Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.06.2012 14:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisko 2349 ollut jollakin tapaa valmistautumassa Valtterin ajeluihin Kouvolassa nyt tulevana lauantaina 16.6? Ks. http://www.vr150.fi/#ajankohtaista |
||||
|
12.06.2012 08:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Pieni täydennys: Transpoint-yhtiöt ja VR Cargo yhdistyivät VR TRANSPOINTiksi yli kaksi vuotta sitten, 1.11.2010. Ks. http://www.vrtranspoint.fi/index/uutiset/vr_transpointin_organisaatio.html | ||||
|
|
12.06.2012 08:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Mika, se oli 'VR Cargo', ei 'Gargo'. Ja se tosiaan oli, sillä VR Cargo ja Transpoint-yhtiöt on yhdistetty. Yhdistetyn yhtiön nimi on VR Transpoint. Ks. http://www.vrtranspoint.fi/ | ||||
|
11.06.2012 15:01 | Kurt Ristniemi | ||
| K. J. Immosen 'Valtionrautatiet 1862 - 1962' -teoksen sivulla 62 on mm. tämän merkin kuva. Kuvateksti on valitettavan ympäripyöreä: "Rautatieläisten virkapuvuissa kannettuja merkkejä laitoksen alkuvuosikymmeniltä.". - Jo aiemmin painetussa (1935) Einari Kaskimiehen 'Valtionrautatiet' -teoksessa on sivulla 51 kuvattu muuten samoja merkkejä, mutta juuri tämä merkki puuttuu. Kuvateksti: "Tunnus- ja virkapukumerkkejä rautateiden alkuvuosilta". | ||||
|
30.05.2012 19:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Siitä suomalaisveturitehtaiden kalleudesta: "Olemme ... olleet pakotettuja jatkuvasti ostamaan tätä kallista ja muutenkin meille vähemmän sopivaa veturityyppiä [Hr12] ja haaskaamaan siihen tarpeettoman paljon veronmaksajien varoja." Näin kertoo 'Yhteisellä matkalla' -historiateos pääjohtaja Aallon puuskahtaneen. Hänen mielestään myös veturitekniikka oli mennyt paljon eteenpäin. ('Yhteisellä matkalla' on muuten ensimmäinen virallinen VR:n historiateos, jonka olen lukenut kannesta kanteen.) Lueskelin muuten juuri yli sadan vuoden takaisia suomalaisia rautatiealan ammattilehtiä, ja jo silloin höyryvetureita moitittiin tehottomiksi painoonsa nähden, epätasaisesti kulkeviksi (maksimiteho vain osalla pyörän pyörähdyksestä) ja puhuttiin sähkövetureiden puolesta. |
||||
|
30.05.2012 12:07 | Kurt Ristniemi | ||
| SOk-veturien kondensoiva P11-tenderi on tosiaan erinäköinen. Se on kuvattu Wikipediassa sivulla http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%B5%D0%BD%D0%B4%D0%B5%D1%80-%D0%BA%D0%BE%D0%BD%D0%B4%D0%B5%D0%BD%D1%81%D0%B0%D1%82%D0%BE%D1%80_%D0%9F11 | ||||
|
|
30.05.2012 06:00 | Kurt Ristniemi | ||
| No, jos ei olisi hankittu 'ranskista', olisi hankittu joku muu haisuli. Höyryn aika kun alkoi olla ohi, ja suomalaisten veturihtaiden hinnatkin turhan korkeat. Eikä se höyrylämmityskään oikein tahtonut toimia; junan etupäässä kuumaa ja takapäässä kylmää. Kari saa toki rauhassa inhota Dr13:a ja rakastaa höyryjä ja höyrysäilötä sydämensä kyllyydestä. Monet muutkin meistä pitävät höyryvetureista. Mutta ei se totuutta muuta: Höyryn aika oli ohi, enkä ainakaan minä haluaisi N-junan vetäjäksi hitaasti kiihtyvää höyryveturia. | ||||
|
29.05.2012 07:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Minusta nuo 'valonheittimen kehykset' näyttävät prässätyiltä, ei erikseen asennetuilta. Rationointiahan tämä on: miksi valmistaa sokkopäädyille erilliset prässimuotit, kun samoillakin pärjätään. Turhan työn tekemisen sijasta tässä on säästetty. | ||||
|
26.05.2012 20:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Entäpä sitten tavaravaununvihreä? Milloin siihen mahdettiin siirtyä. 1900-luvun alussa tavaravaunut olivat ilmeisesti mustia. Niin ainakin sanotaan kirjassa 'Käsikirja liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille, II'. | ||||
|
|
26.05.2012 18:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Höyry tietenkin. Sehän olisi ollut hyvinkin vuorokaudessa käyttökunnossa, kun taas haisulin käynnistymistä olisi joutunut odottamaan ties vaikka kuinka pitkään. :P | ||||
|
25.05.2012 20:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Kaksisuuntainenhan tuo katu on: autoja molempiin suuntiin. Tosin pysäköityinä tuolla vastapuolella. | ||||
|
25.05.2012 14:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Uutisfilmin http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/junien_yhteentormays_kuurilassa_16980.html#media=16983 mukaan 1005:n kuljettaja kuoli Kuurilan törmäyksessä. Filmissä myös kuvataan onnettomuuteen johtaneet syyt. | ||||
|
22.05.2012 07:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkos kellään tietoa siitä, miten tuollaisia saksalaismallisia, mutta leveäraiteisen radan tavaravaunuja on Suomeen päätynyt. | ||||
|
18.05.2012 17:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Minkäs takia tähän kuvaan ei voinut vaihtaa sitä oikeaa kuvatekstiä? Nyt sitten pitäisi kaiketi pyytää ylläpitoa poistamaan tämä ylimääräinen ja väärällä kuvatekstillä varustettu kuva? | ||||
|
17.05.2012 11:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Keravan seudulla harrastetaan radan valaistusta muuallakin: https://vaunut.org/kuva/66098 | ||||
|
16.05.2012 20:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä on tunnelmaa. | ||||
|
16.05.2012 16:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Saakohan tämä kuva 10 v täyteen väärällä tunnisteella? | ||||
|
15.05.2012 19:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturista näkyy liian vähän detaljeja, jotta tyypistä pääsisi varmuuteen. Mutta mahdollsia ovat ainakin A6, A7 tai C4. Ajankohta lienee 1900-luvun alussa. | ||||
|
15.05.2012 13:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Oli varmaan näky, kun Taksi-Mersu junaan nousi :D | ||||
|
15.05.2012 11:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Feriatis: http://www.tfode.com/feriatis. Tosin tässä taitetaan kyllä viitata juhlistamiseen/juhlintaan. | ||||
|
12.05.2012 08:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Kisko-Kalle -sivullani http://www.elisanet.fi/~g621741/WWV/kiskok/kisko.htm väitän, että myöhempinä aikoina Kisko-Kalleissa moottorina olisi ollut VolvoND 67C. Olisikohan oikeampi tieto kuitenkin Volvo MD 67 C, eli meridieseli? En enää muista, mistä tuo ND-tieto on lähtöisin. | ||||
|
11.05.2012 18:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Se on se 'Potemkin' ihan vaan osaamattomuusvirhe nimestä 'Потёмкин'. Kun eihän tuo 'ё' mikään 'e' ole. Sama juttu Eldanka-järven jään kanssa :) | ||||
|
10.05.2012 17:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämäpä harmillista: Luin ehkä pari kuukautta sitten tuosta hiekanlämmityksestä jostakin. Tod.näk. se oli joku netin kuva-arkisto tms. Mutta nyt en enää sitä löydä! Siellä taisi olla mm. valokuva hiekanlämmittäjänaisista ulkona nurmella ruokatunnilla. | ||||
|
|
10.05.2012 13:01 | Kurt Ristniemi | ||
| 1860-luvulla jokaisessa ensimmäisen luokan (B) osastossa oli oma ”lämmityspatteri” eli kuumalla hiekalla täytetty laatikko. Lämmityslaatikot oli sijoitettu penkkien alle, sinne ne asetettiin erikoisesti sitä varten tehtyjen suorakaiteen muotoisten vaunun ulkoseinässä olleiden aukkojen kautta. Myöhemmin käytettiin myös kuumaa vettä. Toisen (D) ja kolmannen (E) luokan vaunuissa ei ollut minkäänlaisia lämmityslaitteita aina 1870-luvun alkuun saakka. Alkuvuosina hiekanlämmityslaitoksia oli Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Myöhemmin, kun hiekan sijasta alettiin käyttää vettä, oli päivystysveturien tehtävänä muutamilla isommilla asemilla täyttää lämpölaatikot kuumalla vedellä. 1870-luvun alussa Riihimäki-Pietari-rataa varten tilatut vaunut varustettiin kamiinoilla. Tämä uutuus otettiin käyttöön myös jopa kolmannen luokan vaunuissa. Samalla lopetettiin vähitellen myös lämpölaatikoiden käyttö [vanhoissa vaunuissa]. |
||||
|
|
10.05.2012 08:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä on monin tavoin kiinnostava kuva ja sitä olisi hyvä päästä tutkimaan tarkemmin. Mitähän tässä mahtaa olla käytetty originaalina? | ||||
|
10.05.2012 07:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkoitukseni oli sanoa, että jos kuva on otettu ennen vuotta 1942, niin veturin sarjatunnus on H9. Hv2-litteraa kun ei silloin ollut vielä olemassa. | ||||
|
09.05.2012 21:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Ga-litteran alla oli em. historiikin mukaan hyvin monenlaisia vaunuja hyvin pitkältä ajalta: Loivakattoisia ja korkeakattoisia, jarrusillattomia ja jarrusillallisia, jarrukopittomia ja jarrukopillisia (erilaisia), tuuletusluukuttomia ja tuuletusluukullisia, ikkunattomia ja ikkunallisia, rungon sisäpuolisin laudoituksin ja rungon ulkopuolisin laudoituksin, saranallisin pariovin ja liukuovin. Historiikin mukaan vaikuttaa siltä, että vuonna 1912 kaikki 'tavalliset' katetut tavaravaunut luettiin litteraan Ga. Esim. litteraa G historiikki ei mainitse lainkaan. Mainittuina ovat Ga, Gaa, Gf, Gg (Ggh, Ggk), Gi, Gk, Gp, Gs, Gt ja Gv. Lisäksi myös Ge. | ||||
|
|
09.05.2012 19:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Päätysillallinen umpivaunu voi olla myös Ga: VR-historiikki 1862-1912 kertoo Ga-vaunuista, että Hanko-Hyvinkää -rautateille hankittiin 1873 katettuja tavaravaunuja, joissa vaunun kori oli lyhyempi kuin alusta, joten vaunuun syntyi katettu päätysilta jarrumiehelle. Ajan tyyliin laudoitus oli runkopalkkien sisäpuolella, kuten kuvassa. | ||||
|
09.05.2012 11:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Minkähän takia tunnisteisiin on ainoana vaununa merkitty vain Gaa, eli vaunu huvihevosia varten? Sellaista junassa tuskin on; Gb-vaunuja ilmeisesti kylläkin. | ||||
|
|
09.05.2012 09:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloinkas tavaravaunujen väri vaihtui punaruskeaksi? | ||||
|
|
09.05.2012 08:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos kuva tosiaan on vuodelta 1939, niin veturin sarjatunnus on tietenkin H9. | ||||
|
08.05.2012 18:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama veturi on kertaalleen lähetetty tahallaankin toista junaa päin. Ainakin jos uskomme knoppiketjua https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=921.620;wap2 Ja miksi emme uskoisi. | ||||
|
|
08.05.2012 13:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/61020 yhteydessä on juttua myös liputtamisesta. Kansallinen liputusinnostus taisi käynnistyä vasta sortovuosina, ja silloin oli käytössä hyvinkin erilaisia lippuja. Suomen lipusta on olemassa oikein juhlallinen ja oikein paksu nahkaselkäinen kirja, josta tietoa kyllä halullisille löytyy. | ||||
|
08.05.2012 13:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Noita rakennettiin talvisodan aikana VR:n vara-asemiksi. Varsinaisesti kyseessä on sirpalesuoja. Googlesta löytyy tietoa ainakin haulla vara-asema. Ja tuossa yllähän onkin jo Joukon linkki aiempaan keskusteluun. Onkohan tuo 'kivikukko' yleinenkin nimi noille? | ||||
|
|
08.05.2012 13:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Blogikirjoituksen http://esoteerinenmaantiede.blogspot.com/2009/09/oulun-uhattu-kivikukko.html kommentissa sanotaan Tampereelta puretun samankaltainen rakennelma pari vuotta sitten. | ||||
|
|
08.05.2012 08:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä G1 146 oli toisena osapuolena, kun propsijuna ja sorajuna törmäsivät 20.7.1905 Juurikorvessa Sakkaran ylikäytävällä Marinkylän ja Inkeroisten välillä. Onnettomuudessa kuoli 4 henkilöä. Kuvia onnettomuudesta: http://www.reilia.fi/kymrau/#/tarinat | ||||
|
07.05.2012 14:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Muistomerkkiveturit pitäisi sulkea panssarilasilaatikoihin. | ||||
|
05.05.2012 10:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Ensimmäisenä vaununa neuvostoliittolainen makuuvaunu, ellen erehdy? | ||||
|
04.05.2012 16:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Pekka sen tiesi: Hernesaaressa ollaan. Ent. Fordin talon edessä. Nythän se talo kulkee Telakan nimellä. Paikka ei kuulu normaaliin reviiriini, mutta tulin siellä käyneeksi Maikkarin rekvisiittavaraston huutokaupan vuoksi. - Kuva talosta ajalta, jolloin junat sinne vielä ajelivat, on sivulla http://www.openhousehelsinki.fi/2011/fin/to.html kohdassa Fordin talo. | ||||
|
04.05.2012 15:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkoitat varmaan 'cargo'. Mutta hauska havainto :) | ||||
|
|
04.05.2012 14:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Polttaa, polttaa, muttei tarpeeksi. Helsingissä toki ollaan, ja tämänkin talon takana on satama. Mutta toinen satama. | ||||
|
|
04.05.2012 06:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Paikalla on vankka yhteys autoihin. 1940-luvulta 90-luvulle. | ||||
|
02.05.2012 10:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Koululippu. Ja toiseen luokkaan! | ||||
|
02.05.2012 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinpä niin. Vastarannalla kyllä, mutta vasta seuraavan joenmutkan takana. Kyllä äkkinäinen - niinkuin minä - kuvittelee 'vastarannan korkean kallion' tarkoittavan kuvassa näkyvää vastarannan korkeaa kalliota eikä jotakuta muuta. Nipotus on joskus vallan paikalaan. | ||||
|
|
01.05.2012 16:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinpä niin. Kas kun höyrysäiliövetureita ei käytetä enemmän katuliikenteessä, kun niin näppäriä kerran ovat.Ai niin: syynähän on tietenkin se prosessihöyryn puute. | ||||
|
01.05.2012 13:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä on VR:n salainen koeajo, jossa kokeiltiin erikoispitkän ja läpikuultavan teräsvaunun käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Tasoristeyksen jälkeen mutkakoe... Ja sen koommin ei tästä vaunusta ole mitään kuultukaan. | ||||
|
01.05.2012 12:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Löytyy Hyvinkäältä ja Haapamäeltä? Viittaa museokalustoon? Höyryvetureihin? | ||||
|
01.05.2012 10:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä kuvassa huomio kiinnittyy numeroiden lisäksi myös seinän maaliin: Se lähtee kuplimalla, mikä saattaa viitata sihen, että on käytetty huonosti 'hengittävää' maalia. Esim. lateksia? Maalin värisävy ja mattapintakin ovat mielenkiintoisia. Nykyisin taidetaan käyttää lämpimämpää ja kiiltävämpää maalia? Vaan millainenkohan maali on mahtanut olla käytössä vuonna 1912, kun näiden sämpyläkattoisten vaunujen ensimallit ensimmäistä kertaa maalattiin? | ||||
|
01.05.2012 09:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikä siihen edes tunnelia tarvittu. Reissasin kerran tällaisen perässä ensimmäisessä vaunussa melko pitkän matkan. Pahoinvoivaksi siinä alkoi tulla. Ihmekös tuo, kun pakokaasu ei kuulema ole oikein terveellistä hengitettävää. | ||||
|
|
01.05.2012 09:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Mmmmm. Haisuleita! | ||||
|
30.04.2012 13:39 | Kurt Ristniemi | ||
| VR:n vesikarahvien tämän hetken markkinahinta selvisi eilisessä Maikkarin rekvisiitan huutokaupassa. 3 karahvia (ilman korkkeja): 150 €. http://www.helander.com/sumuCMS/sivu/hk?hakusana=VR&pvm=29.04.2012&hk=A3&huutokaupan_numero=A3&Submit=Hae | ||||