Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2023 13:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun takana, aina Kaikukadun kulmaan saakka oikealla, on Mylly-Matin (Helsingin Mylly ja Kauppa Oy) mylly ja muita tuotantotiloja. "1934: Eduard Puhk – yksi Puhkin suvun viidestä veljeksestä – perustaa myllyn Helsinkiin. Helsingin Mylly ja Kauppa Oy:n perustava yhtiökokous pidetään 8. lokakuuta 1934. Sörnäisten rantatiellä olevat tehdasrakennukset uudistetaan myllykäyttöön. Uusi mylly on kaupungin ensimmäinen ja ainoa suurmylly, jonka päivittäinen jauhatusmäärä on kymmeniä tuhansia kiloja." https://myllarin.fi/yritys/myllyn-tarina/ Korotetussa osassa on sisällä 15 betonisiiloa. Varsin perusteellinen selvitys Helsingin myllyn rakennushistoriaselvityksessä https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-12-11_Kslk_35_El/9BF8BCEA-1BE6-4BBB-997C-240788F21952/Liite.pdf |
||||
|
04.09.2023 11:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Joukkoliikennefoorumi-sivustolla kerrottiin 21.3.2007: Markku Nummelinin uudessa Rantarata-kirjassa kerrotaan sivulla 69, että Fiskarin liikennepaikalla oli koemielessä seisakeopastin. Viereisellä sivulla 68 on kuva, jonka teksti kertoo: "Fiskari noin 1905. Laiturilla on laituriopastin, jolla pysäytettiin vain tarvittaessa pysähtyvä juna. ...". http://jlf.fi/f20/2340-seisakeopastin/#post56857 Seisakeopaste tuli sittemmin käyttöön v. 1952: http://vaunut.org/kuva/13539 |
||||
|
27.08.2023 13:50 | Kurt Ristniemi | ||
| TV 1:ssä esitetyssä ohjelmassa 'Historia: Idän pikajuna' esitettiin, että Nagelmackers rakennutti Euroopan ensimmäisen ravintolavaunun. Hän kuitenkin perusti yhtiönsä vasta vuonna 1873. Odessa - Kiova -rautatien junassa ravintolavaunu oli jo vuonna 1864. | ||||
|
|
26.08.2023 20:59 | Kurt Ristniemi | ||
| "I Jesu namn till bords vi gå, Gud signe väl den mat vi få." Ernst Lampénin toimittama Matkailulehti, nro 4, toukokuu 1912, s. 11: Ruokailuvaunumme. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/921636?page=11 |
||||
|
25.08.2023 06:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Näissä vaunuissa vaununsilta ulottuu tavallista pitemmälle aluskehyksen ulkopuolelle ja puskinten päälle. Ratkaisu on mahdollistanut sen, että ylikuluista on saatu niin lyhyet, että niiden sillaksi riittää yhden vaunun ylikulkusilta. Pitemmät vaunuvälit olisivat epäilemättä olleet turhan haastavat illallista varten pukeutuneille I lk daameille. |
||||
|
24.08.2023 16:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Jep, tuo 'Schmierercoupée' aiheutti kyllä pientä päänvaivaa. En nimittäin millään saanut päähäni, millä nimikkeellä vaunurasvari SVR:llä kulki. Kenties vain vaunumiehen? Mutta Preussissa nimitys on ollut 'Schmierer', joten päädyin tuohon kieltämättä hoopoon 'voitelijaan'. Ehkä 'rasvari' olisi parempi? ('Schmieren' toki saksan kielessä tarkoittaa myös sitä voitelua, jota naapurimme innoittamana meillä sanotaan maasuttamiseksi.) F.A. Pflugiin kertomuksessa nimikkeeksi mainitaan "Inspector des Zuges", 'junantarkastaja', ja kuvan selitteissä siis 'Schmierer'. Mitähän tuo on käytännössä mahtanut tarkoittaa? 1870-luvulla Suomessa oli mm. seuraavanlaisia ammattinimikkeitä: Waununtarkastaja, waununraswaaja, waununwoitelija... |
||||
|
24.08.2023 12:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Olihan tuossa junassa toki useampikin jarrullinen vaunu. Jokainen jarru vaati kuitenkin jarrumiehen, joten jokaiseen vaunuun ei ollut järkevää jarruja asentaa. Kyllä Venäjän keisarikunnassa luokkavärit oli käytössä. Näissä monokromaattisissa litografioissa vaunut on mitä ilmeisimmin kuvattu lopullisissa väreissään. Niissähän on luokkamerkinnät, vaakunat, rautatien tunnus ja muutakin tarvittavaa tekstiä. Minulla on luokkaväreistä jossakin(!) muistiinpanotkin mahdollista kirjallista ulostuloa varten, mutta se on otsikoitu niin, etten sitä juuri koskaan - ja juuri nyt - onnistu löytämään. Sitten kun sen vahingossa löydän, otsikko on minusta ihan looginen. Kummallista. Pitää muuttaa se otsikko kun - jos - sen taas joskus löydän. |
