2072-98498 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 25.03.2018 15:23 Kurt Ristniemi  
  Löysinkin vastauksen tuohon autonomian ajan kolmikielisten tupakoitsijoille-kylttien pohjaväri -kysymykseeni. Siis että oliko kyltin pohjaväri punainen.
Vastaus: ei ollut ja oli.
kuva 25.03.2018 09:46 Kurt Ristniemi  
  Joudun tässä käyttämään vuoden 1931 numerouudistuksen vaununumeroita, kun en tähän hätään muutakaan löydä.

Etummaista boggivaunua ei voi määritellä Ei-vaunuksi pelkän ikkunajaon perusteella. DEi -vaunuissa 2528-2547 ja 2550-2589 oli samanlainen tasainen ikkunajako kuin Ei-vaunuissa ja yhtä monta ikkunaa. Nuo DEi-vaunut olivat kuitenkin selvästi pitempiä kuin samannäköiset Ei:t: puskinten yli 20 800 mm vs. 18 680 mm.

Etummainen vaunu on selvästi lyhyempi kuin avosiltainen lanterniinivaunu. 9-ikkunaisten lanterniini-Ei-vaunujen pituus oli 18 680 mm, mutta mikä lie ollut tämän 11-ikkunaisen pituus? Joka tapauksessa pituuden perusteella etummainen vaunu saattaa ollakin Ei. Paitsi jos tuo pitkä lanterniinivaunu on 22-metrinen!

Mutta kumpikaan vaunu ei ole E, sillä boggivaunujen litteraan lisättin 'i' vuonna 1919.

11-ikkunainen avosiltainen lanterniini-Ei nro 22012 on FB-ryhmässä 'Tampere vanhoissa kuvissa':
https://www.facebook.com/groups/469762399817675/permalink/1075212572605985/
kuva 24.03.2018 15:25 Kurt Ristniemi  
  'Saari' tai 'Saarinen', onko noilla nyt mitään käytännön eroa?
Olisikin aika erikoista, jos SVR:n kuvitetussa historiikissa ei olisi käytetty SVR:n kuva-arkiston kuvia. Kuten sanoin: "samat kuvat esiintyvät sekä lehdissä että kirjoissa". Mutta jos haluaa etsiä ja luetella kaikki julkaisut, joissa niitä on käytetty, niin onhan sekin eräänlaista tutkimusta.

A4:stä on hienoja kuvia mm. 'Höyryveturit Valtionrautateillä' -kirjassa. Ja yksi niistä kuvista löytyy jopa netistäkin: http://www.wikiwand.com/en/Baldwin_Locomotive_Works
Ja nyt jopa täältä vorgistakin: https://vaunut.org/kuva/125593
kuva 24.03.2018 10:18 Kurt Ristniemi  
  Jatkoin vaunujen tunnistamista. Nyt tuon uudemman matkustajavaunun osalta: 9 ei-terveysikkunaa + päätyosastojen ja eteisten ikkunat antaa muutamia vaihtoehtoja, joista yksi on yhdistetty II&III lk (DEi) vaunu, ja muutama III lk (Ei) vaunu.

Vuoden 1928 tammikuun Turistin mukaan Kuopion-Iisalmen postijunassa nro 25 oli sekä II lk että III lk paikkoja. (s. 24, aikataulu 28). Sillä perusteella uskallan arvella vaunun olevan yhdistetty II & III lk vaunu (DEi).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/961123?page=34

Toivottavasti muut jatkavat veturin tunnistamista.
Mutta mikä onkaan postijunan junatyyppi?
kuva 24.03.2018 09:51 Kurt Ristniemi  
  Tiernapoikain sanoin: En ole millään viekkaudella enkä vääryydellä tullut teidän huoneeseenne laulamaan siitä, että "Airaksisen" kirja oli minulle tyystin tuntematon. Ja Googlekin, joka yleensä on aika näppärä hoksaamaan, veti sen suhteen vesiperän.

Mutta kun Eljas ohjasi minut oikealle raiteelle, ei minun tarvinnut kaukaa sitä kirjaa hakea. Se on viimeiset 7 vuotta nököttänyt kirjahyllyssäni muiden veturikirjojen joukossa.

