Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.10.2018 14:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Aikakauslehti koneenkäyttäjille ja veturimiehille Suomessa nro 11 1912, 1.11.1912, s. 122 (4) kertoo veturista tarkemmin: Toiminimi »Gebrüder Sulzer» Winterthurissa rakentaa parhaillaan Preussin valtionrautateille suoraan kytkettyä dieselmoottoriveturia, jonka rakenteesta insinööri Rudolf Diesel on »American Society of Mechanical Engineers"in kokouksessa antanut m. m. seuraavat tiedot: Kysymyksessä olevasta veturista tulee pikajunaveturi, jonka teho on 1000—1200 hev. voimaa ja palveluspaino noin 85 tonnia. Käyttöpyörien 2 akselien väliin on asetettu päämoottorin 4 kampiakselina toimiva väliakseli. Moottori on kaksitahtijärjestelmää ja varustettu neljällä silinterillä, jotka ovat asetetut parittain 90° kulmaan. Silinterien välitilaan on sijoitettu kaksi huuhdeilmapumppua 5, joita käyttää vipuvarsivälivaihto päämoottorin kiertokammeista. Katossa on äänentukehduttaja 6. Käyntiinpanoa ja nopeudensäätöä varten löytyy apu-dieselmoottori 7, joka käyttää vaakasuoraa ilmapumppua 8. Tavalle, jolla tämä tapahtuu, on otettu erikoinen patentti. 10 on apumoottorista saadun ilman akkumulaattori. Veturin koko pituus on 16,6 metriä. Numerot viittaavat jutussa olevaan piirustukseen. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/969184?page=4 |
||||
|
|
05.10.2018 14:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi oli käytössä Berliini-Magdeburg -pikajunassa. Se oli ensimmäinen pikajuna, jossa oli dieselmoottoriveturi. Näin kertoo Åbo Underrättelser no 254, 19.9.1913, s. 6. |
||||
|
14.09.2018 10:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllähän kirkko etuvasemmalta katsottaessa tulee vasemmalle ja etoikealta katsottaessa oikealle. Rakennukset kun ovat samalla suoralla, eli Mannerheiminkadun ja Brandensteininkadun väliin jäävällä puistokaistalla. Ks. esim Loviisan matkailukartta 1961: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Loviisa%20matkailukartta%201961.jpg | ||||
|
|
14.09.2018 07:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä kuva on peilikuva. Vaikka rakennus onkin ensikatsomalla täydellisen symmetrinen, siinä on kuitenkin yksi yksityiskohta, jonka avulla oikean suunnan voi tunnistaa: Päädyissä vain pohjoisenpuoleisessa on savupiippu. Tässä kuvassa se on eteläpäädyssä, eli kuva on peilikuva. Oikeinpäin oleva kuva: https://vaunut.org/kuva/52511 Vertailukuvia: http://www.jukkajoutsi.com/loviisa.html Paikan koordinaatit: 60.455358, 26.219165 / 60°27'19.3"N 26°13'09.0"E |
||||
|
09.09.2018 09:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Mammutti Suomessa: https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kun_mammutti_suomeen_kulki | ||||
|
24.08.2018 19:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Saahan sitä ilmastointivaikutusta - eli kesällä viilennystä - toki tuulettamallakin. Me tosikot tosin kutsumme tuota ilmanvaihdoksi. |
||||
|
21.08.2018 17:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Tätä kuvaa ei näköjään ole lainkaan kommentoitu tässä Leppävaara-Kirkniemi -keskustelussa. Oliko tämä vanha platforskjul toisella puolen rataa kuin uusi asemarakennus? Tuon verrokkikuvan mukaan näin näyttää olleen. |
||||
|
21.08.2018 08:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun riittävästi esittää todistusaineistoa, niin jopa minä saataan pyörtää pyhät puheeni. Heikki siinä onnistui: Vasemmassa kuvassa vaunu todellakin on ajamassa pois lautalta. Sillä vaunun takanahan näkyvät mm. lautan pään molemmat pelastusrenkaat. Ja vaunun ajosuunta on virroittimen asennosta päätellen tänne päin. HK:n toimittaja erehtyi kuvatekstiä laatiessaan ja minä olin kyllin hyväuskoinen häntä uskomaan. My bad! |
