Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.01.2018 15:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Junan toinen vaunu on 5-osastoinen. Siten se ei ole I&II lk (C) vaunu tai salonkivaunu 1 (A), vaan mitä todennäköisimmin III lk vaunu (E). Toki se saattaa olla myös yhdistetty konduktööri-, matkatavara- & postivaunu. Sellaisen kuvaa en ole nähnyt, joten en tiedä montako osastoa - tai sivuovea - niissä oli. | ||||
|
Kuvasarja: Finland for Wintersports |
28.01.2018 13:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Olen jo aiemmen todennut: "1930- ja 40-lukujen poikkeama näkyy selvästi tuossa aiemmin linkittämäni jutun graafissa. Se jälkeen oli jopa vuosikymmeniä kestänyt lämpötilan laskun kausi. Mutta viimeisten 40 vuoden aikana on lämpötilan pitkäaikainen nousu ollut ennennäkemättömän nopeaa ja yhtäjaksoista. Ja viimevuosina on Suomessa miltei vuosi vuodelta rikottu keskilämpötilaennätyksiä. Lämpötilan muutoksen trendi onkin nyt ennennäkemättömän jyrkkä, ja mitattu keskilämpötila on nyt korkeampi kuin milloinkaan ennen. Ja vaikka Helsingin Kaisanimen lämpötilaa onkin saattanut nostaa kaupungistumisen lisääntyminen, niin Tornionjoen jäidenlähdön aikaistumiseen sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Eikä siihen, että maailman jäätiköt hupenevat hämmästyttävää vauhtia. Niinkuin ei siihenkään, että Siperian ikirouta sulaa. Minkä taas sanotaan entisestään vahvistavan lämpötilan nousua." Ei kelpaa Ilmatieteenlaitoksen väheksyntä lämpenemiskehityksen kritiikiksi. Sillä talvi on Suomessa lyhentynyt, Siperian ikirouta sulaa ja jäätiköt hupenevat ihan siitä riippumatta, onko Ilmatieteenlaitoksen tutkimus uskottavaa vai ei. Ja maapallo lämpenee kiihtyvää vauhtia: https://en.wikipedia.org/wiki/Global_warming |
||||
|
28.01.2018 10:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä muistat. Ja jos alle linkittämäni esimerkkikuva on ajoitettu oikein, niin kattosilta saattoi olla täyspitkä vielä sodan jälkeenkin. Ja tästäpä herääkin tietysti muutama kysymys: - Milloin kattosilta tuli käyttöön ja miksi? - Oliko silta täyspitkä kaikissa 4-akselisissa puuvaunuissa? - Milloin siirryttiin näihin vain vaunun päissä oleviin sillanpätkiin? Ks. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014%3AVR1%3A395 |
||||
|
Kuvasarja: Finland for Wintersports |
28.01.2018 08:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta. Erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut viimeisten 40 vuoden aikana. http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/40085895 |
||||
|
05.01.2018 09:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Ajoitusvirhe on nyt korjattu. Toki arvelin, että rakennukset ovat tehdaslueelta, mutta seutua tuntemattomana ja karttaa tutkimatta en tiennyt että Pyhäjärven/Karkkilan (Högfors) asema oli ennen Högforsin tehdasaluetta, ei sen jälkeen. Ja sitä varsinkaan en tiennyt, että tehdasalueelle rata vedettiin vasta vuonna 1913. Mutta vorgissa virheet useimmiten korjataan ajan myötä. Mikä onkin yksi vorgin paremmista puolista. Minulle Högfors tuo aina mieleen sloganin 'Högfors-amme ilonamme'. |
||||
|
28.12.2017 19:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, sana 'venakko'han tarkoittaa venäläisnaista. Ks. esim. https://www.suomisanakirja.fi/venakko https://fi.wiktionary.org/wiki/venakko https://www.urbaanisanakirja.com/word/venakko/ http://www.ratkojat.fi/hae?s=venakko Mutta ehkä nämä vaunut ovat sitten naispuolisia? |
||||
|
