Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	02.06.2023 08:38	Kurt Ristniemi
		Nämä telit olivat vaunussa viimeistään vuonna 1885. Rautiehistoriikki puhuu kankirautateleistä, mutta kai noille maailmalta jokin parempikin nimi löytyy?
	27.05.2023 20:50	Kurt Ristniemi
		Tässä vaunussa oli lämmityslaitteena carbon-natron -kamiina, joka ei tarvinnut savutorvea. Kamiinasta enemmän jutussani Resiinassa 4/2022. Toistaiseksi en ollut löytänyt valokuvaa tällaisesta kamiinasta junanvaunussa. Mutta nyt löysin: Myös keisarillisen junan keisarin salonkivaunussa oli tällainen kamiina: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:8557?sid=2983053393&imgid=2
	25.05.2023 16:40	Kurt Ristniemi
		Tulee vähän myöhässä (11 v) tämä vastaus Kimmon kysymykseen, mutta kyllä: hallin katto romahti myös jo entisöidyn Porkkanan päälle. Porkkana vietiin Hyvinkään konepajan alueelle, mihin se homehtui ja ruostui.
	25.05.2023 15:45	Kurt Ristniemi
		Saako tuosta aluskehyksen korjausmerkinnästä selvää? Onko siinä 1950- vai 1960-luvun vuosiluku?
	25.05.2023 12:41	Kurt Ristniemi
		Esa J: Hilda Olson oli siis futuristi: Hän aavisti jo vuonna 1864, että konduktöörivaunuihin myöhemmin rakennetaan korotettu osa? Tai sitten käsitys siitä, että Suomen ensimmäiset korotetulla konduktööriosastolla varustetut konduktöörivaunut rakensi Railway Plants Co. vasta vuonna 1869 Riihimäen-Pietarin rautatien rakennusta varten onkin väärä.
	25.05.2023 08:05	Kurt Ristniemi
		Tässä maalauksessa minua arveluttaa eniten ajoitus: Maalauksen vuosiluku 1864 ei täsmää asemarakennuksen ja konduktöörivaunun rakenteen kanssa. Ja ovathan nuo tavaravaunutkin todella omituisia.
	24.05.2023 12:23	Kurt Ristniemi
		Mäellä seisoo ratainsöörin ja varikonhoitajan talo, joka nykyään todellakin on Riihimäen kaupunginmuseo. Rakennus valmistui vuonna 1858 virkamiesrakennukseksi. Liikenteen alkuaikoina sitä käytettiin asemapäällikön asuntona ja toimistona, koska silloin ei vielä ollut asemarakennusta. Näin kertoo 'Suomen rautatiet lapsenkengissä' -kirja.
	18.05.2023 20:30	Kurt Ristniemi
		Topi, juu kolmas silta romahti kertaalleen rakentamisen aikana, mutta pitihän se silti valmiiksi rakentaa, kun kerran uusi silta piti saada. Sen koommin se ei käsittääkseni romahdellut.
	15.05.2023 16:23	Kurt Ristniemi
		Ja tässä sama vielä Google Mapsin StreetViewssa: https://www.google.com/maps/@60.3816021,25.3950978,3a,75y,162.28h,89.36t/data=!3m6!1e1!3m4!1shCGIFCNJInIyRLIt8omi6w!2e0!7i13312!8i6656
	13.05.2023 19:14	Kurt Ristniemi
		Linnunlaulun ensimmäinen silta rakennettiin 1880-luvulla. Toinen silta rakennettiin v. 1907. Se on minun lapsuuteni 'ainoa oikea' silta. Kolmas silta rakennettiin v. 1970. Se romahti rakentamisaikana. Neljäs silta rakennettiin v. 2000.
	13.05.2023 12:37	Kurt Ristniemi
		Onkohan tästä vaunusta olemassa vaunukorttia? Kirjallisissa lähteissä vaunusta on varsin hatarat ja jopa virheelliset tiedot. Vähän lisätietoa on esim. kuvassa http://vaunut.org/kuva/152699 mutta paljon puuttuu. Esim. - Ensimmäiset telinsä vaunu sai viimeistään vuonna 1885. - Vaunu ei voinut saada numeroa 80 vuonna 1899. - Milloin kynttilävalaistus vaihdettiin kaasuvalaistukseen? - Puupanelointia tuskin asennettiin vielä v. 1947. - Milloin höyrykattila purettiin pois? - Kenen/minkä käytössä vaunu oli eri aikoina... Mistä lähteistä löytyy tietoa vaunulle tehdyistä useista remonteista?