||||
|
24.08.2023 09:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Skuru on alkuperäinen nimi: Skuru-"nimi ilmeisesti viittasi alun perin kapeaan laaksoon, joka kulkee luoteeseen Pojovikenista Skurubergetin ja Skurubacken-vuoren välissä." Pohjankuru lienee sitten selvennös/suomennos: Pohjanpitäjän (s)kuru. |
||||
|
24.08.2023 08:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Tulin osaamattomuuttani valinneeksi tähän kuvaan valtioksi Saksan, kun etsin Preussia. Tätä kerran, mutta turhaan, tehtyä valtion valintaa ei tunnu voivan mitenkään poistaa? Muissa kuvasarjan kuvissa ymmärsin olla koskematta koko valtionvalintavalikkoon. |
||||
|
Kuvasarja: Pflug 1864: Odessa – Kiova -rautatien juna |
24.08.2023 05:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvasarjan ensimmäiset kuvat jäivät uupumaan, kun kuvaoikeuteni loppuivat. Olin kyllä aluksi katsovinani, että oikeuksia piti olla 20, mutta toisin näkyy käyneen. Nyt oikeuksia onkin taas vapaana, joten lisään loput kuvat. |
||||
|
17.08.2023 09:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo osaston sisutuksen ajoitus ajalle 1896 - 1912 lienee Rautatiemuseon plakaatista? Ilmeisesti museolla on tietoa tämän vaunun sisustuksen muutoksista? Vai mahtaako kyse olla yleisestä sisustustapa-aikajaksosta? Muuten: Nämä kuvat ovat sen verran hyvänlaatuisia, että ne kannattaisi koota kuvasarjaksi. Ne kun selvästi kuuluvat aiheeltaan yhteen. |
||||
|
17.08.2023 08:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun rakensi Riihimäen - Pietarin rautatierakennukselle Aktiengesellschaft zur Fabrikation von Eisenbahnbedarf (Berlin), jonka vaunutehtaan johtaja Friedrich Adolf Pfug oli. Se laskettiin liikenteeseen vuonna1870 numerolla 123. Numeron 2 vaunu sai ilmeisesti kun Pietarin -Riihimäen ja Helsingin - Hämeenlinnan rautatiet yhdistettiin. |
||||
|
17.08.2023 07:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä II lk (Littera D) vaunu kuuluu viiden vaunun sarjaan 241 - 245, jonka Valtionrautateiden Helsingin konepaja rakensi valmiille rautateille vuodeksi 1896. | ||||
|
17.08.2023 07:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos vaunun sisustus on vuoden 1912 jälkeisessä asussa, niin vaunun numero ja sisustus ovat ristiriidassa: Tämä yhdistetty I&II lk (Littera C) vaunu sai vuonna 1901 uuden numeron 1280. Numeron 80 vaunu oli saanut vuonna 1887, kun valtion kaikkien rautateiden kalustot siirrettiin yhteiseen numerointiin. |
||||
|
17.08.2023 07:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Aktiengesellschaft zur Fabrikation von Eisenbahnbedarf (Berlin) valmisti yksityiselle Hangon - Hyvinkään rautatielle kaksi yhdistettyä I&II lk (Littera C) vaunua, jotka saivat numerot 5013 ja 5014. Vaunut asetettiin liikenteeseen vuonna 1873. Friedrich Adolf Pflug oli myynyt vaunuehtaansa (Pflugs Wagenbau-Anstalt) osakeyhtiölle vuonna 1857. Hänestä tuli tuolloin osakeyhtiön vaununrakennuksen pääjohtaja. Hangon - Hyvinkään rautatie myytiin valtiolle vuonna 1875. Vaunut säilyttivät entiset numeronsa aina vuoteen 1887, jolloin kaikki rautatiet siirrettiin yhteiseen numerointiin. Vaunut saivat tällöin numerot 79 ja 80. Vuoden 1901 numeroinnissa vaunut saivat numerot 1279 ja 1280. |
||||
|
16.08.2023 19:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu rakennettiin alunperin Berliinissä (Aktiengesellschaft zur Fabrikation von Eisenbahnbedarf / Pflug) Pietarin - Riihimäen rautatierakennukselle III lk vaunuksi nro 164. Se asetettiin liikenteeseen v. 1870. Vuonna 1876 SVR:n Helsingin konepaja uudelleenrakensi vaunun keisarinnan salonkivaunuksi. Itse vierastan tuota "E-tyypin vaunu"-määrittelyä. 'E' oli littera joka tarkoitti III luokkaa, ei vaunutyyppiä. |
