Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.08.2017 11:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Se 'ensimmäinen' kuva on varmaankin https://vaunut.org/kuva/121130 | ||||
|
01.08.2017 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Mahdatkohan tarkoittaa esim. tätä Nobel-Standardin vaunun kuvaa https://vaunut.org/kuva/108333 ? Se on tämän kuvan Nobelin maahantuontiyhtiön seuraajayhtiön yksitelinen vaunu. Itse kaipaan tietoa siitä venäläisestä oppikirjasta, mistä tämä kuva arvatenkin on. Olen sen joskus netistä löytänyt, mutta olen sittemmin kadottanut yhteyden siihen. |
||||
|
30.07.2017 19:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Uimaharjun - tai siis Uimasalmen - rautatiesiltahan se on. Kiitokset tietävämmille. Arvelujen avulla sama kuva löyty netistä: Kuva on julkaistu kirjassa 'Kisko kävelee - insinöörin muistelmia rakentajavuosilta'. Ja siinä kuvassa on kuvateksti, josta aika ja paikka kävivät selville. |
||||
|
|
30.07.2017 13:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Katselin - muistin viimeinkin - siltakuvia VR historiikista 1862-1912. Tämä silta saattaisi olla esim. 'Fig. 71. Järnvägsbro vid Tammerfors.' Varsinkin kun tässä ei ole päädyissä ylhäällä poikkisidettä. Kemijoen silloissa sellaiset on. |
||||
|
29.07.2017 14:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos taustalla olevan katetun tavaravaunun littera todella on Ga, niin vaunu on epätavallinen. Ga-tyyppisten vaunujen ominaispiirteenähän on pidetty pystysuoraa seinälaudoitusta. Olisikohan vanha G-vaunu uudelleenlitteroitu? | ||||
|
28.07.2017 11:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Minä olen lukenut erilaisen selityksen Esso-nimelle: Standard Oil, lyh SO, luettuna EsOo tai pikemminkin Essoo -> Esso. | ||||
|
28.07.2017 11:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Onko tietoa mistä tämä kuva "tuli vastaan"? Ts. lähdettä taas kaipailen. | ||||
|
21.07.2017 18:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on Turun Rautateollisuus Osakeyhtion saksan- ja venäjänkielisen historiikin sivulta 17. https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/347300?page=17 Olisi aina hyvä panna lähde näkyviin. jotta lisätietoja mahdollisesti etsivät niitä myös löytäisivät. |
||||
|
|
21.07.2017 18:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä on ollut olemassa puolitelisiä postivaunujakin. Kuvakin löytyy: https://vaunut.org/kuva/98415 Pitäisikön mieluumin sanoa 'yksitelinen'? |
||||
|
|
21.07.2017 11:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Syy puolitelisyysteen on siinä, että Nobelin 2-akselisten säiliövaunujen akselipaino oli turhan korkea. Myöhemmin yhtiö sai luvan muuntaa vaununsa puolitellisiksi. Tällä kaiketi pyrittiin pienentämään akselipainoa ja samalla välttämään tavallisten 3-akselisten ongelmat mahdollisesti hyvinkin tiukkakaarteisilla varastoalueiden radoilla. Sama lupa lie aikanaan annettu myös kuvan Nobelin Öljyntuonti Osakeyhtiö Suomessa -yhtiön vaunulle. RH Kiertokirje N:o 50/2233 (v. 1913) kertoo, että "Nobelin Öljyntuonti Osakeyhtiö Suomessa" nimisen yhtiön vaunut nro 15001-15003 olivat liian painavia muille kuin väh. 30 kilon kiskoille. RH kiertokirje 10/12 (v. ????) kertoo, että Toiminimi Nobel-Standard O.Y. Suomessa saa, muuttaessaan kaksiakselisia vaunujaan kolmiakselisiksi, sijoituttaa kaksi akselia samaan teliin. Vaunun littera lie Gn. |
||||
|
17.07.2017 21:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Tietääkö kukaan mitään tästä oikean reunan NEi-vankivaunusta? Montako niitä oli, millaiset olivat sisätilat, milloin niitä käytettiin, ym. ym. ym.? |
||||
|