	22.04.2023 20:40	Kurt Ristniemi
		Onko tämä ihan oikeasti kiinnostava kiskoliikenneaiheinen kuva? Kuvan teknisen kelvottomuuden voisi hyväksyä, jos kuvassa olisi jotakin ainutkertaista, josta ei parempaakaan kuvaa ole saatu.
	13.04.2023 16:10	Kurt Ristniemi
		Tässä uudelleennumeroinnissa oli kyse valtion kaikkien rautateiden kaikkien vaunujen uudelleennumeroinnista yhteisiin numerosarjoihin entisten rautatiekohtaisten numerosarjojen sijaan. Iso ruljanssi siis. Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 45/3213, 20.8.1887 luettelee mihin numerosarjaan mikin vaunutyyppi numeroitiin. Toteutustavasta on Koneosasto varmasti antanut tarkat ohjeet, jotka oliskin mukava löytää. Avoimia tavaravaunuja oli tuon luettelon mukaan 654 kappaletta, katettuja tavaravaunuja oli 829 kpl.
	13.04.2023 14:17	Kurt Ristniemi
		Google Mapsilla samaan paikkaan: https://www.google.com/maps/@51.5052527,-0.089112,74a,35y,294.61h,43.71t/data=!3m1!1e3
	13.04.2023 13:47	Kurt Ristniemi
		Pitäisi löytää käskykirje tms. ukaasi, josta näkisi, miten tuo numeroinnin muutos on käsketty toteuttaa. Rautatiehallituksen kiertokirje vain toteaa, että numerointi muutetaan. Jotkut muutoksethan ajoitettiin tehtäviksi silloin, kun vaunu muuten joutui varikolle. Mutta numeroinnin kanssa sellaiseen suurpiirteisyyteen ei kenties ollut varaa. Kysehän oli sentään valtion kaikkien rautateiden kaiken vaunukaluston uudelleennumeroimisesta. On myös varmaan jaettu listat, minkä numero millekin vaunulle piti antaa.
	13.04.2023 08:05	Kurt Ristniemi
		Vaunussa on vuoden 1887 numeroinnin mukainen numero. Vuonna 1887 avonaiset tavaravaunut numeroitiin kaikkien rautateiden yhteiseen numerosarjaan 4 001-5 000. (Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 45/3213, 20.8.1887) Maalausmerkinnät vaikuttavat suhteellisen uusilta, joten kovin monta vuotta ei liene vielä vierähtänyt niiden maalaamisesta, joka on tapahtunut jonakin vuonna vuoden 1887 kesän jälkeen. Koko vaunukannan uudelleennumerointihan on varmasti vienyt vuosia. Merkintöjen asettelu on myöhempiin asetteluihin verrattuna epätavallinen: Litteramerkintä on ainoastaan sivulaudan päässä, eikä aluskehyksessä ole muita merkintöjä kuin vaunun numero.