27.12.2017 13:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Älähän nyt Raimo. Ilmaston muutos ei tarkoita sitä, että ilmasto muuttuisi tasapaksuksi ja vuodet veljeksiksi. Tottahan vaihtelua on aina ollut ja on vastakin. 1930- ja 40-lukujen poikkeama näkyy selvästi tuossa aiemmin linkittämäni jutun graafissa. Se jälkeen oli jopa vuosikymmeniä kestänyt lämpötilan laskun kausi. Mutta viimeisten 40 vuoden aikana on lämpötilan pitkäaikainen nousu ollut ennennäkemättömän nopeaa ja yhtäjaksoista. Ja viimevuosina on Suomessa miltei vuosi vuodelta rikottu keskilämpötilaennätyksiä. Lämpötilan muutoksen trendi onkin nyt ennennäkemättömän jyrkkä, ja mitattu keskilämpötila on nyt korkeampi kuin milloinkaan ennen. Ja vaikka Helsingin Kaisanimen lämpötilaa onkin saattanut nostaa kaupungistumisen lisääntyminen, niin Tornionjoen jäidenlähdön aikaistumiseen sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Eikä siihen, että maailman jäätiköt hupenevat hämmästyttävää vauhtia. Niinkuin ei siihenkään, että Siperian ikirouta sulaa. Minkä taas sanotaan entisestään vahvistavan lämpötilan nousua. Enkä minä ole suinkaan väittänyt, että tämä uusi lämpenemistrendi olsi lineaarisesti ikuisesti jatkuva. Saattaahan lämpötila syystä tai toisesta kääntyä jälleen laskuunkin. Mutta näillä näkymin lämpötila on nousussa ja tulee vastakin nousemaan. Koko maapallolla. Yhtenä meille ikävänä vaihtoehtona on esitetty, että globaalin lämpenemisen seurauksena Suomen kesät kylmenevät. Sitten varmaan ilmastoskeptikot jälleen todistelevat USA:n presidentin tapaan, että ilmastohan on kylmennyt. Ja mitä taas tulee pitkäjaksoisiin vaihteluihin, niin jääkausiahan on tavannut tulla aina tuolloin tällöin. Mutta tässä taidamme tarkoittaa pikemminkin nykyisen interglasiaalisen kauden aikana aivan viime vuosikymmeninä tapahtunutta selvää muutosta. |
||||
|
|
26.12.2017 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Jarmo puhuu kuin USA:n presidentti. Todellisuus on kuitenkin toinen: Suomen keskilämpötila on noussut erityisen nopeasti viimeiset 20 vuotta. Lämpötilan nousu näkyy Suomen luonnossa muun muassa jäidenlähdön aikaistumisena ja lintujen aikaistuneena kevätmuuttona sekä päiväperhosten leviämisenä aiempaa pohjoisemmaksi. Yksi maailman pisimmistä, suoriin havaintoihin perustuvista ilmastosarjoista, on Suomen Tornionjoelta. Tornionjoen jäidenlähtö on kirjattu ylös vuodesta 1693 lähtien. Tänä aikana joen jäidenlähtö on aikaistunut noin kahdella viikolla. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Ilmastonmuutos_ja_energia/Suomen_keskilampotila_on_kohonnut_asteen(28550) |
||||
|
21.12.2017 14:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuinkahan monessa veturisarjassa Suomessa on ollut laipattomia vetopyöriä? | ||||
|
|
21.12.2017 09:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturin keskimmäisissä vetoakseleissa on laipattomat pyörät ja tenderin 2 taimmaista akselia ovat telissä. Veturi oli siis tarkoitettu selviämään hyvin pienisäteisistä kaarteista; syrjä-, satama- ja teollisuusraiteista yms? |
||||
|
16.12.2017 12:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Ensimmäiset harmonikkapalkeet olivat 1870-luvulla rakennetuissa keisarillisen junan vaunuissa. En tosin tiedä olivatko ne alusta alkaen, vai asennettiinko ne vasta myöhemmin. Mutta tavallisen (joskin varakkaamman) kansan matkustajavaunuissa ensimmäiset harmonikkapalkeet olivat vuonna 1909 rakennetuissa I ja II lk boggi-makuuvaunuissa (4-akselisissa makuuvaunuissa). Toisin kuin aiemmissa boggivaunuissa, näissä oli umpieteiset ja harmonikat. - Kertoo Finska Statsjärnvägarne 1862-1912, s. 406. Seuraavaksi harmonikat saivat vuonna 1912 rakennetut ravintolavaunullisiin juniin tarkoitetut uudet vaunut, sillä ravintolavaunuun piti päästä sateesta, lumimyrskyistä yms. luonnonoikuista huolimatta. - Sen taas kertoo Suomen Teollisuuslehti, KONETEOLLISUUS, Rautatienumero, 5:s & 6:s n:o, 17.3.1912 Harmonikkapalkeista enemmän: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10712 |
||||
|