17.07.2017 21:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Nyt kun oikein tarkkaan tihrustan, niin eikös vaan akselipakkojen päällä näytäkin olevan (puolielliptiset) lehtijouset. Ja niden päissä kierrejouset. Niin että K4-telithän niiden täytyy olla. Ja jos O-vaunuissa oli K4-telit, niin varmaan telit tulivat mukana kun No-vaunuja O-vaunujen aluskehyksille rakennettiin. |
||||
|
|
17.07.2017 15:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Teliasiantujat, kertokaa tietämättömälle, mitkä telit tässä No-vaunussa on tässä vaunun valmistumisvuotena otetussa kuvassa. Linkki alkuperäiseen kuvaan: https://museot.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19670603%3A8594 |
||||
|
17.08.2016 20:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Museohan on toki Unkarin rautatiemuseo (Magyar Vasúttörténeti Park, Unkarin rautatiehistoriapuisto). Sekä MÁV että MÁV Nosztalgia ovat molemmat museopuiston perustajia. |
||||
|
17.08.2016 20:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä sama nimijuttu kuin läntisen aseman kohdalla: 'Keleti pályaudvar' on 'itäinen rautatieasema'; 'keleti' on 'itäinen'. Siispä: 'Budapestin itäisellä rautatieasemalla' ja - jos on ihan pakko: 'Keleti-asemana tunnettu'. | ||||
|
17.08.2016 20:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkkaan ottaen nimi tarkoittaa 'läntinen'. Niinpä pitäisi pikemminkin sanoa 'Nyugati-asemalla'. | ||||
|
17.08.2016 18:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Aukio sai takaisin vanhan nimensä Széll Kálmán tér vuonna 2011. Laiminlyöty aukio on 2015-2016 perusteellisesti remontoitu moderniksi liikennesolmuksi. Budapest valmistautuu vuoden 2024 kesäolympialaisia varten. |
||||
|
17.08.2016 18:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Tätä pysäkkiä ei enää ole. Eikä siten noita sillan alle johtavia portaitakaan. Pysäkki on nykyään Zsent István körútilla Jászai Mari térillä. Nykyisen pysäkin nimi onkin Jászai Mari tér. |
||||
|
17.08.2016 17:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Budapestin Combino Suprat menettivät pituusennätyksen keväällä 2016 Budapestin 56-metrisille CAF Urbos 3 -vaunuille. | ||||
|
17.08.2016 09:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkentavia tietoja saattaa löytyä ihan toisaalta: Porssitieto.fi tietää kertoa, että Viarecta olisi perustettu vasta vuonna 1929. Olisiko tämäkin kuva siis sittenkin vuoden 1932 asfaltoinnista? |
||||
|
|
17.08.2016 08:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Toden totta: Raiteella 2 näyttää todellakin olevan lyhyitä E-vaunuja (myöh. Ek), jotka VR-historiikin mukaan rakennettiin vuosina 1925-26. Raidejärjestelyistä sama historiikki kertoo (VR 1912-1937, s. 157), "V. 1923 niitten (laituriraiteiden) lukumäärä lisättiin kahdeksaksi. Tarpeellinen tila saatiin laitureita kaventamalla ja matkatavaralaiturit poistamalla." Tässä kuvassa raiteita on arvatenkin kahdeksan. Ts. muutokset olisi siis jo tehty. Mutta jos kyseessä ei ole vuosi 1923, vaan 1925 tai myöhempi, niin mitä Viarecta on tekemässä raiteiden 1 ja 2 välisellä laiturilla? Laiturinrakennustyöltä se kovasti näyttää raiteen 1 kiskoon tukevine pönkkineen. Voisiko kyseessä sitten olla vuosien 1923-25 Helsingin-Pasilan uudelleenjärjestelytyöt, joissa Helsingistä Pasilaan rakennettiin uusi raidepari henkilöliikennettä varten? Liittyikö niihin myös laiturimutos Helsingin asemalla? Se tietenkin selittäisi paikallisliikennevaunut raiteella 2, jota kuvatekstissä olen pitänyt kaukoliikenteen raiteena. Raidejärjestelyt tässä aseman perukoilla näkyvät olevan jo samat kuin vuoden 1943 raidekaaviossa: vaunut.org/kuva/40500 |
||||
|
15.08.2016 09:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiintoisa video. Kovin varovasti koeajolla näytään ajetun kovinkin tiukkoja mutkia. Linjalla 1 Suurella Kehätiellä ei noin tiukkoja mutkia ymmärtääkseni ole. Mutta pitäähän vaunua tarvittaessa voida siirtää muuallakin. |