	11.04.2023 19:58	Kurt Ristniemi
		Kuten todettua, vuoden 1885 vuosikertomuksen kahden eri taulukon mukaan numerosarjassa 701-760 oli vuonna 1885 - taulu 15: sekä Hb- että HbL-vaunuja - taulu 19: sekä lyhyitä 21' 3" että pitkiä 25' 3" Hb-vaunuja. Kaikki sarjan vaunut olivat Rautatien konepajan rakentamia ja vuonna 1870 käyttöön otetuja. Pitkät vaunut Rautatien konepaja oli kuitenkin uudistanut vuonna 1885. Vaikka kummankin taulukon kerrotaan esittävän tilannetta 31.12.1885, ne ovat eri mieltä vaunujen litteroista. Voisi olettaa vaikkapa, että lyhyet vaunut olivat Hb-vaunuja ja pitkät HbL-vaunuja (tai päinvastoin). Näin ei kuitenkaan ole, sillä numerot, litterat ja pituudet eivät juokse sarjassa samaa tahtia (littera taulusta 15, pituus taulusta 19). Esim: 701: Hb, 21' 10" 702: Hb, 25' 3" uudistettu 703: HbL, 21' 10" 704: HbL, 21' 10" 705: HbL, 21' 10" 706: Hb, 21' 10" 707: Hb, 25' 3" uudistettu 708: HbL, 21' 10" 709: HbL, 21' 10" 710: Hb, 21' 10" Selvää on vain se, että kun numerosarjan 701-760 vaunuja oli uudistettu vuonna 1885, sarjan kaikkien vaunujen littera oli Hb, ja uudistettujen vaunujen pituus oli 25' 3". Lähteistä ei selviä, olivatko uudistetut vaunut jo alunperin pitkiä, vai pidennettiinkö ne uudistuksessa. Jos pidennettiin, niin miksi, kun niiden litteraksi kuitenkin tuli Hb. Uudistuksen jälkeen halkohäkillisiä HbL-vaunuja oli vain numerosarjassa 3501-3600. Niiden pituus oli 25' 4", eli likipitäen sama kuin uudistetujen Hb-vaunujen 25' 3". Oliko sarjan 701-760 uudistuksen tarkoituksena sittenkin muuntaa vaunut HbL-vaunuiksi, mutta litteraksi määrättiinkin Hb, vai onko uudistetuilla vaunuilla taulukossa 19 väärä littera (tuskin)? Pelkkien vuosikertomustaulukoiden varassa kaikkea ei voi selvittää. Valitettavasti tielleni ei ole osunut vuoden 1885 dokumentteja, joista kävisi ilmi, mitä uudistuksella tavoiteltiin ja miksi, sekä mitä lopulta tehtiin ja mille vaunuille.
	11.04.2023 09:46	Kurt Ristniemi
		Jos avonaisen tavaravaunun numero on 40630 - niinkuin alkuperäisessä kuvassa näyttää olevan - niin vaunu on Hb, jonka Valtionrautateiden konepaja rakensi Oulun rautatierakennukselle, hankittu vuonna 1885. Vuoden 1887 numeroinnin mukaisena numero on ollut 4630. Mutta missä vaiheessa Hb:t saivat korkeat päädyt ja tolpat?
	11.04.2023 09:07	Kurt Ristniemi
		Topparoikkaa kuvassa ei ole. Raiteen toppaamiseen ei tuossa vaiheessa ole tarvetta.
	11.04.2023 09:03	Kurt Ristniemi
		Puisesta aluskehyksestään huolimatta vaunu lienee rakennettu Pietarin-Rihimäen rautatielle. Vaunu kuuluu 60 vaunun numerosarjaan 701-760, jonka rautatien konepaja rakensi vuonna 1869. Pietarin-Riihimäen rautatien kertomus kertoo, että Helsingin-Hämeenlinnan rautatien konepaja rakensi 60 avonaista tavaraunua Pietarin-Riihimäen rautatielle. Tuskinpa tuo 60 vaunun sarja saattoi olla mikään muu kuin em. 701-760, johon kuvan vaunu kuuluu.
	11.04.2023 08:12	Kurt Ristniemi
		Alkuperäiskuvassa on myös nurkkatolpallinen matalalaitainen avonainen tavaravaunu sekä vanhanmallisia katettuja tavaravaunuja. Niiden yksityiskohdista tai numeroista ei kuitenkaan saa selvää.
	04.04.2023 18:34	Kurt Ristniemi
		Tämä kuva on kokonaisuudessaan, eli reilusti laajempana Finnassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:724?sid=2916751750 https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:725?sid=2916751750
	04.04.2023 18:34	Kurt Ristniemi
		Jouni, aseman päädyssä olleilla puisilla lisäosilla viitannet kuvaan http://vaunut.org/kuva/161421 Edelleenkään en näe siinä kuvassa aseman päädyssä puisia lisäosia, vaan asemarakennuksen länsipuolella olevan laiturihallin pään. Ks. esm. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:722?sid=2919574213 Muuten: Tämä kuva on Finnassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7589?sid=2916751750
	03.04.2023 12:20	Kurt Ristniemi
		Kuvassa raivaustyöt ovat jo jonkin verran edenneet. Alkuperäinen tilanne näkyy esim. Finnan hyvälaatuisessa kuvassa: https://www.finna.fi/Record/hkm.27453CE9-9AF1-4299-93CF-47C1C2AD78DC Kuvateksti: "Junaonnettomuus, postijuna ajoi 28.8.1926 asemarakennuksen seinään Helsingin rautatieasemalla." Finnassa on onnettomuusedta (aiankin) 4 kuvaa. Ne löytyvät haulla: "junaonnettomuus helsingin rautatieasemalla" 1926.