||||
|
|
20.08.2018 12:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Brändö-höyrylautan kuva on samalla Helsingin Kaiku -numeron sivulla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872644?page=17 Lisää kuvia lautasta on esim. - SRS:n sivulla https://www.raitio.org/vanhasivusto/ratikat/helsinki/muut/lautta.htm - Finna: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000vsi - Helsinkikuvia: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=kulosaaren%20lautta&page=4 Nämä samat kuvat ja lautan kuva: https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/brandosparv.jpg Virroitin oli vaunun keskellä ja se laahasi ajosuunassa 'myötäkarvaan'. Niinpä vasemmassa kuvassa vaunu on tulossa kohti kuvaajaa ja oikeassa menossa kuvaajasta poispäin. Vasemmassa kuvassa vaunu on tosiaankin siirtymässä höyrylautalle. Vasemmalla näkyvä skorsteeni ei ole lautan, sillä lautan skorsteenit olivat keskellä lauttaa, vaununsijan kahta puolta. Lauttaratkaisu oli pakon sanelema, kun Helsingin kaupunki ei suostunut sillan rakentamiseen. Esikuva saatiin ilmeisesti Tukholmasta, jossa pohjoinen Lidingön raitiotie käytti lauttaa. https://bussochsparvagn.ifokus.se/articles/50ec5c05d3b4fd069503b94a-farjetrafiken-mellan-stockholm-och-lidingo |
||||
|
16.08.2018 06:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Lie otettava huomioon sekin mahdollisuus, että Otaniemen kartanon valokuva-albumin merkintä on tehty vasta myöhemmin, aikana, jolloin tietoa oikeasta kuvauspaikasta ei enää ollut. Silloin kirjoittaja olisi vain olettanut paikan olevan Leppävaara ja hevoskyydin olevan tavallinen kyyti omalta asemalta omalle kartanolle. Vaikka kuvat olisikin otettu nimenomaan vierailumatkalta Kirkniemessä. | ||||
|
|
15.08.2018 16:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos kuvan tiedot ovat Finnassa väärin, siitä ei voi syyttää sen enempää Finnaa kuin Espoon museotakaan: "Kuvatieto perustuu kuvaerän lahjoittajan antamiin tietoihin. Kuvat on jäljennöskuvattu Otaniemen kartanon omistaneen suvun perhealbumista, ja oletettavasti kuvatiedot on kirjattu albumiin jo 1910-luvulla. Otaniemen kartanon väki kulki vaunukyydillä Leppävaaran (Albergan) rautatieasemalta kotiinsa." |
||||
|
|
13.08.2018 16:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J., kun en tiennyt mihin ajoitus perustui, pohdin mahtoiko se perustua vaatetukseen. Ja tarkoitukseni oli vain todeta, että vaatetuksen perusteella ajoitusta tuskin kykenee tekemään vuodelle 1910. Enäänhän tällä(kään) arvailulla ei ole merkitystä, kun kävi ilmi että kuva on Espoon museon. Sen tiedon perusteella paikan tunnistus olikin sitten jo helppoa. |
||||
|
13.08.2018 13:23 | Kurt Ristniemi | ||
| "Hevoskyyti lähdössä Leppävaaran rautatieasemalta Otaniemeen" Aika n. 1910. Espoon kaupunginmuseo. https://finna.fi/Record/ekm.urn:nbn:fi-ekmhttp%253A%252F%252Fwww.profium.com%252Fespoo%252Fkohde%252FKohde-84364DB3-759E-DDE3-75FD-FF762B36ECFE |
||||
|
|
13.08.2018 13:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on Espoon kaupunginmuseon mukaan Leppävaaran rautatieasemalta n. vuodelta 1910. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Lepp%C3%A4vaaran+rautatieasemalla+n.