Ja todellakin: kirjassa on samoja kuvia (kuin 22.3.2018 lisäämäni veturikuvat). Ja tosiaan "hieman laadukkaampina" kuin vuoden 1925 aikakauslehtipainotekniikalla painetut Veturimieslehden kuvat. Ja varsinkin tämän A1 1:n kohdalla laatuero on suorastaan merkittävä.

On tietenkin luonnollista, että samat kuvat esiintyvät sekä lehdissä että kirjoissa. Ne ovat epäilemättä SVR:n kuva-arkiston kuvia, ja siten kaikkien tarvitsijoiden käyttämiä. En jaksanut selvittää, ovatko ne jo Rautatiemuseon pikkiriikkisissä Finna-kuvissa, vai eivät. Vai olisiko kenties niin, että ainakin osa niistä tuhoutui sodan aikana pommituksissa, jotka aiheuttivat museolle vahinkoa? Siinä tapauksessa kuvat ovatkin olemassa enää kirjojen ja lehtien (painetuilla ja digitoiduilla) sivuilla. Ja vorgissa.
kuva 23.03.2018 19:57 Kurt Ristniemi  
  No Porihan se varmaan onkin. Ihmettelin todella noita omia löydöksiäni. Kas kun en Poria siinä hahmottanut.
Mutta ei kuvalöydös minun ole, vaan Petrin. Minä vain jatkoin askelen pitemmälle, eli tuohon isoon kuvaan. Petriä siitä kuvasta on kiittäminen.
kuva 23.03.2018 17:11 Kurt Ristniemi  
  Ja skarpimpana. Vaihdoinkin sen SK:n sumean kuvan tilalle tämän YLEn skarpin kuvan, mutta mustavalkoisena. Kiitos linkistä!

