Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.06.2023 20:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, Pasilan ratapihalla olivat (ent. keisarillisen junan) keittiövaunu A40 ja ruokalavaunu XE 01801. Lisäkapasiteetin saamiseksi haluttiin kolmanneksi ent. Sotilaskotiyhdistyksen vaunu 22014. | ||||
|
|
10.06.2023 17:20 | Kurt Ristniemi | ||
| 1940-luvulla vaunu oli Pasilan ratapihalla ruokailu'junassa'. Asiasta kertoo 1. talousjakson Huoltojaostolle osoittama kirje 103/79, 14.10.1948, joka esittää ent. Sotilaskotiyhdistyksen vaunun n:o 22014 luovuttamista ruokalavaunuksi: Helsingin ratapihalla on jo pitkähkön aikaa ollut käyttöä vailla Sotilaskotiyhdistyksen hallinnassa aikoinaan ollut vaunu n:o 22014. Kuten tunnettua, on Pasilan ratapihalle sijoitettu henkilökunnan muonittamista varten kaksi vaunua, nimittäin keittiövaunu n:o 40 (litterasta ei minulla ole tietoa) sekä ruokailuvaunuksi muodostettu vaunu XE 01801. Tämä yhdistelmä tyydytti aluksi suurinpiirtein tarpeen, mutta sen jälkeen kun henkilökunta havaitsi, että vaunussa tarjoillaan hyvää ja ravitsevaa ruokaa melko huokeaan hintaan, luopuivat he ruokailusta ympäristön ravintoloissa ja siirtyivät nauttimaan ateriansa mainitussa vaunussa. Näin lisääntyi ruokalavaunun käyttäjien lukumäärä huomattavasti ja tilanahtaus sekä keittiövaunussa, josta ruoka on noudettava, kuin myöskin varsinaisessa ruokailuvaunussa on käynyt melko sietämättömäksi, varsinkin silloin kun on varsinainen ruokailuaika keskipäivällä. Ruokailijain lukumäärää on myöskin lisännyt se, että henkilökuntaa on otettu lisää Pasilan aseman piirissä toimiville eri linjahallinnon osastoille. Kirje jatkuu esityksellä Sotilaskotiyhdistyksen vaunuun tarvittavista korjauksista. |
||||
|
09.06.2023 08:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J, osut naulan kantaan: (S)VR:n virallisissakin lähteissä on virheitä. Tosin esim. Ny rörlig materiel -kirja tieto sairasvaunusta vaikuttaa suunnitelmavaiheen tiedolta, ja toteutuma olikin sitten toisenlainen, eli AS-littera. Vain koneosaston kirjelmä kertoisi totuuden. Tosin sekin kertoisi aikomuksesta. Vaunukortti kertoo tehdyistä muutoksista. Mutta virheitä lienee vaunukorteissakin? |
||||
|
|
08.06.2023 17:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Ny rörlig materiel -kirjassa on mielenkiintoinen merkintä: Vuoden 1916 kohdalla on Varattujen määrärahain tiliin merkitty vaunu ES 991. Vaunu on tilattu Pasilasta 24.9.1915. Toimitusajaksi on merkitty v. 1920. Vaunussa on ruuvi- ja Westinghouse-jarru. Kirjassa ei ole lainkaan AS-vaunua. |
||||
|
|
08.06.2023 16:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Pass vagnar -kirjan mukaan sairasvaunu AS 91 asetettiin liikenteeseen vuonna 1920. Vaunun rakensi Pasilan konepaja. Vaunussa oli rautainen aluskehys, puinen vaununkori, ruuvi- ja Westinghouse-jarrut, vesilämmitys ja painekaasuvalastus (EG). Se muutettiin vaunuksi ES 3091 lokakuussa 1934. |
||||
|
|
08.06.2023 16:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1941 päivätyn 'Liikkuvan kaluston tunteminen' -listan mukaan ES-sairasvaunujen numerosarja oli 3091-3100. Vaunujen lukumäärää listassa ei kerrota, mutta vaunun kuvaus on yksikössä: "ES vaunussa on avosillat, ovet päädyissä ja kolme osastoa" ja "Sairasvaunun sairasosaston ovessa on tätä osoittava teksti". | ||||