15.12.2017 18:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Sarja Gb, katettujen tavaravaunujen uusi normaalityyppi, suunniteltiin vuonna 1924, sillä Gd:n (vanha punainen Gb) tilavuus oli liian pieni. Se rakennettiin samalle 8 m:n aluskehykselle kuin avovaunutkin ja säilytti Gd-vaunujen rakennustavan. (Valtionrautatiet 1912-1937, s. 478) Seinien ulkopuolinen teräskehys ilman vinojäykisteitä oli ensimmäisen sarjan Gb-vaunuissa. Tällaisia vaunuja olivat vuonna 1925 rakennetut Gb:t 50´230 - 50´373. Ymmärtääkseni tekstit siirrettiin ovesta sivuseinälle vuonna 1949. Tästä minulla ei kuitenkaan ole varmaa lähdetietoa. |
||||
|
14.12.2017 20:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Aikanaan muutettiin vaatteitakin. Se kuulostaa nyt ehkä hassulta, mutta silloin ei. Voihan olla, että jälkeläisemme nauravat aikanaan junanvaihdolle ja vaatteiden vaihdolle. Aikansa kutakin, eikä mennyttä pidä arvostella nykyisyyden rajoittuneesta näkökulmasta. |
||||
|
14.12.2017 15:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkoitat varmaan henkilöautokortin hintaa? Vuoden 1966 260 mk:n nykyarvo on 454,10 €. |
||||
|
|
14.12.2017 14:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1966 390 markkaa on nykyrahassa 681,10 €, kun kyse on ostoarvosta, eli kun otetaan huomioon inflaatio ja elinkustannusindeksi. Vuoden 1969 750 markkaa on 1 118,00 €. Melkoinen on ollut kuorma-autokortin hinnankorotus kolmessa vuodessa, jos ilmoitetut hinnat pitävät paikkansa. |
||||
|
13.12.2017 13:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Jo vuonna 1910 annettiin ohje olla maalaamatta koristeraitoja veturien uudelleenmaalauksessa. Eikä niitä raitoja tässä veturissa ollut enää vuonna 1926 asemahalliin ajettaessakaan. Veturi koristeraitoineen on tässä siis mitä ilmeisimmin Lokomon alkuperäisvärityksessään. Ja tuskinpa korjauksenjälkeisestä koeajosta olisi otettu valokuvaa isojen pamppujen kanssa. |
||||
|
13.12.2017 12:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloinkahan C-sarjojen vetureista poistetiin käyntisillan kaiteet? Alunperinhän niissä kaiteet oli (niinkuin tässäkin), mutta myöhempien aikojen kuvissa niitä ei enää ole. |
||||
|
|
13.12.2017 10:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Keravan museo kertoi, että kuvan lähteeksi kirjassa 'Savikylästä viherkaupungiksi' mainittu 'LOV' = Lauri Osvald Viitanen. Lauri (Lasse) Osvald Viitanen muutti Keravalle vuonna 1917 nuorena rautatievirkamiehenä. (Lähde: Keravan Urheilijat 30 v. 1918-1948) Keravan asemapällikkönä hän oli ainakin vuonna 1940: https://www.finna.fi/Record/muistaja_kerava.M011-1015 Mutta onko kuva hänen ottamansa ja Keravalla otettu, on toistaiseksi vain aihetodisteisiin perustuva olettamus. Mutta maisema kyllä näyttää Keravalta. |
||||
|
|
13.12.2017 07:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Off topic ja pimeän vuodenajan piristykseksi: Geni on mukava sovellus, joka kaivaa esiin sukulaisuussuhteen aika moneen maailman ihmiseen. Edellytyksenä on tietenkin, että on laatinut Geniin sukupuunsa ja että muiden laatimat sukupuut ovat uskottavia (mitä ne suinkaan eivät aina ole). Mutta kuitenkin: Genin mukaan - Kustaa Bernhard * Wuolle / Wennerblom is your first cousin thrice removed's wife's second cousin once removed's wife's father, eli sukua ollaan kahden väärän koivun takaa (kahden avioliiton kautta). - Gustaf Verner Ryselin is your fourth great aunt's sister's husband's niece's husband's daughter's husband, eli sukua neljän väärän koivun takaa. |
||||
|
|
12.12.2017 19:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Joudun muuttamaan ja korjaamaan kuvatekstiä ja muita tunnisteita yhtä mittaa. Mutta ei se mitään; tarkoitushan on, että ne olisivat oikein. Tämä kuva on myös kirjassa Juha Mäkinen: Savikylästä viherkaupungiksi, Keravan rakentumisen historiaa 1924-1999, sivulla 76. Kuvatekstissä tosin taidetaan erehtyä kuvan ottamisen ajankohdasta: "Kuvan veturi ajoi Helsingin aseman seinään v. 1926-1927. Tässä se on kunnostettu ja kuvattu Keravan asemalla. LOV." - Kuva tuskin on onnettomuuden jälkeiseltä ajalta, sillä jo vuonna 1910 kehotettiin välttämään kaikenlaisia koristuksia ja viiruja veturien uudelleenmaalauksessa. Mutta kenties paikka kuitenkin on kuvatekstissä oikein. Valitettavasti kirjasta ei löydy selitystä sille, mitä lähdettä LOV tarkoittaa. Mukulakivipäällysteiset laiturit sopivat kyllä keravalaisiksi. Mutta varmaan samaa rakennetta oli käytetty muuallakin. |
||||
|
|
12.12.2017 18:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeanpuoleisessa herrassa on kyllä äkkiä katsoen paljon Wuolteen näköä ja olemusta: tukeva rakenne, runsas pää, ohuet viikset ja mieltymys kissanrusettiin. Vrt https://www.tek.fi/fi/uutishuone/tek-120-vuotta/historia/1930/1936 Wuolle oli Rautatiehallituksen ja Valtionrautateiden pääjohtaja vuosina 1917–1922. Olisikohan kuvassa myös Lokomon toimitusjohtajana vuosina 1915–1923 toiminut Werner Ryselin? |
||||
|
|
12.12.2017 14:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä vaan: Viipurista Kouvolaan. Kuvan käyttäminen Keravan kaupungin sivulla johti minut kritiikittömästi harhaan, kun juuri olin löytänyt Riihimäen kirjaston sivuilta Riihimäellä otettuja kuvia. Mutta ehdottomastihan tämä oli sellainen oma moka, jota ei pidä tehdä. Eikä siinä sokeudessa edes Höyryveturit valtionrautateillä -kirjan 'Kv' soittanut mitään kelloja. Mutta niinkuin olen ennenkin sanonut: kommentoijat korjaavat virheet ja täydentävät tiedot. Se on vorgin vahvuus. Tietenkin sillä edellytyksellä, että kuvan lisääjä myös korjaa ja päivittää kuvaan ne uudet ja oikeat tiedot, jotka on kommenteissa esitetty. |
||||
|
12.12.2017 12:58 | Kurt Ristniemi | ||
| H9 674:n sarjamerkintä ja nopeusmerkintä näkyvät ainoastaan kuvassa https://vaunut.org/kuva/123823 Esim. 28.8.1926 onnettomuuden kuvissa niitä ei näytä olevan: https://vaunut.org/kuvat/?tt=0&i1=H9&i2=674 |
||||
|
|
12.12.2017 12:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Jälleen kerran saan kiittää kommentoijia kuva tietojen korjaamisesta/täydentämisestä. H9-sarjan suurin sallittu nopeus todellakin nostettiin vuonna 1934 ensin 90 km/t ja sitten 95 km/t vetopyörien vastapainoja suurentamalla. Näin kertoo Höyryveturit valtionrautateillä -kirja. Juhlallisen kuvan ottamisen syy ei siis ole ainakaan veturin siirtyminen Viipurista Keravalle -30 ja -40-lukujen vaihteessa. Ja liekö sekään varmaa, että kuva on otettu Keravalla, vaikka Keravan kaupunki on kuvaa nettisivuillaan käyttänytkin. Taustan maisema tosin hyvinkin sopii Keravan aseman itäpuolen maisemaksi. |
||||
|
|
12.12.2017 10:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Höyryveturit valtionrautateillä -kirjassa kuvan arvellaan olevan 1930-luvun alkupuolelta. H9 674 siirtyi Viipurista Keravalle joskus vuoden 1939 ja vuoden 1942 litterauudistuksen välillä. |
||||
|
12.12.2017 08:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Ehkäpä kansa ei odota juuri tätä junaa, vaan juhlajunaa. Juhlajunan veturina oli Hr1 1020 ja sen keulalla komeili Riihimäen vaakuna: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:3921 | ||||
|
11.12.2017 18:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Luulenpa kyllä, että Jormakin kummastelisi, jos kertoisin lähteväni junalla Helsingin rautatieasemalta Eteläsatamaan. Saattaisipa jopa säälitellen muistuttaa, että junanrata sinne purettiin pois jo vuosikausia sitten. Sanaa 'juna' on Suomessa käytetty jo kauan ennen rautatiejunien keksimistä. Merkitys oli silloin tietenkin jotensakin toinen. Mikä oli joskus, ei ole nyt. Ja jos sanan merkitys on vaihtunut, sanan käyttö vanhassa merkityksessä johtaa luonnollisesti ongelmiin. Enkä osaa olla Petrinkään kanssa samaa mieltä. Vanhaan hyvään aikaan vetureista todellakin käytettiin kutsumanimiä. Siinä ei ollut kysymys hauskuuden hakemisesta, vaan ammattilaistenkin käyttämästä tavallisesta arkikielen puheenparresta; Se oli maan tapa. Silloin olisi tuntunut hölmöltä ja virkaintoiselta puhua sarjamerkeillä silloin kun siihen ei ollut tarvetta. Eri alueilla nimet saattoivat olla erilaisia, mutta alueen sisällä nimi ymmärrettiin oikein. Ja mikäpä siinäkään on vikana jos Hr-vetureita kutsuttiin Huruiksi, Hr:iähän ne kaikki olivat. Mutta nimeä 'Punainen Porkkana' millään alueella tuskin olisi tunnistettu. - Mutta kuten sanoin: kutsukoon kukin miksi haluaa, mutta älköön hämmästykö, jos muut eivät ole juonessa mukana. Vaikka nyt näkyykin kyllä olevan 'Punainen Porkkana' -nimen kannattajia jo ainakin kaksin kappalein. |
||||
|
|
11.12.2017 16:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Mistähän Vesa tuon kummallisen "Punainen Porkkana"-nimensä on keksinyt? Hr12 ja Dm8/Dm9 ovat tyystin erityyppiset kulkupelit, ja vielä aivan erinäköisetkin. Toinen on raskas dieselveturi ja toinen kiitojunan moottorivaunu. Kuten edellä jo on sanottu, vertaus on yhtä omituinen kuin Sr2:n nimittäminen Pendolinoksi. Saahan jokainen toki kutsua mitä hyvänsä millä nimellä ikinä haluaakaan, mutta silloin ei pidä hämmästyä, jos muut protestoivat. - Mitäpä jos alkaisinkin kutsua raitiovaunua junaksi. Nehän ovat niin samanlaisia ja samannäköisiä. Voi tosin olla, etteivät muut lainkaan tajuaisi mistä puhun.... |
||||
|
11.12.2017 15:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä veturi taitaa olla sekasikiö: A3, A5 tai A7, joka on saanut A6:n kattilan nokikaappeineen ja lankkihattuineen. A6:lta se ei nimittäin vaikuta: Tässä veturissa on kulkusillan kaiteessa A3:n, A5:n ja A7:n tapaan sivulla vain neljä pystytankoa, kun niitä A6:ssa oli viisi. Vai olisko A6:een vaihdettu A3:n, A5:n tai A7:n kaiteet? Kukapa näistä loppujen lopuksi niin tarkkaan tietää. |
||||
|
|
11.12.2017 14:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Näin ne kuvan tiedot vähitellen täsmentyvät. Ja samalla myös kuvan tunnisteet. Toivoinkin, että tietävämmät kertoisivat lisätietoja - varsinaisten korjausten lisäksi. Junatoimistokin menee näköjään 'muu rakennus' -kategoriaan. |
||||
|
11.12.2017 14:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi ei ole litteraltaan A3, vaan A6. A6 on tämän tyypin ainoa malli, jossa kulkusillan kaiteessa on sivulla viisi pystytankoa. Kaikissa muissa niitä on vain neljä. Lisäksi lankkihattu oli vasta A6:n tuoma uutuus. Tosinhan niitä myöhemmin oli korjausten jäljiltä muissakin A-sarjojen vetureissa, mutta tuskinpa kulkusillan kaiteita oli samalla tarvetta vaihtaa. Kuvassa on myös Ge-matkatavaravaunu. Pahoin pelkään, ettei Pave tunnisteita jälkikäteen muuta, mutta olkoon tämä tiedoksi muille. |
||||
|
11.12.2017 09:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Makedonian tasavalta on noin kolmannes muinaisen Makedonian maantieteellisestä alueesta. Loput alueesta kuuluu Kreikalle, Bulgarialle ja Albanialle. Makedonian tasavalta ei siis ole varsinaisesti varastanut Makedonia-nimeä keneltäkään. Kiistaa toki käydään siitä, onko tällä tynkä-Makedonialla oikeutta käyttää nimeä. Valtaosa muinaisen Makedonian alueesta kun on nykyään Kreikan Makedonia-niminen provinssi. Eivätkä helleenitkään varastaneet Makedonia-nimeä makedonialaisilta. Makedonialaisen Aleksanteri Suuren suurvaltahaaveen pyörteissä Makedonian alue oli Aleksanterin jälkeen milloin minkäkin valtaklikin hallinnassa. Makedonia sai ylivallan Hellaksesta ja lopulta laajat alueet, ml. Makedonia, liitettiin helleeniseen liittoon. Tämän jälkeen alkoivatkin sitten ongelmat Rooman kanssa jne. Ts. nimeä ei ole kukaan varsinaisesti varastanut keneltäkään, vaan Makedionian maantieteellinen alue ja/tai sen jokin osa on ollut milloin minkäkin vallanpitäjän hallinnassa. Ja nykyinen Makedonian tasavalta on todellakin osa vanhaa Makedonian maantietellistä aluetta. Mutta vain osa; Valtaosa Makedonian muinaisesta alueesta kuuluu nykyään Kreikkaan, joten ei ole ihme, että kreikkalaiset eivät hyväksy Makedonian tasavallan nimeä. |
||||
|
11.12.2017 08:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi näkyy jopa Google Mapsin satelliittikuvassa: https://www.google.com/maps/@52.136494,10.336119,60m/data=!3m1!1e3 | ||||
|
11.12.2017 07:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Vestibuuli on eteinen. | ||||
|
10.12.2017 19:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Schleifkorb on tosiaan pelastuspulkka, eli pulkka, jossa jossa potilas vedetään eli raahataan (schleifen) kaivoksesta ihmisten ilmoille. Ihan niinkuin linkki kertoo: http://thwiki.org/t=Schleifkorb Mutta sanalla 'schleifen' on muitakin käännöksiä: mm. hioa, kiskoa, laahata, raahata, retuuttaa, simputtaa; ihan asiayhteydestä riippuen. Ajatellaanpa etymologiaa: raahaaminen ja laahaaminen aiheuttaa alustan hankautumista eli hioutumista. Siitäpä siten on saatu oiva sana hiomiselle. Ja kun ihmistä retuutetaan henkisesti, on kyse simputuksesta. Asiayhteys siis ratkaisee, mikä kulloinkin on oikea käännös. Ainahan konkreettiset fyysiset käsitteet ovat yleistyneet myös ei-konkreettisiin asiohin. Vrt. vaikkapa suomen kielen sanat 'tutkia', 'käsittää', 'pohtia'. Onhan noita. |
||||
|
10.12.2017 17:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös tuommoisen 'kuumapäämoottorin' nimitys nykyään ole kuulamoottori? Wikipedian mukaan synonyymejä ovat kuulamoottori, hehkukupumoottori, hehkukuulamoottori ja jopa puolidieselmoottori. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuulamoottori |
||||
|
|
10.12.2017 14:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei schleifen nyt sentään tarkoita 'hiota' eli 'hikoilla', vaan 'hioa'. Mutta tässä kuitenkin 'laahata', 'raahata', 'retuuttaa', 'kiskoa' jne... | ||||
|
07.12.2017 13:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Aurausmerkki tarkemmin: 17.9.4.60 T-171 'Nosta terät pistemäinen este'. Liikenneviraston ohjeita 8/2016, RATO 17 Radan merkit ja merkinnät, s. 57. 'Nosta terät pistemäinen este' -merkki T-171 tarkoittaa, että merkin osoittamalla rairteella vähintään +-30 m etäisyydellä merkistä auran terien tulee olla nostettuina. - Siinä on sitten lapio- tai luutahenkilöille töitä 60 metrin verran? Milloin ne vanhat mustareunaiset oranssit aurausmerkit jäivät pois? Ja mahtaako niitä vielä olla jossakin päin valtion rataverkkoa? |
||||
|
04.12.2017 15:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Ihan pikkuisen selkeämpänä kuva on Lappeenrannan museoiden verkkonäyttelyn kuvakorttiesityksessä: http://www.aikamatkakannakselle.fi/img/pages/etusivu/kuvakorttiesitys/Papulan_silta.jpg Minun silmiini veturin viimeinen numero on enemmänkin yhdeksikkö, tai ehkä jopa viitonen. |
||||
|
03.12.2017 14:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Vorgin kuvateksteissä voi käyttää kappalejakoa. Se tosin edellyttää muutaman HTML-koodin osaamista ja käyttämistä. Mahtaakohan ohjesivulla olla tästä ohjetta? Tosin yhdelläkin HTML-tagilla pärjää: /br tekee rivinvaihdon, ja kaksi sellaista peräkkäin tekee kappaleenvaihdon. Pitää vain panna kulmasulut (< >) siihen ympärille. (En voinut valitettavasti kirjoittaa tagiä kulmasulkuineen tähän. Se kun tässäkin muuttui rivinvaihdoksi ja katosi siten näkyvistä. Niinkuin sen pitääkin tehdä.) |
||||
|
01.12.2017 11:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Kovin on vaunu samannäköinen kuin Mustan kirjan 1911 kuva 135. Mutta ei aivan: MK:ssa ikkunajärjestys on 1+1+1+2+2... ja tässä 1+1+2+2... MK:ssa päädyssä on ikkuna vain ovessa ja tässä myös oven kahta puolta. Mutta jos MK:n piirros on ajalta ennen muutosta ja tämä kuva ajalta muutoksen jälkeen, niin kukapa tietää; juuri päädyssähän ne muutokset tehtiin. |
||||
|
30.11.2017 19:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei taida tuosta perässä olevasta matkatavaravaunusta olla apua ajoittamiseen? Museo- tai nostalgiakalustoltahan se kaiketi vaikuttaa. Mutta miten se pitäisi lisätä kuvan tunnisteisiin? |
||||
|
30.11.2017 09:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Tätä maalaustyyliä #313 käytettiin ainakin seuraavissa Baldwinin toimittamissa SVR:n veturitilauksissa: - 1897: G7 242-253; väri alunperin Brown; korjattu Light Ivy Green. - 1897: H1 232-241; väri alunperin Brown; korjattu Light Ivy Green. - 1899: K1 271-290; väri alunperin Light Ivy Green; korjattu Dark brown, SVR:n värimalli 16.12.1899. - 1899: I1 301-305; väri Light Ivy Green, SVR:n värimalli saatu 8.1.1900. - 1899: G7 306-313; väri Light Ivy Green, SVR:n värimalli saatu 8.1.1900. Lähde: Baldwin Locomotive Works engine specifications, 1869-1938. |
||||
|
|
30.11.2017 08:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Sillä minä tuota tarkistusnumeron puuttumista kuvan ajoittamiseen ajattelin, kun tuolla eisenbahn-museumfahzeuge.comissa olevassa 4.9.2010 otetussa valokuvassa se tarkistusnumero on. Jos sen tietäisi, milloin tarkistusnumero on museoveturiin lisätty, niin saisi takarajaa tämän vanhemman kuvan ajoittamiseen. | ||||
|
29.11.2017 20:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Samaa sukua siis kuin nämä: https://vaunut.org/kuva/98416 Ymmärtääkseni nämä eivät ole tavaravaunuja, niinkuin tunnisteisiin on merkitty. Näiden työnähän ei ollut tavaran kuljetus, vaan puutavaran kyllästys. Kyllästyslaitos-nimellä nämä onkin aikanaan esitelty. Tuossa toisessa kuvassa tällaiset on merkitty virkatarvevaunuiksi. Mutta mikä mahtaisi olla oikea luokitus? |
||||
|
29.11.2017 15:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Rikoshan tässä toki tehdään vallan kauhia, kun tiedoissa esität itsesi kuvaajaksi. Itse aiemmin merkkasin kuvaajaksi 'Tuntematon', mutta nykyisin pelkän viivan, jos en kuvaajaa tiedä. Silloin vorg merkkaa minut vain lisääjäksi. |
||||
|
27.11.2017 11:49 | Kurt Ristniemi | ||
| 373 oli G11-sarjan esikoinen, ja sen valmistusvuosi oli todella 1901. Veturin koeajo suoritettiin 3.12.1901. Veturi oli väriltään 'kauniin vihreä', minkä muiden tietojen ohessa kertoo Hämeen Sanomat 4.12.1901. |
||||
|
27.11.2017 10:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Harrastelijamaisuus sopii erinomaisen hyvin harrastukseen. Mutta se lakkaa kyllä heti sopimasta, kun aletaan esittää 'totuuksia'. Olen ehdottomasti samaa mieltä hiekanjyvistä. Niinkuin esim. vuosien 1884-1910 vetureiden luonnehtimisesta ruskeiksi siksi että yksi hiekanjyvä oli ruskea. Siinä on todella se lentokonenäkymä jäänyt ottamatta huomioon. Mutta sitä en ymmärrä, miten 80 %:n julkaisusääntö ja logiikaltaan kestämättömien johtopäätösten esittäminen totuuksina liittyvät toisiinsa. Eikä täällä ole edes aikatauluja :D Mutta muuten huomaan - taas kerran - että varsinainen viestini menee täysin hukkaan. Ymmärtämättömyyden vai tahallisen väistelyn tähden? Siellä journalismin kurssilla vissiin opetettiin sekin, miten asiasta päästään eroon ohjaamalla lukijan huomio ihan vallan jonnekin muualle kuin itse asiaan. Minun pyrkimykseni tässä on menettelytapojen luotettavuuden edistäminen. Mutta ehkä toisilla on eri tavoitteet kuin toisilla. |
||||
|
|
27.11.2017 10:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Erkki: En vaadi keneltäkään historiantutkijan pätevyyttä. Sen sijaan pidän itsestään selvänä vaatimuksena sitä, että ei esitetä ehdottomana totuutena asioita, joita ei voi käytetyistä dokumenteista loogisesti johtaa. Ne 'totuudet' ovat arvailua ja spekulaatiota, ja ainoastaan sotkevat ja hämmentävät kenttää. Järkevä ihminen rehellisesti ja avoimesti kertoo myös epävarmuustekijät. Siitä hyötyvät kaikki; myös järkevä ihminen itse. - Ei esitetä johtopäätöksiä, olettamuksia, väitteitä ja 'ehdottomia totuuksia', joita ei käytetyistä dokumenteista voi logiikalla johtaa. Ja jos esitetään, esitetään ne työhypoteeseina, kertoen samalla epävarmuustekijät. - Logiikka omien arvailujen sijasta. - Lähdekriittisyys - Ei toistella vanhoja olettamuksiin perustuvia väitteitä. Ei se niin vaikeaa ole. |
||||
|
|
27.11.2017 08:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Entä mihin perustuu käsitys siitä että vuosina 1884-1910 SVR:n vetureiden pääväri oli ruskea (https://vaunut.org/kuva/113951 kommentit)? Pikku-Ruskojen tilaukseenko? Ei yksi pääsky kesää tee: 1890-luvun lopulla eri veturisarjoja tilattiin eri värisinä; osa ruskeina, osa vihreinä. SVR jopa toimitti Baldwinille värimallin sekä ruskeasta että vihreästä (Light Ivy Green) väristä. Baldwinin tilauksista V. 1897 G7- ja H1-tilausten väri alunperin Brown; korjattu Light Ivy Green. V. 1899 K1-tilauksen väri alunperin Light Ivy Green; korjattu Dark brown, SVR:n värimalli 16.12.1899. V. 1899 I1- ja G7-tilausten väri Light Ivy Green, SVR:n värimalli saatu 8.1.1900. V. 1897 päivätyssä G-veturin tilauksessa Locomotiv & Maschinenfabrikista pääväri on vihreä. V. 1901 valmistunut G11-sarjan esikoinen nro 373 oli 'kauniin vihreä', kertoo sanomalehti. Kuten sanottu: Ei yksi pääsky kesää tee, eikä järkevä tutkija tee yksittäistapauksen perusteella yleistystä. Tutkimus ei vain toimi sillä tavalla. |
||||
|
|
27.11.2017 08:28 | Kurt Ristniemi | ||
| "Kohtuutonta" ja "jälkiviisastelua", toden totta. Järkevä tutkija ei esitä ehdottomana totuutena asioita, jotka perustuvat toisen käden lähteisiin, jollaisia myös määräyskokoelmat ovat. (Ensi käden lähde on itse määräys). Määräyskokoelmista tiedetään myös, kuten Petri itsekin yllä toteaa, että ne sisältävät kirjoittamishetkellä voimassa olleen version määräyksestä, joka määräys on alunperin saatettu antaa huomattavasti määräyskokoelman julkaisemista aikaisemmin. Järkevä tutkija ymmärtää siten ilman muuta, että määräyskokoelman päiväys ei välttämättä ole määräyksen julkaisuajankohta, eikä siis väitä sen sitä olevan. Määräys Ktt 325/1931 on Rautatiemuseossa. Siellä minäkin jo vuosia sitten totesin sen olevan kolmas muutettu painos. Se ei siis suinkaan ole ollut tuntematonta aineistoa. Ei, 'ehdottomien totuuksien' sijasta järkevä tutkija kertoo, että ensimmäinen (hänen tuntemansa) maininta määräyksestä on määräyskokoelmassa, mutta kokoelmassa ei ole mainittu määräyksen antopäivämäärää. Tälla tavoin järkevä tutkija ei levitä harrastajapiiriin ehdottomana totuutena tietoa, joka perustuu vain olettamuksiin. Tällaiset 'totuudet' muuttuvat ajan oloon harrastajapiireissä 'yleisesti tunnetuiksi tosiasioiksi', joihin saatetaan myöhemmin vedota hyvinkin kiivaasti, ja joiden kiistämisestä yleensä (sic) saa niskaansa aikamoisen röpytyksen :) Lähdekriittisyys on kaiken tutkimuksen a ja o. Ilman sitä kyse on vain harrastelijamaisesta ja valitettavasti myös vastuuttomasta puuhastelusta. PS Kuka kirjoittikaan Resiina 3/2017 -lehden Luettua-palstalla Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjan ylistyksessään: "Kansantaruilla, perinnetiedolla tai "musta tuntuu" -tiedoilla sen sijaan ei ole saumaa keskusteluissa"? - Äkkiä ne mielipteet vaihtuvat. |
||||