	03.04.2023 12:12	Kurt Ristniemi
		Kuva on merkittävästi parempilaatuisena Finnassa: https://www.finna.fi/Record/hkm.DED9661F-8351-4B3B-B600-698A68E966B2?sid=2917156978
	03.04.2023 12:04	Kurt Ristniemi
		Maalaus on keskentekoinen. Sen piirrosluonnokseen on piirretty myös kiskot, vaihde, vaihdemies ja tikkaat ylös semaforiin. Kuva on Finnassa merkittävästi tarkempana: https://www.finna.fi/Record/hkm.0F19A7D2-7E91-4032-9E7A-2AAAB18EC958? Piirrosluonnos: https://www.finna.fi/Record/hkm.2AECA270-F198-4F35-A483-2CBC7A0839F3?sid=2917148770
	03.04.2023 11:55	Kurt Ristniemi
		Kuvaussuunta siis suurin piirtein länteen pitkin Kaivokatua. En tiedä, mihin viittaat aseman päässä olevilla puisilla lisäosilla. Kuvassa aemarakennuksen takana näkyy puinen raidehalli. Se sama, jossa keisarin kanssa juhlittiin.
	03.04.2023 07:39	Kurt Ristniemi
		Kuvaussuunta on pohjoiseen. Eikä tuossa vanhassa asemassa tornia ollut. Ks. esim. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7589?sid=2916751750
	21.03.2023 09:30	Kurt Ristniemi
		Jos ei Jounin linkkaamassa Leppävaaran aseman kuvassa ole harjakampaa, niin ei siinä kattoratsastaajaakaan ole. - Kattoratsastaja: Torni, joka sijaitsee katon harjalla, usein ristikeskuksen päällä. Mutta joku nimi tuollakin koristeella epäilemättä on. Museovirasto näkyy moisesta käyttäneen pliisua nimeä 'päätykoriste', mutta se tuskin on alkuperäinen ja oikea nimi. Ervelän kuvassa onkin sitten harjakampa. Ja päätykoriste.
	20.03.2023 19:40	Kurt Ristniemi
		"Viritelmä katonharjoilla" on nimeltään harjakampa. Nykyään, kun ihmiset eivät käsitettä enää tunne, näkyvät käyttävän tylsää nimeä harjakoriste.
	10.03.2023 07:25	Kurt Ristniemi
		Sanoisin, että Bachmann # bac80130. Spectrum 4-4-0 Sound Great Northern 124 This is the HO Scale DCC Great Northern Baldwin Modern 4-4-0 Locomotive and Tender (#124) from the Bachmann Spectrum Series. Suitable for Ages 14 & Up. Comments: Keep away from children under 3 years of age due to choking hazard Bachmann Spectrum 4-4-0 Sound Great Northern 124 HO Scale Model Train Steam Locomotive #80130
	09.03.2023 09:41	Kurt Ristniemi
		Esa hyvä, luottamuksesi tietämystäni kohtaan on toki imartelevaa, mutta harrastukseni kohdistuu lähinnä autonomian ajan kalustoon. Vaan onneksi Petri, jonka osaaminen ei ole yhtä aikarajoitettua, ehtikin sinulle jo vastaamaan. Olen kuitenkin monin osin lipsunut omasta aikarajastani. Niinpä muistiinpanoistani löytyy Gb-vaunuista seuraava merkintä: "Vuonna 1933 siirryttiin 5-alkuisiin numeroihin ja vuosina 1935-1938 myös vanhat 4-alkuiset vaunut saivat uuden numeron siten, että ensimmäinen numero 4 vaihtui numero 5:ksi." Kuva voi siis olla jopa vuodelta 1938. Jos vaunun korjausmerkintä-tekstistä saisi selvää, ajankohta ehkä täsmentyisi.
	07.03.2023 18:32	Kurt Ristniemi
		Kuvassa on ensimmäinen Baume & Marpentilta tilatusta 100:sta tukki- ja lankkuvaunusta. Vaunujen numerot olivat 50472—50571. Kuva saattaa olla vuodelta 1898, sillä ensimmäiset 20 vaunua tarkastettiin ja luovutettiin liikenteeseen helmikuussa 1899.