||||
|
16.08.2023 15:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on saksan- ja venäjänkielisestä pienpainatteesta Åboer Eisenmanufaktur Aktiengesellschaft. https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/347300?page=17 |
||||
|
16.08.2023 15:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Yksitelisenä vaunumalli näkyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/98415 Postiosaston ohittavalla käytävällä varustettuja vaunuja oli tosiaan erilaisia. Mutta vain siinä 6 postivaunun sarjassa, johon tämä vaunu kuuluu, käytävä oli vaununseinien ulkopuolella. Vaunumallia kutsutaankin nimellä parvekevaunu. |
||||
|
16.08.2023 14:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu oli alunperin Ringhofferin Helsinki-Hämeenlinna -radalle vuonna 1875 rakentama II lk vaunu 95. SVR:n Helsingin konepaja muunsi sen v. 1876 Turun-Tampereen Hämeenlinnan rautatielle keisarilliseksi salonkivaunuksi A 7007. Kun eri rautatiet yhdistettiin samaan numerointiin v. 1887, vaunu sai numeron 7. |
||||
|
14.08.2023 08:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Etualan makuuvaunun(?) käytävän puolen kattoventtiilit ovat jotakin muuta kuin torpedoimurit, jollaiset hyteissä on. Mikä tuo malli on? Milloin se on tullut käyttöön ja kuinka paljon sitä on käytetty? |
||||
|
01.08.2023 12:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1911 'Kuvia liikkuvasta kalustosta' -kuvastossa oikeanpuoleista III lk vaunua muistuttavat todellakin kuvat 195 ja 196. Kuten aina, kuvaston kuvat ovat varsin yleisluontoisia, ilman yksityiskohtia. Mutta niissä on mitat! Kuvan 195 vaunun korkeus on 3700 mm ja kuvan 196 korkeus on 3450 mm. Keittiövaunun kaltaisen Ga-tyyppisen (pystylaudoitetun) katetun tavaravaunun korkeus taas on 3650 mm. Kun keittiövaunua ja III lk vaunua vertaa keskenään, näyttää siltä, että III lk vaunu on vähintään keittiövaunun korkuinen. Siis kuvan 195 mukainen Porin konepajan tai Görlitzin rakentama vaunu, E 604-615 vuodelta 1870. |
||||
|
01.08.2023 07:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeanpuoleinen vaunu näyttää olevan 32-paikkainen II lk vaunu (Litt D, ei E). Tunnisteissa kerrottu vaunun numero 276 on juuri sellaisen II lk vaunun numero (273-297). En tosin onnistu löytämään kuvasta vaunun numeroa. | ||||
|
|
31.07.2023 08:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Keittiövaunun seinään on maalattu Punaisen ristin tunnukset, eli punainen risti valkealla pohjalla. Vasemmanpuoleisessa ristissä saataa olla sairasjunan tunnus, vrt http://vaunut.org/kuva/136297 Mutta mitä mahtaa oikeanpuoleisessa ristissä lukea? Kaksi sanaa, joista en saa selvää. Alkuperäistä kuvaa terävöittämällä hahmottuu teksti, joka saattaa olla 'Oulun ambulanssi'. Alkuperäinen kuva: https://www.finna.fi/Record/museovirasto.1650B2A6F227A80D382D53855E08137F |
||||
|
30.07.2023 19:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitos, Petri, tiedoista. Olin niin niiden käsinkirjoitettujen kalustokirjojen lumoissa, ettei mieleeni tullut katsoa vaunukuvastoja. Sieltähän se piirustus tosiaan löytyi. - Alkaa vissiin ikä painaa, kun hoksottimet noin jumittaa. | ||||
|
|
30.07.2023 11:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Muudan lehtikirjoitus vuodelta 1929 kertoo, että ensimmäisissä sairasosastovaunuissa oli pariovet vaunun molemmin puolin. Oletettavasti ovet vaunun toisella sivulla johtivat kuitenkin sairasosaston sivuitse kulkevaan käytävään? Muutenhan sairasosasto olisi katkaissut vaunun - ja junan - läpikulkumahdollisuuden. Mahtaakohan mistään löytyä ensimmäisen sairasosastovaunusarjan pohjapiirrosta? 1912-1937 -historiikissa sitä ei ole. Pasilan konepaja rakensi vaunuja 10 kappaletta. Pass.vagnar-kirja valitettavasti möhlii vanusarjan yksilöinnissä. Siinä 'sairasosasto'-merkintä on vain vaunujen 2963-2966 kohdalla. Sen lisäksi sarjan todennäköisen alkukohdan 2959 - tai 2960 - kohdalla kaksi vaunua on väärässä järjestyksessä, eikä kirjauksesta saa selvää mikä on oikea tilanne. Löytyneekö jostakin muualta selkeä listaus näistä vaunuista (mieluusti alkuperäisin numeroin)? |