Nyt näkee vaunun nurkkalistan, ikkunan puitteet, ylikäytävän 'häkin' ja yleensä kaiken paljon paremmin. Jopa sen, missä kaasuputkien kiinnittimet ovat. Ja senkin, että signaalinuora onkin köyttä. 2- vai 3-lyötyä, sen voinee joku köysiä tunteva kenties kertoa.
kuva 23.03.2018 17:04 Kurt Ristniemi  
  Hieno löytö. Kotipaikkamerkintä melkein näkyy täyskokoisesta kuvasta: Prl Parola, Prt Pirttipohja...?
https://3.bp.blogspot.com/-K4YIn4Ers0U/WMfHFlFrQxI/AAAAAAAACMU/kbUn9hIJb-8uXPfqIjGZEqcatPm34qfNACLcB/s1600/Moottoriv%2BKok%2Basemalla.jpg
kuva 23.03.2018 15:51 Kurt Ristniemi  
  Minä kun en vetureiden päälle niin hirveästi ymmärrä, niin yritin tunnistaa noita omaan harrastuspiiriini kuuluvia vanhoja vaunuja. Vaan eihän siitäkään sen kummempaa tullut. En löydä vasemmanpuoleiselle avosiltaiselle boggievaunulle varmistusta. Missään käytössäni olevassa kuvastossa ei ole vaunua, jossa on 11 ikkunaa tasaisin välein. Mutta juuri tuon ikkunajaon perusteella oletan vaunun olevan III lk vaunu (Ei). Paremman väen vaunuissa kun ikkunoita oli kaksi kutakin penkkiväliä kohden.
Vuonna 1928 moisen III lk vaunun littera oli jo Ei.
Ja tuo alunperin konduktöörivaunuksi väittämäni vaunu taitaa sittenkin olla matkatavaravaunu.
kuva 23.03.2018 07:59 Kurt Ristniemi  
  Kun tätä valokuvaa katselee hieman tarkemmin, alkaa näkyä mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka paljastavat, että kyse ei ole edes replikasta, vaan juhlaelokuvaa varten modatusta suurinpiirtein-sinnepäin-näennäismallista: Vaunun toisessa päädyssä on vaununsilta, jota alkuperäisessä ei-läpikuljettavassa vaunussa ei tietenkään ollut; vaunun seinien alaosat ovat kaareutuvat, kun alkuperäisessä oli suorat seinät; ikkunoiden yllä olevat tuuletusritilät on asennettu umpinaisen seinän päälle; seinät on rakennettu pystylaudoituksesta, kun alkuperäisessä oli raamit, joiden välissä paneelit; päätyseinässä on yksi pystylista liikaa...
Vaunu vaikuttaa olevan jostakin hylätystä luokkavaunusta (ei 1860-luvun) muokattu näennäismalli. Tai feikki, kuten muudan asioista hyvin perillä oleva tässä taannoin sanoi.
kuva 22.03.2018 18:38 Kurt Ristniemi  
  Airaksisen teos 'Höyryveturit' onkin minulle täysin tuntematon teos. Ja tuntematon se näkyy olevan internetillekin: Ei löydy ainakaan googlaamalla.
kuva 22.03.2018 15:04 Kurt Ristniemi  
  Eikös 500-515 ole H6:n numeroita? Näin tutkailin 'Höyryveturit Valtionrautateillä' -kirjasta.
kuva 22.03.2018 14:34 Kurt Ristniemi  
  Siis ajankohdan huomioonottaen G1, G2, G4, G6, G8, G9 tai G12.
kuva 22.03.2018 13:06 Kurt Ristniemi  
  Vuosiluku 1881 on puhdas arvaus. Kun parempaakaan ei ole tiedossa, panin vuodeksi valmistumisvuoden.
Viimeiset C5:t hylättiin kesällä 1930.
kuva 22.03.2018 12:56 Kurt Ristniemi  
  SVR:n matkustajaveturi sarja H9 on esitelty historioineen perusteellisesti Teknillisessä aikakauslehdessä nro 5-6/1921.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1126972?page=50
kuva 22.03.2018 12:40 Kurt Ristniemi  
  Valokuvan kuvaaja on insinööri B. Wahlhelm ja veturi korjattiin VR:n Helsingin konepajalla.
Suomen Kuvalehti nro 15-16/1927 kuvateksti: "ENTISTÄ EHOMPI. Viime kesänä Helsingin asemarakennukseen ajaneen junan veturi sellaisena kuin se 30.8.26 tuotiin V.R:n Helsingin konepajalle korjattavaksi. Sen vieressä: Sama veturi korjattuna 21.3.27 valmiina koeajolle. — Valok. insinööri B. Wahlhelm."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877992?page=39
kuva 22.03.2018 12:14 Kurt Ristniemi  
  Tämä 0-10-0 -sarjan O1 -vaihtoveturi historioineen esitellään perusteellisesti Veturimies-lehden joulukuun 1925 numerossa (nro 12/1925).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890406?page=3
kuva 22.03.2018 12:12 Kurt Ristniemi  
  Tämä 2-8-2 -sarjan N1 -paikallisjunaveturi historioineen esitellään perusteellisesti Veturimieslehden joulukuun 1925 numerossa (nro 12/1925). Artikkelissa on myös valokuva veturin toiselta puolelta etuviistosta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890406?page=3
kuva 22.03.2018 09:46 Kurt Ristniemi  
  Sama kuva on Veturimies-lehdessä nro 6/1925.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890402?page=7
kuva 22.03.2018 09:41 Kurt Ristniemi  
  Sama kuva on Veturimies-lehdessä nro 6/1925. Veturin valmistajaksi ilmoitetaan tuolloisen nimen mukaan Tamp. Pellava- ja Rautateollisuus Oy.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890402?page=7
kuva 20.03.2018 10:56 Kurt Ristniemi  
  On Kerava. Vasemmalla päärata, oikealla Porvoon rata. Vrt. https://vaunut.org/kuva/120579 ja https://vaunut.org/kuva/54109
Hyvä ja selkeä kuva Keravan taannoisesta vesitornista. Vesiviskuri oli ainakin tuolla pääradanpuoleisella seinällä.
kuva 18.03.2018 10:51 Kurt Ristniemi  
  Etupään merkkiä tarvittiin aikanaan signalointia varten, jotta esim. vaihtotyössä osattiin antaa kuljettajalle oikeita signaaleja suunnan suhteen. Kun kaluston ulkomuoto ei kerro kumpi pää on etupää ja kumpi takapää, tarvittiin jokin keino sen selvittämiseen. Ja se keino oli etupään merkki.

