234-134749 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.04.2013 13:15 Kurt Ristniemi  
  Ei mut nythän mä hokasin, mistä kiikastaa: Ei 'mottia' ole kukaan kutsumanimeksi keksinyt. Se on kansan suussa kielen normaalimekanismilla syntynyt. Mutta ken ei usko, hän ei usko. Ja väittäähän saa ihan mitä lystää. Ei sitä ole lailla kielletty :D
kuva 08.04.2013 13:06 Kurt Ristniemi  
  Kun ei mene jakeluun, niin ei mene. Kielen normaali käyttäytyminen nimittäin. Mutta kuten sanottu, ei pinttymät inttämällä parane. Tuo rikki-kutsumanimen esiintuominen on hyvä veto, mutta ei mitenkään ohita aivan normaalia Mot->motti -kehitystä, jolle se ei ole minkäänlaista sukua.
Mitä vimmaisuuteen tulee, toki mieluummin puolustan vimmaisesti normaalia kielellistä ilmiötä kuin päähänpinttymää. Ehkäpä asiaan vaikuttaa sekin, että olen elänyt aikaan, jolloin motti 'junan' nimenä oli vielä aivan tunnettu.
kuva 08.04.2013 09:43 Kurt Ristniemi  
  Juhani, kiitos asiallisesta kommentista. Tällaiset kommentit lisäävät tietoa ja ymmärrystä, ja vievät siten asiaa eteenpäin. - Matkustajavaunun massakaton hoidoksi historiikissa sanotaan tarvittavan ohennetulla voiteella sively 5-7 vuoden välein. Ja alkuperäinen massaus tehdään öljyvärillä maalattuun kattoon neljänä vaiheena eriastein ohennetulla massalla. Kaikki nämä seikat vaikuttanevat massan käyttäytymiseen ja taipumukseen kuivua ja halkeilla.
kuva 08.04.2013 09:20 Kurt Ristniemi  
  Teppo: asiat asioina. Ei kannata vetää hernettä nenään, vain jos sattuukin olemaan eri mieltä. Resurssikysymyksen otin itsekin esiin, tosin kuvan https://vaunut.org/kuva/81772 kommenteissa. - On tämä kanssa yks lasten hiekkalaatikko. Aikuisten voisi odotta kykenevän näkemään asiat asioina.
kuva 08.04.2013 08:38 Kurt Ristniemi  
  Puolipuomien ideahan on se, että radalta pääsee pois kun puomit ovat laskeutuneet. Nuo läpät ja järeä puomi estävänevät sen varsin tehokkaasti?
Paljonkohan henkilökuntaa noiden läppävehkeiden puhtaana ja toimivina pitäminen vaatii? Hiekotussepeli ja lumi saattaisivat olla melkoinen haaste tässä maassa, jossa ihmistyövoiman käyttöä yritetään välttää.
kuva 08.04.2013 07:30 Kurt Ristniemi  
  Keravan nykyinen asemarakennus todellakin valmistui vasta vuonna 1878. Mutta se ei ollut Keravan ensimmäinen asemarakennus. Ensimmäinen oli vuonna 1863 muualta siirretty rakennus. Sekin siis tuli käyttöön vasta liikenteen jo alettua. Se sijaitsi nykyistä etelämpänä Puuvalossa, siinä missä maantie silloin ylitti radan. Sitä ennen paikalla oli vain Puuvalon laituri, jonka käyttöönottoaikaa en tiedä.
kuva 08.04.2013 07:23 Kurt Ristniemi  
  Tämähän on hauskaa. Hyvin viihdyttävää.
Petrin päähänpinttymä on tietenkin niin fiksoitunut, etteivät siihen mitkään tosiasiat pysty vaikuttamaan, joten ei kannata edes yrittää. Murheellista on kuitenkin se, ettei Petri vaivaudu lukemaan, mitä asiasta on jo todettu: puumotin mainitsin itse jo tuolla aiemmin, joten mitään uutta tietoa se ei keskusteluun enää tuo. Manittakoon kuitenkin että 'puumotti'-sanan periaate on ihan sama kuin sanojen 'puuvaunu', 'puutalo' tai vaikkapa 'puusohva'. Ts. puusta rakennettu vaunu, talo tai sohva. Puumotti oli siten moottorivaunu, joka (jonka kori) oli rakennettu nimenomaan puusta.
Haluaisinpa tietää, miten Petri selittää vaikkapa seuraavien sanojen synnyn: pot->potti, post->posti, bank->pankki, North State->Nortti, katt->katti. Telkkarin rikossarjoista me muut olemme saaneet jo moneen kertaan oppia että yksinkertaisin selitys on yleensä oikea selitys. Tavallisesti ei kannata keksiä monimutkaisia motiiveja tai yksittäisselityksiä, sillä perussääntö on niin pal vahva, että se voittaa. Näin on kielessäkin.
Ja todellakin; homonyymi-käsite taitaa Petrille olla tuntematon. Kumpikohan on siis sanut nimensä toiselta: kuusi kuuselta, vai kuusi kuudelta? Tai vuori vuorelta, vai vuori vuorilta?
Taidanpa sittenkin jatkaa tätä vaikka maailman tappiin. On tämä sen verran hauskaa.