+1910&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1909+TO+1910%5D%22&dfApplied=1&limit=20 Paikka olisi käynyt heti selville, jos olisi noudatettu museon asettamia julkaisuehtoja: "Finna-palvelussa julkaistuja Espoon kaupunginmuseon kuvia voi käyttää vapaasti, myös kaupallisessa käytössä. Kuvia ei saa muunnella ilman lupaa ja kuvan yhteydessä on mainittava kuvaajan nimi, jos se on tiedossa, ja Espoon kaupunginmuseo." Jos olisi heti ollut tiedossa, että kuva on Espoon kaupunginmuseon kuva, tuskin olisi lähdetty hakemaan paikkaa ensisijaisesti Hanko-Hyvinkää -radalta, vaan ajatus olisi ohjautunut ensin rantaradalle. Silloin kun itse ei tunnista paikkaa tms, kannattaa toki kertoa kaikki asiaan mahdollisesti vaikuttavat ja tunnistusta helpottavat tiedot. Suosittelen merkitsemään päivämäärän muodossa PP KK 1910, koska kuva ei ole tammikuun ensimmäiseltä päivältä vuonna 1910, vaan noin vuodelta 1910. |
||||
|
|
13.08.2018 11:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihin perustuu kuvan ajoitus vuodelle 1910? Lasten merimiespuku on saksalainen keksintö vuodelta 1860. Muoti levisi nopeasti kaikkialle maailmaan, mm. Venäjälle. Naisen puku voisi olla jopa 1870-luvulta. Ja olkihattukin on 1800-luvun jälkipuoliskon muotia. |
||||
|
10.08.2018 12:31 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Günzburgin vaunut' tulivat käyttöön vuosina 1899 ja 1900. Ne numeroitiin vuoden 1896 numeroinnin mukaisesti III lk boggievaunujen numerosarjaan 951-1000. Vuoden 1901 numerouudistuksessa ne numeroitiin III lk boggievaunujen 2700-sarjaan. Vuoden 1907 numerouudistuksessa ne säilyttivat numeronsa, kun III lk boggiepäivävaunut siirrettiin 2800-sarjaan. Neljä ensimmäistä 'Günzburgin vaunua' hankittiin vuonna 1899 Turun-Karjan rautatierakennukselle. - Nrot 956-959 - Vuoden 1901 numerouudistuksessa ne saivat nrot 2706-2709. Viisi seuraavaa vaunua hankittiin vuonna 1900 valmiille rautateille. - Nrot 951-955 - Vuoden 1901 numerouudistuksessa ne saivat nrot 2701-2705. |
||||
|
|
09.08.2018 13:50 | Kurt Ristniemi | ||
| 5.11.1897 päivätyssä makuuvaunujen piirustuksessa II lk:ssa toiset valaisimet ovat käytävällä ja toiset osastoissa. | ||||
|
06.08.2018 15:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Heinäkuun lopun 1968 tiedon mukaan ( https://vaunut.org/kuva/127582 ) Linnunlaulun silta poistettiin syyskuussa 1968. Kuilu oli heinäkuussa jo muilta osin levennetty. Sähköistystä päästiin sillan kohdalla tekemään siis vasta syksyllä 1968. | ||||
|
|
06.08.2018 11:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Toden totta: III lk vaunuissa valaisimet olivatkin lanterniinin katossa, ts. keskikäytävän yllä. Olin epähuomiossa verrannut II lk vaunun kuvaan. Siinä valaisimet ovat lanterniinin kahta puolta. Mutta, olenko erehtynyt siinäkin, kun kuvatekstissä mainitsen vaunua III lk päivävaunuksi? Oliko tässä mallisssa vielä Günzburgin patentin mukainen paikkojen muuttaminen istuimista makuulaveteiksi? Vuoden 1909 lopullahan joka tapauksessa oli 9 kpl III lk vaunua, joissa oli makuupaikkavarustelu. |
||||
|
04.08.2018 14:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Valmista alkoi tulla vuoden 1968 kesällä: Ensimmäinen Sm1 hinattiin Tampereelta Helsinkiin 12.6.1968. | ||||
|
04.08.2018 14:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Sähköjunaliikenne välillä Helsinki-Kirkkonummi alkoi tiettävästi tammikuussa 1969. Onko siis ratapohjat, raiteet, portaalit ja ajojohdot syöttölaitteineen kaikki rakennettu välillä elokuu/68-tammikuu/69? Kiirettä on pitänyt! |
||||
|
|
04.08.2018 11:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on kuvassa siis varsin uusi, vain vuoden ikäinen. Punaiset veivät vuonna 1918 Venäjälle paetessaan nimenomaisesti uutta kalustoa. Ei siis ihme, että tämäkin vaunu sinne katosi. Junassa on vielä signaalinuora, vaikka se mahdollisesti koostuu yksinonmaan boggievaunuista. Sellaisista junista signaalinuora jätettiin pois vuonna 1913 rautatiehallituksen kiertokirjeellä N:o 59/2972. |