Sama pätee tietenkin toisinkin päin: Jos kuljettaja viheltimellä ilmoittaa lähtevänsä eteenpäin, pitää varoitettujen tietää kumpi yksikön pää onkaan etupää, eli se pää, johon suuntaan yksikkö lähtee.
kuva 18.03.2018 08:10 Kurt Ristniemi  
  Onkohan Iljalla autoa, tai omaa taloa tai muuta omaisuutta? Jos on, niin ilmeisesti spreijaajat ovat varsin tervetulleita 'maalaamaan' sitä. Eihän esim. värikkäämpi auto olisi millään tavalla epäkunnossa.
kuva 18.03.2018 08:06 Kurt Ristniemi  
  Viipurissa ei ehkä ollut työläisjunia, mutta työläisvaunuja oli 1920-luvulla ainakin tarkoitus käyttää. Iltalehti kirjoitti aiheesta 1.2.1924:

"Vähentääkseen henkilövaunujen suurta puutetta paikallisliikenteessä on rautatiehallitus määrännyt 20 avointa n.k. tavaraboggievaunua muutettavaksi henkilövaunuiksi. Vaunuihin tehdään seinät ja katto sekä portaat ja kaksi kamiinia. Muutokset ovat väliaikaisia, sillä vaunut muutetaan taas tavaravaunuiksi, kun on rakennettu tarpeeksi matkustajavaunuja. Näitä vaunuja tullaan käyttämään paikallisjunaliikenteessä Helsingissä ja Viipurissa."
kuva 18.03.2018 07:53 Kurt Ristniemi  
  Venäläinen on: keskellä seinää, ikkunoiden välissä on sikäläinen tunnus. Embleemi vai mikä lie.
kuva 10.03.2018 12:49 Kurt Ristniemi  
  22767 se on kalustoluettelostakin katsottuna:
http://www.steamrail.fi/junakalusto/
kuva 10.03.2018 08:47 Kurt Ristniemi  
  Tunnustaudun friikiksi: minulla on 'Junien kaasuvalaistuslaitosten selitys sekä ohjeita niiden hoitamiseen' vuodelta 1916 ja 'Junien painekaasuvalaistuksen selitys ja hoito-ohjeet' vuodelta 1943.

Kummankaan perusteella ei voi selvittää, millainen nimenomaan Ehrich & Graetz -järjestelmä oli.

Kuvan vaunuissa onkin ilmeisesti keskenään erilaiset järjestelmät. Ainakin niissä on katolla erilaiset lampunhatut.
kuva 09.03.2018 10:27 Kurt Ristniemi  
  Tupakoitsijoiden pohjaväri on toki punainen itsenäisyyden ajan kyltissä. Mutta oliko se myös autonomian ajan kolmikielisessä kyltissä, sitä tuossa edellä tarkoitin. - Löytyyköhän jostakin lähdetieto, tai löytyisikö vorgista kuva?
kuva 09.03.2018 10:24 Kurt Ristniemi  
  Nyt näen minäkin merkintöjä vasemmanpuoleisessa vaunussa. Olen tässä välissä korjannut läppärin näytön asetuksia, ja tumman pään sävyt erottuvat nyt aiempaa paremmin. Ja tuolla Ilkan konstilla todellakin näkee usein yksityiskohtia, joita suoraan katsoessa ei näe. - Mutta en siltikään rohkene arvata vasemmanpuoleisen vaunun numeroa.

