia holveja katselee. | ||||
|
24.11.2014 08:09 | Pave Saarinen | ||
| Kumma kyllä, kuvassa vasemmalla on jyrkkä rinne ja korkea mäki. Siinä kukkulan länsipuolella on joki ja siinä joen ja kukkulan välissä rinteessä on nykyään vantaalainen hienostokaupunginosa, jota muistaakseni kaupunki on erityisesti tukenut, jotta saisi hyviä veronmaksajia. | ||||
|
23.11.2014 11:27 | Pave Saarinen | ||
| Onkohan tuo vesiviskuri vaihtanut paikkaa? Tämä on ainakin alkuperäisessä paikassa: http://rautatiehistoria.blogspot.fi/2013/07/mita-rautatierakennuksia-pitaisi.html Kiskot kuuluisivat myös kuvaan. Joteskin oudon näköinen ilman niitä. Kuvan maisema on muutenkin outo. Silta laskee nyt alaspäin? polttoväli ja kuvakulma tietysti muuttavat tilannetta. Vesikasteri lienee välillä poistettu ja laitettu eri paikkaan? Vedenohjaustötterö ainakin puuttuu. On kuitenkin paikallaan, vaikka muutetussa. |
||||
|
17.11.2014 12:39 | Pave Saarinen | ||
| Tarkistin ylimenon kuvasta https://vaunut.org/kuva/96561?u=2783 Kantavuuden rajoitus on voinut olla. Siinä radalla on kuitenkin ollut vain epävirallinen ylitys. Työmatkan kävelijät televisioon tai muualle ylittivät radan ja kävelivät sitten ojanpohjalla ja rantaradan rautatiesillan ylitse junille Pasilan asemalle. Suokatu teki sillan jälkeen mutkan vasemmalle. Siinä kaarteessa oli muuten ehkä maan ensimmäinen kierrätysasema, HKR:n roskisautomiehillä oli romuliike, jossa matkan varrella kuormasta poistettiin ensin metalliromu ym. rahanarvoinen, ennenkuin lasti kipattiin kaatopaikalle. Ne roskisautot muuten eivät olleet mitään kauhean raskaita ajoneuvoja siihen aikaan. Ne kuormattiin lapiolla jätesäiliöista. Eipähän jätettäkään ollut paljon muuta kuin ns. myöhempien aikojen biojätettä. Hesari meni usein uuniin (se kai on varaava takka nykyisin). |
||||
|
17.11.2014 09:41 | Pave Saarinen | ||
| Sittenhän oli myös Strömbergin juna, joka kulki vain töihinkulkuaikoina välillä Vallila (Harju) - Pasila (vanha asema)- Strömberg. Siinä oli tavallisen näköisiä 2-akselisia matkustajavaunuja ja usein sk3 edessä. | ||||
|
|
16.11.2014 18:17 | Pave Saarinen | ||
| Suomen valtiokalenterissa vuodelta 1913 on rautatietarffi. Tariffi on hiukan sekava, mutta käy selväksi, että 3. luokan lippuja myytiin myös tavarajunaan, hiukan halvemmalla kuin matkustajajuniin. Miten tavarajunassa sitten matkustettiin, on eri asia. Paikallisjunista ei ole tässä asiasta tietoa. |
||||
|
|
16.11.2014 10:19 | Pave Saarinen | ||
| Tässä vilahtaa käsite työläisjuna. Miksi sitten lättä ei ole työläisjuna? Mikä oli työläisjuna? Netistä löytyy hakusanalla työläisjuna kirjoitus ja kuva työläisjunasta, sen tavara vaunusta, jossa 1960 luvulla matkustetaan ja oli kalterit ikkunassa. Oli kuulema lannanhajua ym. No on vähän virheellinen käsitys. Kuva on konduktöörin vaunusta (kuten yllä), johon on täpötäydessä junassa ahtautunut matkustajia. Olen sellaisen itsekin kokenut. Lämmintä siellä oli, kuten kondarit sanoivat, "30 astetta ja molemmat sivuovet auki". Minulla on tallessa kuukausimatkalippu, jolla taatusti kuljettiin aamuvarhaisella töihin Boxbackasta vuonna 1915. Lippu oikeutti kolmanteen luokkaan eli vaunussa oli puupenkit. Sellaiset tammipuiset, joissa oli vuorotellen tummia ja vaaleita lautoja. Arvelen, että työläisjunalla on yksinkertaisesti tarkoitettu ruuhka-aikoina kulkeneita junia ja 3. luokan paikkoja. Olikohan vuonna 1915 paikallisjunissa muita kuin 3. luokan vaunuja? Hautausjunassa oli yksi 1. luokan vaunu, mutta se oli tarkoitettu papeille. | ||||
|
15.11.2014 12:08 | Pave Saarinen | ||
| Nätti kuva. Porkkana on eduksi. Värikuvassa värien ja sävyjen pitää olla pelkistettyjä. Se huomataan. Miksi nykyjunat ovat niin hiton kirjavia? | ||||
|
15.11.2014 12:00 | Pave Saarinen | ||
| Wikipedian mukaan sama 23 metriä. Ei mikään ennätys, roomalaiset vesijohdot ylittivät kirkkaasti tuon korkeuden. Mutta olisiko Suomen korkein? | ||||
|
|
15.11.2014 09:40 | Pave Saarinen | ||
| Mikähän kuvan viaduktin korkeimman pylvään korkeus on? Arvioni on 40 m enintään. | ||||
|
09.11.2014 09:41 | Pave Saarinen | ||
| Sääli, että kuvaaja on tuntematon. Olisiko edes olettamusta? Vielä 1960-luvulla saattoi kuvata työtä ja sen tekijöitä. | ||||
|
08.11.2014 13:24 | Pave Saarinen | ||
| Olympus tietenkin! Erittäin näppärä ja kestävällä seleenikennomittarilla! | ||||
|
03.11.2014 12:00 | Pave Saarinen | ||
| Valoteho pienenee etäisyyden neliöllä. Sen oppi hyvin kun käytti entisajan salamalamppuja ja laski himmentimen arvoja. Tuollaisesta korkeasta noin 36 metrin mastoista ei alas ratapihalle valoa hirveästi lankea. En siltikään kiipeäisi mastoon, mutta onhan siellä monet käyneet! Tuollaiset mastot eivät ole olleet mikään kovin uusi asia. Niitä oli ratapihoilla jo 1930-luvulla. | ||||
|
|
03.11.2014 09:23 | Pave Saarinen | ||
| Tuollaisen valomaston teho ei ollut hirveän suuri. Yöllä tarvitsi ratapihalla 15 sekunnin valotuksia. Toisaalta valaistus yhdestä mastosta oli kuvauksellinen. Nykyisin lienee uudenlaiset lamput ja valaistus. Lieneekö tuollaisia korkeita mastoja käytössä enää ollenkaan? | ||||
|
29.10.2014 08:18 | Pave Saarinen | ||
| Jes, viestikoululaisten palveluspuku on mallia 1936. | ||||