||||
|
20.07.2023 05:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunuista XE 01801 - 01819 on nyt selvillä seuraavat seikat: - Mitkä E-vaunut ne alun perin olivat. - Vaunut myytiin (ainakin melkein kaikki) Puolustuslaitokselle vuonna 1919 sanitteetijuniin. - Vuosina 1919 ja 1921 vaunut 'kohdistettiin' saniteettijuniin I, II ja III. - Vaunut palasivat vuonna 1946 VR:n käyttöön. VR sijoitti 4 niistä sairasvaunuiksi varikoille. - 1950-luvulla ehdotettiin 9 vaunua hylättäviksi. Kalusteet ja romumetallin arvo palutettiin Puolustuslaitokselle. Mutta selvittämättä on: - Miksi ja milloin E-vaunut siirretiin XE 01801- sarjaan. Invalidi- ja saniteettijuniinko? Mitä muutoksia niihin tehtiin? - Millä ehdoilla Puolustuslaitos vaunut osti v. 1919? Kuka muunsi vaunut Puolustuslaitoksen varasto- ja keittiövaunuiksi ja milloin? Myynnistä on kirje, mutta sitä en ole löytänyt. |
||||
|
17.07.2023 15:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Erkki on toki oikeassa kaupunkilämpötilojen osalta sekä siitä, että tiheaä rakentaminen ja pintojen asvaltointi ovat hullun hommaa. Pientä helpostusta asiaan saataisiin istuttamalla katujen varsille lehtipuita. Mutta paikallisilmaston lämpenemiset eivät tietenkään selitä manner- ja vuoristojäätiköiden sekä ikiroudan sulamista eivätkä korallie joukkotuhoa sekä koko maapallon keskilämpötilan nousua. En tiedä, miten tämä keskustelu liittyy tai sopii rautatiehin, mutta pitäähän iso kuva pitää kirkkaana. |
||||
|
|
17.07.2023 12:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset, Petri näistä tiedoista. Ne valottavat XE 01801-01819 vaunuryhmän historiaa. Törmäsin tähän ryhmään tuota XE 0601:tä selvitellessäni, mutta aina on hyvä panna tietoja talteen, ikäänkuin varastoon pahan päivän varalle. Ts. jos joskus intoudun selvittelemään tämän ryhmän asioita perusteellisemmin. Olen itsekin kuvannut monia Kansallisarkistossa olevia käsinkirjoitettuja vaunukirjoja. En ilmeisesti ole kuitenkaan osunut siihen kirjaan, jossa nämä XE-vaunut ovat. Tai sitten - koska kuvaaminen on uuvuttavaa - olen jättänyt X-alueen kuvaamatta, koska en silloin ole ymmärtänyt olla siitä kiinnostunut. Lienen kuvitellut, että koska varsinainen kiinnostuksenaiheeni on autonomian aika, ei X-alue olisi kiinnostava. Jos niin ajattelin, niin väärässä olin. |
||||
|
17.07.2023 08:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Etsin parhaan ymmärrykseni ja osaamiseni mukaan valokuvaa tästä keisarillisen junan toisesta keittiövaunusta. Mitään en onnistunut löytämään mistään lähteestä. Omituista. Yksi mahdollisuus olisi, että vaunu luuraa jossakin 1940-luvulla Pasilan ratapihalta otetusta kuvasta. Kun vain löytäisi moisia kuvia tutkittaviksi. |
||||
|
|
16.07.2023 06:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Petri on toki - jälleen kerran - aivan oikeassa kannustaessaan julkaisemaan epätäydellisiäkin kirjoituksia. On kuitenkin vissi ero myönnetyllä epätäydellisyydellä ja puhtaiden arvauksien tai loogisesti kestämättömien johtopäätösten esittämisellä tosiasioina. Jälkimmäisiä ei kertakaikkiiaan voi hyväksyä. Ei edes silä perusteella, että kyseessähän on 'vain' harrastus. Suorastaan järkyttävänä huijauksena pidän täällä esitettyä kommenttia: Jos jotakin ei tiedetä, se keksitään. Mutta epätäydellisyyden hyväksymiselläkin on rajansa. Itselläni on