||||
|
14.08.2016 15:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä tämä ihan samanlainen rakenne on kuin Helsingin Mikonkadulla. Katajanokan limiraiteesta en ole tietoinen. https://www.google.com/maps/@60.1698237,24.9453671,3a,15.2y,180.26h,85.02t/data=!3m6!1e1!3m4!1s5qvy34bcGVRoYo_rMAj4Bg!2e0!7i13312!8i6656 |
||||
|
14.08.2016 15:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Budapestin ja Tallinnan vaunut ovat toki molemmat CAFin Urbos-tuoteperhettä, mutta eri mallia: Budapestin vaunut ovat mallia Urbos 3 ja Tallinnan vaunut mallia Urbos AXL. Ks. http://www.caf.net/en/productos-servicios/proyectos/proyecto-detalle.php?p=259 https://en.wikipedia.org/wiki/Urbos |
||||
|
|
13.08.2016 18:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä kannatti Sakarin vastauksensa lukita. Se kun on tismalleen oikein: Missä: Budapest, Bem rakpart, taustalla Margaretan silta (Margit híd) Miksi: Limiraide (en tosin muista ennen termiä kuulleeni), jolla raitiolinja on saatu risteysalueen ja kadunylityksen matkalle kapeammaksi. Ts. vastasuuntien raiteet on asennettu limittäin miltei yhden raiteen tilaan. Sillan alla ne taas eroavat. |
||||
|
21.12.2015 10:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Edellisestä kommentista on kulunut kohta jo kymmenen vuotta, mutta en silti malta olla siihin puuttumatta. Sen kaskuna esitetty logiikka kun on epäloogista. Miksi ja miten ihmeessä Vapiti-nimen keksijöille olisi edes voinut tulla mieleen mikään jälkikäteen huumorimielessä(?) väkisin kehitetty backronyymi (jälkikäteen kehitetty lyhenteen tulkinta, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Backronym )? Itse asiassahan Vapiti ei edes ole lyhenne, vaan ihka oikea nimi, joka on saanut innoituksensa vapitien eli kanadanhirvien yhteenlukittuvista sarvista. Asiasta enemmän esim. https://vaunut.org/kuva/95096 |
||||
|
03.12.2015 14:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Mutas mikäs osasto tämä oikein olikaan? Tai oli ollut? Mikäli oikein muistan, niin aikaisemmin tuossa oviaukossa oli oikein ovikin. Ja sitten jossakin saneerausvaiheessa tila avattiin ja yhdistettiin muuhun osastoon se ovi poistamalla. - Vai miten se meni? |
||||
|
03.12.2015 14:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Näyttäisi olevan Hämeen vaakuna. | ||||
|
22.11.2015 11:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Suomen Valtion Rautatiet → Valtionrautatiet -muutos tapahtui vuonna 1922. Ja vaunujen kylkiin yhtiötunnus vaihdettiin siis tammi-helmikuusta 1926 alkaen. Ga-litterasta tuossa edellä jo mainitsinkin, että joissakin luetteloissa vaunut ovat G-litteralla (vaunukuvasto 1911) ja joissakin Ga-litteralla. Esim. vuoden 1906 katsaus vaunuihin sisältää 4 271 Ga-vaunua (ja 2 Ga a -vaunua), muttei yhtään G-vaunua. Oman lisänsä tähän selvittelyyn tuo se, että littera Ga ei ole aina tarkoittanut samaa asiaa. Esim. vuonna 1888 katetun (yleis)vaunun littera oli G. (182 kpl) ja G. a. oli katettu tavaravaunu hevosille (119 kpl). Vuosikertomuksissa katetun (yleis)tavaravaunun littera on G vuoteen 1901 asti, siitä eteenpäin Ga. Vuoden 1912 luettelossa littera G on jälleen mukana, mutta yhdessä Ga:n kanssa katetun (yleis)tavaravaunun litterana. Vuonna 1913 ryhmän litteroina ovat jo G, Ga ja Gb. Tässä Gb on uuden sukupolven yhdysliikennekelpoinen vaunu, joka uustuotannossa korvasi Ga:n. Samaan tapaan littera Gb (G:b / G. b.) on alunperin tarkoittanut avointa tavaravaunua, vuodesta 1910 Parviaisen petroolivaunua ja vasta vuodesta 1913 yhdysliikennekelpoista katettua (punaista) tavaravaunua, joka korvasi tämän nyt keskustellun Ga-vaunun yleisvaununa. |
||||
|
|
21.11.2015 19:26 | Kurt Ristniemi | ||
| No meneepäs tämä hankalaksi: semantiikkaa. - Oma käsitykseni on, että Ga-sarja kyllä korvasi vanhat keskenään erilaiset G-sarjan vaunut ensimmäisenä yhdenmukaisena katettuna yleisvaununa. Tottahan vanhat G-sarjan vaunut silti säilyivät käytössä pitkään vielä Ga-vaunujen aikanakin. On syytä huomata, että joissakin vaunuluetteloissa ei ole lainkaan Ga-vaunuja, vaan kaikki ovat G-vaunuina, ja joissakin samanaikaisissa luetteloissa taas ei ole lainkaan G-vaunuja, vaan kaikki yleisvaunut ovat Ga-vaunuina. Siksi on sytä käyttää useita lähteitä rinnan. - Pienen kirjaimen tarkoitus oli, ja on, erottaa vaunutyypin alatyypit toisistaan. Erottavana tekijänä voi olla yhtä hyvin käyttätötarkoitus kuin - yleisvaunujen kohdalla - sukupolvikin. Mutta, kuten sanottu, olen utelias kuulemaan toisin kertovista lähteistä. - Ga-sarjan luomista en ole alentamiseksi sanonut. Sensijaan totesin, että nähdäkseni kuvassa oleva vaunuyksilö on alennettu Ga-sarjasta G-sarjaan. Ja tämä olisi tapahtunut silloin, kun se siirrettiin yleiskäytöstä kaatopaikkakäyttöön, jonka seurauksena sitä ei enää ole saanut käyttää yleisvaununa. Uskoakseni tätä keskustelua ei liene aiheellista enemmälti jatkaa tällä foorumilla, ellei esiin nouse lähteisiin perustuvia uusia ja/tai eriäviä tietoja. Tarvittaessa jatkan tutkailua mielelläni yksityisviestipuolella. |
||||
|
|
21.11.2015 18:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Juu, kyllä se SVR:n VR:ksi vaihtuminen tapahtui jo aikaisemmin. Nimittäin tammikuussa 1926: Kirjelmä Koj 112/282, lähetetty 10. helmikuuta 1926 kaikille konepajoille. Koskee vaunujen merkintöjä. Koska Rautatiehallitus on kirjelmällä N:o 238/692 tammikuun 21. päivältä 1926 määrännyt, että kaikissa matkustaja- ja tavaravaunuissa vastedes on käytettävä ainoastaan merkintää [allekkain] SUOMI V.R. on myötäseuraaviin merkintäpiirustuksiin [puuttuu] tehty vastaavat muutokset ja kehoitetaan konepajoja vähitellen muuttamaan vaunujen merkinnät näiden piirustusten mukaisesti aina kun vaunut joutuvat konepajaan korjausta varten. Olin turhan laiska tuota kuvatekstiä laatiessani, enkä tutkinut muistiinpanojani riittävästi. Vaan nythän tuo on korjattu. |
||||
|
|
21.11.2015 17:23 | Kurt Ristniemi | ||
| On totta, että littera Ga korvasi litteran G yleisvaununa. Vaunuja on kuitenkin aina siirretty paremmasta sarjasta huonompaan niiden ikääntyessä. Tässä tapauksessa pidän vaunun pystylaudoitusta merkkinä sen elämän alkamisesta litterassa Ga. Kirja 'Pasilan konepaja 1903-2003', kertoo sivulla 39: "Tavaravaunujen korien vuorilaudoitus tehtiin aluksi vaakasuoraksi muotokehikon sisäpuolelle, mutta Ga-tyypissä siirryttiin muotokehikon ulkopuoliseen pystylaudoitukseen muotokehikon jäädessä vaunun sisäpuolelle." Ensimmäinen havaintoni Ga-litterasta katetun tavaravaunun litterana on vuodelta 1870, mikä hyvin vastaa Pasilan konepaja -kirjan käsitystä. Ei tuo kirja kuitenkaan erehtymätön ole; siinä on virheitä ja epätarkkuuksia. Olenkin aina utelias kuulemaan uusista ja paremmista lähteistä. |
||||
|
21.11.2015 16:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Edellisen kommenttini maininta punakeltaisesta Suomen lipusta, jolla Egen Schaumanin arkku oli verhottu, saattaa kaivata hieman taustoitusta: Laki Suomen siniristilipusta annettiin vasta vuonna 1918. Sitä ennen kansallislippuina oli käytetty mitä monimaisimpia lippuja. 1900-luvun alussa vakiintuneimmat mallit olivat ehkä kaksikenttäiset kansallisvärinen sinivalkoinen ja vaakunavärejä toistava punakeltainen. |
||||
|
|
20.11.2015 17:00 | Kurt Ristniemi | ||
| - Kuvan päiväys on 9.5.1906. Se siis ei ole kesäkuulta 1906. - Ja vaunu ei ole litteraltaan Gb, vaan Ga. - Kuva todellakin on Malmin asemalta, niinkuin kuvatekstissä sanotaan. Siinä ei siis näy Malmin hautausmaan rakennuksen katon reunaa. - Ymmärtääkseni kuva on otettu aseman länsipuolelta ja sen suunta on suurinpiirtein itään. Taustalla oleva mäki lienee siten Niinimäki (Linkulla), jonka takaa hautausmaan rata kiersi kuvan ulkopuolelle hyvänmatkaa oikealle. Ihan varma tästä tulkinnasta en voi olla, sillä en ole löytänyt yhtään karttaa, josta kävisi ilmi kummalla puolella rataa asemarakennus tuolloin oli. - Teksti '"M. M:n" kunnianosoitus Malmin asemalla' tarkoittaa M. M. laulukunnan, eli Muntra Musikanter -kuoron lauluesitystä. Tämä kuva on julkaistu myös kirjassa 'Suomen kansan aikakirjat' IX sivulla 223. Kuvatekstinä: "Eugen Schaumanin ruumis siirretään Malmilta Porvooseen. M. M.-kuoro laulaa Malmin asemalla." Scahumanin omaiset olivat alunperin halunneet haudata Eugen Schaumanin perheen sukuhautaan Porvoossa, mutta venäläisvalta oli aikeen estänyt, ja ruumis oli haudattu Malmin hautausmaalle Helsingissä. Olojen 2 vuotta myöhemmin hieman rauhoituttua ruumis saatettiin lopultakin siirtää sukuhautaan. Keskiviikkoaamuna 9.5.1906 Schaumanin arkku nostettiin haudasta Malmin hautausmaalla omaisten läsnäollessa. Päivystysveturi siirsi arkun umpinaisessa tavaravaunussa Malmin asemalle. Arkku koristeltiin laakeriseppelein ja peitettiin punakeltaisella Suomen lipulla. Vaunu koristeltiin sekä sisältä että ulkoa kuusin ja köynnöksin. Useihin satoihin noussut yleisömäärä oli saapunut keskiviikkoillaksi Malmin asemalle, jossa M. M. laulukunta kunnioitti vainajan muistoa laululla. Arkku kuljetettiin iltajunalla Porvooseen, jossa Schaumanin uudelleenhautaus tapahtui seuraavana päivänä, eli torstaina 10.5.1906, Schaumanin syntymäpäivänä, klo 1 päivällä. Valokuvia hautajaisista oli myynnissä jo 11.5. ja postikortteja 15.5.1906. Tämä nimenomainen kortti kuuluu sarjaan, johon kuului neljä kuvaa: Tämä M. M:n laulukunnan kunniaterwehdys Malmin asemalla, ylioppilasten saapuminen laiwalla Porwooseen ja Eugen Schaumanin hautakumpu kahdesta eri kohdasta kuwattu. Kuvalehti Veckans Krönikan numerossa 20 oli artikkeli, jossa oli tapahtumasta valokuvia. Pari niistä jopa Malmin asemalta. Helsingin Kaiku -kuvalehden numerossa 20 kerrotaan tapahtumasta olleen kuusi kuvaa. Lähteet: - Ajankohdan sanoma- ja aikakauslehdet. - Arkun ja vaunun koristelusta ym. erityisesti Åbo Underrättelser no 125, 11.5.1906 - Vaikka uudelleenhautaus oli huomattava mediatapahtuma, keskiviikon tapahtumista lehdissä oli vain muutama pieni maininta. Esim. Länsi-Suomi no 54, 15.05.1906 |
||||
|
19.11.2015 22:22 | Kurt Ristniemi | ||
| No jos nyt sitten vielä noista ikkunoista: Jos arkistolinkki ei aukaise kuvaa, niin on kai aika perusteetonta esittää mitään linkin kuvassa näkyvien ikkunoiden ruutujaon suhteen? Se on aivan erilainen kuin kuin tässä kuvassa sivuseinän ikkunoissa. Lisäksi julkisivukuvissakin ruutujako on erilainen kuin tässä. Joten... Ja sitten nuo tiskin taustan 'ikkunat'. Ehkäpä ne näkyvät vähän selvemmin tässä kuvassa: http://ristikivi.spb.ru/albums/viipuri-asema-2.html?photo=6 Eivät tosiaankaan ikkunoita, vaan 'ikkunoita'. Ja ne kolme maagista ikkunaa salin takaseinän yläosassa: Kuten sanottu, teema toistuu eri puolilla rakennuskompleksia. Ts. niiden avulla paikkaa ei voi yksilöidä. Mutta pitkittäisleikkauskuva näyttää, missä ne oikeasti ovat. Niin että sivulla on neljä ikkunaa (tosin erilaisin ruutujaoin), yläpäädyssä on kolme ikkunaa (tosin eivät anna ulos, vaan välitilaan) ja alapäädyssä moniruutuiset ikkunat (paitsi että ei ole). Mutta jokainen tullee uskollaan autuaaksi? |
||||
|
|
19.11.2015 19:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Mielestäni tämä asia on jo loppuuntaputeltu: Kuva on raiteiden välissä olleen odotus- ja ravintolasalirakennuksen toisesta eli laituritason kerroksesta, ja kolme ikkunaa antavat ravintoloiden väliseen välitilaan. Se käy epäilyksettä ilmi aiemmin linkkaamastani poikkileikkauspiirroksesta, jossa nämä ikkunat näkyvät. Näitä kolmea ikkunaa on siten turha etsiä ulkokuvista (julkisivukuvista), koska niistä niitä ei löydy. Ne kun antavat rakennuksen keskellä olevaan tilaan. Päärakennuksen päädyissä on toki samannäköisiä ikkunoita, rakennuskompleksihan toistaa samoja teemoja eri osissaan. Tiskin takana näkyvät ilmiöt eivät ole ikkunoita ulos, vaan välitilan alakertaan johtavia luukuja tms. Ne, samoin kuin tiskin kahta puolta olevat ovetkin näkyvät ravintolarakennuksen toisen kerroksen pohjapiirroksessa. Siinä Jonin kaipaamassa, joka on VR 1912-1937 -historiikin II osan sivulla 376. (Sensijaan noita kolmea välitilaan johtavaa ikkunaa siinä ei näy. Se kun kuvaa lattiatasoa.) Mitä tulee noihin odotushuoneen pitkän seinän ikkunoihin, niin päärakennuksen toisen kerroksen julkisivun ikkunoiden ruutujaotuksena on selvä ruudukko. Nämä ikkunat sensijaan ovat ruutujaoltaan samanlaiset moni-ilmeiset kuin poikkileikkauspiirroksessa (jossa näkyvät myös niiden yläpuoliset kaaret). Kun valitettavasti päärakennuksen toisen kerroksen pohjapiirrosta ei tunnu tähän hätään mistään löytyvän todisteeksi epäuskoisille, niin toistettakoon mitä Katri Veltheim kirjassaan 'Kävelyllä Viipurissa' kertoikaan: "Kahteen asemaravintolaan, II:n ja III:n luokan, pääsivät vain matkustajat sekä peronkilipun ostaneet ja tarkastetut saattajat, *sillä niihin oli sisäänkäynti asemasillan ylätasanteelta*". Ja vieressä on kuva samasta tilasta kuin tässäkin. |
||||
|
|
19.11.2015 14:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuossa Jonille antamassani vastauksessa huomasin, että jos ravintola olisi laiturilla olevassa rakennuksessa, siinä ei voisi olla noita pitkällä seinällä olevia ikkunoita. Niiden paikalla kun olisi portaikon seinä, johon pohjapiirroksessa ei ainakaan ole piirretty ikkunoita. Päärakennuksessa sopivia kohtia on jopa kaksi; pääaulan molemmin puolin toisessa kerroksessa: http://wikimapia.org/8273123/fi/Viipurin-rautatieasema#/photo/958753 ja http://ristikivi.spb.ru/albums/viipuri-asema-2.html?photo=11 Mutta näissä paikoissa ongelmaksi tulevat päädyssä alempana olevat ikkunat, joita tässä kuvassa ei ole. Samoin sivuseinien ikkunoiden muoto on vääränlainen. Olisiko VR historiikin pohjakuva sittenkin hiukan vaillinainen: Puuttuisiko siitä porraskäytäviin antavat ikkunat? Asiaa selventänee rakennuspiirros, jossa näkyy vasemmalla odotussali, sen oikealla puolella ravintolasali, jonka oikeassa päädyssä näkyy ikkuna-aukko, joka antaa ravintoloiden väliseen välitilaan, ei siis ulos: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10541696 ( http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=304508.KA ) Tämä vahvistaisi alkuperäisen käsitykseni siitä, että kuva on laituritasolla raiteiden välissä olleesta odotus- ja ravintolasalirakennuksesta. Ja sitten vielä Jonille pohjapiirros: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10587730 |
||||
|
|
19.11.2015 14:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Joni: Tunneleita oli kaksi. Keskushallin vasemmasta takanurkasta lähti tunneli II lk:n tilohin, ja oikeasta III lk:n tilohin. Kummankin tunnelin loppupäästä nousi kahdet portaat odotussalien kahta puolta siten, että sisäänkäynnit odotussaleihin olivat keskellä kumpaakin pitkää seinää. Samoilta tasanteilta pääsi myös laitureille. | ||||
|
|
19.11.2015 14:24 | Kurt Ristniemi | ||
| VR 1912-1937 osa II sivu 376 pohjapiirros on kaksiosainen: Ylhäällä on odotus- ja ravintolasalit käsittävä osa, joka on nimenomaan ylhäällä laituritasolla, ei alhaalla torin tasolla. Sen alapuolella on koko rakennuksen pohjapiirros alatasolla. Siitä näkee mm. mitä em. osan alla on. Lisäksi teksti sivulla 377 kertoo "Koska ratapiha on korkeammalla kuin rakennuksen edessä oleva tori, on raiteiden väliin rakennettu erityinen ravintola- ja odotushuonerakennus, johon päästään tunnelia myöten raiteiden alitse. Ja ne ikkunat: ne todellakin antavat ravintosalien välissä olevaan välitilaan. Tämä käy oikein hyvin ilmi pohjapiirroksesta. |
||||
|
19.11.2015 13:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, nuo 'silverit', eli Silberlinge (yks. Silberling), eli n-Wagenit. 'Silberling' tarkoittaa toki antiikkista hopeakolikkoa, mutta paljon muutakin: tuota n-vaunua, hopeakylkistä kalaa, muudatta tornia, DVD- ja CD-levyä, jopa tiettyä viinirypälelajikettakin. Se on siis pelkää kolikkomerkitystään laajemmin käytetty sana kuvaamaan kaikenlaisia hopeanhohtoisia asioita. Sen suomentaminen on hankalaa, koska meillä ei vastaavaa sanaa ole. Mutta jos käyttäsi mallina hevosten värinimiä (ruunikko, raudikko, voikko), niin ehkäpä sanaksi kävisi 'hopeikko'. | ||||
|
|
19.11.2015 12:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Viipurin aseman ravintola- ja odotushuonerakennus oli raiteiden välissä. Sen keskellä oli - kuten Joni jo kertoikin - odotussalit ja ravintolat erikseen II ja III luokille. Odotussalit olivat ulompana, ja ravintolasalit keskellä. Ravintolasalien välissä, rakennuksen keskellä, oli niiden yhteinen huoltotila, josta mm. pääsi alakerrassa oleviin tiloihin. Ravintolasalin myyntitiskin yläpuoliset ikkunat antavat tähän välitilaan. Oletettavasti kuva on otetu paremmalta puolelta, eli II lk odotussalista kohti rakennuksen keskustaa, eli kohti itää. Pohjapiirros on nähtävissä VR 1912-1937 historiikin II osan sivulla 376. Kirjassaan 'Kävelyllä Viipurissa' (1985) Katri Veltheim kertoo: "Kahteen asemaravintolaan, II:n ja III:n luokan, pääsivät vain matkustajat sekä peronkilipun ostaneet ja tarkastetut saattajat, sillä niihin oli sisäänkäynti asemasillan ylätasanteelta. II:n luokan ravintola oli juhlallinen paikka tiskin takana olevine "buffineen" ja kukin ja Suomen lipuin koristettuine pöytineen." |
||||
|
|
18.11.2015 09:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan oikeassa reunassa olevan vaunun nurkassa on hevosen pään korkeudella valkoinen pystysuuntainen maalaus. Sen merkitystä en ole onnistunut selvittämään. Vaan tietääkö joku muu, mikä ja miksi se on? | ||||
|
11.11.2015 09:38 | Kurt Ristniemi | ||
| It means Swedish Osborn's SnowProtec snow brushes attached alongside a switch to prevent wind-blown light and dry snow (drifting snow) from clinging to the warm and damp surfaces of the switch blade and the stock rail. Designed especially for open and windy areas. Kuvassa on ruotsalainen Osbornin SnowProtec-lumiharja, jonka tehtävänä on estää tuulen maasta nostaman pöllyävän kuivan pakkaslumen pääsyä vaihteenkielen ja tukikiskon väliin. Suunniteltu erityisesti avoimille tuulisille alueille. Kevin Smith: Future points to brushes. International Railway Journal, January 2010, s. 33. http://www.nxtbook.com/nxtbooks/sb/irj0110/index.php?startid=1#/34 Ks. myös: Tiia-Riikka Heinonen: 'Lumen irtoaminen junakalustosta raiteen epäjatkuvuuskohdissa', diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, 2012, s. 30: S. 30: Lumiharjat on kehitetty ratkaisemaan lämmityksen yhteydessä ilmennyt pöllyävän lumen tarttumisongelma. Lämmitys sulattaa lunta, ja pöllyävä lumi tarttuu herkästi sulaneen kiskon kostealle pinnalle. Harjat kiinnitetään kuvan 3.9 mukaisesti ratapölkkyihin kiskon suuntaisesti, ja ne vähentävät pöllyävän lumen pääsyä vaihteen kielen ja tukikiskon väliin. (Smith 2010.) S. 4: Pöllyävä lumi (drifting snow) Pöllyävän lumen tapauksessa tuuli nostaa maasta irtonaista ja kevyttä lunta, joka nousee korkeintaan kahden metrin korkeuteen. Pöllyävästä kuivasta lumesta on paljon haittaa maantie- ja rautatieliikenteessä, sillä se heikentää näkyvyyttä ja aiheuttaa lumikertymiä tielle. Pöllyävä lumi ei estä näkyvyyttä yli kahden metrin korkeudessa, joten esimerkiksi lentoliikenteelle siitä ei ole haittaa. (WeatherOnline 2012.) Kovassa tuulessa kulkeutuva pöllyävä lumi voi pakkautua tiiviiksi eli sintrautua kohdatessaan esteen. Lumen sintrautuessa kiinteäksi sen lujuus kasvaa ja lumen poistaminen esimerkiksi rautatievaihteesta vaikeutuu. (Salmenperä & Nurmikolu 2012.) Suomen rautateillähän on tunnetusti erityisolosuhteet, jollaisia ei ilmeisesti muualla ole. Ei edes Ruotsissa, jossa tämä erityisolosuhteiden ratkaisu on kehitetty. |
||||
|
02.11.2015 19:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvatekstin viimeinen virke on nähdäkseni kaikkinensa yllättävä: Mistähän onnettomuudesta mahtaa olla kyse? Kuvatekstin alkuosa ei millään tavoin pohjusta mitään onnettomuutta. | ||||
|
02.11.2015 12:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Jaahas, se 'Hki' on siis kotipaikkamerkki. Ja vuonna 1958 luovuttiin sen merkitsemisestä. Mutta milloin sitten annettiin määräys kotipaikan merkitsemisestä? |
||||
|
|
02.11.2015 09:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihinkäs ajankohtaan sijoittuu tuo maalia säästelemättä maalattu 'Hki'-merkintä seinän alakulmassa? Sitä ei juuri muissa Ek-kuvissa näy. | ||||
|
|
29.10.2015 19:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on litteraltaan Ga, ei Gb. (Näkyy paremmin toisaalla netissä) Ks. myös https://vaunut.org/kuva/42031 Vuonna 1902 yhteisen numeroavaruuden 4001-9600 jakoivat G: Katetut waunut kappaletawaraa ja karjaa warten Ga: Katetut waunut kappaletawaraa, hewosia ja karjaa warten Gc: Katetut waunut kappaletawaraa, karjaa ja kankirautaa warten Gd: Katetut waunut kappaletawaraa ja irtonaisia jywiä warten. Katetun tavaravaunun litteraksi Gb tuli vasta vuonna 1913. |
||||
|
27.10.2015 13:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkohan kuvan päiväys oikein? Vai onko veturi vain välttänyt kaikki varikkokäynnit ainakin yli vuosikymmenen ajan? Vai eikö rautatierakennuksille siirrettyjen vetureiden merkintöjä enää uusittu? Vuonna 1915 määrättiin maalaamaan sarjamerkki ja nopeusmerkintä kuljettajansuojuksen seinään. Vuosisadan alusta lähtien kuljettajansuojuksen seinään alettiin myös kiinnittää messinkiset numerot tuon piippunumeron sijaan. Tämänasuisia vetureita modernimpien rinnalla näkyy yli 20 vuotta vanhemmassa kuvasarjassa https://vaunut.org/sarja/3211. |
||||
|
23.10.2015 15:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Pukkimäen valokuva-albumin mukaan tämä kuva on vuodelta 1903. http://www.arkistot.info/pukkimakea/valokuvia/valokuvat/gallery/ [Rautatiet] kuva1044. Sama kuva on myös postikortissa, joka on päivätty vuodenvaihteessa 1902/03: kuva1046. Niinpä kuva onkin viimeistään vuodelta 1902. |
||||
|
23.10.2015 08:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä kuva on nyt myös Pukkimäen ja Äänekosken tehtaiden historiaa kuvaavalla sivustolla http://www.arkistot.info/pukkimakea/ : Historia / Alueen historia / Valokuva-arkisto / [Kartonki ja paperi] / kuva1275. Sain sivuston hoitajalta tietoja kuvatekstiä varten, ja kuvateksti on nyt kirjoitettu kokonaan uudestaan. |
||||
|
|
20.10.2015 20:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä kuva on otettu selvästi enemmän oikealta kuin Mikan linkkaamaa kuva. Se on myös selvästi myöhemmältä ajalta: Vasemmalla olevaa poikkipäätyistä rakennusta on siinä korotettu yhdellä kerroksella, jolloin rakennus on muuttunut yksinkertaisen harjakattoiseksi. Sen etualalle on rakennettu korkea poikittainen rakennus. Tämän kuvan etualan raidetta ja makasiinia siinä ei rajauksen vuoksi näy lainkaan. |
||||