Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.01.2013 16:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Nuo mainosmaalaukset ovat tosiaankin Kaivokatu 7:n seinässä. Rakennuksen purkaminen alkoi syyskuun lopulla 1925, joten tämä kuva on vuosien 1919 ja 1925 väliltä. | ||||
|
23.01.2013 21:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Ennenvanhaan hyvään aikaan jäät sahattiin talvella järvenjäästä ja varastoitiin jääkellareihin sahanpuruun. Sieltä niitä sitten kesällä otettiin käyttöön mm. siihen maidonjäähdytykseen. Ja epäilemättä jäähdytysvaunuihinkin. Jäät kannettiin tukkisaksien kaltaisilla jääsaksilla (ks. http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=1030233&from=&prms=s_start%3D40%26s_class%3D1 ) selässä tuonne vaunun katolle. Näin siis ainakin 1900-luvun alulla. | ||||
|
23.01.2013 16:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Google Earthin kameranpyörittely ja siirtely tapahtuu kyllä ihan aidosti tilassa, perspektiiviä myöten. Siten siinä saa kuvan käännetyksi justiinsa tähän samaan asentoon ja perspektiiviin. Ainut 'epäloogisuus' siinä on korkeussuhteen käsittelyssä, pyöriteltävä kuva kun on 2-ulotteinen eikä 3-ulotteinen. Mutta siis esim. perspektiivinen kapeneminen pinnalla tapahtuu oikein. |
||||
|
23.01.2013 08:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Ajoitustietoni perustuvat valokuvien mukana olleeseen tekstiin, joka saattaa hyvinkin olla virheellinen. Hyvä olisikin, jos ajoitusta päästään tarkistamaan. | ||||
|
|
23.01.2013 08:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Google Earthilla on mukava pyöräyttää maisema samaan asentoon ja verrata tähän menneeseen näkymään. Kovin erilaista on, niinkuin Topikin totesi. Tein Google Earthissa paikkamerkitsimen, joka kääntää kuvan näin päin, mutta sitä ei ymmärtääkseni saa mitenkään linkitetyksi tänne? |
||||
|
22.01.2013 21:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Raiteensulkuhan se siinä. | ||||
|
|
22.01.2013 20:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä alkoi. Tämä kuva on siten noita muita uudempi. Korjataan... | ||||
|
22.01.2013 15:50 | Kurt Ristniemi | ||
| SYP olisi varmaan vaatinut litteran vaihdettavaksi muotoon 'SYP'. Hauska mielleyhtymä, mutta jälkimmäinen arvelusi on tietenkin oikea: Syp, Niinkuin Säiliövaunu Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Ks. http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/66 | ||||
|
22.01.2013 09:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Teemu. Kiitojunaväritetyistä puuvaunuista on tietoa kuvan https://vaunut.org/kuva/67028 kommenteissa. Valtterin EFi 22378 on yksi niistä (jos niitä siis useampi oli). Valitettavasti kuvia en ole löytänyt. |
||||
|
22.01.2013 09:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Pari numerokorjausta: Valtterin EFi on 22378 ja Ei on 22272, niinkuin kuvastakin näkyy. Eik:n numero 22348 on tässä oikein. | ||||
|
21.01.2013 16:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Etualan vaunusta lisää tietoa kuvassa https://vaunut.org/kuva/80208 Vaunu on kuvan tietojen mukaan tosiaan saksalainen G10, Neuvostoliiton kautta Suomeen korvauksena saatu. Suomessa tunnuksilla Gdt 40784. |
||||
|
21.01.2013 07:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Teppo korjaa myöhemmässä kommentissaan vaunun numeron: Gdt 40784. Tuo virheellinen numero 40166 on nyt sekä tässä kuvassa että kuvassa 3902 https://vaunut.org/kuva/3902 |
||||
|
21.01.2013 07:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Eipä ole Erottajalta tämä. Erottajalle on tästä vielä toista korttelia matkaa. | ||||
|
20.01.2013 18:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1911 vaunuluettelon mukaan vaunu todella näyttäisi olevan yhdistetty II ja III luokan (DE) matkustajavaunu numerosarjasta 502-548 (kuva180), myöh. 501-400, 501-600. Vaunuluettelon kuvan mukaan väliosastossa käytävän toisella puolen oli käymälänistuin sekä kamiina, ja toisella puolen pesuallas. Paikkoja oli III luokassa (E) 15 (3*(3+2)) ja II luokassa (D) 12 (2*2*(2+1)). II luokka voisi kyllä olla ollut jaettu kahteen kupeeseen myös siten, että vaunun keskellä oli naisten osasto, dam-kupé. Numerosarja 502-548 on vuoden 1897 uudelleennumeroinnista. Jos vaunu on sitä vanhempi (mitä en usko), se on voinut olla myös esim. numerosarjoissa 10151-10514 ja 331-334. On myös täysin mahdollista, että pohjapiirustus on ollut toisenkinlainen. Vaunuja valmistivat eri valmistajat, ja eri aikoina rakennetut 'samanlaiset' vaunut saattoivat erota toisistaan suurestikin. |
||||
|
20.01.2013 15:25 | Kurt Ristniemi | ||
| "Miehet, jotka menevät, tekevät ja näkevät, vetävät ne väkevät. Filter Strong. Yötä päivää" oli Strong-merkkisen tupakan slogan. Tekijänä kamarineuvos Matti Viherjuuri. | ||||
|
20.01.2013 14:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja edelleen: VR:n vaunu, ei Kemiran. - Enpä taida jatkaa enää tätä samaa kommentointia. | ||||
|
20.01.2013 14:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässäkin: VR:n vaunu. Kymi Oy:n käytössä. | ||||
|
20.01.2013 14:15 | Kurt Ristniemi | ||
| VR:n oma, toki. Mutta Kemiran käytössä, niinkuin vaunukuvauksessa lukee. | ||||
|
|
19.01.2013 17:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on kuvassa ilman numeroa, eli ilmeisesti jo hylätty. Muilta osin vaunu kyllä näyttää hyväkuntoiselta ja merkinnät osin varsin uusilta. Vrt. esim. Vaununkorjaussääntö, 1938, 23 §: "Hylätystä vaunusta on kaikki numerot poistettava ja vaunuun, jollei sitä heti poisteta liikenteestä, maalattava: Hylätty v. 19 ." |
||||
|
19.01.2013 17:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Tampereen valtatie jää kaiteen taa. Vain trollikan langat näkyy siitä. Jälleen kerran , kuten niin usein ennenkin, Kansalaisen karttapaikka auttaa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&srs=EPSG%3A3067&y=6821738&mode=tausta&x=328254&lang=fi Katseen suunta on Jokikadun suunta. |
||||
|
|
19.01.2013 14:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä kuvassa vaunu on selvästi kolmannen luokan vaununa, mikä olikin tavanomainen kohtalo vanhoille vaunuille. Olivatpa aikoinaan olleet vaikka ensimmäisenkin luokan vaunuja. Siten tunnisteisiin tulisi vaihtaa E. | ||||
|
19.01.2013 14:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset Tapiolle vientipaperivaunutiedoista. VR-historiikki kun ei pukahda vientipaperivaunuista halaistua sanaa. En ainakaan etsiessäni löytänyt. Tälle vaununumerolle ei sitä Vientipaperivaunu-tekstiä ole sitten koskaan maalattukaan. | ||||
|
19.01.2013 13:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Besserwisser: ks. esim. http://suomisanakirja.fi/besserwisser , http://fi.wiktionary.org/wiki/besserwisser Itse tarkoitin näitä merkityksiä, kun asiaan viittasin. Joskus toki ihan asiallinenkin lisätiedon kertominen ja perustelu hyvinkin saattaa vaiukuttaa besserwisseriydeltä. Vaikkei tarkoitus olisikaan. |
||||
|
|
19.01.2013 11:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo "myöhemmin" oli vuonna 1922, kun yhtiön nimestä pudotettiin pois sana "Suomen" ja jäljelle jääneet sanat kirjoitettiin yhteen. | ||||
|
19.01.2013 10:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Sfl-littera oli alunperin turkulaisen Oy Fuel Ab:n polttoöljysäiliövaunujen littera. Vaunut olivat 3-akselisia ja niitä oli 5 kpl, numerot 16071-16075. Erään tiedon mukaan vaunut olivat käytössä vuosina 1956-1960. Markkinointiyhtiö Oy Fuel Ab perustettiin Turussa vuonna 1953 ja se ryhtyi välittämään Nesteen tuoteita. Vuoden 1963 lopussa Osuustukkukauppa OTK osti yhtiön koko osakekannan. Yhtiön nimi muutettiin E-Öljyt Oy:ksi. Siitä en löytänyt tietoa, kenelle, milloin ja miksi nämä Oy Fuel Ab:n vaunut siirtyivät. |
||||
|
18.01.2013 20:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinpä. Vaikka tarkemmin sanottuna Sol:in ol = Oulu Oy. Tämä täsmennys sen varalta, ettei tulisi mitään väärinkäsityksiä. Aiheesta enemmän: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/66 |
||||
|
18.01.2013 18:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Tasaisempi kulku ja paremmat kulkuominaisuudet eivät liene ihan sama asia. Muistelen, jotta telit vaihdettiin, koska 6 liukulaakeroitua akselia on raskaampi vetää kuin neljä. Kenties kevyemmän kulun hintana oli kuin olikin kulun tasaisuuden heikkeneminen. |
||||
|
|
18.01.2013 18:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Äetsä = Finnish Chemicals Oy = Sfc; Säiliövaunu Finnish Chemicals. | ||||
|
18.01.2013 14:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Siitä kummallinen vaunu, ettei siinä näytä olevan muita merkintöjä kuin tuo päädyn 'Korjattava'. Missä ovat littera, vaunun numero, yhtiötunnus yms? | ||||
|
|
18.01.2013 10:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Olen tuolla aiemmin kommentoinut, jotta "Eipä Gbr:ssä pidä 'Vientipaperivaunu' lukeakaan. Se teksti kuuluu Gbp:hen." Hämmästykseni olikin siten vallan suuri, kun rautatiemuseossa tormäsin valokuvaan Gbr 57365:stä. Siinä kun vaunun ovessa komeilee "Vientipaperivaunu / Ei saa kuormata puutavaraa." Olisiko kenties niin, että Gbr- (tai muitakin Gb) -vaunuja varattiin vientipareivaunuiksi ennenkuin sitten kehitettiin littera Gbp? |
||||
|
17.01.2013 20:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Osa porukasta on yhä palveluksessa: http://www.vr.fi/fi/index/palvelut/palvelut_junissa/viihtyisaa_junamatkaa.html | ||||
|
17.01.2013 20:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Historiansa aikana tällä veturilla on ollut litterat Mt / Vk11 / Tve-Ko. Tämän kuvan ottamisen aikana littera oli Mt. Ks. http://www.rautatie.org/web/fi/gallerydet.asp?id=14§ion=1 | ||||
|
16.01.2013 16:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Noh, noh. Suosittelen kokeilemaan höyryveturin lämmittäjänä. Taitaa olla hiukan eri luokan työ. Jos on rankkaa yksinajo, niin rankempaa kai lämmitys oli. | ||||
|
16.01.2013 09:11 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Eiköhän'-perusteella en tohdi tunnisteita laittaa. Enkä edelleenkkän ymmärrä, mitä käyttötarkoitusta vorgissa palvelisi yksittäisen työkoneen liikehdinnän junanumero. Junana tuo toki kaiketikin paineli, sillä aika haipakkaa mentiin Saviolla kohti Korsoa, eli pois Keravalta. |
||||
|
16.01.2013 07:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos Tuukka tarkoitat tuon Sr1:n keltaisten kirkkauseroa, niin siihen on selvä syy: Veturi on vastikään saanut uuden SA-3 -kytkimen ja sen myötä tuon /// -raidoituksen. Muilta osin veturi on vanhassa maalissa. Aiheesta enemmän: https://vaunut.org/kuva/11614 |
||||
|
|
15.01.2013 15:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Mut liikkuikos tämä junana takaperoisine valoineen? Vai kalustosiirtona? Vai minä? Ja mikä olikaan merkintätapa tuolloin marraskuussa 2011? Toisaalta, mikä arvo ja käyttötarve olisi tällaisen yksittäisen työläisen siirtymisen junanumerolle? |
||||
|
|
15.01.2013 12:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Kustas Jimi tiedät? | ||||
|
15.01.2013 11:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Nuo molemmat punaiset V-raidalliset on kuvattu vasta vuonna 1990. Silloin Sr1:ien punavalkoinen IC-maalaus oli jo alkanut ja ilmeisesti raidotuksen V-malli vakiintunut. Olisikohan siis niin, että nuo punanutut olisivat saaneet SA-3 -kytkimensä vuoden 1988 jälkeen, ennenkuin niiden vuoro on ollut päästä IC-väreihin? Siten ne olisivat vain saaneet uusille kytkimilleen uuden maalaustavan mukaisen V-raidoituksen? |
||||
|
|
15.01.2013 09:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Selailin satunnaisotannalla koko joukon Sr1-kuvia. Tätä kuvaa lukuunottamatta kaikissa Sa3-kytkinten kelta-musta raidoitus oli V-mallia. Vasta ajan mukaan hakemalla löytyi tällaisia ///-raidoitettuja. Ensimmäiset juuri tältä samalta vuodelta 1987: 3019: https://vaunut.org/kuva/18652 3022: https://vaunut.org/kuva/31933 3102: https://vaunut.org/kuva/65553 Ensimmäinen V-raidoitettu Sr1 löytyy vuodelta 1988 punavalkoisena: 3028: https://vaunut.org/kuva/79123 Taitaapa ollakin niin, että V-raidoitus tuli juuri uuden punavalkomaalauksen myötä: https://vaunut.org/kuva/38209 Se näkyy olleen käytössä jo punavalkomaalauksen koeversiossa: https://vaunut.org/kuva/16323 |
||||
|
15.01.2013 08:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Ihan vain kaikenlaisen ammatti- ja vorg-jargonin ulkopuolella (outside the box) ajatellen: eikös saattoon tarvita saattaja? Vrt. 'saattaen vaihdettava' merkityksessä 'ei saa heittää'. Tässähän yksikköä liikutetaan omin voimin ja ihan ajosuunnan puoleisesta ohjaamosta, vai kuinka? Ts. saattamatta? Vallan riipumatta siitä, tarkoitetaanko saattajalla saattavaa veturia tai vaihtotyönjohtajaa. Itse tyytyisin sanomaan notta 'siirto'. Vallan vain yleiskielisesti. Mutta niinpä en olekaan perillä terminologiasta. |
||||
|
14.01.2013 16:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Topin logiikka olisi loogisempi :) | ||||
|
|
14.01.2013 15:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Topi epäilemättä tulkitsi logiikkasi siten, että yksikerroksisen veturin kanssa juna olisi v+VVVvrvpvv. Minkä hyvin ymmärrän. | ||||
|
13.01.2013 20:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuosikymmenien takaa muistuu psykologian tunneilta ihmisen 'pyrkimys valiomuotoisuuteen'. Joka tässä ilmenee pyrkimyksenä pyöristää mitä ilmeisimmin mekaanisista tms. syistä johtuva eksakti rajanopeus lähimpään pyöreään tai puolipyöreään lukemaan. - Miksi niin pitäisi tehdä? | ||||
|
12.01.2013 15:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on tosiaan valmistunut vuonna 1877 Valtionrautateiden Helsingin konepajalla, tilaajana Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatie. Ko. rautatie oli avattu liikenteelle vasta edellisenä vuonna. Olisikohan vaunu siis tilattu tälle rautatielle virkavaunuksi? Vaunu sai numeron 8 nähtävästi vuoden 1887 uudelleennumeroinnissa. Sitä ennen sen numeron sanotaan olleen 7008. |
||||
|
|
12.01.2013 14:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuosta ruumiiden kuljetuksesta vielä sen verran, että 1970-luvulla ruumiiden rautatiekuljetustarve oli jo sen verran vähäistä, ettei tarkoitukseen enää ollut omaa vaunulitteraa. Vielä vuosisadan alussahan oli olemassa erityisiä ruumisvaunuja, litteraltaan Gi. Esim. vuonna 1906 niitä oli 5 kappaletta, numerot 9641-9645. | ||||
|
|
12.01.2013 10:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkka tuolla aiemmin kertoi, että "VR 150 juhlia varten Pasilassa maalattu Gbr vaunun väri on valmistettu Tikkurilan värin 1930-luvun tavaravaunureseptin mukaan." Olen aiemmminkin kysellyt tämän reseptin perään, mutta tuloksetta. Tikkurilalla sitä ei ole. Ilmeisesti on käytetty pikemminkin värimallia -tai liuskaa kuin reseptiä? Ne reseptit kun olivat ihan oikeita reseptejä, tyyliin '10 osaa sitä ja 25 osaa tätä' jne... |
||||
|
|
12.01.2013 09:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä ruumiinkuljetuskysymys on hyvä esimerkki siitä, miten historiantutkimusta ei pitäsi yrittääkään tehdä nykyisten olojen, käsitysten ja arvojen pohjalta. Rautatiehistoriankin ymmärtämiseen liittyy vallinneiden olojen ymmärtäminen. Ei ruumiiden kuljetus junilla ollut millään tavalla epäkunnioittavaa. Ei sen epäkunnoittavampaa kuin autollakaan. Ja miksi olisi ollutkaan? Kyse ei siis ole mistään väitteestä tai urbaanilegendasta, vaan ihan normaalista arkisesta asiasta. Ks. esim. https://vaunut.org/kuva/17737 En kylläkään ymmärrä, miten besserwisseriys sitten tosiasioiden esiintuomiseen liittyy. |
||||
|
11.01.2013 17:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Nykyisin tuo verkkoselostus löytyy tuolta: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rhk_2005-f02_verkkoselostus2007.pdf | ||||
|
|
11.01.2013 16:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Kenenköhän/minkäköhän käytössä tämä alunperin oli. Senaatin kulkulaitostoimikunta kun perustettiin vasta vuonna 1892. | ||||
|
08.01.2013 14:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitenkäs olisi Messukylän kulvertti? | ||||
|
08.01.2013 14:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Sarja jäi sitten vain yhden vaunun mittaiseksi? Eikös idea toiminutkaan, ja mitenkäs sitten Alstommi-junien lämmitys hoidettiin? | ||||