työn alla useita kirjoituksia, joita ei kannata julkaista ennen kuin selvät epäselvyydet ja ristiriidat on ratkaistu. Ei ole mieltä julkaista kirjoituksia, jossa tutkimuksen kannalta merkittävimmissä tiedoissa on oleellisia puutteita tai ristiriitoja. Mutta palataanpa sitten kuvan vaunuihin: - Sairasavaunu XE 0601 on ns. Valtionrautateiden ylilääkärin sairasvaunu, mahdollisesti yksi niistä sairasvaunuista, joita Valtionrautatiet asetti eri puolille Suomea onnettomustapauksien varalta. Vaunun historiaa en kuitenkaan onnistu jäljittämään. Olisin siksi perin kiitollinen, jos ensimmäisessä kommentissa esitetyille tiedoille löytyisi virallinen lähde. - Keittiövaunu A 40 on todellakin keittiövaunu, ilman kysymysmerkkiä. - Desinfioimisvaunu on XGdf 04007. Desinfioimisvaunuja oli kaksi, ja vain 04007 vastaa ulkonäöltään kuvan vaunua. Kaikki vaunut olivat Valtionrautateiden kalustoluettelossa, eivätkä siten voineet olla puolustuslaitoksen ylilääkärin käytössä. Puolustuslaitokselle luovutetut vaunut nimittäin poistettiin Valtionrautateiden kalustoluettelosta. Vaunut ovat joko Helsingin sairas- tai desinfiointijuna, tai yksinkertaisesti vain joukko Valtionrautateiden vaunuja, joita käytettiin tarvittaessa, kutakin omaan tarkoituksensa. Mutta, vaikka Einari Kaskimies kirjassaan Valtionrautatiet niin väittääkin (s. 177), vaunut eivät siis ole "Puolustuslaitokselle kuuluvia sairasvaunuja", vaan Valtionrauteille kuuluvat Helsingin sairasvaunu XE 0601, keittiövaunu A 40 ja desinfioimisvaunu XGdf 04007. |
||||
|
03.07.2023 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Kertoessaan että "torpedoventtiili otettiin käytäntöön vuonna 1897 ja on asetettu kaikenlaisiin vaunuihin, joissa ilmanvaihto tulee kysymykseen" VR-historiikki on melkein oikeassa. Onneksi aina valpas media oli paikalla vuonna 1896 ja osasi kertoa: "Wiime lauwantaina [27.6.1896] tarkastettiin 10 kpl. katettua tawarawaunua, jotka kaikki owat warustetut hytillä, ruuwijarrulla ja n. s. torpedowenttiileillä." Lisää vaunuja tuli heinäkuussa: "Neljäkymmentä uutta katettua tawarawaunua on nykyään walmistunut rautatien työpajassa ja on niitä koeteltu. Uudet waunut owat warustetut käsijarruilla sekä n. k. torpedowenttiileillä, joita kussakin waunussa on kaksi." Torpeoventtiilit olivat vuoden 1896-mallin katetun tavaravaunun piirustuksissa. Ja vuonna 1896 otettiin siis käyttöön ensimmäiset vaunut joissa oli torpedoventtiilit. Vuonna 1895 kahdessa postivaunussa suoritettu kokeilu ei tietenkään ollut vielä käyttöönotto. Olipahan vain kokeilu, joka sitten seuraavana vuonna johti käyttöönottoon. |
||||
|
03.07.2023 07:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Pitääpä - jälleen kerran - korjata sanomisiani: Vaunun katolla olevat Savonius/Flettner-roottorit eivät ime vaunusta ilmaa, vaan - ihan niinkuin Esa J. toteaa - "liikuttelevat vaunun sisäilmaa". Tai, no ei ihan niin, vaan melkein niin: Savonius/Flettner-roottorit pyörittävät vaunun sisäkattoon rakennetussa ilmakanavassa keskipakoispuhaltimia (tai imureita), jotka imevät vaunun katonrajasta lämmintä ilmaa ja puhaltavat sen katossa ja päätyseinässä kulkevaa ilmakanava myöten vaunun lattian tasalle. Näin kierrättäen vaunun ilmaa ja tasaten vaunun lämpötilaa. Tuota lämpötilan tasaamista tarvittiin kylmillä keleillä. Lämpimällä kelillä puhallus voitiin kääntää vaunun päädyn venttiilin kautta ulos. Silloin laite toimi samaan tapaan ilmanvaihtimena eli tuulettimena kuin Savoniuksen roottori-imuri. |
||||
|