VR historiikit mainitsevat painekaasuhehkuvalaistusjärjestelmistä vain Pintschin. Ehrich & Graetz -järjestelmästä ei sanaakaan. Kuitenkin kuvastosta käy ilmi, että se on ollut hyvinkin yleinen kaikenluokkaisissa vaunuissa. - Löytyisiköhän jostakin näiden järjestelmien kuvaukset? Minulla on kyllä ohjekirjoja, joissa mainitaan järjestelmä 1 ja järjestelmä 2, mutta ainakaan pikaisesti selaillessa ei mistään selvinnyt oliko toinen Pintsch ja toinen Ehrich & Graetz.
kuva 09.03.2018 08:11 Kurt Ristniemi  
  Hyvä että Petrin arkistoista löytyy vaunun kuva ja tiedot. Omista v. 1911 ja 1930-luvun kuvastoista vaunua ei tosiaan löydy. Niissä noiden Petrin ilmoittamien numeroiden vaunumalli on vallan erinäköinen. Eikä niissä kuvastoissa ole kuvattuna edes kattokalusteita, mitä olen aina harmitellut. Ne kun kuitenkin kertovat paljon vaunumalllsta.

Tuo 'Tupakoitsijoille - För rökare' -kilpimalli tuli kaiketi käyttöön itsenäistymisen myötä. Sitä ennen käytössä oli kolmikielinen kilpi, niinkuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/78496 : 'TUPAKOITSEMATTOMILLE / ICKE RÖKARE / для некурящихь'. Kuvasta näkyy että 'Tupakoitsemattomille' -puoli oli valkopohjainen; 'Tupakoitsijoille' -puolen väriä en toistaiseksi tiedä.
kuva 08.03.2018 17:03 Kurt Ristniemi  
  Lipusta en tiedä, mutta vaunu on kiinnostava.

Tuollaista matalaikkunaista peltivuorattua vaunua en vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastosta löydä.
Onkohan vaunun ikkunat vaihdettu matalampiin, kun niiden yläpuolella on normaalikorkeuteen ulottuvat peitepalat? Vai ovatko peitepalat jonkisortin kaihtimia, tuuletusilman ohjaimia tms?
Vanhanmallisia kattoventtiilejä ja käytävän kattovalaisimiakin vaunussa on vain kaksi, ellei lipun takana sitten ole kolmansia.

Naapurivaunussa on normaalikorkuiset ikkunat, kamiinin savutorvi ja amerikkalais-ruotsalais-malliset ilmaimurit, jotka v. 1860-1912 historiikin mukaan olivat uusinta uutta.
kuva 04.03.2018 08:51 Kurt Ristniemi  
  Trolleystä vielä: Alunperin tuntuu tarkoittaneen suurinpiirtein jotakin 'pyörijää' (ei kuitenkaan sitä virranjakasta tuttua) tai pyörällä/pyörillä varustettua vehjettä, jota voi rullata eteenpäin:
https://www.etymonline.com/word/trolley
kuva 26.02.2018 15:35 Kurt Ristniemi  
  Helsingin kaupunginmuseo ilmoitti tänään kääntävänsä kuvan oikeinpäin.

Peilikuvalle löytyi selityskin:
"Aika erikoinen juttu - alkuperäisessä negatiivissa on Signen copyright-merkintä laitettu emulsiopuolelle samalla tavalla kuin kaikissa muissakin niin, että kopioitaessa se tulisi vedokseen oikein päin. Eli ilmeisesti Branderilla on mennyt lasinegatiivi kamerassa väärin päin..."
kuva 16.02.2018 17:50 Kurt Ristniemi  
  No mutta siinähän juuri on tieteellisen työskentelyn ydin ja idea. Kulloinkin on olemassa teoria tai käsitys (uskomus) asiasta (se pääsääntö). Mutta siihen ei hirttäydytä kiinni; kun uutta infoa kertyy, teoriaa korjataan.

Mutta oikea ongelma on se, että yksittäistapauksesta johdetaan yleistys (se pääsääntö). Sellaiset yleistykset tapaavat useimmiten osoittautua vääriksi.

Huomaan, että on tarpeen korostaa "käytäntö on hyvä pitää mielessä". Jottei sorru yksittäistapauksen lumoihin ja sitä yleistämään.