|
02.06.2023 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Nämä telit olivat vaunussa viimeistään vuonna 1885. Rautiehistoriikki puhuu kankirautateleistä, mutta kai noille maailmalta jokin parempikin nimi löytyy? | ||||
|
27.05.2023 20:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä vaunussa oli lämmityslaitteena carbon-natron -kamiina, joka ei tarvinnut savutorvea. Kamiinasta enemmän jutussani Resiinassa 4/2022. Toistaiseksi en ollut löytänyt valokuvaa tällaisesta kamiinasta junanvaunussa. Mutta nyt löysin: Myös keisarillisen junan keisarin salonkivaunussa oli tällainen kamiina: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:8557?sid=2983053393&imgid=2 |
||||
|
25.05.2023 16:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Tulee vähän myöhässä (11 v) tämä vastaus Kimmon kysymykseen, mutta kyllä: hallin katto romahti myös jo entisöidyn Porkkanan päälle. Porkkana vietiin Hyvinkään konepajan alueelle, mihin se homehtui ja ruostui. | ||||
|
25.05.2023 15:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Saako tuosta aluskehyksen korjausmerkinnästä selvää? Onko siinä 1950- vai 1960-luvun vuosiluku? | ||||
|
25.05.2023 12:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J: Hilda Olson oli siis futuristi: Hän aavisti jo vuonna 1864, että konduktöörivaunuihin myöhemmin rakennetaan korotettu osa? Tai sitten käsitys siitä, että Suomen ensimmäiset korotetulla konduktööriosastolla varustetut konduktöörivaunut rakensi Railway Plants Co. vasta vuonna 1869 Riihimäen-Pietarin rautatien rakennusta varten onkin väärä. |
||||
|
|
25.05.2023 08:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä maalauksessa minua arveluttaa eniten ajoitus: Maalauksen vuosiluku 1864 ei täsmää asemarakennuksen ja konduktöörivaunun rakenteen kanssa. Ja ovathan nuo tavaravaunutkin todella omituisia. |
||||
|
|
24.05.2023 12:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Mäellä seisoo ratainsöörin ja varikonhoitajan talo, joka nykyään todellakin on Riihimäen kaupunginmuseo. Rakennus valmistui vuonna 1858 virkamiesrakennukseksi. Liikenteen alkuaikoina sitä käytettiin asemapäällikön asuntona ja toimistona, koska silloin ei vielä ollut asemarakennusta. Näin kertoo 'Suomen rautatiet lapsenkengissä' -kirja. |
||||
|
18.05.2023 20:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Topi, juu kolmas silta romahti kertaalleen rakentamisen aikana, mutta pitihän se silti valmiiksi rakentaa, kun kerran uusi silta piti saada. Sen koommin se ei käsittääkseni romahdellut. | ||||
|
15.05.2023 16:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja tässä sama vielä Google Mapsin StreetViewssa: https://www.google.com/maps/@60.3816021,25.3950978,3a,75y,162.28h,89.36t/data=!3m6!1e1!3m4!1shCGIFCNJInIyRLIt8omi6w!2e0!7i13312!8i6656 |
||||
|
|
13.05.2023 19:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Linnunlaulun ensimmäinen silta rakennettiin 1880-luvulla. Toinen silta rakennettiin v. 1907. Se on minun lapsuuteni 'ainoa oikea' silta. Kolmas silta rakennettiin v. 1970. Se romahti rakentamisaikana. Neljäs silta rakennettiin v. 2000. |
||||
|
|
13.05.2023 12:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkohan tästä vaunusta olemassa vaunukorttia? Kirjallisissa lähteissä vaunusta on varsin hatarat ja jopa virheelliset tiedot. Vähän lisätietoa on esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/152699 mutta paljon puuttuu. Esim. - Ensimmäiset telinsä vaunu sai viimeistään vuonna 1885. - Vaunu ei voinut saada numeroa 80 vuonna 1899. - Milloin kynttilävalaistus vaihdettiin kaasuvalaistukseen? - Puupanelointia tuskin asennettiin vielä v. 1947. - Milloin höyrykattila purettiin pois? - Kenen/minkä käytössä vaunu oli eri aikoina... Mistä lähteistä löytyy tietoa vaunulle tehdyistä useista remonteista? |
||||
|
22.04.2023 20:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Onko tämä ihan oikeasti kiinnostava kiskoliikenneaiheinen kuva? Kuvan teknisen kelvottomuuden voisi hyväksyä, jos kuvassa olisi jotakin ainutkertaista, josta ei parempaakaan kuvaa ole saatu. |
||||
|
13.04.2023 16:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä uudelleennumeroinnissa oli kyse valtion kaikkien rautateiden kaikkien vaunujen uudelleennumeroinnista yhteisiin numerosarjoihin entisten rautatiekohtaisten numerosarjojen sijaan. Iso ruljanssi siis. Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 45/3213, 20.8.1887 luettelee mihin numerosarjaan mikin vaunutyyppi numeroitiin. Toteutustavasta on Koneosasto varmasti antanut tarkat ohjeet, jotka oliskin mukava löytää. Avoimia tavaravaunuja oli tuon luettelon mukaan 654 kappaletta, katettuja tavaravaunuja oli 829 kpl. |
||||
|
13.04.2023 14:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Google Mapsilla samaan paikkaan: https://www.google.com/maps/@51.5052527,-0.089112,74a,35y,294.61h,43.71t/data=!3m1!1e3 |
||||
|
|
13.04.2023 13:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Pitäisi löytää käskykirje tms. ukaasi, josta näkisi, miten tuo numeroinnin muutos on käsketty toteuttaa. Rautatiehallituksen kiertokirje vain toteaa, että numerointi muutetaan. Jotkut muutoksethan ajoitettiin tehtäviksi silloin, kun vaunu muuten joutui varikolle. Mutta numeroinnin kanssa sellaiseen suurpiirteisyyteen ei kenties ollut varaa. Kysehän oli sentään valtion kaikkien rautateiden kaiken vaunukaluston uudelleennumeroimisesta. On myös varmaan jaettu listat, minkä numero millekin vaunulle piti antaa. |
||||
|
|
13.04.2023 08:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunussa on vuoden 1887 numeroinnin mukainen numero. Vuonna 1887 avonaiset tavaravaunut numeroitiin kaikkien rautateiden yhteiseen numerosarjaan 4 001-5 000. (Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 45/3213, 20.8.1887) Maalausmerkinnät vaikuttavat suhteellisen uusilta, joten kovin monta vuotta ei liene vielä vierähtänyt niiden maalaamisesta, joka on tapahtunut jonakin vuonna vuoden 1887 kesän jälkeen. Koko vaunukannan uudelleennumerointihan on varmasti vienyt vuosia. Merkintöjen asettelu on myöhempiin asetteluihin verrattuna epätavallinen: Litteramerkintä on ainoastaan sivulaudan päässä, eikä aluskehyksessä ole muita merkintöjä kuin vaunun numero. |
||||
|
|