	07.03.2023 10:29	Kurt Ristniemi
		"You load sixteen tons and what do you get? Another day older and deeper in debt". Lapioipa hiiltä kuinka paljon hyvänsä, velka yhtiön kaupalle vain kasvoi: "I can't afford to die. I owe my soul to the company store."
	07.03.2023 09:05	Kurt Ristniemi
		Vuonna 1900 Axel von Knorring mainosti Baume & Marpentin toimittaneen 100 avointa tavaravaunua Suomen Valtionrautateille. Teknikern nro 217, 100, s. 33. Lähisivuilla on muitakin Axel von Knorringin rautatieaiheisia mainoksia. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122645?page=33
	07.03.2023 08:30	Kurt Ristniemi
		dt on tosiaan desitonni, tonnin kymmenesosa, eli 100 kg. Dekatonnin lyhenne olisi dat. Annoin kuvan http://vaunut.org/kuva/95235? kommenttien sekaannuttaa ajatukseni. Samaan johti tuo lomakkeen esimerkin alhainen lukema: 08 desitonnia, eli 800 kg. Seison korjattuna.
	07.03.2023 08:14	Kurt Ristniemi
		Katalogissa on kyllä kolme Uudenkaarlepyyn kapearaiteisen radankin vaunua: sivut 100-101. Raideleveys 600 mm.
	07.03.2023 08:00	Kurt Ristniemi
		Kuva on Baume-Marpentin katalogista vuodelta 1908: - https://fliphtml5.com/osdtj/uvpr/basic - https://www.tassignon.be/trains/PDF/Baume-Marpent_1908.pdf
	07.03.2023 07:43	Kurt Ristniemi
		Liittyy kuvaan http://vaunut.org/kuva/160975 Kuva on Baume-Marpentin katalogista vuodelta 1908: - https://fliphtml5.com/osdtj/uvpr/basic - https://www.tassignon.be/trains/PDF/Baume-Marpent_1908.pdf
	07.03.2023 07:23	Kurt Ristniemi
		dt on dekatonni, kymmenen tonnia. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittayksik%C3%B6n_etuliite#Massa http://vaunut.org/kuva/95235? kommentit. Kuponki on tosiaan vuodelta 1964.
	06.03.2023 15:22	Kurt Ristniemi
		Oma Nuorten Kokeilijain ja Keksijäin Kirjani on viides painos, vuodelta 1929. Sen toisessa luvussa on koe nro 8, 'Siipiroottori': "- Olet tietysti kuullut puhuttavan saksalaisen keksijän Flettnerin purjeettomasta purjehtijasta ja sen lieriömäisillä pyörivillä roottoreilla saavutetuista tuloksista. Kotimaassamme on insinööri Savonius tehnyt mielenkiintoisia kokeita erilaisilla siipiroottoreilla, jollaisen kokeiluroottorin kuvan näet tässä (34:s kuva I a) tavallisen tuulipyörän (34:s kuva 2) rinnalla ja sen kanssa kilvoittelemassa. Antoipa tällöin siipiroottori aina 30 % paremman tuloksen kuin 18-siipinen tuulipyörä..."
	05.03.2023 11:55	Kurt Ristniemi
		Kovastihan tuossa on IFA F8:n näköä. Sitä valmistettiin vuosina 1948–1955. Mutta ovatko nuo ovet kuitenkaan kaaparimallia? Ja yhtenäinen puskuri on väärää sorttia. Ja moottoritilan tuuletusaukotkaan eivät täsmää. Joten pitäänee perua pahat puheeni ja kannattaa 1939 Ford Angliaa.