Logiikkaa, logiikkaa. Ei sen kummempaa.
kuva 16.02.2018 17:23 Kurt Ristniemi  
  Minua taas kiinnostaa erityisesti autonomian ajan vaunukalusto. Ja silloin kun kyse on ulkomailla valmistetuista vaunuista, minua kiinnostaa ulkomaisen valmistajan käytännöt. Varsinkin jos ei ole tiedossa, onko vaunut speksatu Suomessa yksityiskohtia myöten. Siten tieto siitä, että CIWL siirtyi maalattuihin teksteihin vasta sodan jälkeen, on minulle erittäin arvokas tieto, joka on hyvä muistaa Suomessa käytettyä kalustoa tutkailtaessa.
kuva 16.02.2018 13:54 Kurt Ristniemi  
  Yhden vaunun valokuvien perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä kokonaisen pitkäikäisen vaunutyypin suhteen.

Wagons-Lits Diffusionin mukaan tiikkivaunujen kirjaimet olivat messinkiä. Mutta niin olivat myös sinisten metallivaunujen kirjaimet aina 1930-luvun loppupuolelle asti. Vasta sodan jälkeen merkinnät tehtiin maalaamalla. Kuulema heijastamaan siirtymistä vähemmän eksklusiivisen asiakaskunnan palvelukseen.
kuva 16.02.2018 12:29 Kurt Ristniemi  
  Taitaa olla niin, että myönnetystä määrärahasta, uutisoiduista aikomuksista ja jo louhitusta tilastakin huolimatta kolmatta raidetta Helsingistä Fredriksbergiin ei rakennettu. Nimittäin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Nähtävästi kolmas raide rakennettiin vasta Helsingin uuden asemarakennuksen yhteydessä tehtyjen järjestelyjen myötä, jolloin rata Helsingistä Fredriksbergiin suunniteltiin lavennettavaksi kaksiraiteisesta neliraiteiseksi.

Näin uutisoi esim. Uusi Suometar 16.11.1913:
"Fredriksbergiin johtamaan järjestetään asemalta nykyisten kahden kiskoparin asemesta neljät kiskoparit, joista kahdet on aiottu matkustaja-, kahdet tavarajunia varten. Uusien raiteiden laskeminen edellyttää m. m. verrattain laajoja kallionräjäyttämistöitä, joihin ryhdytään ensi keväänä."

Jos näin on, voin lakata ihmettelemästä miksi Signe Branderin valokuva kaksiraiteisesta Djurgårdenin tasoristeyksestä on ajoitettu vuodelle 1911.

Ja kartat vuodesta 1909 alkaen kuvaavat sitten nähtävästi vain suunnitelmia, niitä joita ei toteutettukaan. Tämä minua kyllä suuresti kummastuttaa, sillä vasta vuoden 1925 kartassa raiteita on neljä. Siihen asti - vuodesta 1909 vuoteen 1924 - niitä on kartoissa sinnikkäästi kolme. Vai kävikö näiden uusienkin uutisten kanssa niin, ettei maailma kehittynytkään suunnitellusti, vaan se kolmas raide sittenkin rakennettiin ensin? Mutta milloin sitten? Joskus v. 1914 paikkeilla?
kuva 16.02.2018 07:58 Kurt Ristniemi  
  Karttojen avulla ajoittaminen on varsin epävarmaa. Kartat kun usein kuvaavat aikomuksia ja suunnitelmia eivätkä todella olevia oloja. Niinpä tuo mainitsemani vuoden 1909 kartta saattaa kuulua juuri näihin suunnitelmia kuvaaviin karttoihin. Kuitenkin juuri vuodesta 1909 lähtien kartoissa on kolme raidetta Eläintarhan kohdalla.

Vuoden 1909 karttojen ajanmukaisuutta panee epäilemaan Helsinginkadun sillan suunnitelmapiirros, joka on ajoitettu vuodelle 1910. Siinä silta on piirretty ilmeisesti neljän raiteen levyiseksi, mutta raiteita sille on piirretty vain kaksi.
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/Resource.action?uri=https://yksa.darchive.fi/resources/document/141269064559900/YAM100211&ref=results&prevSearch=1

Mutta onko siltapiirustus sitten ajoitettu oikein? Ja kuvaavatko vuoden 1909 kartat suunnitelmaa vai todellisuutta. - Yhä etsin tietoa siitä, milloin kolmas raide välille Helsinki-Fredriksberg todella valmistui.