||||
|
04.08.2018 11:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan huvila on huvila 8, Lutherin huvila. Ainakin vuonna 2012 se oli yhä suvun hallussa. Huvilan tontilla ollut metsänvartijan mökki purettiin ilmeisesti vuonna 2013. Periaatteessa kuva voisi olla aikaisintaan myöhäissyksyltä 1968. Ensimmäinen sähköistetty rataosa, Helsinki-Kirkkonummi, otettiin käyttöön tammikuussa 1969. |
||||
|
|
04.08.2018 09:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa Linnunlaulun kuilun itäreunassa on jo valmiina rantaradan Helsingin ja Pasilan väliset sähköistetyt raiteet. Ne rakennettiin vuosina 1969-1970. | ||||
|
03.08.2018 07:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Kanavista vielä: Linnilä Kai: 'Suuriruhtinaan Suomi: Höyryllä Hämeeseen' kertoo: "Vesiliikennettä varten rakennettiin kaksi kivestä holvattua alikulkusiltaa. Suurempi alikulkusilloista oli 7 kyynärää ja pienempi 3 kyynärää." Kanavat eivät siis olleet vain virtauskanavia, vaan ne oli tarkoitettu myös vesiliikenteelle. Autonomian aikaan Suomessa käytettiin venäläiseen kyynärään eli arsinaan perustuvaa pituusmittajärjestelmää. Arsina on 71,12 cm eli 28 (Venäjän tai Englannin) tuumaa. Kanavat olivat siis Linnilän mukaan 4,98 ja 2,13 metriä leveät. Vuoden 1912 sanomalehden mukaan (ed. kommentissa) pohjoinen kanava oli kuitenkin 6,9 m leveä. Ehkäpä sitä oli jossakin välissä levennetty? |
||||
|
|
02.08.2018 12:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Kanavia oli alusta alkaen kaksi: Eteläpäässä Kaisaniemen ravintolan vierellä ns. Pikkukanava ja pohjoispäässä Eläintarhan rannassa sitten se toinen (nykyinen), joka ilmeisesti oli jotakin isompaa kuin 'Pikkukanava'. Kummankin kanavan ylitse joka tapauksessa johti rautatien silta. Pikkukanava täytettiin syksyllä 1890 ratapihan laajennuksen yhteydessä. Vuonna 1912 Helsingin kaupungin rahatoimikamari esitti jäljellä olleen pohjoisen aukon leventämistä vesilinjassa 12 metrin levyiseksi, kun rautatiehallitus uhkasi jättää sen 6,9 metrin levyiseksi ratapengertä leventäessään. Kaupunginvaltuusto totesi levennyksen tulevan kalliimmaksi kuin mihin oli varoja varattu, ja antoi asian raueta kun ei uskonut edes oikeustoimin saavansa rautatiehallitusta osallistumaan kustannuksiin. |
||||
|
02.08.2018 07:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1862 Helsingissä ei ollut paloasemaa. Ensimmäinen paloasema, Erottajan paloasema torneineen Korkeavuorenkadulla valmistui vasta vuonna 1891. Mutta Helsingissä oli kaksi vuonna 1839 valmistunutta palotornia: Eteläinen palotorni oli Korkeavuorenkadun korkeimmalla kohdalla ja pohjoinen torni Vironmäen huipulla Konstantininkadun, nykyisen Meritullinkadun varrella. Kummankin tornin pihamaalla oli kaksi hevosta lähtövalmiina tulipalon varalta. Kumassakin tornissa oli myös kaksi isoa ruiskua, yhdet vapaasti seisovat tikkaat sekä palopurjeita, tikkaita, palohakoja ja vesitynnyreitä. Kuilun päässä häämöttävä hahmo on siten varmasti Korkeavuorenkadun palotorni. - Kiitokset vinkistä. |
||||
|
|
02.08.2018 07:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Olet Jimi oikeassa. En katsonut kyllin tarkkaan. Varsi hyvin on kiskot kuitenkin maastoutettu :) - Korjaan kuvatekstin. Tässä kuvassa yritän hahmottaa kahta yksityiskohtaa: - Leikkauksen eteläpäässä on jotakin, joka näyttää vaikkapa puomilta. Maalauksessa sitä ei ole. - Leikkauksen aukosta näkyy horisontissa jokin korkea. Mikähän se voisi olla? ATU:sta puheenollen: Ehkäpä M v W ei aivan onnistunut kuvan mittasuhteissa, vaikka varsin pikkutarkka maalari olikin. Kuilu louhittiin nimittäin jo alunalkaen kahta raidetta varten, vaikka ensialkuun rakennettiinkin vain tämä kuvassa näkyvä yksi raide. |