11.04.2023 19:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuten todettua, vuoden 1885 vuosikertomuksen kahden eri taulukon mukaan numerosarjassa 701-760 oli vuonna 1885 - taulu 15: sekä Hb- että HbL-vaunuja - taulu 19: sekä lyhyitä 21' 3" että pitkiä 25' 3" Hb-vaunuja. Kaikki sarjan vaunut olivat Rautatien konepajan rakentamia ja vuonna 1870 käyttöön otetuja. Pitkät vaunut Rautatien konepaja oli kuitenkin uudistanut vuonna 1885. Vaikka kummankin taulukon kerrotaan esittävän tilannetta 31.12.1885, ne ovat eri mieltä vaunujen litteroista. Voisi olettaa vaikkapa, että lyhyet vaunut olivat Hb-vaunuja ja pitkät HbL-vaunuja (tai päinvastoin). Näin ei kuitenkaan ole, sillä numerot, litterat ja pituudet eivät juokse sarjassa samaa tahtia (littera taulusta 15, pituus taulusta 19). Esim: 701: Hb, 21' 10" 702: Hb, 25' 3" uudistettu 703: HbL, 21' 10" 704: HbL, 21' 10" 705: HbL, 21' 10" 706: Hb, 21' 10" 707: Hb, 25' 3" uudistettu 708: HbL, 21' 10" 709: HbL, 21' 10" 710: Hb, 21' 10" Selvää on vain se, että kun numerosarjan 701-760 vaunuja oli uudistettu vuonna 1885, sarjan kaikkien vaunujen littera oli Hb, ja uudistettujen vaunujen pituus oli 25' 3". Lähteistä ei selviä, olivatko uudistetut vaunut jo alunperin pitkiä, vai pidennettiinkö ne uudistuksessa. Jos pidennettiin, niin miksi, kun niiden litteraksi kuitenkin tuli Hb. Uudistuksen jälkeen halkohäkillisiä HbL-vaunuja oli vain numerosarjassa 3501-3600. Niiden pituus oli 25' 4", eli likipitäen sama kuin uudistetujen Hb-vaunujen 25' 3". Oliko sarjan 701-760 uudistuksen tarkoituksena sittenkin muuntaa vaunut HbL-vaunuiksi, mutta litteraksi määrättiinkin Hb, vai onko uudistetuilla vaunuilla taulukossa 19 väärä littera (tuskin)? Pelkkien vuosikertomustaulukoiden varassa kaikkea ei voi selvittää. Valitettavasti tielleni ei ole osunut vuoden 1885 dokumentteja, joista kävisi ilmi, mitä uudistuksella tavoiteltiin ja miksi, sekä mitä lopulta tehtiin ja mille vaunuille. |
||||
|
11.04.2023 09:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos avonaisen tavaravaunun numero on 40630 - niinkuin alkuperäisessä kuvassa näyttää olevan - niin vaunu on Hb, jonka Valtionrautateiden konepaja rakensi Oulun rautatierakennukselle, hankittu vuonna 1885. Vuoden 1887 numeroinnin mukaisena numero on ollut 4630. Mutta missä vaiheessa Hb:t saivat korkeat päädyt ja tolpat? |
||||
|
11.04.2023 09:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Topparoikkaa kuvassa ei ole. Raiteen toppaamiseen ei tuossa vaiheessa ole tarvetta. | ||||
|
|
11.04.2023 09:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Puisesta aluskehyksestään huolimatta vaunu lienee rakennettu Pietarin-Rihimäen rautatielle. Vaunu kuuluu 60 vaunun numerosarjaan 701-760, jonka rautatien konepaja rakensi vuonna 1869. Pietarin-Riihimäen rautatien kertomus kertoo, että Helsingin-Hämeenlinnan rautatien konepaja rakensi 60 avonaista tavaraunua Pietarin-Riihimäen rautatielle. Tuskinpa tuo 60 vaunun sarja saattoi olla mikään muu kuin em. 701-760, johon kuvan vaunu kuuluu. |
||||
|
|
11.04.2023 08:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Alkuperäiskuvassa on myös nurkkatolpallinen matalalaitainen avonainen tavaravaunu sekä vanhanmallisia katettuja tavaravaunuja. Niiden yksityiskohdista tai numeroista ei kuitenkaan saa selvää. | ||||
|
04.04.2023 18:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä kuva on kokonaisuudessaan, eli reilusti laajempana Finnassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:724?sid=2916751750 https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:725?sid=2916751750 |
||||
|
04.04.2023 18:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Jouni, aseman päädyssä olleilla puisilla lisäosilla viitannet kuvaan https://vaunut.org/kuva/161421 Edelleenkään en näe siinä kuvassa aseman päädyssä puisia lisäosia, vaan asemarakennuksen länsipuolella olevan laiturihallin pään. Ks. esm. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:722?sid=2919574213 Muuten: Tämä kuva on Finnassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7589?sid=2916751750 |
||||
|
03.04.2023 12:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa raivaustyöt ovat jo jonkin verran edenneet. Alkuperäinen tilanne näkyy esim. Finnan hyvälaatuisessa kuvassa: https://www.finna.fi/Record/hkm.27453CE9-9AF1-4299-93CF-47C1C2AD78DC Kuvateksti: "Junaonnettomuus, postijuna ajoi 28.8.1926 asemarakennuksen seinään Helsingin rautatieasemalla." Finnassa on onnettomuusedta (aiankin) 4 kuvaa. Ne löytyvät haulla: "junaonnettomuus helsingin rautatieasemalla" 1926. |
||||
|
03.04.2023 12:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on merkittävästi parempilaatuisena Finnassa: https://www.finna.fi/Record/hkm.DED9661F-8351-4B3B-B600-698A68E966B2?sid=2917156978 | ||||
|
03.04.2023 12:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Maalaus on keskentekoinen. Sen piirrosluonnokseen on piirretty myös kiskot, vaihde, vaihdemies ja tikkaat ylös semaforiin. Kuva on Finnassa merkittävästi tarkempana: https://www.finna.fi/Record/hkm.0F19A7D2-7E91-4032-9E7A-2AAAB18EC958? Piirrosluonnos: https://www.finna.fi/Record/hkm.2AECA270-F198-4F35-A483-2CBC7A0839F3?sid=2917148770 |
||||
|
|
03.04.2023 11:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvaussuunta siis suurin piirtein länteen pitkin Kaivokatua. En tiedä, mihin viittaat aseman päässä olevilla puisilla lisäosilla. Kuvassa aemarakennuksen takana näkyy puinen raidehalli. Se sama, jossa keisarin kanssa juhlittiin. |
||||
|
03.04.2023 07:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvaussuunta on pohjoiseen. Eikä tuossa vanhassa asemassa tornia ollut. Ks. esim. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7589?sid=2916751750 |
||||
|
21.03.2023 09:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos ei Jounin linkkaamassa Leppävaaran aseman kuvassa ole harjakampaa, niin ei siinä kattoratsastaajaakaan ole. - Kattoratsastaja: Torni, joka sijaitsee katon harjalla, usein ristikeskuksen päällä. Mutta joku nimi tuollakin koristeella epäilemättä on. Museovirasto näkyy moisesta käyttäneen pliisua nimeä 'päätykoriste', mutta se tuskin on alkuperäinen ja oikea nimi. Ervelän kuvassa onkin sitten harjakampa. Ja päätykoriste. |
||||
|
|
20.03.2023 19:40 | Kurt Ristniemi | ||
| "Viritelmä katonharjoilla" on nimeltään harjakampa. Nykyään, kun ihmiset eivät käsitettä enää tunne, näkyvät käyttävän tylsää nimeä harjakoriste. | ||||
|
10.03.2023 07:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Sanoisin, että Bachmann # bac80130. Spectrum 4-4-0 Sound Great Northern 124 This is the HO Scale DCC Great Northern Baldwin Modern 4-4-0 Locomotive and Tender (#124) from the Bachmann Spectrum Series. Suitable for Ages 14 & Up. Comments: Keep away from children under 3 years of age due to choking hazard Bachmann Spectrum 4-4-0 Sound Great Northern 124 HO Scale Model Train Steam Locomotive #80130 |
||||
|
09.03.2023 09:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa hyvä, luottamuksesi tietämystäni kohtaan on toki imartelevaa, mutta harrastukseni kohdistuu lähinnä autonomian ajan kalustoon. Vaan onneksi Petri, jonka osaaminen ei ole yhtä aikarajoitettua, ehtikin sinulle jo vastaamaan. Olen kuitenkin monin osin lipsunut omasta aikarajastani. Niinpä muistiinpanoistani löytyy Gb-vaunuista seuraava merkintä: "Vuonna 1933 siirryttiin 5-alkuisiin numeroihin ja vuosina 1935-1938 myös vanhat 4-alkuiset vaunut saivat uuden numeron siten, että ensimmäinen numero 4 vaihtui numero 5:ksi." Kuva voi siis olla jopa vuodelta 1938. Jos vaunun korjausmerkintä-tekstistä saisi selvää, ajankohta ehkä täsmentyisi. |
||||
|
07.03.2023 18:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa on ensimmäinen Baume & Marpentilta tilatusta 100:sta tukki- ja lankkuvaunusta. Vaunujen numerot olivat 50472—50571. Kuva saattaa olla vuodelta 1898, sillä ensimmäiset 20 vaunua tarkastettiin ja luovutettiin liikenteeseen helmikuussa 1899. |
||||
|
07.03.2023 10:29 | Kurt Ristniemi | ||
| "You load sixteen tons and what do you get? Another day older and deeper in debt". Lapioipa hiiltä kuinka paljon hyvänsä, velka yhtiön kaupalle vain kasvoi: "I can't afford to die. I owe my soul to the company store." |
||||
|
|
07.03.2023 09:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1900 Axel von Knorring mainosti Baume & Marpentin toimittaneen 100 avointa tavaravaunua Suomen Valtionrautateille. Teknikern nro 217, 100, s. 33. Lähisivuilla on muitakin Axel von Knorringin rautatieaiheisia mainoksia. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122645?page=33 |
||||
|
|
07.03.2023 08:30 | Kurt Ristniemi | ||
| dt on tosiaan desitonni, tonnin kymmenesosa, eli 100 kg. Dekatonnin lyhenne olisi dat. Annoin kuvan https://vaunut.org/kuva/95235? kommenttien sekaannuttaa ajatukseni. Samaan johti tuo lomakkeen esimerkin alhainen lukema: 08 desitonnia, eli 800 kg. Seison korjattuna. |
||||
|
|
07.03.2023 08:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Katalogissa on kyllä kolme Uudenkaarlepyyn kapearaiteisen radankin vaunua: sivut 100-101. Raideleveys 600 mm. |
||||
|
|
07.03.2023 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on Baume-Marpentin katalogista vuodelta 1908: - https://fliphtml5.com/osdtj/uvpr/basic - https://www.tassignon.be/trains/PDF/Baume-Marpent_1908.pdf |
||||
|
07.03.2023 07:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Liittyy kuvaan https://vaunut.org/kuva/160975 Kuva on Baume-Marpentin katalogista vuodelta 1908: - https://fliphtml5.com/osdtj/uvpr/basic - https://www.tassignon.be/trains/PDF/Baume-Marpent_1908.pdf |
||||
|
|
07.03.2023 07:23 | Kurt Ristniemi | ||
| dt on dekatonni, kymmenen tonnia. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittayksik%C3%B6n_etuliite#Massa https://vaunut.org/kuva/95235? kommentit. Kuponki on tosiaan vuodelta 1964. |
||||
|
06.03.2023 15:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Oma Nuorten Kokeilijain ja Keksijäin Kirjani on viides painos, vuodelta 1929. Sen toisessa luvussa on koe nro 8, 'Siipiroottori': "- Olet tietysti kuullut puhuttavan saksalaisen keksijän Flettnerin purjeettomasta purjehtijasta ja sen lieriömäisillä pyörivillä roottoreilla saavutetuista tuloksista. Kotimaassamme on insinööri Savonius tehnyt mielenkiintoisia kokeita erilaisilla siipiroottoreilla, jollaisen kokeiluroottorin kuvan näet tässä (34:s kuva I a) tavallisen tuulipyörän (34:s kuva 2) rinnalla ja sen kanssa kilvoittelemassa. Antoipa tällöin siipiroottori aina 30 % paremman tuloksen kuin 18-siipinen tuulipyörä..." |
||||
|
05.03.2023 11:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Kovastihan tuossa on IFA F8:n näköä. Sitä valmistettiin vuosina 1948–1955. Mutta ovatko nuo ovet kuitenkaan kaaparimallia? Ja yhtenäinen puskuri on väärää sorttia. Ja moottoritilan tuuletusaukotkaan eivät täsmää. Joten pitäänee perua pahat puheeni ja kannattaa 1939 Ford Angliaa. |
||||
|
|
05.03.2023 11:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Eiköhän tuossa vaunussa ole roottori-imurit. Ts. ilmavaihtolaitteet, jotka imevät vaunusta ilmaa. VR kokeili erilaisia roottori-imureita vissiin joskus 1920- tai 1930-luvulla toisen luokan matkustajavaunuissa: - D 380: Savoniuksen roottori-ilmanimuri - D 381: Englantilainen pienempi roottori - D 382: Englantilainen suurempi ilmanimijä. Savonius-roottori-imuri oli Flettner-roottorista (se iso ja korkea laivojen 'tuulipurje') Savoniuksen ja Flettnerin yhteistyössä kehittämä laite. Flettner sitten osti Savoniuksen imurin patentin: The Flettner rotor inspired Sigurd Johannes Savonius to invent a spinning ventilation device after a collaboration between the two inventors. Anton Flettner's company Flettner Ventilator Limited acquired Savonius' patent and still sells them in the United Kingdom. The devices are often referred to as "Flettner ventilators" even though the mechanism more closely resembles a Savonius wind turbine, which was a 1924 invention that resulted from the same collaboration. |
||||
|
27.02.2023 19:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Nailonsukkien historia on kyllä erilainen: Vielä 1930-luvulla amerikkalaiset naiset käyttivät silkkisukkia. Vaikka silkki onkin miellyttävän tuntuinen materiaali, se oli epäkäytännöllinen sukissa: joustamaton ja helposti rikkoutuva. DuPont palkkasi Wallace H. Carothersin tekemään tutkimusta synteettisistä materiaaleista. Vuonna 1939 Carothers keksi Fiber 6-6 -kuidun. Se sai nimen Nylon, suomeksi nailon. Toisen kertomuksen mukaan ensimmäiset nailonsukat valmistettiin jo vuonna 1937. Joka tapauksessa nailonsukkien läpimurto seurasi niiden esittelyä vuoden 1939 maailmannäyttelyssä New Yorkissa. DuPont näki nailonin arvon silkin korvaajana. Uuden kuidun kallis tuotekehitys vaati suuria markkinoita. Ja nailonsukkien menestys olikin valtaisa. Silkki oli tuotu Japanista, ja siitä oli sukkien lisäksi valmistettu myös mm. laskuvarjoja ja köysiä. Japanilaisten hyökättyä Pearl Harboriin nailonista tulikin militäärituote, ja siitä alettiin valmistaa mm. laskuvarjoja. Laskuvarjokankaan ja nailonsukkien kudos olivat erilaiset: Sukkiin tuli helposti silmäpakoja, mutta laskuvarjossa oli ripstop-kudos, joka sieti pieniä vaurioita. |
||||
|
27.02.2023 12:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Silmää iskevä herra ja välttelevä daami: Preiser 45055, 'Seated passengers' (3 hlöä), era I. Pastori-isä ja tytär: Preiser 45054 'Pastor and girl', era I. Pastorska: Preiser 45053, 'Couple with parasol' (2 hlöä), era I. Penkki: Pola pol331734? Joskus on vain hauska tunnistaa asioita. |
||||