	05.03.2023 11:39	Kurt Ristniemi
		Eiköhän tuossa vaunussa ole roottori-imurit. Ts. ilmavaihtolaitteet, jotka imevät vaunusta ilmaa. VR kokeili erilaisia roottori-imureita vissiin joskus 1920- tai 1930-luvulla toisen luokan matkustajavaunuissa: - D 380: Savoniuksen roottori-ilmanimuri - D 381: Englantilainen pienempi roottori - D 382: Englantilainen suurempi ilmanimijä. Savonius-roottori-imuri oli Flettner-roottorista (se iso ja korkea laivojen 'tuulipurje') Savoniuksen ja Flettnerin yhteistyössä kehittämä laite. Flettner sitten osti Savoniuksen imurin patentin: The Flettner rotor inspired Sigurd Johannes Savonius to invent a spinning ventilation device after a collaboration between the two inventors. Anton Flettner's company Flettner Ventilator Limited acquired Savonius' patent and still sells them in the United Kingdom. The devices are often referred to as "Flettner ventilators" even though the mechanism more closely resembles a Savonius wind turbine, which was a 1924 invention that resulted from the same collaboration.
	27.02.2023 19:36	Kurt Ristniemi
		Nailonsukkien historia on kyllä erilainen: Vielä 1930-luvulla amerikkalaiset naiset käyttivät silkkisukkia. Vaikka silkki onkin miellyttävän tuntuinen materiaali, se oli epäkäytännöllinen sukissa: joustamaton ja helposti rikkoutuva. DuPont palkkasi Wallace H. Carothersin tekemään tutkimusta synteettisistä materiaaleista. Vuonna 1939 Carothers keksi Fiber 6-6 -kuidun. Se sai nimen Nylon, suomeksi nailon. Toisen kertomuksen mukaan ensimmäiset nailonsukat valmistettiin jo vuonna 1937. Joka tapauksessa nailonsukkien läpimurto seurasi niiden esittelyä vuoden 1939 maailmannäyttelyssä New Yorkissa. DuPont näki nailonin arvon silkin korvaajana. Uuden kuidun kallis tuotekehitys vaati suuria markkinoita. Ja nailonsukkien menestys olikin valtaisa. Silkki oli tuotu Japanista, ja siitä oli sukkien lisäksi valmistettu myös mm. laskuvarjoja ja köysiä. Japanilaisten hyökättyä Pearl Harboriin nailonista tulikin militäärituote, ja siitä alettiin valmistaa mm. laskuvarjoja. Laskuvarjokankaan ja nailonsukkien kudos olivat erilaiset: Sukkiin tuli helposti silmäpakoja, mutta laskuvarjossa oli ripstop-kudos, joka sieti pieniä vaurioita.
	27.02.2023 12:18	Kurt Ristniemi
		Silmää iskevä herra ja välttelevä daami: Preiser 45055, 'Seated passengers' (3 hlöä), era I. Pastori-isä ja tytär: Preiser 45054 'Pastor and girl', era I. Pastorska: Preiser 45053, 'Couple with parasol' (2 hlöä), era I. Penkki: Pola pol331734? Joskus on vain hauska tunnistaa asioita.
	22.02.2023 08:26	Kurt Ristniemi
		Kysyinpä ChatGPT:ltä samaa vielä ruotsiksi. Vastaus tiivisti mielestäni oleellisen: "Dessa rum var en nödvändighet eftersom kvinnors resor under 1800-talet och tidigt 1900-tal var mycket annorlunda än de är idag. Det var vanligt att kvinnor reste ensamma eller med andra kvinnor, och det var viktigt för dem att ha en trygg och bekväm plats att vila och ta pauser på under resan." Naisrauhasta oli kyse.
	22.02.2023 08:19	Kurt Ristniemi
		Kysyin ChatGPT:ltä myös milloin Suomen rautatieasemille saatiin naistenhuone? ChatGPT vastasi: "Ensimmäinen naistenhuone avattiin Suomessa Helsingin rautatieasemalla vuonna 1874. Aluksi naistenhuoneet olivat varsin vaatimattomia ja niissä oli vain muutamia penkkejä ja pöytiä. Naistenhuoneen perustamisessa oli kuitenkin kyse enemmän periaatteellisesta kysymyksestä, sillä naisten oikeuksien puolustajat halusivat tarjota naisille samanlaiset mahdollisuudet matkustamiseen ja matkan varrella levähtämiseen kuin miehille. Ajan myötä naistenhuoneiden varustelu ja määrä paranivat huomattavasti Suomen rautatieasemilla. Esimerkiksi Helsingin rautatieasemalle valmistui uusi, moderni naistenhuone vuonna 1912, joka oli varustettu muun muassa sohvilla, peileillä, lavuaareilla ja pienellä keittiöllä. 1900-luvun alussa myös monet muut Suomen suuret kaupunkiasemat, kuten Tampereen ja Turun rautatieasemat, alkoivat tarjota naistenhuoneita matkustajille. On kuitenkin huomattava, että vaikka naistenhuoneet tulivatkin osaksi rautatieasemien palveluita jo 1800-luvulla, naisten oikeudet ja tasa-arvo ovat kehittyneet Suomessa vasta ajan myötä. Esimerkiksi naisilla oli Suomessa oikeus äänestää vasta vuodesta 1906 alkaen, ja naisten oikeudet työelämässä ovat parantuneet merkittävästi vasta viime vuosikymmeninä." En voi kuin ihmetellä, mistä lähteistä ChatGPT käsityksensä hakee. Se kun ei lähteitään kerro.