||||
|
|
02.08.2018 07:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Maalauksesta näkyy, että se vasemman puolen 'hiekkakasa' on kallio. Itse tihrustan Töölön vallin länsireunan kahta pylvästä, yksi vallin kummassakin päässä, enkä ymmärrä mitä ne ovat. Penkereessähän oli alunperin alikulkukanava molemmissa päissä. Voisivatko liittyä niihin? |
||||
|
31.07.2018 11:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja tämä peilikuvan kuvauspaikka todellakin on Eläintarhan (Djurgården) laiturin ylikäytävä. Ei siis Alppilan seisake, niinkuin kuvauspaikka-tiedossa virheellisesti esitetään. Eläintarhan laituri on välittömästi ylikulun oikealla puolella (kuvassa siis vasemmalla puolella). Vrt. https://vaunut.org/kuva/125015 Olisi hyvä, jos joku - vaikkapa ylläpito -korjaisi. |
||||
|
|
31.07.2018 10:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Se ensimmäinen, vaakasuorakaiteinen, vain kahden raiteen yli vienyt silta purettiin joskus vuoden 1907 jälkeen. Levennetyn kuilun yli rakennettiin sitten tämä kaareva-ansaksinen riippuansassilta. Työmies 22.2.1907 kertoo: — Rautatien raiteiden laajennustyöt Eläintarhassa. Nyttemmin on ryhdytty rakentamaan Linnunlaulussa wanhojen kodin kohdalla wäliaikaista puista siltaa kallioleikkauksen poikki. Entinen raudasta rakennettu silta pitää purkaa ja tulee paikalle, sitten kun louhinta on toimitettu, rakennettawaksi uusi pitempi silta. Rautatiesola tulee louhinnan kautta kaksi kertaa entistä leweämmäksi. |
||||
|
|
30.07.2018 20:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Juneksen huvila, huvila nro 9, on ratakuilun vastakkaisella puolella eli länsipuolella. Kuva on otettu etelästä kohti pohjoista ja siinä näkyvät huvilat ovat radan itäpuolella. |
||||
|
|
30.07.2018 10:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeassa reunassa punatiilinen vanhainkoti Brummerska hemmet, joka purettiin ymmärtääkseni pian kuvan oton jälkeen (huvila 13). Vaalea tornihuvila nro 8, Lutherin huvila, jäi ratakuilun levennyksen jälkeen tuonne kuilun partaalle. Välissä huvila 7, sokeiden ammattikoulu. |
||||
|
22.07.2018 18:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Sikäli kuin muistan, peltivuorattu pystyuuni on aina ollut nimeltään pönttöuuni. Ja sitä muistamista on aika monelta vuosikymmeneltä. Käsittääkseni nykyiset takat ovat hään suhteen vaarallisempia kuin nämä vanhat uunit, joissa pellit ovat suhteellisen väljät. Jotkut ehdottavatkin että nykyuunien pelleistä pitäisi leikata nurkka pois, tai peltiin pitäisi porata reikä, jottei pelti olisi liian tiivis. Nykypeltien kanssa pitääkin odottaa, että kaikki kekäleet ovat ehdottomasti sammuneet ennen pellin sulkemista, jollei halua häkämyrkytystä. |
||||
|
12.07.2018 11:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatiekirjakaupan kioskissa on ilmeisesti jälkikäteen lisätty lippa asiakkaan suojana? Niinpä liikekilpi onkin pitänyt kiinnittää julkisivun sijasta lipan reunaan. Vai olisikohan kyseessä netistä yleisemmin löytyvän tämäntyyppisen mallin prototyyppi tai esiaste elikäs edeltäjä? Nimittäin kun netistä kuvia katselee, yleisilmeeltään samankaltaisissa kioskeissa on asiakasrajapinnan yllä oleva räystäs tehty pitemmäksi, niin että se suojaa asiakasta vaikkapa sateelta. Miltään muulta se tuskin sitten suojaakaan. Ks. esim. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19660923_58 Mutta mikä on tuo katon harjan ylle kohoava näyttävä ja koristeellinen huippu? Hormisto, vai muuten vaan koriste? Kamiinan torvihan näkyy nousevan vasemman lappeen läpi. Kuvakokelman kuvassa torvi on oikealla puolella. Lieneekö missään Rautatiekirjakaupan kioskien historiikkia? |
||||
|
30.06.2018 11:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilahduttava löytö tuo Erkin karttalöytö. Se selvittää lopullisesti mitä reittiä väliaikainen yhdysrata Pietarissa 1910-luvulla kulki Nikolain asemalta Suomen asemalle. Artikkeli, johon kartta liittyy, kertoo radasta tarkemmin. Senkin, miten Liteinin sillan korvalla olevasta jyrkästä mutkasta selvittiin. Ja sen, miten rata ylipäätään voitiin vetää Liteinin sillan yli. Mutta sitä se ei valitettavasti kerro, miten raitiovaunujen kiskoja käytettiin hyväksi: " ... Mutta, kuten aikaisemmin on sanottu, tulee kulumaan wielä ainakin kolme wuotta ennenkuin tämä yhdysrata on walmis. Ja kun on katsottu tarpeelliseksi tämä yhdistäminen saada aikaan heti, on rakennettu wäliaikainen rata pitkin katuja. Kun Nikolain aseman ratapihalta oli entuudestaan olemassa parin wirstan pituinen satamarata Newan rannalle, kuten kartta osottaa, on wäliaikainen yhdysrata jatkona sille ja kulkee koko ajan Newan wasenta rantaa rakenteella olewan Ohdan sillan, Smolnin luostarin ja kaupungin wesijohtolaitosten ohi Liteinin sillan luo. Kun tässä tulee niin äkkinäinen käännös, ettei sallitulla käyrällä siitä olisi woitu päästä, niin laitetaan sillan korwaan kääntöpöytä, minkä awulla waunut saadaan käännetyiksi sillalle, mistä rata sitten kulkee katuja pitkin Suomen rautatieaseman halkopihalle, liittyen siellä raidewerkkoon. Kulkien suurimmalta osaltaan wähäliikkeistä Newan rantaa pitkin ja kun sitä tullaan luultawasti käyttämään ainoastaan öiseen aiikaan, ei siitä tule juuri koitumaan häiriötä kaupungin liikenteelle. Muuten oli kaupunki welwoitettu suostumaan tähän, sillä kun Liteinin silta yli kolmekymmentä wuotta sitten rakennettiin, sai kaupunki waltiolta miljoonan ruplaa korwaukseksi siitä, että se rakentaisi mainitun sillan niin wahwaksi, jotta silloiset wenäläiset weturitkin woisiwat kulkea sen yli ja jotta waltio tarpeen tullen saisi rakentaa radan pitkin katuja ja sillä kuljettaa waunuja." |
||||
|
05.04.2018 18:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Oi voi Rainer. Olen hyvin hyvin pahoillani, kun loukkasin herkkää mieltäsi olemalla tosikko. Toivottavasti saan kuitenkin anteeksi. Kun en minäkään kuitenkaan sittenkään mitenkään taannoin irvaillut sinut typerää kysymystäsi tuolla keskustelupuolella. |
||||
|
|
05.04.2018 07:46 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Radan varrelta' -kirjassa tämän kuvan kuvatekstinä on: "Paikallisjuna on lähdössä Kirkkonummen suuntaan. Martinlaakson radan valmistuttua sähkömoottorijunakalustoa ei riittänyt kaikkiin lähijuniin." Paikkaako lättä siis enemmän vajavaista metroliikennettä vai puuttuvaa junakalustoa? Ts. ottiko Sm-kalusto tämän vuoron hoitaakseen vai jäikö vuoro pois metrokaluston lisäämisen myötä? |
||||
|
31.03.2018 21:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitos arktisen jään laajuutta osoittavasta linkistä. Sen mukaan viime vuosina jään laajuus on vuodet ympäri ollut selvästi suppeampi kuin vuosien 1980-2000 aikana. Eikä ero mahdu normaalivaihtelun piiriin. Siis noinkin lyhyellä ajanjaksolla voidaan todeta yllättävän merkittävää arktisen jään supistumista. Eikä pidä unohtaa vuoristojen jäätiköiden melkomoista supistumista eikä Siperian ikiroudan sulamista. Vaan tiedänhän minä, ettei tosiuskovaisille hurahtaneille kannata faktoja esittää. Sokea usko kun aina voittaa minkä hyvänsä totuuden. Mitä taas tulee narratiiviin, on olemassa ero satujen ja todellisuuteen perustuvan kiinnostavan kertomisen välillä. Satuilusta ei historioinnin yhteydessä ole kenellekään hyötyä. Se kun on vain yhden sortin valehtelua. Mitä jos siis pysyttäisiin vain perusteltavissa olevissa arveluissa kuvia setvittäessä. Enkä mitenkään ymmärrä, miksi ne valheelliset väitteet ilmastonmuutoksesta pitää toistuvasti väkisin ympätä näihin kuvatutkailuhin. Ne kun eivät mitenkään selitä näitä kuvia. |
