Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.12.2014 16:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Eri kuvien tietoja yhdistelemällä selviää seuraavaa: - Paikallisjunan veturi on tasoluistinen; tasoluistinen veturi on hiilipiippuinen. - Järjestelytavaraveturi on mäntäluistinen; mäntäluistinen veturi on halkopiippuinen, halkopiippuisen veturin numero on 347: G10 347. |
||||
|
20.12.2014 15:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Meninpäs ajattelemattomuuttani vipuun: eihän vaunu tietenkään ole Suomen Suuriruhtinaskunnan keisarillisen junan vaunu. Suurella Venäjänmaalla oli toki muitakin keisarillisia junia. Myös normaaliraiteisia Euroopan matkoja varten. | ||||
|
|
20.12.2014 10:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkohan kuvan ajoitus varmasti oikea? Suomen Rautatiemuseo nimittäin kertoo: "Viimeisen kerran keisarillisia vaunuja käytettiin 1914, kun leskikeisarinna Maria Fjodorovna matkusti [Tanskasta] Suomen kautta Torniosta Pietariin paetessaan alkanutta maailmansotaa." http://rautatiemuseo.fi/sites/rautatiemuseo.fi/files/Verkkonayttelyt/Keisari/export/sites/Keisarit/fi/node01/page01/index.html Kertooko artikkeli, että kuvan vaunu on nimenomaan keisarinnan vaunu? Keisarilliseen junaanhan kuului useita vaunuja. |
||||
|
|
20.12.2014 09:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Juhlaliitteen kuvan perusteella arvelisin paikallisjunan veturin mahdollisesti olevan Amerikan satikka, eli K1-sarjaa. | ||||
|
|
20.12.2014 08:32 | Kurt Ristniemi | ||
| HS:n piirroskuvan mukaan halkopiippuinen veturi oli numeroltaan 347, eli Schwartzkopffin valmistama G10 347 vuodelta 1901. Ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/binding/752183#?page=4 Molemmat veturit näkyvät Veturimiehen 110-vuotis-juhlaliitteen sivun 9 kuvassa: http://www.vml.fi/site/assets/files/4458/juhlaliite_lehtinro_3_netti.pdf |
||||
|
20.12.2014 08:32 | Kurt Ristniemi | ||
| HS:n piirroskuvan mukaan halkopiippuinen veturi oli numeroltaan 347, eli Schwartzkopffin valmistama G10 347 vuodelta 1901. Ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/binding/752183#?page=4 Molemmat veturit näkyvät Veturimiehen 110-vuotis-juhlaliitteen sivun 9 kuvassa: http://www.vml.fi/site/assets/files/4458/juhlaliite_lehtinro_3_netti.pdf |
||||
|
16.12.2014 13:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Urjalan taikatalvi. Mainio. |
||||
|
16.12.2014 12:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Minäkin katselin tuota samaa Helsingin ratapihakaaviota, mutta koska se ei näytä, missä raiteet 138 ja 139 ovat, en voinut vertailla näkymää ja raiteita. Niinpä paikka jäi arvoitukseksi. | ||||
|
|
16.12.2014 10:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Junanvaunuja on toki käytetty asuntoina: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+Rautatiemuseo/VR1%3a438?museum=rautatie*&itemIndex=556 Kuvasta ei vain käy ilmi, onko vaunu vielä raiteilla, niinkuin tämä vaunu. |
||||
|
09.12.2014 15:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä vaunu esiintyy ohimennen elokuvassa Lentävä kalakukko, vuodelta 1953. Samoin Eis 22708. Elokuvan innoittajana toimi Esa Pakarisen samanniminen kupletti. Kupletin säe "junailijan pilli ilmoo jo viilsi", aiheutti huvittavan kohtauksen elokuvan kulkuun. Kenties tuon ajan rautatieharrastajien lepyttelemiseksi. |
||||
|
06.12.2014 19:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Osaatko Eljas kertoa, milloin siirryttiin puskinpalkin numerosta keulan numerolaattaan? | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin vararunko |
02.12.2014 15:28 | Kurt Ristniemi | ||
| No, esitän kysymykseni uudelleen, toivottavasti ymmärrettävämmässä muodossa: Kun Helsingin vararunko on siirtynyt vaihtotyönä(?) Linnunlaulun päivystyspaikaltaan Helsingin asemalle, raiteelle 11, ihan siis siihen raiteen perille laiturin vierelle, onko sillä siinä junanumero? Ja jos on, mikä se on? Vai onko se siinäkin ihan vain varastoitu vaunujono vetureineen ilman junanumeroa? |
||||
|
Kuvasarja: Helsingin vararunko |
02.12.2014 12:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Jotta juna saa junanumeron vasta sillä siunaaman hetkellä kun se lähtee liikkeelle? Ja silloin kun se laiturissa odottelee matkustajia ja laiturinäytössä seisoo junan numero, sillä ei kuitenkaan vielä oikeasti ole numeroa? Oliskohan ihan noin? |
||||
|
Kuvasarja: Helsingin vararunko |
02.12.2014 10:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Sitten päästäänkin lopulliseen tunnisteratkaisuun: Silloin kun vararunko seisoo Helsingissä raiteella 11, mikä sen junanumero siis on? Ja vastaavasti, mikä se on silloin, kun runko seisoo tisurissa Linnunlaulussa? Ja sitten sama vielä yleistäen: mikä on pääteasemalla seisovan junan numero, kun se ei enää ole saapunut juna, eikä vielä ole lähtevä juna. Vai vaihtuuko junan numero jonakin tiettynä hetkenä suoraan saapuvasta lähtevään? |
||||
|
01.12.2014 15:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Junatyyppi P36. | ||||
|
01.12.2014 15:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Junatyyppi P36. | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin vararunko |
01.12.2014 11:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikähän se on silloin, kun se - vetureineen - siirtyy Linnunlaulusta raiteelle 11 tai siitä takaisin Linnunlauluun? Mahdollisesti jopa aikataulun mukaisesti päivittäin. | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin vararunko |
01.12.2014 10:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkoitin junatunnusta ja numeroa silloin, kun vararunko odottelee tisurissa tehtävää. | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin vararunko |
01.12.2014 10:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Mutta mikä onkaan vararungon junatyyppi ja -numero? | ||||
|
01.12.2014 08:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Sieltähän tämä on, sieltä joulunäyttelystä. Mutta liikennepaikan nimeä en hoksannut kirjata. | ||||
|
30.11.2014 17:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös 29902:n littera vuonna 2007 ollut Chfy? Käsittääkseni Chfty-litteran aikaan vaunun numero oli 29911. |
||||
|
30.11.2014 10:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Näin ne asiat selviävät. Huomasin koko tarran vasta tästä kuvasta, jossa siitä ei oikein saa selvää. Jostain syystä en havaitse yksityikohtia tosielämässä, vaan vasta jälikäteen kuvista. Ja kun tulee kysyneeksi, saa vastuksen, ja tieto jopa tallentuu tänne vorgin muistiin. Tosin hyvin vaikeasti löydettävään muotoon. |
||||
|
30.11.2014 10:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Olikohan tässä vaunussa keltaraitaa Sibeliuksen siniharmaa-kaudellakaan? | ||||
|
24.11.2014 10:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilman loppukaneettia Jimin kommentti olisi ansainnut kiitoksen. | ||||
|
24.11.2014 10:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Täytynee toistaa, että viimeinen vaunu ei näytä olevan läpikuljettava. Se näkyy alkuperäisessä skannauksessa paremmin kuin tässä pienennetyssä ja tiivistetyssä kopiossa. Kuten mainitsin vaunun ulkoasu hyvinkin vastaa aiemmin kertomaani Ge-pakaasivaunua. 10 vuotta myöhemmin Junajärjestyksen Ohjesääntö määräsi, että matkustajajunaan etumaiseksi asetetaan yksi tai useampi tavaravaunu (tavara- tai pakaasivaunu). Turvavaunuja ei kuitenkaan tarvita, jos vaununakseleita ei ole enempää kuin 16. Viimeisestä vaunusta ei ole määräystä. Sekajunasta Ohjesääntö määräsi, että etumaiseksi asetaan lastatut tavaravaunut, sitten tyhjät tavaravaunut ja matkustajavaunut, ja viimeiseksi konduktööri- tahi muu vaunu, joka on varustettu jarrulla ja koukuilla junan loppu- sekä ylimääräisen junan signaalien ripustamista varten. Mutta tuo Ohjesääntö on siis kymmenen vuotta myöhemmältä ajalta kuin kuva. Veturi voi toki olla myös C-sarjalainen. |
||||
|
|
22.11.2014 14:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Jaa-a. Taas kuva, joka kuuluu kuvasarjaan, ja joka saa selityksensä vain siitä kuvasarjasta - jota ei ole. Miksi näin? |
||||
|
|
21.11.2014 16:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Ensimmäisenä voisi tosiaan olla valkoinen (lämmin- ja) jäähdytysvaunu. Tosin vuonna 1890 annetussa määräyksessä Helsinkiin/Helsingistä matkanneet jäähdytysvaunut määrättiin kulkemaan tavarajunissa. Viimeinen vaunu ei välttämättä ole läpikuljettava. Alkuperäisessä kuvassa kun ei päädyssä näyttäisi olevan ovea. Mutta jos se on, se kaiketi olisi läpikulkutavaravaunu Gf, jos sellaisia nyt sitten henkilöjuniin kytkettiin. Tosin siinä pitäisi olla sivulla kaksi liukuovea. Vuoden 1911 vaunukuvastoa selailtuani alan itse kallistua Ge-vaunun suuntaan, sarja 30001, 30003-30006, 30009-30011. Tuohon aikaan käyttötarkoitus ei välttämättä vielä mitenkään merkittävästi leimannut vaunun ulkonäköä. Hyvinkin samannäköisiä vaunuja oli eri käyttötarkoituksissa, ja vastaavasti samassa käytössä oli hyvinkin erinäköisiä vaunuja; eri aikaan ja eri radoille rakennettuja. |
||||
|
|
21.11.2014 13:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunujen tunnistaminen vaatii kyllä vaunukuvaston esiinkaivamisen. Mutta viimeisenä on arvatenkin pakaasivaunu Ge (tai tavaravaunu G), seuraavana tietenkin konduktöörivaunu F, vaan matkustajavaunujen luokkien selvittely vaatii sitten jo sen kuvaston. Veturin takana on jokin hyvin vaalea vaunu. Voisiko olla postivaunu P, yhdistetty III lk matkustaja- ja postivaunu EP, vai mikä? Valokuvauslevyn emulsio lienee ollut ortokromaattinen, joten punaisten ja oranssienkin sävyjen tulisi kuvassa olla hyvin tummia. Voisiko postinkeltainen toistua siten noin vaaleana? Toisaalta ei liene mahdoton sekään ajatus, että alkuaikojen postivaunujen keltainen ei ollut sävyltään likikään niin oranssi kuin nykyinen postinkeltainen, tai ruskeanoranssi niinkuin VRS 1111:n sävy IT. |
||||
|
21.11.2014 09:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkan kommenttiin edelleen viitaten: Ei olisi, koska tässä rungossa on Sm2+Sm2+Sm2+Sm2+Sm2+Sm2, eli 6xSm2, niinkuin kuvatekstissä mainitaan. :) | ||||
|
20.11.2014 16:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Photoshop? | ||||
|
|
20.11.2014 07:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeastaan pohdiskelin - vaikka en sitä kuvatekstissä kertonutkaan - jotta mikä tarkoitus näillä nelosraiteen Samipötkylöillä on. Toimiiko pötkö välivarastona pääradan ruuhka-ajan junille? Pätkitäänkö siitä pala kerrallaan ja ajetaan lähtöpaikalle jollekin raiteista 1-3? Vai lähteekö siitä yksikkö tai pari aina vuorollaan suoraan tältä raiteelta? Tuollaisia pohdin, kun en tiedä. Kun ei ole koskaan tullut seurattua tapahtumien kulkua. |
||||
|
20.11.2014 06:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Tottahan sitä udella saa. Mitenkäs sitä muuten saisi selville, jos ei ilman kerrota. Harvoin pääsen junassa oikomaan pitkiä jalkojani, joten lienen tottunut istumaan 'normaalisti', enkä siis osaa kaivata moista ylellisyyttä. Näiden päätypaikkojen ylellisyys sen sijaan on niiden korotettu asema. Paikoilta näkee maisemat avarammin, asemilla ei tarvitse tuijotella ihmisten napoja ja sisällä vaunussakin olo on ilmavampi kuin laituritason paikoilla. Kas siinäpä syyt näiden paikkojen arvostamiselleni. Viime matkallani muuten vieressäni stunut nuori nainen oikaisi jalkansa työntämällä varpaansa tuohon laatikon ja penkin väliseen lokoseen. Pitänee joskus kokeilla. Mutta ehkä hänellä oli lyhyet jalat. |
||||
|
19.11.2014 18:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva löytyy SA-kuva-arkistosta hakusanalla Eira, kun hoksaa ruksata kohdan '+päivättömät´. Arkiston versio on heikompiresoluutioinen ja ilman tuota SA-Kuva -logoa. Kuvan lisätiedot: "Kuvattu Tehtaankadulta, Helsingissä. Kuvassa oleva rakennus on Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteyksessä oleva Eiran Sairaala (Tehtaankatu 28). Taustalla näkyy Villa Johannan torni." |
||||
|
|
19.11.2014 16:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Toimiva osoite näkyy olevan http://files.snstatic.fi/hs/2013/7/sakuvat/ Kummastelen silti sitä, etten edelleenkään löydä kuvaa SA-kuva -arkistosta, vaikka nyt tiedän summittaisen ajankohdankin. |
||||
|
|
19.11.2014 12:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Etsin kuvaa SA-kuva -arkistosta (sa-kuva.fi), vaan enpä löytänyt. | ||||
|
19.11.2014 11:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Onko siis niin, että juna henkilökuntineen tönöttää Linnunlaulussa, jos rungolle ei ole tarvetta? Henkilökunta tarkoittanee kuljettajaa ja yhtä tai useampaa konduktööriä? Mahtaa olla tappavaa hommaa? |
||||
|
18.11.2014 18:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Alexin innoittaman otin selvää. Rautatiemuseo kertoo mm. että Valtterin vaunujen merkinnät tullaan uusimaan huomioiden mm. täyskorjausmerkinnän merkintätavan muutokset eri vuosikymmeninä. Myös tupakointiosastojen merkinnät vaunujen ulkoseiniin ovat tuloillaan, sekä kattosillat ja tikkaat Ei -vaunuun. Suuri osa näistä osista on jo tehty ja ne odottavat asentamista. Muutakin on tarkoitus korjata, mutta lista on niin pitkä etten lähde sitä tähän kopioimaan. Virheitä syntyi kuulema kiireen tähden. Eikä se kai liene ihmekään. Missään ei liene yhteen paikkaan koottuna kaikkia mahdollisia tiettyyn ajankohtaan liittyviä yksitysikohtia. |
||||
|
17.11.2014 17:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Ihan vain mielenkiinnon vuoksi: Teknos Oy:n Teknomix teollisuusmaaleissa 'postinkeltainen' on koodilla IT. Siitä minulla ei sitten ole aavistustakaan, minkälainen sävy on kyseessä. |
||||
|
|
17.11.2014 17:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuossa em. kartoituksessa Tikkurila määritti postivaunun ulkoseinän (lähimmäksi) väriksi värin N313, joka on - kuten jo mainitsin - hyvin kaukana postinkeltaisesta: http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/varit/varikartat_sisamaalaukseen/symphony_2436_-varikartta/n313.2408.xhtml | ||||
|
|
17.11.2014 17:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä vanhat postivaunut olivat keltaisia, postinkeltaisia, eli oranssinkeltaisia. Vuonna 2005 VR pyysi Tikkurilaa määrittämään eräille vuoden 1938 väreille vastaavat värit silloisista vakiomaaleista. En tiedä oliko VR:n värimalli syypää, vai mittaus, vaiko kenties molemmat, kun tulokseksi saatiin jotakin aivan muuta kuin postinkeltainen, eli kutakuinkin tuo vaunussa näkyvä väri. Keltaisena tämä sama vaunu on kuvassa https://vaunut.org/kuva/58668 |
||||
|
17.11.2014 09:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Sanoisin jopa 'raiteensulun käsiasetin ja asennonilmaisin.' | ||||
|
17.11.2014 08:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Heikki todella siirrettiin kunnostettuna nykyiselle paikalleen vuonna 2002, mutta sen suojakatos valmistui vasta 2004. Se vihittiin käyttöön maanantaina 17. toukokuuta 2004 paljastamalla messinkilaatta, jossa kerrotaan veturin vaiheista. Vanhalla paikalla olevan Heikin puolesta viimeinen mahdollinen kuvausvuosi on siten 2002. Asemapalviljonki oli olemassa jo ennen ratapiharemonttia, jossa sekin toki uudistetttiin ja sai otsaansa Reinon mainitseman savupesän luukun vuosilukuineen. Paviljonki näkyy mm. kartassa, joka kuvaa aluetta ennen ratapiharemonttia: https://vaunut.org/kuva/66179 Paviljongin puolesta kuvausvuosi voi siten hyvinkin olla ennen vuotta 2002. Paviljonkia ei kuitenkaan ollut olemassa ainakaan vielä vuonna 1983, mikä käy ilmi esim. kuvasta https://vaunut.org/kuva/46481 |
||||
|
13.11.2014 13:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Vähän tutkivaa journalismia: Mainosteipattujen junien takana on mainosteippauksessa kunnostautunut JCDecaux. JCDecaux voitti VR:n mainossopimuksen syksyllä 2013. JCDecauxin ja VR:n yhteistyösopimus kattaa kaikki lähiliikennealueen junareitit Helsingistä Lahteen, Riihimäelle, Vantaankoskelle ja Karjaalle. Mainosten luvattiin ilmestyvän juniin lokakuun 2013 aikana. Luvassa oli myös kokonaan teipattuja junia, mutta ei vielä sähköisiä ilmoitustauluja juniin. Kokoteipatun junan kampanja-aika on 6 kk ja mediahinta 34 000 €. http://www.jcdecaux.fi/fi/kokoteipatut-tuotteet.html Teipatut junat ja mainostajat: Sm2 6061, Isku: Nukuitko hyvin? / Istu kotimaiseen, 'Sänkyjä ja sohvia' - joulukuu 2013. Sm2 6056, Oululainen: Reissumies, Toiset on luotuja kulkemaan. - Sm2 6097, Viking Line: Elämysten edelläkävijä - Sm2 6059, Danone: DanUp Express - Sm2 6099, Viking Line: Elämysten edelläkävijä (Kissa) - Ensimmäisen teippauksen oli ilmeisesti alunperin tarkoitus jatkua elegantisti myös ohjaamon etuseinälle. Ks. http://www.junablogi.fi/fi/liikkuva_sohva_katso_kuvat Kampanjoiden alkuajankohtia en onnistunut (vielä) löytämään. Kampanjan päätyttyä 6061 maalattiin ensimmäisenä - ja ainoana? - Sm2:na valko-vihreäksi. Runko oli nimittäin maalattu teippausta varten kokovalkeaksi. Kampanjan jälkeen olisi kenties ollut takaperoista maalata se takaisin punavalkoiseksi, väritykseen, josta VR on jo pitkään siirtynyt pois. Ks. https://vaunut.org/kuva/98612 |
||||
|
12.11.2014 19:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Itse en käyttäisi DIN-fontti -nimitystä. Sellainenkin fontti toki on olemassa, mutta se ei ole DINin standardoima liikennesovellusten fontti. Puhuisin vähintään DIN 1451 -fontista, jos tarkoitetaan esim. Deutsche Bahnin käyttämiä fontteja. Ks myös http://www.1001fonts.com/alte-din-1451-mittelschrift-font.html http://mediengeschichte.dnb.de/DBSMZBN/Content/EN/FontDesign/05-din-1415-en.html |
||||
|
|
12.11.2014 19:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Saksassa käytetään fonttiperhettä DIN 1451 liikenteen, hallinnon ja teknisten sovellusten tarpeisiin (http://en.wikipedia.org/wiki/DIN_1451). Siitä on erilaisia versioita, joista DB käyttänee versiota DIN 1451 Mittelschrift DB (http://font.downloadatoz.com/font,73298,din-1451-mittelschrift-db.html). Pelkkä DIN ei ole fonttiperheen nimi, vaan standardointi-instituutti 'Deutsches Institut für Normung'. Kun rautatieyhteyksissä puhutaan DIN-fontista, tarkoitetaan standardin DIN 1451 kuvaamaa fonttiperhettä ja siitä kaiketi vielä fonttia DIN 1451 Mittelschrift DB. Saksankielinen wikipedia kertoo tarkemmin, että DB käyttää muunnettua fonttia DIN 1451-4 (http://de.wikipedia.org/wiki/DIN_1451#Deutsche_Bahn_AG |
||||
|
11.11.2014 15:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo Tepon mainitsema vaununnumeron 'kummallinen' tuhaterotin ei loppujen lopuksi ole ollenkaan kummallinen. Tuhaterotin oli alhaalla aina 1950-luvun alkuvuosiin asti, mikä hyvin sopiikin 1940-luvulla valmistuneelle Gbr-vaunulle. Edelleenkin olisin kiinnnostunut näkemään kuvan tuon 'vientipaperivaunu'-tekstin poikkeavan sijoittelun vuoksi. |
||||
|
11.11.2014 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Suomessa työntekoa ei saa käyttää rangaistuksena, jotteivät pahantekijät alkaisi pitää työntekoa noin niinkuin yleensäkin rangaistuksena. En tiedä enkä ymmärrä, mihin tämä käsitys perustuu. Itse pitäisin oikeutena ja kohtuutena sitä, että jokainen vastaa omista teoistaan konkreettisella tavalla. Ts. jos jotakin tahallaan rikkoo, on se itse myös saatettava takaisin kuntoon. Olen sitä paitsi ymmärtänyt, että tällainen omien sotkujen korjaaminen on tuottanut positiivisia tuloksia. Nuoret ovat ymmärtäneet tekojensa seuraukset ja ymmärtäneet vastuunsa konkreettisella tavalla tehdessään korjaavaa työtä. Eivätkä ole pitäneet työtä rangaistuksena, vaan oikeudenmukaisena seurauksena omista tekemisistään. |
||||
|
10.11.2014 15:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on Exif-datan mukaan otettu polttovälillä, jota 35 mm kinokoon kamerassa vastaa 34 mm. Ts. jonkinasteisesta laajakulmasta on kyse. Tämä riittänee selitykseksi kaareville tolpille. | ||||
|
08.11.2014 18:21 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Pilttuille' vei raiteet vielä vuonna 1965: https://vaunut.org/kuva/58070 | ||||
|
08.11.2014 06:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämmöiset kuvat ovat justiinsa paikallaan. Sekä tarkennus että valotus ovat kohdallaan, niin että veturin detaljit näkyvät. Mainio kuva vaikka mallinrakentajille. Vielä kun vaihdat kuvaajan nimen, niin kunnia menee sille kelle kunnia kuuluu. Ja kiitokset sinulle. |
||||
|
08.11.2014 06:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturissa ei ole sarja- ja nopeusmerkintää. Onko joskus ollut vaihe sellinenkin, vaiko onko kyse yksittäistapauksesta? |
||||