VR historiikki 1862-1912 kertoo, että Karjaan radan rautatienrakennuksen suunnittelun ja rahoittamisen yhteydessä jätettiin valtionrautateiden tehtäväksi rakentaa raide Fredriksbergin ja Helsingin ratapihan välille, mihin tarkoitukseen varattiin määräraha. Mutta se ei kerro oliko tämä raide valmis, kun Karjaan rata avattiin vakinaiselle liikenteelle syyskuussa 1903. Ilmeisesti ei ollut? Eikä historiikki sen enempää tästä raiteesta sitten kerrokaan. En ainakaan minä ole löytänyt siitä muuta mainintaa.
kuva 15.02.2018 20:03 Kurt Ristniemi  
  Myös peltivuoratuissa vaunuissa on ollut - ainakin muualla Euroopassa - metallisia kirjaimia ja numeroita.
Ks. esim. http://www.wagons-lits-diffusion.com/en/album/photos-ciwl/ kuva WL pub au revoir.
kuva 15.02.2018 19:33 Kurt Ristniemi  
  Ymmärtääkseni Suomen CIWL-vaunuissa oli eri aikoina tai eri toimituserissä erikielisiä fasciatekstejä.

Mannerheimin junan vaunut näkyvät olleen puupaneloituja, ts. vanhempaa mallia kuin tämä sininen metallivuorattu ilm. 1920-luvun vaunu.

Vaunu 2014 oli puupaneloitu. Tekstien kielestä en tiedä:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246a224264aadf26f6d4d3a02d&archive=&zoom=YES

Vaunu 2019 oli puupaneloitu ja siinä oli fascialistassa ranskankieliset ja seinässä suomenkieliset tekstit:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246b244364da3215130abed295&archive=&zoom=YES

Marsalkan junassa oli ainakin yksi puupaneloitu CIWL-ravintolavaunu, jossa oli fascialistassa suomenkieliset tekstit ja seinässä suomen?- ja ruotsinkieliset tekstit:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246a224264aadf26f6d4d3a02d&archive=&zoom=YES

Ainakin minulle on epäselvää, oliko joissakin vaunuissa molemmilla puolilla samankielinen fasciateksti. Ainakin kotimaisilla kielillä teksti taisi ainakin joissakin vaunuissa toisella puolella olla suomeksi ja toisella ruotsiksi. Miten lie sitten ollut niissä, joissa toisella puolella oli ranskankielinen teksti.
kuva 15.02.2018 13:43 Kurt Ristniemi  
  Wagons-Lits Diffusionilta saamani maalauskaavion mukaan makuuvaunun toisessa päässä on teksti 'SLEEPING ~ CAR' ja toisessa päässä 'VOITURE ~ LITS'.
Kaavio on suurten eurooppalaisten pikajunien kulta-ajalta, ja kattaa vain niiden tekstit. Se ei siten suoraan kerro miten Suomen vaunut oli maalattu ja millä teksteillä tekstitetty. Mutta antanee se silti ajatuksille suuntaa pohdittaessa vaunun kyljen tekstejä: 'WAGON ~ RESTAURANT' ja ... ?
Kaaviosta käy ilmi tekstit, niiden asettelu ja ulkonäkö sekä värit ja niiden Pantone-koodit.
kuva 15.02.2018 13:28 Kurt Ristniemi  
  Metalliseinäisen vaunun toisen puolen tekstit näkyvät vuonna 1927 Suomeen toimitetun CIWLin ravintolavaunun kuvassa https://vaunut.org/kuva/125025
kuva 15.02.2018 13:23 Kurt Ristniemi  
  Wagons-Lits Diffusionin tietämän mukaan ennen vuotta 1922 ei ollut sinisiä CIWLin vaunuja. Mutta ainahan saattaa erehtyä.

Heidän mukaansa siniset vaunut tulivat Méditerranée Expressiin, joka sittemmin uudelleenimettiinkin 'le Train Bleu'ksi vaunujensa värin tähden.

Edelleen Wagons-Lits Diffusion kertoo, että vuoden 1922 jälkeen useimmat teak-vaunut maalattiin sinisiksi, mutta korvattiin sittemmin vähitellen sinisillä metallivaunuilla. Tämä kuitenkaan tuskin koskee Suomen CIWL-vaunuja.

Wagons-Lits Diffusion manageroi CIWLin tavaramerkkien käyttöä.
http://www.wagons-lits-diffusion.com/en/
kuva 15.02.2018 12:13 Kurt Ristniemi  
  CIWL teki vuonna 1911 SVR:lle tarjouksen ravintolavaunuliikenteen järjestämisestä ja hoidosta.
17.10.1911 allekirjoitettiin sopimus kolmella ravintolavaunulla hoidettavasta liikenteestä.
CIWL toimitti Suomeen kolme ravintolavaunuaan, nrot 801, ??? ja myöhemmin 807. Ne olivat vanhoja, varhemmin muualla käytössä olleita vaunuja.
Liikennöinti aloitettiin koeluontoisesti vuoden 1912 alusta.
Vaunujen 801 ja ??? savutorvet ja tuulettimet olivat liian korkeat eivätkä vaunut mahtuneet SVR:n ulottumaan. Ne vaihdettiin Siperian rautatien vaunuihin 693 ja 695. Kolmannen vaunun kohtalosta en tiedä.

Lähteet: mm. Maskindirektörs adjointen i I distr. kirjeet 1912.
kuva 15.02.2018 10:12 Kurt Ristniemi  
  Milloinkas tulikaan käyttöön kolmas raide välillä Helsinki-Fredriksberg? - Ainakin vuoden 1909 kartassa on jo kolme raidetta.

Rupesin tätä ihmettelemään, kun Finnassa on ainakin yksi Signe Branderin valokuva, jossa raiteita on vain kaksi, mutta kuvassa on merkintä '1911'. https://finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3A0000010a Ehkäpä Signe Branderien kuviin merkitty vuosi on esim. julkaisuvuosi pikemminkin kuin kuvausvuosi? Se tietenkin heikentää kuvien ajoittamista.
kuva 15.02.2018 08:14 Kurt Ristniemi  
  Alkuperäisestä kuvasta https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:0000010a näkyy hyvin, miten tämä Djurgårdenin sesontasilta on välittömästi ylikäytävän vieressä sen eteläpuolella, eli Helsingin puolella.

Vaunu näyttäisi olevan pikemminkin kaasuvalaistu II lk (D) vaunu nro 201, 208, 252, 232-245. Ikkunaverhot nimittäin saatiin III lk:aan vasta vuodesta 1912 alkaen.
kuva 15.02.2018 07:37 Kurt Ristniemi  
  Alkuperäinen kuva on https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000qy
Se on näköjään jo alunperin kopioitu peilikuvaksi, sillä 'Signe Brander' -teksti on skannatussa kuvassa oikeinpäin.

Djurgårdenin seisontasilta (Eläintarhan laituri) on oikealla välittömästi tien vieressä. Isvossikka on joutunut odottelemaan Fredriksbergin suuntaan kulkevaa junaa ennenkuin pääsee jatkamaan matkaansa Alphyddaniin.
kuva 15.02.2018 06:57 Kurt Ristniemi  
  Eikös 'pisuhänd' ole 'vihtahousu' eli 'piru'?
kuva 14.02.2018 21:09 Kurt Ristniemi  
  Oliskohan tämä kuva: https://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/116838-mannerheim-piti-paamajaa-kanakopissa-seinajoella
kuva 06.02.2018 08:03 Kurt Ristniemi  
  Erkin mainitsemat vaunujen lukumäärät ovat kaikkien vaunusarjojen yhteismäärät.
III lk vaunuja valmistui Porissa 10, Görlitzillä 5 ja Berliinissä 19.
kuva 30.01.2018 15:58 Kurt Ristniemi  
  Junan toinen vaunu on 5-osastoinen. Siten se ei ole I&II lk (C) vaunu tai salonkivaunu 1 (A), vaan mitä todennäköisimmin III lk vaunu (E). Toki se saattaa olla myös yhdistetty konduktööri-, matkatavara- & postivaunu. Sellaisen kuvaa en ole nähnyt, joten en tiedä montako osastoa - tai sivuovea - niissä oli.
<<   >>