Martinin pohdintaan todettakoon, että näin vanha ihminen todellakin hyvin muistaa ja tietää, miksi lättähattu-nimitys voitti VR:n sinikon.
kuva 07.04.2013 12:45 Kurt Ristniemi  
  Petri, kuten sanoin: suomenkielen normaalin käyttäytymisen mukaan.
Toistelemaan, inttämään ja jänkkäämään enempää en enää lähde. Olen viissenttiseni tähän asiaan jo tuonut.
kuva 07.04.2013 08:42 Kurt Ristniemi  
  Hups: ei tietenkään 'erisnimi', vaan 'nimisana', 'substantiivi'. - Kaikkea sitä...
kuva 07.04.2013 08:15 Kurt Ristniemi  
  Toden totta, kovin on eri määrä hopeakiillettä mainittu näissä kahdessa kirjassa. 'Pasilan konepaja' -kirjan teksti näkyy kuitenkin olevan kopioitu sanasta sanaan - tosin hieman modernisoiden - tuosta VR:n historiikista (s. 496), joten eroa on vaikea ymmärtää. Mahtaisiko sitä kenties selittää toisena lähteenä käytetty artikkeli Lönnqvist, L: Pasilan konepaja 50-vuotias, I-II, Rautatieliikenne n:o 2-3/1953?
Vai Lönnqvistin paska, tuota en ollut kuullutkaan. Pitäisiköhän tuosta johtaa VR:n henkilökunnan tuntoja lääkärinsä suhteen?
Hopeakiille taitaa todella olla jonkin sortin lyijyhilettä: http://coloriasto.blogspot.fi/2008/11/myrkyllisist-sein-papereista-kankaista.html kertoo "...lyijykiilteellä (-hopeakiille, lyijyliise) tahi muilla aineilla, joita tehdään lyijystä".

Muuten; Kattopaskakäsitellyn ja hiekoitetun katon kestoikä oli historiikin mukaan matkustajavaunussa jopa 40-50 vuotta. Siten anakronistisen ja törkeän näköisen bitumihuovan käyttöä ei ehkä pitäisi perustella ainakaan 30 vuoden käyttöiällä.
kuva 07.04.2013 07:41 Kurt Ristniemi  
  1900-luvun alulla (kai) taisi olla käytännössä sellainenkin sananselitystapa - kielitieteijät korjatkoot - että jos sana kuulosti samalta kuin joku toinen, niin uskottiin sanojen oleva vähintään serkkuja keskenään. Niinpä ties vaikka minkä sanskriitin tms. kielen sanojen uskottiin periytyvän suomenkielestä.
Tämä keskustelu on saanut samanlaisia piirteitä, joka tietenkin sai minut tuon muistamaan. Samaten alan epäillä, että käsite 'homonyymi' ei taida kaikille olla tuttu.
Jos moottorivaunun seinustalla luki 'Mot', niin en todellakaan osaa ihmetellä, jos ihmiset alkoivat kiutsua vaunua motiksi: "Ajettiin 'Mot'illa". Ihan suomenkielen normaalikäytännön mukaan tuosta tulee erisnimi 'motti'. Mikä muu siitä voisi tulla? 'Mot'ko?
kuva 06.04.2013 21:17 Kurt Ristniemi  
  Petri: epäilemättä. Juuri niin. Olet aivan oikeassa. - Mutta tämän motin kanssa sillä motilla ei ole mitään tekemistä. Ihan niinkuin sanalla kuusi (6) ei ole mitään tekemistä sanan kuusi (oi kuusipuu) kanssa.
kuva 06.04.2013 17:25 Kurt Ristniemi  
  Pitäisikö tuota Hannun kommenttia kommentoida vai ei? No, tarkoituksen kyllä ymmärtää hämmentävästä kielikuvasta huolimatta. Ja kaiketi sillä kameralla sittemmin on vielä voinut muitakin kuvia ottaa. :D
kuva 06.04.2013 17:13 Kurt Ristniemi  
  Minustakin keskustelu on outo, sillä muistan hyvin lapsuudestani motti-nimityksen. Ei sillä ollut minkäänlaista mielleyhtymää halkomottiin, vaan se selvästi tarkoitti moottorivaunua, 'Mot'tia, ihan niinkuin Eljas kuvan https://vaunut.org/kuva/77749 kommenteissa selittää. Äitini puhui usein myös 'puumotista', jolla tarkoitettiin nimenomaan puurakenteista moottorivaunua. - Motti-termin sotilaallisen merkityksen kehittymisestä ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Motti
kuva 06.04.2013 09:52 Kurt Ristniemi  
  Martin, tämän vaunun katto lie päällystetty jonkinlaisella bitumihuovalla, jonka saumat näkyvät turhan selvästi. Alkuperäinen saumaton katehan tehtiin laudoituksen päälle kiinnitetystä purjekankaasta ja kattopaskasivelyistä. Katopaskan resepti löytyy esim kuvan https://vaunut.org/kuva/74487 kommenteista.
kuva 06.04.2013 09:10 Kurt Ristniemi  
  Kas, enpä itse huomannutkaan, että askelmia puuttuu, vaikka motkotinkin katosta. Kun katsotaan kuvasarjan https://vaunut.org/sarja/1310 kuvia, niin huomataan, että Rautatiemuseolle siirrettäessä vaunusta puuttuivat kaikki askelmat.
Sitäkin voisi ihmetellä, miksi vaunussa on valokaasusäiliöt alustan alla, mutta ei kaasujohtoija katolla (tsekkasin katon toisesta kuvasta).
Mutta silti olen edelleen sitä mieltä, että sympaattinen vaunu.
kuva 06.04.2013 08:55 Kurt Ristniemi  
  Mikäli postivaunukokemuksista voidaan mitään päätellä, niin ainakin kesällä soraradoilla pölyn määrä on ollut melkoinen. Eiköhän kuiva pakkaslumi käyttäytyne samalla tavoin.
Kuten olen aiemminkin todennut ( https://vaunut.org/kuva/30917 ), en oikein osaa pitää tätä G-vaununa. Tuollaiset säleiköt olen nähnyt vain Gaa-huvihevosvaunun kuvassa.
kuva 05.04.2013 16:41 Kurt Ristniemi  
  Mutta milloinkas nämä Ek-vaunut oikein saivat tuon Ek-litteran? VR-historiikin mukaan kun ne rakennettaessa saivat litteran E.
kuva 05.04.2013 14:15 Kurt Ristniemi  
  Toki kiskoilla; "kiskoilla on aina kesäkeli".
kuva 05.04.2013 08:56 Kurt Ristniemi  
  Joopa joo, Martin. Kuvan https://vaunut.org/kuva/81651 kommenteissa kirjoitit "Ottamiesi kuvien, Kurt, raiteella seisoi kaksi tai kolme Gb:tä ennenkuin aluetta alettiin valmistella VR:n 150 -vuotisbileitä varten. Niidenkin kohtalo olisi kiinnostava."
Oletin kommentin olevan ikäänkuin pyyntö saada selkoa niiden Gb-vaunujen tilanteesta. Hyväuskoinen tarkoitukseni oli vastata tuohon olettamaani pyyntöön tällä kuvalla. Pahoittelen, jos ymmärsin kommentin tarkoituksen väärin ja suotta toin näytille tämän kuvan.
kuva 04.04.2013 07:50 Kurt Ristniemi  
  Martin, muistelit tuossa yllä, että tällä raiteella olisi aiemmin seissyt Gb-vaunuja. Nykyisin niitä seisoskelee makasiinin takana, Hangon aseman raiteella. Ks. esim. https://vaunut.org/kuva/81770
kuva 03.04.2013 09:53 Kurt Ristniemi  
  Kyllä tosiaan näkyy olevan niin, että tavaravaunujen vihreä on aikojen saatossa muuttunut. SVR 1862-1912, s. 420 kertoo seuraavaa:



"Tavaravaunut maalataan seuraavasti:

- Umpinaiset tavaravaunut: ulkoa tummanvihreä, sisältä vaaleanharmaa ja ruskea lattia.

- Avoimet tavaravaunut: vihreä, tervattu lattia.

- Sepelivaunut tervataan puutervalla.

- Lämmin- ja kylmävaunut: ulkoa valkoinen, sisältä vaaleanharmaa.

- Säiliövaunut: harmaa.



Kaikkien vaunujen alusta: musta."



Tuolloin ennenvanhaan hyvään aikaan umpinaiset tavaravaunut olivat siis tummanvihreitä, mutta avonaiset vain vihreitä. Kunnioitettavan korkeasta iästäni huolimatta en toki muista nähneeni noin vanhoja tavaravaunuja, mutta ne jotka muistan, ovat todellakin jättäneet muistijäljen tummanvihreästä. Niinkuin tuossa aiemmin jo kerroin.

Eiköhän jostakin vielä löydy 1960-luvun maalausohjeetikin. Niissä sitten voitaneen ollakin jo lähempänä mustaa.
kuva 03.04.2013 09:37 Kurt Ristniemi  
  Matti: Ei kai sentään enää nykyaikana? Puhelimen kello ottaa aikansa operaattorin palvelimelta, joka tuntuu olevan ajassa. Herätyskello, jos sellainen on, voi ottaa aikansa atomikellolta. Rannekelloni käy varsin tarkaan, eikä tarvitse tarkistusta kuin muutaman kuukauden välein, vaikka jo vanha onkin.
Ja muutama sekunti ei junaa odotellessa merkinne tuon taivaallista. Muutama minuutti sen sijaan voi jo merkitäkin. Puhumattakaan nyt sitten vaikka kahden tunnin heitosta kellon näytössä. Paitsi että sen kai sentään kuka hyvänsä tajunnee ehdottomasti vääräksi ajaksi eikä sen perusteella oleta olevansa laiturilla aivan väärään aikaan, tai ala epäillä oman kellonsa näyttöä. Tai omaa ajantajuaan.
kuva 02.04.2013 21:11 Kurt Ristniemi  
  No, nuo laiturinäyttöjen kellothan kyllä saattavat näyttää ihan mitä sattuu. Kyse ei ole sekunneista eikä minuuteista, vaan jopa tunneista.
Kuten jo totesin, Tikkurilassa saapuvan Tolstoin tietoja ei näy edes monitoreissa. Siinä on satunnainen vastaanottaja ihmeissään, jotta mille laituriille itsensä tällää, jotta löytää vastaanotettavansa. Jotta kyllä tiedon tarve olemassa on.
kuva 02.04.2013 10:53 Kurt Ristniemi  
  No kas kun tässä sillalla on yhdistetty kaksi raidetta :D Vrt. https://vaunut.org/kuva/81741
kuva 02.04.2013 10:44 Kurt Ristniemi  
  Tuo taaempi kello on samassa ajassa kuin kameran kello (paitsi että kameran kello heittää tunnilla, kun ei ollut kesäajassa). Monasti on niin, että samallakin laiturilla olevat eri raiteiden laiturinäyttöjen kellot saattavat näyttää vallan erilaisia aikoja. Ja tavallisesti sekuntiviisarit jurottavat paikoillaan. Mitähän hyötyä tuommoisista kelloista oikein on? Miksei tuossa Mitronissa voisi olla digitaalinen kello?
Niinhän se on, että liikennesuunnittelijat ovat suunnitelleet niin, että pohjoisesta tulevat pitkämatkalaiset pysähtyvät Tikkurilassa raiteella 1. Mutta mistä ihmeestä sen voi tietää satunnainen matkailija, kun tietoa ei missään kerrota?
kuva 02.04.2013 10:19 Kurt Ristniemi  
  Ziggy, sanopas se! Minä olen näiden nykyvaunujen suhteen ihan hukassa, kun olen parastaikaa suunnannut kiinnostukseni oikeastaan vain autonomian ajan vaunukalustoon. Tuon Eds-tunnuksenkin löysin vaunulle vain suurella vaivalla netistä penkomalla. En nimittäin ehtinyt katsoa vaunun kyljestä, kun hoksasin koko vaunun vasta kun juna jo kiihdytteli Helsingin suuntaan. - Vaihdan kuvatekstin siis sovinnolla Edfs:ksi. Kiitos.
kuva 01.04.2013 15:22 Kurt Ristniemi  
  Huvihevosvaunun Gaa näköisenä pitämäni vaunu on Rautatiemuseossa kauniisti entistettynä ja nimikkeellä 'Yleisvaunu G nro 4033'.
kuva 01.04.2013 10:41 Kurt Ristniemi  
  Mikä muuten onkaan littera BX, joka näkyy luettelossa olevan erilaisina versioina? Eivätkös B ja X ole toisensa poissulkevat?
Tämän vaunun littera tuonnumeroisena oli kuitenkin XG, joka käy hyvin ilmi kuvasta http://kaupunginosat.net/oulunkyla/kaupunkipolku/verajamaki/MAX/18_tavaravaunu.JPG joka on sivulla http://kaupunginosat.net/oulunkyla/kaupunkipolku/verajamaki/slides/Verajamaki_kuvat_18_rautatieaiheet.htm
kuva 01.04.2013 10:05 Kurt Ristniemi  
  Korjataanpa heti, ennen kuin toiset ehtivät; Kartta kuvannee tilannetta 1870-luvulla, vaikka onkin korjattu vuonna 1886.
kuva 01.04.2013 10:02 Kurt Ristniemi  
  Sekä Rautatientorin että Kaivokadun yli rata lie jatkunut vain joskus 1880-luvulla, jos tähän karttaan on uskomista: https://vaunut.org/kuva/80845 Kartassa näkyvät nuo molemmat mainitut raiteet.
Ja näkyy kartassa syy siihenkin, miksi nollapiste on nykyisellä Kaivokadulla: Vanha rautatieasema raiteineen kun oli mittansa verran etelämpänä kuin nykyinen.
kuva 01.04.2013 09:11 Kurt Ristniemi  
  Vuonna 1918 Gd-vaunun littera saattoi hyvinkin olla jo Gd, alkuperäisen Gb:n sijaan. Mutta vaunun merkinnät olisivat toki olleet ihan toisenlaiset kuin nämä 1960-lukulaiset.
Tunnisteisiin voisi lisätä 'Puukori, E, 857', 'Tavaravaunut, G, 4033' ja Gd:lle numeron 38965.
Tuo G-vaunu näyttää kyllä minun silmiini kovasti huvihevosvaunulta Gaa, johon on vaihdettu liukuovet.
kuva 01.04.2013 08:33 Kurt Ristniemi  
  Kiitos, Mika. Kyllä sitä ihminen voi olla sokea: Tuo liikennepaikkahaku on aina ollut siinä vasemmalla, mutta koskaan en ole vilkaissut, mitä siellä oikein on. Nyt katsoin, ja ilahduin.
kuva 31.03.2013 12:06 Kurt Ristniemi  
  Olisikohan hyvinkin niin, että tavaravaununvihreän sävyä olisi ajan saatossa muutettu kovasti mustan suuntaan?
Sain 1950-luvulla poikasena joululahjaksi Trix Express -ovaaliradan. Kun rahaa ei ollut lisävaunujen ostoon, rakentelin siihen tulikikkuaskin viilusta, tulitikuista, pahvista yms. pari rujoa pyörätöntä vaunua radan sivulla seisoskelemaan ja maisema-arvoa kasvattamaan. Vaunut maalasin tummanvihreiksi, sillä siihen aikaan näkemäni oikeat tavaravaunut olivat mielestäni tummanvihreitä.
Tuolta ajalta siis periytyy tämä taipumukseni ihmetellä keksutelua mustista tavaravaunuista.
kuva 30.03.2013 22:15 Kurt Ristniemi  
  En suinkaan käyttänyt pensseliä ja maaliämpäriä, vaan maaliruiskua, ihan niinkuin ne graffiti'taiteilijatkin' ennen minua.
Minä tosin spreijasin digitaalista kuvaa enkä itse fyysistä vaunua. Elämä kun lisääntyvästi siirtyy aina vaan virtuaalisemmaksi.
kuva 30.03.2013 18:27 Kurt Ristniemi  
  Kiitos tiedosta, Jaakko. Korjasin kuvasarjan tekstin.
kuva 30.03.2013 16:13 Kurt Ristniemi  
  Minua taas on totta puhuen aina hämmästyttänyt tuo puhe tavaravaunujen mustasta väristä. Itse olen aina mieltänyt vaunut tavaravaununvihreiksi. Enkä sitten sen kummemmin käynyt tarkastelemaan vaikuttiko väri tuolla rautatieluonnossa lainkaan vihreältä vai pikemminkin mustalta.
kuva 30.03.2013 16:07 Kurt Ristniemi  
  Martin, ei siinä raiteella ainakaan nyt seissyt Gb-vaunuja. Vain kolme Gbk:ta ja yksi Not. Ja kesällä näkyy seisseen vain kaksi Gbk:ta. Katsopa tarkemmat tiedot tämän kuvan kuvasarjasta ja sen muista kuvista. Mutta ehkäpä joku toinen osaa kertoa, mitä raiteella oli ennen viime kesän juhlavalmisteluja. - Sitä en tällä kertaa käynyt katsomassa, mitä makasiinin takana nyt on. Siellähän on melkoinen letka vaunuja. Nämä vaunut ovat siis makasiinin Hyvinkään keskustan puoleisessa päädyssä.
kuva 30.03.2013 14:53 Kurt Ristniemi  
  Ei tuo tavaravaunu minunkaan silmään Gdk:lta vaikuta. Tarjoaisin tilalle Gbk:ta.
kuva 30.03.2013 14:41 Kurt Ristniemi  
  Vaunun entisöintiaikakauden merkintätapaan sopisi hyvin myös katonkorjausvuosi '-12', merkittynä oven ja vasemman puoleisen tuuletusluukun välin keskelle toiseksi ylimpään lautaan.
kuva 30.03.2013 14:12 Kurt Ristniemi  
  VR:n oppi- ja käsikirja 'Tavaraliikenne II, Vaunukuormaliikenne' vuodelta 1959 antaakin mukavasti selvitystä sekä paperin että puutavaran kuljettamisesta Gb-vaunuissa:

"Paperin kuljetusta varten oli varemmin eroitettu sarja Gb-vaunuja sarjamerkinnällä Gbr ja Gbp, jotka oli varustettu erikoisella katolla, jotta paperin kastuminen olisi voitu estää. Myöhemmin on kaikkien Gb vaunujen katot uusittu samanlaisiksi, joten edellämainituilla sarjamerkinnöillä ei ole enää mitään merkitystä. Ne poistetaankin sitä mukaa, kuin vaunut käyvät koinepiajoissa.

Gb vaunuja ei ole kuitenkaan syytä käyttää puutavaran kuljetukseen ellei se ole välttämätöntä. Nimenomaan voivat vaunua vahingoittaa tuoreet, pitkät kaivos- ja paperipuut, joita vaunuun pinottaessa ne lyövät vaunun päätyyn tai vaunun saadessa töytäyksen, pinot siirtyvät voimakkaasti vaunun päätyä vastaan, jolloin päätylaudoitus vaurioituu tai kattorakennelma saa repeämiä. Ymmärrettävää on, että pitkämatkaisia tyhjänä kuljetuksia välttääkseen on näitäkin vaunuja puutavaralle annettava, mutta niitä on pyrittävä sijoittamaan halkojen ja 1 m pituisten kuivien paperipuiden kuljetukseen, jotka eivät voi aiheuttaa niin suuria vaurioita kuin painavat tuoreet puut. Gb vaunu on tarkoitettu kaiken kappaletavaranluontoisen tavaran kuljetukseen, josta syystä vaunuston kunnosta ja puhtaudesta on erityisesti huolehdittava. Puutavaran käsittelyn koneellistuessa vaaditaankin sen kuljetukseen jo yleensä avovaunuja."

Minkähänlainen se "erikoinen katto" mahtoi olla?
kuva 30.03.2013 12:17 Kurt Ristniemi  
  Jos ihan tarkkoja ollaan, niin eikös Gbkk:n edeltäjä ollut pikemminkin Gbk kuin Gb?
Nimittäin Gbk-vaunuja valmistettiin vuosina 1965 - 1970 ja Gbkk-vaunuja vuosina 1970 - 1971. Gbkk:ssa oli Gbk:ta tehokkaammat jarrut ja se oli tarkoitettu kiitotavarajunien 100-120 km/t nopeuksiin.
kuva 30.03.2013 12:00 Kurt Ristniemi  
  Ja vielä, varmemmaksi vakuudeksi vaunun A 38 alkuperästä: Rautatiemuseossa on vaunusta valokuva, jonka takana teksti "D 242 muutettuna I lk:n vaunuksi filmausta varten".
kuva 30.03.2013 10:15 Kurt Ristniemi  
  Valkotasapainon säätämällä tästä saisi ihan laatuunkäyvän tyyppikuvan.
kuva 30.03.2013 09:38 Kurt Ristniemi  
  Jopas panee teletötterö raiteen mutkalle! Jos oikeasti tuolta näyttävän raiteen rakentaisi pienoisrautatieradalleen, niin jopa asioista tietävät tuhauttelisivat nenäänsä. Onneksi raide ei kuitenkaan oikeasti ole olenkaan tuollainen matkustajia puolelta toiselle heittelevä aaltomutkashikaani.
Mutta kuva on kerrassaan mainio. Ja täynnään mielenkiintosia yksityiskohtia.
kuva 30.03.2013 08:18 Kurt Ristniemi  
  Gbk-vaunujen oven vasemman alareunan tuntumassa, työntökahvojen lähellä on keltainen teksti: "Varo sormiasi / Työnnä vain kahvasta". Lieköhän varoitus ollut mallisarjassa alusta asti, vai tullut vasta tapaturmien jälkeen?
kuva 29.03.2013 18:58 Kurt Ristniemi  
  Sama vaunu on kuvassa https://vaunut.org/kuva/41798 Siinä vaunun numeroksi on mainittu 793. Numeroa tosin ei itse kuvassa nay.
kuva 29.03.2013 17:39 Kurt Ristniemi  
  Paintillä saa kyllä tehdyksi ihan siistiäkin töhrynpoistoa. Ks. esim. https://vaunut.org/kuva/81652 Kuvasta on poistettu kaksi hyvin suurta graffititöhryä. Työkaluna maaliruisku.
Töhryt ulottuivat seinän alareunasta ikkunoiden alareunaan ja sijoittuivat kummankin telin kohdalle.
kuva 28.03.2013 20:04 Kurt Ristniemi  
  Niin todellakin: Tällä uudella syrjäisellä paikallaan vaunu on saanut seinäänsä ison graffititöhryn kummankin telinsä kohdalle. Vanhemmissa kuvissa töhryjä ei näy olevan.
kuva 28.03.2013 19:56 Kurt Ristniemi  
  Vai 3045? Maalivauriot näyttävät samoilta. Ks. https://vaunut.org/kuva/227
kuva 28.03.2013 19:30 Kurt Ristniemi  
  Ja kaksinajon kaapelien luukkukin näkyy oikein selvästi. (vrt. https://vaunut.org/kuva/68091 ) Ikkunoiden väliset tuuletusräppänät sen sijaan ei.
<<   >>