||||
|
|
31.03.2018 17:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Jarmo hyvä, johtopäätöksesi ovat hurmaavia. - En tosin näe niissä mitään järkeä. Ja lupaamiisi tosiasioihinhan ne eivät tukeudu, perusteluja niille kun ei löydy. Ja mitä ilmastonmuutokseen tulee, niin kuva ei anna siihenkään mitään eväitä. Kun kuvan kuvausajankohdasta ei ole aavistustakaan, ei voi verrata esim. samaan ajankohtaan tänä vuonna. Ja vaikka Rovaniemellä nyt onkin lunta, niin tämä nyt päättymässä oleva talvi oli 'arktisella' alueella 4 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ja muutos näkyy olevan kiihtyvä: Ks. https://www.facebook.com/suomenluonto/photos/a.348598346022.197964.346582876022/10156003591111023/?type=3&theater En todellakaan viitsi enempää osallistua tähän luulotteluun ja uskotteluun. Minä kun perustan näkemykseni ainoastaan todennnettaviin ja uskottaviin tosiasioihin. Itse uskon - joskaan en voi todistaa - kuvan liittyvän talven 1915-1916 rahdinajoihin. |
||||
|
31.03.2018 14:21 | Kurt Ristniemi | ||
| No, yritetään vielä: Jos kiepillä olevaa johtoa ei pureta ikäänkuin kelalta pyörittämällä, vaan ihan vaan sivulle vetämällä, se kiertyy. Kun se sitten kiepitetään takaisin "johtoo pöyräyttämättä" se väärä kierre jää johtoon. Tätä kun kyllin toistaa, johto menee kiharalle. Ihan niinkuin kuvassa. - Kannattaa kokeilla. Ei tietenkään ole mikään pakko uskoa, ellei halua. Saa ihan vapaasti arvailla ja keksiä erilaisia salaliittoteorioita. Minä vain kokemuksesta tiedän näin käyvän. |
||||
|
|
31.03.2018 14:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Jarmo: Pystyään tosiasioissa. Kuvatekstistä käy ilmi, että päivämäärä ei ole kuvauspäivämäärä. Siten kuvan ja päivämäärän rinnastaminen ja siitä rinnastuksesta tehdyt johtopäätökset ovat järjettömiä. |
||||
|
|
31.03.2018 10:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Omat pitkät ulkona käytettävät jatkojohtoni kihartuvat täsmälleen samalla tavalla, ellen aina käytön jälkeen kerää niitä kiepille hyvin huolellisesti. Johdosta täytyy purkaa kaikki kiertymishalu jotta syntyy siisti ja suora kieppi. Siinä on sen verran paljon tekemistä, että tuollaisen paksun ja painavan kaapelin kieputus kävisi kuntosalijumpasta. Kihartumiseen ei tarvita venymistä, vaan ainoastaan useampi auki ja kiinni keriminen. Siis ilman tuota raskasta oikomista. Olen siis vankasti Juhanin kannalla. |
||||
|
|
31.03.2018 07:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Jarmo: Tiedän hyvin, että tapahtumapaikka on oletettavasti Rovaniemi. Jos olisit lukenut aiemman kommenttini, tietäisit minun tietävän. Sitä en tosin ymmärrä, mitä tuolla kommentillasi yrität sanoa. Se, että kuva on Rovaniemeltä ei esim. millään tavoin tue väärää käsitystäsi ilmastonmuutoksesta. Jos sitä tarkoitit. Ja jos olisit lukenut edes kuvatekstin, tietäisit ettei 20.3.1916 ole kuvan ottamispäivä. |
||||
|
|
30.03.2018 20:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän kuvan perusteella ei todellakaan kannata yrittää lämmitellä anti-ilmastonmuutos-propagandaansa, koska kuvan kuvaamispäivästä ei ole aavistustakaan. | ||||
|
|
30.03.2018 12:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos paikka siis onkin Roi (ei ROI), eli Rovaniemi, niin olisiko kyse sotatalven 1916 rahdinajoista? Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajantakaiset_rahdinajot_sotatalvena_1916 "Sodan pitkittyminen syksyllä 1915 pakotti viranomaiset ja yrittäjät järjestämään tavarankuljetuksen hevospelillä talvikauden 1915–1916 aikana Jäämeren ja Vienanmeren satamista pohjoisten metsämaiden halki Suomen rautatieverkoston piiriin Rovaniemelle, Karunkiin ja Ouluun ja sitä kautta edelleen eteläiseen Suomeen tai kauemmas Venäjälle." |
||||
|
|
30.03.2018 11:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Miehistö- ja hevoskuljetukseen tarkoitetut Ga-vaunut merkittiin vuodesta 1910 normaalimitoitus-merkinnällä 'N.M. H.P.'. Se korvasi aiemman '36 M 6 H. -merkinnän. Kaikissa miehistönkujetusvaunuissa ei välttämättä ollut kamiinaa; esim. toisena oikealta olevassa 'N.M. H.P.'-merkityssä vaunussa ei kamiinaa ole. | ||||
|
|
30.03.2018 07:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Neljäs vaunu oikealta valkeine kolmioineen on kalkkivaunu, litt Gt. Tarkkaan ottaen vaunun nimike on 'kalkinkuljetukseen siirretty katettu tavaravaunu'. Se ei ole 'likaavan tavaran vaunu', sillä sellaista termiä ei tunnettu vielä vuonna 1916. Kalkkivaunun jälkeen on muutama vaunu, joiden muoto ja maalaustapa (ikkunoiden ulkoreunojen kohdalla vaaleat pystypalkit) muistuttaa tuolloin vielä melko uusien yhdysliikenne-Gb-vaunujen ulkoasua. Seuraavan raiteen jarrukopillinen katettu vaunu, jonka numero on 7226, voi olla litteraltaan miltei mitä hyvänsä G:n alasarjaa G, Ga, Gc tai Gd. Niillä kun oli yhteinen numeroavaruus 4001-9600. - Jälleen kerran törmäsin tietovarastoni puutteellisuuteen: En nimittäin löydä tietoa, milloin katettujen tavaravaunujen numeroinnissa siirryttiin 4-numeroisista 5-numeroisiin. Esim. vuoden 1916 käsikirjassa Gt-vaunujen numerot ovat 31,201-31,600, mutta kutakuinkin saman ajan valokuvissa vaunut ovatkin sarjassa 4000. Niinkuin tässäkin kuvassa. |
||||
|
26.03.2018 12:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Lanterniinivaunun kattoa näkyy pikkuisen enemmän Museoviraston 'Kuvakokoelmat'-kuva-arkiston kuvassa https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19660901_2 | ||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
26.03.2018 09:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun Pave Saarinen näytti, että nämä Simbergin veturikuvat ovat myös Kansallisgallerian Lähteillä-palvelussa ( http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/line/711/free/HS%20Ask%2010 ), ja että siellä kerrotaan kuvien historiasta ( http://www.lahteilla.fi/simberg/ : Simberg valokuvaajana: Kone- ja teollisuusaiheita), niin pitihän tuo käydä tsekkaamassa. Lisäsin samalla kuviin Lähteillä-palvelun kuvatekstit. Sivuston selitys Hugo Simbergin, hänen veljensä Paul Simbergin ja näiden veturivalokuvien yhteydestä on kenties hieman hatara: "Kuvat selittyvät taiteilijan kaksoisveljen Paulin kautta. Paul toimi Suomen Valtionrautateiden Tampereen veturivarikon päällikkönä, ja taiteilija oleskeli samaan aikaan kaupungissa tuomiokirkkoprojektiaan viimeistelemässä." - Kaikkien kuvien kuvauspaikaksi on merkitty Tampere. Tekstistä ja kuvauspaikkamerkinnöistä syntyy käsitys, että kuvat olisi ottanut Hugo Simberg Tampereen reissullaan. Kuten olemme jo aiemmin todenneet, ainakin joku kuva on otettu Viipurissa. - Pitäisikö Kansalligalleriaa opastaa? |
||||
|
25.03.2018 15:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Löysinkin vastauksen tuohon autonomian ajan kolmikielisten tupakoitsijoille-kylttien pohjaväri -kysymykseeni. Siis että oliko kyltin pohjaväri punainen. Vastaus: ei ollut ja oli. |
||||