	22.02.2023 08:14	Kurt Ristniemi
		Ihmeekseni en onnistunut löytämään mistään lähteestä selitystä sille, miksi rautatieasemilla - ja muissakin julkisissa rakennuksissa -oli naistenhuone. Niinpä kysyin kaikkitietävältä ChatGPT:ltä (joka muuten antaa väärää tietoa Helsingin - Hämeenlinnan rautatiestä): Miksi rautatieasemilla oli naistenhuone 1800- ja 1900-luvuilla? ChatGPT vastasi: Rautatieasemilla oli naistenhuone 1800- ja 1900-luvuilla useista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä oli se, että matkustaminen oli tuohon aikaan hyvin erilaista kuin nykyään. Matkustajat viettivät usein pitkiä aikoja junissa tai asemilla, ja naistenhuoneet tarjosivat naisille oman yksityisen tilan, jossa he voivat levätä, syödä ja käyttää wc:tä. Naistenhuoneet olivat myös tärkeitä siksi, että matkustaminen oli tuohon aikaan yleensä varattu vain varakkaammille ihmisille, ja usein matkustajat olivat miehiä. Naistenhuoneet tarjosivat naisille oman tilan, jossa he eivät joutuneet alttiiksi miehille tai miehisen kulttuurin normeille. Tämä oli erityisen tärkeää naisten oikeuksien kehityksen ja naisten vapautumisen aikakaudella. Lisäksi rautatieyhtiöt ja asemat halusivat tarjota asiakkailleen mahdollisimman mukavan matkustuskokemuksen ja naistenhuoneet olivat osa tätä kokemusta. Naistenhuoneet tarjosivat naisille mahdollisuuden levätä ja rentoutua, ja niissä saatettiin tarjota erilaisia palveluja, kuten juomia tai pikkupurtavaa. On kuitenkin tärkeää huomata, että naistenhuoneiden olosuhteet ja varustelu paranivat vasta ajan myötä, ja naistenhuoneiden puuttuminen tai huonot olosuhteet ovat kertoneet siitä, miten yhteiskunta ei ole aina tarjonnut naisille samanlaisia mahdollisuuksia ja mukavuuksia kuin miehille.
	21.02.2023 18:18	Kurt Ristniemi
		Ymmärtääkseni naistenhuone oli enemmänkin ajankuva: Käsitys oli, että julkisuudessa naiset tarvitsivat sukupuolisuojatun oman tilan. Naisen paikka kun ei ollut julkisuudessa. Samaa sukua ovat naisten pääsykielto pubeihin ja kerhoihin Englannissa. Ja Suomessahan "naisen paikka oli kotona". Tosin viktoriaanisena aikana naistenhuoneille oli ihan käytännönkin syyt: https://www.bloomberg.com/news/features/2018-12-03/the-rise-and-fall-of-the-women-s-restroom-lounge
	21.02.2023 14:47	Kurt Ristniemi
		Vestibyyli on fiinisti kirjoitettu vestibuuli. Ja se taas on isommanpuoleinen tampuuri.
	21.02.2023 08:02	Kurt Ristniemi
		Saksilainen herrasväki odottaa omaa junaansa tulevaksi. Sitä, jossa on 1. ja 2. luokan vaunuja. Takana oleva tavallisen kansan juna 3. ja 4. luokan vaunuineen lie jo oman lastinsa purkanut. LGB:n G-skaalan vaunut 31353 ja 31354? Ja veturina 20481? Figuurit lienevät Preiserin? Era I ja II. Tätä näkymää ei ole luotu ihan pienellä rahalla!

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset