Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.03.2013 19:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja kaksinajon kaapelien luukkukin näkyy oikein selvästi. (vrt. https://vaunut.org/kuva/68091 ) Ikkunoiden väliset tuuletusräppänät sen sijaan ei. | ||||
|
28.03.2013 19:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikö tuo lentävä näytä hiukan kapea- ja pitkäsiipiseltä Cessnaksi? | ||||
|
28.03.2013 19:10 | Kurt Ristniemi | ||
| MGO V 16 BSHR -moottori, arvaan. Ja sellainen kuului alunperin Sv 12 ja Sr 12 -vetureihin. Nykyisin siis Dv12. | ||||
|
28.03.2013 18:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun Google-auto guuglasi nämä, jonossa olikin vain kaksi vasemmanpuolimmaista vaunua: http://goo.gl/maps/FK2la Tämä kommentti pitää kutinsa tietenkin vain siihen asti, kunnes auto hurahtaa taas ohi kameroineen. |
||||
|
28.03.2013 15:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Tänään tämä hurahti punaisine luukkuineen Hyvinkään ohi kohti etelää himpun ennen yhtätoista. | ||||
|
28.03.2013 07:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Tunnisteissa nyt Dv15, po. Dr15. | ||||
|
27.03.2013 18:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Just a perfect WHAT? | ||||
|
26.03.2013 16:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Palataanpa vielä vaunuun nro 38. Vuoden 1885 vaunuluettelon mukaan vaunu nro 38 oli litteraltaan C, eli se oli yhdistetty I ja II lk:n matkustajavaunu. Vaunun oli vuonna 1870 luettelon mukaan valmistanut 'Act. Gesellsch. Berlin' (= Pflug), ja siinä oli 3 akselia, puukori, puu- ja rauta-alusta, kynttilävalaistus ja kamiinalämmitys. Vuoden 1906 luettelossa numeroa ei lainkaan ole, mutta se olisi Litt. B:n (I lk) numeroavaruudessa ja olisi tn. 2- tai 3-akselinen. Kuten jo aiemmin on todettu, tämä vaunu on kuitenkin alunperin jotakin ihan muuta, eli ilmeisestikin VR:n Helsingin konepajan vuonna 1896 rakentama Litt. D (II lk) nro 242. Ja sellaiseksi se palautettiin vuonna 1987(?), jolloin se sai takaisin sille kuuluvan II lk:n vihreän värinsä. Näin tietää kertoa JUNAT-lehti nro 4/1987. Pitäisikin käydä Rautatiemuseossa tsekkaamassa alustan valmistajakilpi. |
||||
|
26.03.2013 09:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Wikipedia antaa sanalle 'pendeltåg' aika mielenkiintoisen kuvauksen: http://sv.wikipedia.org/wiki/Pendelt%C3%A5g Pohdiskelin nimittäin sitä, olisiko pendelijunalle tyypillistä ohjaamo junan molemmissa päissä, jotta junan suunnanvaihto kävisi näpsäkästi. Tuo Wikipedia-artikkeli ei kuitenkaan anna kysymykseen vastausta. Mielenkiintosta on myös se, että englanninkieliseksi vastineeksi tarjotaan mm. 'commuter train'ia, joka tarkasti ottaen tarkoittaa kuitenkin pendelöijäjunaa, ei pendelijunaa. |
||||
|
|
26.03.2013 09:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Pendelöintihän on sitä, että joku heilahtelee systeemaattisesti kahden pisteen välillä. Esim. työtätekevät ja raskautetut ihmiset penedelöivät kodin ja työpaikan väliä: aamulla toihin, illalla kotiin jne. Jos menevät systemaattisesti junalla, se juna on sitten saksaksi 'Pendlerzug', 'pendelöijäjuna'. Jos itse juna pendelöi jollakin välillä, se on sitten pendelijuna, 'Pendelzug'. Nimensä mukaisesti Pendolinojen (pikku heiluri) tulisi siten ajella yhtä ja samaa reittiä edestakaisin. Ja niin kai ne mahtavat tehdäkin? |
||||
|
26.03.2013 09:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisko siis kyse kärrynpyöräefektistä, eli oikeammin stroboskooppiefektistä? Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Wagon-wheel_effect Länkkäreistähän on tuttu se ilmiö, että liikkuvan kärryn pyörät näyttävät välillä pyörivän taaksepäin, vaikka kärryt kulkevatkin eteenpäin. Efekti syntyy siitä, että elokuva koostuu peräkkäisistä still-kuvista, ja kun kärrynpyörän pyörintänopeus sattuu siten, että joku pyöränpuola sattuu peräkkäisissä kuvissa aina hieman edellistä taaemmas, pyörä näyttää tietenkin pyörivän taaksepäin. Vähän paremmissa levareissa stroboskooppiefektiä käytettiin levylautasen pyörimisnopeuden säätämiseen. Lautasen reunassa oli mustia ja vaaleita ruutuja, jotka hehkulampun 50 Hz taajuudella tuikkivassa valossa näyttivät pysyvän paikoillaan, kun lautasen pyörimisnopeus oli oikea. Vanha äitini ei selityksistä huolimatta ymmärrä, miksi länkkäreissä kärrynpyörät pyörivät talkaperin. :( |
||||
|
25.03.2013 07:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuommonen suntispuku meilläkin oli vuonna 1972. Mutta että ilman lakkia... | ||||
|
25.03.2013 07:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Tottahan kuvassa on mitä hienoin 'neuvostosää'. Ja tottahan myöhemmin päivällä on voinut olla vaikka kuinka nätti päivä, mutta ei se kuvan säätä mihinkään muuta. Ja mitä aurinkoon tulee, niin kuvaa otettaessa se on ollut taivaalla valaisemassa ja lämmittämässä jo kaksi tuntia, jos nimittäin onnistuin käyttämään oikein sivun http://www.kemi.fi/kk021498/aurinko.html laskuria. | ||||
|
23.03.2013 09:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Postileima on peilikuva siksi, että muste on vuosikymmenten saatossa tihkunut kortin läpi. Ilmiö on tavallinen vanhoissa korteissa. Vaunun kyljessä oleva numero 2 on vaunun numero, ei linjan. |
||||
|
22.03.2013 17:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitä sitä ihmettelemään ja/tai spekuloimaan, kun voi ottaa selvää: Kysyin kulmaikkunattomuudesta Transtechilta, ja näin vastatsi myyntijohtaja: "Kyllä kulmaikkunattomuus johtuu vaunun tukirakenteista. Keula on suunniteltu paitsi aerodynaamiseksi myös huomioiden törmäykset mm. hirvieläinten kanssa että vakavat liikenneonnettomuudet. Ikkunakulmassa sijaitsevat vankat teräksiset tukipalkistot, jotka suojaavat ohjaamoa mahdollisessa törmäystilanteessa." Pitäähän junan nokalla työnnettävän ohjausvaunun toki olla vankempi kuin tavallinen vaunu. |
||||
|
21.03.2013 10:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Se 'toinen kuva' on https://vaunut.org/kuva/81540 | ||||
|
15.03.2013 07:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Veljekset Nobel sai vuonna 1881 Senaatilta ensimmäisen lisenssinsä kuljettaa öljyä omissa vaunuissa Suomen valtionrautateillä. Rautatiehallituksen kiertokirje 3064, 23.11.1881 kertoo: "Medels resolution af den 3 Juni 1880 har Kejserliga Senaten tillåtit Bröderne Nobel att under sex års tid, räknadt från den dag bolaget anmäler att det ernar börja transporten, med egna för ändamålet inrättade vagnar å finska statsjernvägarna transportera petroleum (kerosin) ifrån bolagets lysoljefabrik i Baku, emot den för gods af femte klassen Litt. A. uti trafiktaxan för statsjernvägarne i Finland af den 7 Oktober 1875 faststälda fraktsats, hvarjämte de toma vagnarne tillåtas utan ersättning återgå till S:t Petersburg; hvilket samt att bolaget anmält sig ifrån och med ingången af nyssvikne September monad erna vidtaga med samma transport, alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas. Helsingfors, af Jernvägsstyrelsen, den 23 November 1881." |
||||
|
|
15.03.2013 07:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Jossakin komentissa tai keskustelussa oli linkki johonkin digitoituun vanhaan venäläiseen vaunukuvastoon. En enää onnistu löytämään sitä linkkiä. Tietääkö kukaan? | ||||
|
14.03.2013 19:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Hear hear! | ||||
|
14.03.2013 18:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Tai siis 'muchas gracias'. | ||||
|
13.03.2013 07:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Autonomian ajan kauttakulkuliikenne oli juuri sitä, että vaunu lastattiin satamassa, tulli plommasi vaunun ja vaunu kuskattiin avaamattomana Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan läpi Venäjän keisarikuntaan. Tai päinvastoin. | ||||
|
11.03.2013 14:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikähän lie tosiaan Valtionrautateiden mielestä ollut pieneläin? Yliopistollinen eläinsairaala näkyy jakavan potilaansa kolmeen ryhmään: pieneläimet, hevoset, tuotantoeläimet. Pieneläimillä tarkoittavat lemmikkejä. Mutta eläinsaaralalla taitaa olla eri jaottelu. | ||||
|
|
11.03.2013 13:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Vai et silleen! Ja minä kun luulin hyvinkin muistavani 1950-luvun Akkarit. Vaan en kyllä muista noita kalkkunoita edes nyt muistutettunakaan. Mutta hyvä, että minullekin selvisi mistä on kyse. | ||||
|
|
11.03.2013 11:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Hmmm. En ymmärrä: Aku Ankka (Donald Duck) ei ole kalkkuna, vaan ankka, eikä se ole Carl Barksin luomus. Muilta osinhan tuo "Tai kalkkunoita"-virke taitaa sitten ollakin ihan kunnosssa. Minkähän näköinen tällainen pieneläinvaunu mahtoi olla sisältä? Onkohan missään kuvaa? |
||||
|
|
11.03.2013 10:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä läpikulkutavara taitaa olla ihan sama käsite kuin kauttakulkutavara. Tuossa teoksessa 'Kuvia liikkuvasta kalustosta Joulukun 31 p. 1911' vaunut on nimittäin nimetty 'Läpikulkutavaraa varten - Transitovagnar'. Ja transitovagnarhan taitavat olla justiinsa kauttakulkutavaravaunuja. | ||||
|
11.03.2013 10:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Voi kuinka kaipaankaan välimerkkejä. Piti lukea kuvatekstin alku pariin eri kertaan, ennen kuin asiakokonaisuudet erottautuivat. | ||||
|
11.03.2013 10:31 | Kurt Ristniemi | ||
| 150 vuotisen perinteen iskostumia ei ihmismielestä hetkessä liuotella tiehensä. En myöskään huomaa tässä kuvassa minkäänlaista viitettä siihen, että asiakkaan tulisi kääntyä kummastuksineen Liikenneviraston puoleen. Ja kun VR tekee kaikkensa, ettei kilpailua rataverkolle pääse syntymään, ei asiakas kovin helposti hahmota, että liikenneoperaattori ja radanpitäjä voivat ihan oikeasti olla eri organisaatiot. Kuinka paljon helpompaa se olisikaan, jos yhteisellä rataverkolla vilistäisi eri toimijoiden junia. Silloin ei tulisi enää mieleen syyttää kaikesta yksinomaan VR:ää. | ||||
|
|
10.03.2013 17:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyseessä on läpikulkutavaralle tarkoitettu läpikuljettavissa oleva tavaravaunu. | ||||
|
|
10.03.2013 11:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Tapion kysymyksiin sen verran, että jarrukoppi taitaa kuulua umpivaunuun. Siitä kun näyttäisi tännepäin näkyvän suora seinä, ja kun kopit ymmärtääkseni olivat vaunun vasemmassa reunassa silloin kun eivät olleet keskellä. Avovaunuista en uskalla pahemmin arvailla muuta kuin että näyttävät olevan keskenään eri mallia. | ||||
|
|
10.03.2013 10:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset, Petri, läpikulkutavaravaunun tunnistamisesta. Täytynee myöntää oma laiskuus, sillä olisin toki voinut selata vaunukuvaston itsekin. Laiskuus taisi nyt vain ottaa miehestä voiton. Mukava yllätys toki, että vain neljän vaunun sarjasta yksi vaunu on päätynyt valokuvaan näinkin selvästi. Kuvasta ei kuitenkaan näy, että vaunumallissa oli myös päätyovet. |
||||
|
09.03.2013 08:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Keisarillisen venäläisen sotaväen saunan ja saunapolun - sekä kasarmien - sijainti näkyy Sinettiarkiston karttarekisterin kartassa http://137.163.136.28/HELKA/materiaali/KARTTA_MAT/0985_865_552_1-1.pdf | ||||
|
08.03.2013 22:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Joni tuolla ylempänä ihmettelee Shellin bensa-aseman kohdalla olevaa sotilaslaituria. Kyllä se sellainen on. Ks. https://vaunut.org/kuva/78500 Lähtevän tavaran makasiinin oikealle puolelle jäävä tavaran vastaanoton alue on nähtävissä kuvassa https://vaunut.org/kuva/81262 |
||||
|
08.03.2013 22:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä on todellakin eteläisempi makasiini, kuten tuolla ylempänä itse asiassa jo totesinkin. Ts. Jonin linkkaaman kuvan oikeanpuoleinen rakennus. Jonin kuvassa tätä tavaran vastaanottoaluetta ei lainkaan näy. | ||||
|
|
08.03.2013 17:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuollahan tuo 'transport av farligt gods' määritetään: http://www.transportstyrelsen.se/Jarnvag/Sakerhetstillsyn/Transport-av-farligt-gods/ Kuvan oton aikaan määräykset taisivat kotomaassa olla toisenlaiset, mutta määräyksiä toki oli. | ||||
|
|
08.03.2013 13:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Mahdollisten pienoismallinrakentajien tiedoksi saatettakoon, että makasiinin päädyn koko teksti oli 'TAVARAN VASTAANOTTO | EMOTTAGNING AF GODS' ja enempi vasemmalla olevan makasiinin päädyn vastaavasti 'TAVARAN ULOSANTO | UTGIFNING AF GODS'. | ||||
|
07.03.2013 18:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloinkas nuo kirkon ikkunat vaihdettiinkaan suorakulmaisiin? Löysin valokuvan, jossa on veturi Nro 4 Pasilan konepajalla remontissa ilmeisesti joskus 1900-luvun alussa. Kuvassa veturilla on suorakulmaiset ikkunat. Nimethän jäivät pois jo vuonna 1868. | ||||
|
01.03.2013 14:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo Jukka Joutsin Imatra-sivun kuva on myös täällä vorgissa, isompana: https://vaunut.org/kuva/72581 Olen havainnut Jukka Joutsin voivan lainata kuvan esim. täältä vorgista ilmoittamatta lähdettä. Näin jos vorgissa on manittu kuvan alkuperäinen lähde, jonka Jukka sitten ilmoittaa omaksi lähteekseen. Oikean lähteen paljastaa kuitenkin vorgilainen musta kehys (ja vorgilaisen tekemät kuvanparannukset). |
||||
|
01.03.2013 12:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Muistin väärin: Ns. järki on valmis vasta n. 25-vuotiaalla. Ks. esim. http://www.hhs.gov/opa/familylife/tech_assistance/etraining/adolescent_brain/Development/prefrontal_cortex/ Ilmankos 'Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä / kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on." Suomessahan ennen vanhaan hyvään aikaan mieheksi katsottiin vasta kolmekymppinen. |
||||
|
|
01.03.2013 08:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Jo vain Leevi. Mutta muista, että maalaan myös lattian ja katon. Sekä huonekalut. Ja oman haluni mukaisilla väreillä ja kuvioilla. Enkä takaa, että siitä tulisi siisti. Enkä sitä, että pitäisit sitä taiteena. Pelkäänpä, että siinä kävisi hyvinkin päinvastoin. Edelleen olen sitä mieltä, että nämä elävöittävät taiteilijat ovat oman erinomaisuuteensa lumoissa olevia yli-ihmisiä, joilta tyystin puuttuu kyky empatiaan. Taiteilijoiden ikäjakauma kun puhunee vankasti puolestaan. Sanotaanhan, että harkitseva järki astuu mukaan vasta parikymppisenä. Jos sitten silloinkaan. |
||||
|
|
01.03.2013 07:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Seurassa näkyy viime joulukuun lopulla olleen artikkeli Hitlerin vierailusta, lähinnä siihen liittyvästä tulolennosta: http://seura.fi/sota/sotahistoria-sota/hitlerin-sokkolento-suomeen/ Jutun mukaan Focke-Wulf 200 Condorin vasemman laskutelineen jarrut olivat reistailleet jo lähdössä. Immolaan laskeuduttaessa paloivat jarrurummun rasvat, ei rengas. Immolan kentän ilmatorjunnasta oli huolehdittu tuomalla Tampereelta rautateitse kaksi raskasta ilmatorjuntapatteria vierailun ajaksi. |
||||
|
|
28.02.2013 22:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitäs jos kipaisisin rautakaupasta hakemaan kassillisen spray-purkkeja ja tulisin salaa elävöittämään olohuonettanne maalamaalla sen seinät, lattian, katon ja huonekalut täyteen juvenaalilla maulla valikoituja sterotyyppisiä pläjäyksiä? Vastuun tylyistä tekosistani harkitsisin kantavani nostamalla kauluksen pystyyn ja vetämällä pipon silmille ja juoksemalla karkuun, jos joku tuntuisi yllättäen olevan tulossa paikalle. Sopiiko näin? Ai niin: sopii tietenkin. Sehän on taidetta ja elävöittää muuten niin ankean olohuoneenne identiteettiä. Jou. | ||||
|
|
28.02.2013 18:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Minä en oikein käsitä tätä 'sopimis'-kysymystä. Jos joku maalaa toisen omaisuuteen lupaa kysymättä, niin vähintäänkin sopimatontahan se on. Piittaamatonta, itsekästä, omavaltaista, loukkaavaa ja ties vaikka mitä. Vehkeet pois ja linnaan. | ||||
|
Kuvasarja: Veolia 7160 Malmö C - Tukholma C |
27.02.2013 14:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä junahan vaikuttaa junalta. Mutta minä olenkin eläkeläinen ja siten varmaan ajasta pahasti jälkeen jäänyt. Kuitenkin minusta näyttää siltä, että tässä junassa matkustaminen voisi olla viihtyisää eikä pelkkää perille pääsemisen odottamista. | ||||
|
27.02.2013 14:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Asiallisesti kiinnitetty asiallisen kokoinen ja asiallisesti näkyvällä värillä painettu asiallinen 'ei käytössä'-lappu. Suomalaisvirkaveljet/sisaret näkyvät lätkivän pieniä repsottavia lappusiaan vessan oveen tavalla, jonka hahmottaa lähinnä nuorison ilkivaltaiseksi lappuliimailuksi. Eräänkin kerran eräs vierastaustainen nuorimies veti, kiskoi ja rynkytti Sm5:n vessan ovea hyvinkin toistakymmentä sekuntia, vaikka ovea koristi kaksikin ihan väärään paikkaan vinksin vonksin läimästyä lappusta. Laput kun eivät olleet lähelläkään vessaan pyrkivän katseen suuntaa, eli siis oven kahvaa. Minultakin, jolla sentään ei ollut mitään muuta tekemistä kuin tilanteen rauhallinen tarkkailu ja havainnointi, vei hyvän tovin ennen kuin äkkäsin ne lappuset siinä vessan ovessa. Tämmöisiä havaintopsykologisia juttuja ei varmaankaan liiemmälti muisteta junahenkilöstön koulutuksessa. |
||||
|
26.02.2013 14:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Se siivekäs hoitaa vesiliikenteenkin osuuden, amfibio kun on. | ||||
|
|
26.02.2013 12:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Perspektiivi, hmmm.... Itse arvelisin syypääksi teleobjektiivia. Mutta perspektiivistähän silloinkin tavallaan on kyse. | ||||
|
25.02.2013 20:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Pahimmillaan se kuulutus oli "pysähtyy kaikki liikennepaikat". | ||||
|
25.02.2013 07:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Muistanpa itsekin kerran pelänneeni kuumaa höyrykylpyä Helsingin asemalla laiturin pohjoispäässä junan lähtöä kuvatessani. Vaan kuljettaja armahti: sulki puhalluksen ohituksen ajaksi ja jatkoi sitten taas. Ei sitä puhallusta siis kuvaajan kunniaksi tehty, vaan se oli normaali toimenpide lähdössä: sylinterit kuivattiin. |
||||
|
20.02.2013 22:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Oppia ikä kaikki: Reaktiollakin on todellakin puoliintumisaika: "Reaktion puoliintumisajalla t, tarkoitetaan aikaa, joka kuluu lähtöaineen konsentraation puolittumiseen." Vaikka tottahan alkupään kommenteissa puhuttiin kuitenkin nimenomaan aineen eikä reaktion puoliintumisajasta. Mutta kiitokset sivistämisestä. Tiedä mitä kaikkea tässä ehtii vielä oppia lisää yleissivistystä. Vaan miten olisi soodapuhallus? Ystävällinen, metallia kuluttamaton puhdistustapa. |
||||
|
|
20.02.2013 19:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Not mut hei: ei reaktioilla ole puoliintumisaikaa, vaan aineilla. Ninpä tuo alkuperäinen "teräksen puoliintumisaika" oli käsitteellisesti ihan oikein. Minulla itselläni ei kuitenkaan ole aavistustakaan, mikä se voisi olla. Ts, missä ajassa 0,03–1,7 % hiiltä sisältävän rautaseoksen aineesta puolet itsekseen hajoaa tai muuntuu toisiksi aineiksi. Hapettuminen eli ruostuminen on tietenkin sitten kokonaan toinen juttu, ja riippuvainen lähinnä olosuhteista eikä yksinomaan ajasta. Kuivassa ilmassa sitä tuskin tapahtuu. Tämä tällaisena niuhotuksena illan ratoksi. |
||||
|
|
20.02.2013 10:09 | Kurt Ristniemi | ||
| "Teräksen puoliintumisaika lähenee loppuaan"? Ts. että puolet alkuperäisestä teräsmäärästä on kohta hajonnut muiksi aineiksi? | ||||