02.07.2023 22:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Muisti on kumma juttu: Ensin ei ole mitään muistikuvaa, mutta sitten tulee hatara muistikuva, joka sitten alkaa kiusata, ja joka lopulta pitää tarkistaa: Ja kyllä, Esa J. on aivan oikeassa: Ainakin lämminvaunu Ggv:ssä katolla oleva Savonius-roottori pyöritti vaunun sisäpuolella katon tuuletuskanavassa olevaa imuria, joka painoi katon rajan lämpimän ilman kanavaa pitkin alas lattianrajaan (tai haluttaessa ulos). Ts. systeemi tasasi vaunun lämpötilaa. "Ilmanimurit A vetävät ilmaa vaunun sisältä kattokanavaan, josta ilma joutuu suunnanvaihtokotelon B kautta joko takaisin sisälle tai ulos. Kun suunnanvaihtokotelon käsivipu on ylhäällä asennossa ,ilmankierto", joutuu ilma päätykanavaan ja lattian rajasta takaisin vaunun sisälle. Kun käsivipu on alhaalla asennossa 'tuuletus', virtaa ilma ulos. Lämmityskauden aikana käsivivun tulee olla yksinomaan asennossa 'ilmankierto', muulloin tarpeen vaatimassa asennossa." Rainer: Savonius/Flettner-roottori toimii ajoviiman/tuulen voimalla, niinkuin kai kaikki entisjan imurit. Tämä siis aikana ennen koneellista ilmanvaihtoa. |
||||
|
|
02.07.2023 13:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, niinhän ne imurit toimivat. Myös Savonius/Flettner-roottori-imuri. Siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta Esa. J. tuntuu tarkoittavan jotakin ihan muuta: Kuvan http://vaunut.org/kuva/149109 kommenteissa: "Katolla Flettner - roottorit liikuttelemassa vaunun sisäilmaa. Muutoin olisi lattialla pakkasta ja katonrajassa riihenpuintilämmintä." |
||||
|
|
02.07.2023 13:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuosta "sisäilmaliikutin"-termistä pitää kysyä Esa. J:ltä. Luulen hänen tarkoittavan jonkinlaista kattotuuletinta, joka sekoittaa vaunun sisätilan ilmaa. Sellaista siis, mitä näkee esim. Ameriikan ihmemaan asunnoissa. |
||||
|
|
02.07.2023 11:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, tuo patentti on Savonius-roottorin patentti. Siinä muodossa kun roottoria käytettiin esim. vesipumpun voimanlähteenä. Nyt on haussa tiedot Savonius-roottori-imurista ja eritoten tuosta Savonius-roottorilla käytetystä "sisäilmanliikuttimesta". |
||||
|
|
02.07.2023 09:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Savonius kehitteli Flettnerin roottorin pohjalta omaa roottoriaan ja kehitti Savonius-roottorin. Sen pohjalta Savonius ja Flettner kehittivät yhdessä Savonius-roottori-imurin vuonna 1924. Savonius-roottori-imureita asennettiin autoihin, juniin, laivoihin ja ties mihin ympäri maailmaa. Myöhemmin (milloin?) Flettner lunasti roottori-imurin patentin. Vuodesta 1931 lähtien Flettner Ventilator Ltd UK:ssa on valmistanut tuuulikäyttöisiä roottori-imureita mm. mitä erilaisimpiin ajoneuvoihin. Ks. https://www.flettner.co.uk/about/ Jos vain tietäisi, milloin Flettner lunasti patentin, niin voisi päätellä, onko jokin roottori-imuri Savonius-roottori-imuri vai Flettner-roottori-imuri. Periaatteessa sama laite, nimi vain muuttui. Ehkä se jakovuosi on tuo 1931? Kuvassa olevat roottorit eivät oikein vaikuta imureilta, koska niissä näyttää olevan vain akseli, joka tuskin on riittävänkokoinen kätkeäkseen sisäänsä myös ilmakanavan. En kuitenkaan ole koskaan kuullut Savonius-roottorilla toimivasta "sisäilmanliikuttimesta". Löytyisiköhän jostakin siitä tietoja? Entä mitä ovat nuo kaksi muuta vehjettä vaunun katolla? Ilmanottimia? |
||||
|
30.06.2023 08:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä konduktöörivaunussa näkyy olevan amerikkalais-ruotsalaiset imurit niinkuin vasemmalla olevassa Ei:ssäkin. Oikealla olevassa postivaunussa taas on imureina torpedoventtiilit. | ||||
|
|
30.06.2023 07:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Olen näköjään itse lisännyt tänne kuvan tuosta Ei 2909:stä amerikkalais-ruotsalaisine imureineen. Enpä olisi sitä ilman Petrin kommenttia osannut edes etsiä. http://vaunut.org/kuva/142851 Amerikkalais-ruotsalaisin imurein varustettujen Ei-vaunujen kuvia saattaa täällä olla tietenkin useampiakin. Tässä ainakin yksi: http://vaunut.org/kuva/132229 Tässä piirustuksessa ei muuten ole kattosiltaa niinkuin tuossa 2909:n valokuvassa. Oliko kattosilta myöhempi keksintö, vai eikö sen katsottu kuuluvan vaunuun niin olennaisena osana, että se olisi piirretty kokoonpanopiirustukseen? |
||||
|
|
29.06.2023 18:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihinkäs maailmanaikaan noita 'amerikkalais-ruotsalaisia' imureita käytettiin? Minä jotenkin kuvittelin niitä käytetyn aiemmin kuin 1920-luvulla. | ||||
|
|
16.06.2023 13:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Ihan niin kuin Petri totesi: Kannattaa harrastaa juuri sillä tavalla,mikä itsestä tuntuu hyvältä. Siinähän ei suinkaan ole mitään pahaa eikä vastaansanomista. Mutta nyt ei olekaan kyse harrastamisesta, vaan rautatietutkimuksesta. Harrastustoiminnan ei tietenkään tarvitse olla olla "loogista", "järkevää", "syvällistä" ja "analyyttistä". Ei tietenkään. Mutta rautatietutkimuksen tarvitsee. Kun 'harrastamalla' tyhjästä temmattuja ideoita esitettään rautatietutkimuksellisina tosiasioina, tehdään pahaa hallaa rautatietutkimukselle. Yllättävimmät ja järkyttävimmät kohtaamani kommentit toistaiseksi ovat olleet - Tämähän on vain harrastus. Ei tutkimusta tarvitse tehdä niin huolella kuin oikeaa tutkimusta. - Jos jotakin tietoa ei löydy, se keksitään. Nämä kommentit tarkoittavat käytännössä sitä, että faktoina saa esittää mitä hyvänsä puppua, joka sitten toistuu ja monistuu 'vanhastaan tunnettuina tosiasioina'. Ts. harrastamisessa totuudella ei ole väliä. Ei järkevään rautatietutkimukseen tarvita mitään muuta kuin tosiasioissa pysyminen ja pidättäytyminen esittämästä omia päätelmiään faktoina. |
||||
|
|
15.06.2023 14:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Itse olen sekä luonteeltani, koulutukseltani että ammatiltani analyytikko. Arkikielellä 'niuho'. Mielestäni kaikille tosiasioina esitetyille väitteille tulee olla todennettavat lähteet. Siksi kritiikittömästi rehdyt väärät johtopäätökset surettavat minua kovin: Jos esim. tietyssä lähteessä kerrotaan vaunun tiettynä ajankohtana olleen salonkivaunu, ei ole loogista eikä järkevää väittää vaunun olleen alusta alkaen salonkivaunu. Tämä esimerkki koskee vaunua nro 1, joka alun perin oli yhdistetty I & II lk vaunu. Mutta harrastajien 'tutkimus' on täynnään tällasia lähteistä väärin johdettuja väitteitä. Eikä vain harrastajien, vaan jopa VR:n virallisissa historiikeissa on tällaisia virheellisiä väittämiä. Syvällinen - ja asiallinen - harrastaminen edellyttää enen kaikkea analyyttisyyttä ja kykyä pysyä tosiasioissa. Jos ja kun aukkoja jää, niitä ei pidä täyttää luulotteluilla, vaan jättää ne rehellisesti auki. |
||||
|
|
14.06.2023 18:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J.: Sodat olivat toki tosiasia, mutta niiden tosiasiallisuus ei riitä todisteeksi keittiövaunun A40 olemisesta puolustusvoimien käytössä. Rautatietutkimus - tai pitäisikö sanoa '-tutkimus' - perustuu aivan liiaksi arvailuihin, puutteellisesta aineistosta tehtyihin vääriin johtopäätöksiin ja puhtaaseen toiveajatteluun. Jos keittiövaunu oli puolustusvoimien käytössä, niin kaiketi asiasta on olemassa luovutuspäätös. Kuten todettu: Valtionrautateillä oli kyllä ihan oma ylilääkäri, joka myöhemmin sai oman vaununsakin. |
||||
|
|
14.06.2023 07:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Jostain syystä minua on vuosikausien ajan vaivannut tämän kuvan oikea tunnistus. - Einari Kaskimiehen kirjassa Valtionrautatiet (= tuo 'VR:n 75-vuotiskuvateos') kuvatekstinä on "Puolustuslaitokselle kuuluvia sairasavaunuja" (s. 177). - Keisarin juna -kirjassa todetaan: "[Keittiö]vaunun itsenäisyyden ajan vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta joidenkin viitteiden mukaan se olisi ollut puolustusvoimien käytössä ylilääkärin junassa" (s. 25). - Rautatiemuseossa tämän kuvan selite on "Ylilääkärin sairasvaunu, ent. keis. keittiövaunu ja desinfisioimisvaunu". Mihin mahtaa perustua käsitys, että vaunut olisivat olleet puolustuslaitoksen ylilääkärin käytössä, tai puolustuslaitoksen käytössä ylipäätään? Valtionrautateillä oli oma ylilääkäri vuodesta 1908 alkaen. |
||||
|
|
10.06.2023 20:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, Pasilan ratapihalla olivat (ent. keisarillisen junan) keittiövaunu A40 ja ruokalavaunu XE 01801. Lisäkapasiteetin saamiseksi haluttiin kolmanneksi ent. Sotilaskotiyhdistyksen vaunu 22014. | ||||
|
|
10.06.2023 17:20 | Kurt Ristniemi | ||
| 1940-luvulla vaunu oli Pasilan ratapihalla ruokailu'junassa'. Asiasta kertoo 1. talousjakson Huoltojaostolle osoittama kirje 103/79, 14.10.1948, joka esittää ent. Sotilaskotiyhdistyksen vaunun n:o 22014 luovuttamista ruokalavaunuksi: Helsingin ratapihalla on jo pitkähkön aikaa ollut käyttöä vailla Sotilaskotiyhdistyksen hallinnassa aikoinaan ollut vaunu n:o 22014. Kuten tunnettua, on Pasilan ratapihalle sijoitettu henkilökunnan muonittamista varten kaksi vaunua, nimittäin keittiövaunu n:o 40 (litterasta ei minulla ole tietoa) sekä ruokailuvaunuksi muodostettu vaunu XE 01801. Tämä yhdistelmä tyydytti aluksi suurinpiirtein tarpeen, mutta sen jälkeen kun henkilökunta havaitsi, että vaunussa tarjoillaan hyvää ja ravitsevaa ruokaa melko huokeaan hintaan, luopuivat he ruokailusta ympäristön ravintoloissa ja siirtyivät nauttimaan ateriansa mainitussa vaunussa. Näin lisääntyi ruokalavaunun käyttäjien lukumäärä huomattavasti ja tilanahtaus sekä keittiövaunussa, josta ruoka on noudettava, kuin myöskin varsinaisessa ruokailuvaunussa on käynyt melko sietämättömäksi, varsinkin silloin kun on varsinainen ruokailuaika keskipäivällä. Ruokailijain lukumäärää on myöskin lisännyt se, että henkilökuntaa on otettu lisää Pasilan aseman piirissä toimiville eri linjahallinnon osastoille. Kirje jatkuu esityksellä Sotilaskotiyhdistyksen vaunuun tarvittavista korjauksista. |
||||
|
09.06.2023 08:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J, osut naulan kantaan: (S)VR:n virallisissakin lähteissä on virheitä. Tosin esim. Ny rörlig materiel -kirja tieto sairasvaunusta vaikuttaa suunnitelmavaiheen tiedolta, ja toteutuma olikin sitten toisenlainen, eli AS-littera. Vain koneosaston kirjelmä kertoisi totuuden. Tosin sekin kertoisi aikomuksesta. Vaunukortti kertoo tehdyistä muutoksista. Mutta virheitä lienee vaunukorteissakin? |
||||
|
|
08.06.2023 17:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Ny rörlig materiel -kirjassa on mielenkiintoinen merkintä: Vuoden 1916 kohdalla on Varattujen määrärahain tiliin merkitty vaunu ES 991. Vaunu on tilattu Pasilasta 24.9.1915. Toimitusajaksi on merkitty v. 1920. Vaunussa on ruuvi- ja Westinghouse-jarru. Kirjassa ei ole lainkaan AS-vaunua. |
||||
|
|
08.06.2023 16:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Pass vagnar -kirjan mukaan sairasvaunu AS 91 asetettiin liikenteeseen vuonna 1920. Vaunun rakensi Pasilan konepaja. Vaunussa oli rautainen aluskehys, puinen vaununkori, ruuvi- ja Westinghouse-jarrut, vesilämmitys ja painekaasuvalastus (EG). Se muutettiin vaunuksi ES 3091 lokakuussa 1934. |
||||
|
|
08.06.2023 16:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1941 päivätyn 'Liikkuvan kaluston tunteminen' -listan mukaan ES-sairasvaunujen numerosarja oli 3091-3100. Vaunujen lukumäärää listassa ei kerrota, mutta vaunun kuvaus on yksikössä: "ES vaunussa on avosillat, ovet päädyissä ja kolme osastoa" ja "Sairasvaunun sairasosaston ovessa on tätä osoittava teksti". | ||||
|
02.06.2023 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Nämä telit olivat vaunussa viimeistään vuonna 1885. Rautiehistoriikki puhuu kankirautateleistä, mutta kai noille maailmalta jokin parempikin nimi löytyy? | ||||