Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.03.2012 11:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Kattomateriaalin eli 'kattopaskan' valmistamiseen tarvittiin silloin ennen 40 kg pellavaöljyvernissaa, 32 kg liitua, 8,5 kg keltamultaa, 8,5 kg umbraa, 8,5 kg hartsia ja 62 kg hopeakiillettä. Valmistus-ja työohjeet löytyvät kirjasta 'Pasilan konepaja 1903-2003' sivulta 121. Massaus-, kuivatus- ja voiteluvaiheiden jälkeen katolle levitettiin kattohiekkaa. - Olisikohan Valtterin vaunujen kunnostuksessa käytetty samaa reseptiä? | ||||
|
26.03.2012 10:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Kahvilavaunussa lienee edelleen vesikiertoinen ölylämmitys? Ks. https://vaunut.org/kuva/66399 | ||||
|
26.03.2012 09:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloin tämä EFi 22378 siirtyi Höyryraiteelle ja sitten taas Höyryraiteelta VR:lle? Höyryraiteen oman kalustoluettelon mukaan vaunu on yhä heillä. | ||||
|
26.03.2012 09:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyl konnari piletin omiin käsiin otti (niinkuin kuvastakin näkyy). Omat peukkunsa siinä vain olis vaarassa olleet. | ||||
|
25.03.2012 17:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Pieni täsmennys: Valokaton fiini nimitys on lanterniinikatto. En tiedä mitä nimitystä italiassa siitä mahdetaan käyttää, mutta italian kielellä 'laternino' on yhtä kuin 'piccola lanterna', pieni lyhty. 'Lanterno' puolestaan on esperantoa. |
||||
|
25.03.2012 09:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Jari, unohdit kesäaikaan siirtymisen: Klo kolmelta tuosta 7*24 tunnista putosi yksi pois! | ||||
|
25.03.2012 08:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Telegrafistit toimivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa todellakin asemilla. He ilmoittivat junien lähdöstä seuraavalle asemalle ja saapumisesta edelliselle asemalle, yms. - Ruumiinmukainen, synonyymejä: tiukka, tyköistuva, ruumiinmukainen, ihonmyötäinen, vartalonmyötäinen. Lähde: http://www.eudict.com |
||||
|
|
24.03.2012 18:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Noinpas näkyy olevan: yhdessä muussa kuvassa näkyykin, että katolta tuleva johdin on liitetty vaunun päädyssä aluskehykseen. Turvallisuus ennen kaikkea, vaikka sen tähden autenttisuus kärsiikin. Eniten vanhaa nostalgikkoa surettaa katolle johtavien portaiden ja kattosiltojen ja ylikulkujen puuttuminen. | ||||
|
24.03.2012 18:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Selasin VR-historiikkia 37-62 lisää, ja sivulta 303 löytyy kuva, joka melkein vastaa Valtterin kahvilaa. Tosin oviseinä siinä on Valtterin kahvilan seinän peilikuva. Ja katon kaari on pyöreämpi. Pöydät näyttävät kuvassa olevan vähän vinksallaan, joka viittaa siihen, että pöytälevyt ainakin ovat ehkä pyörineet jalan varassa. | ||||
|
|
24.03.2012 17:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä nimenomainen vaunuhan ehti välillä olla myös diskovaununa Eikd ('kiskoteekki'): https://vaunut.org/kuva/17454 | ||||
|
|
24.03.2012 17:44 | Kurt Ristniemi | ||
| En tullut kokeilleeksi, onko pöydät kiinnitetty lattiaan. Toisesta ottamastani kuvasta kuitenkin näkyy, ettei pöytien jalassa ole ainakaan näkyvillä minkäänlaisia kiinnittimiä (ruuveja, pultteja tms.) - VR-historiikissa 37-62 on tosiaan Eik-vaunun kahvilaosaston kuva sivulla 394, mutta vaunu taitaa olla moottoripikajunaan tehty. Siinä tuo heiluriovi on aivan vasemman seinän vierellä. | ||||
|
|
24.03.2012 14:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikäs johdin se tuolla vaunujen katoilla kulkee? | ||||
|
|
24.03.2012 13:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Valtterin telegrafistit kertoivat vaunujen historiasta, ja kertoman mukaan tämä on vaunun alkuperäinen 50-luvun uusi, moderni kahvilailme. Nykyisillä pitkillä kiskoilla ongelmia ei ole, vaan miten lie ollut pätkäkiskoilla, jos kahvilavaunut sellaisilla kulkivat. Turvallisuus jättää tietenkin toivomisen varaa: Miten käy jos ajetaan liian lujaa kääntyvään vaihteeseen, joudutaan äkkijarruttamaan tai suorastaan onnettomuuteen? Mutta tämä oli modernia 1950-luvulla. | ||||
|
24.03.2012 13:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Valtterillahan on kaksi veturia, tämä Dr13 2349 ja Hr1 1021. Ukko-Pekkaa ei tällä juhla-ajelulla voitu käyttää, koska Helsinki-Hämeenlinna -välille ei passaa ilman JKV-laitteita lähteä. Ja niitähän ei Hr1:een kuulema saa. - Ja toisaalta: Valtterihan ei edusta minkään yksittäisen ajankohdan junaa. Vaunut ovat 1940-, 1950- ja 1970-luvun asuissa. Veturi taas 1990-luvun asussa. | ||||
|
22.03.2012 08:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Olen käsittänyt asian niin, että Fordin kuva poistui, koska sillä ei siihen mennessä ollut voitu osoittaa olevan selvää yhteyttä kiskoliikenteeseen. Vaunut.orghan määrittää etusivullaan olevansa nimenomaan kiskoliikennekuva-arkisto. Itse olen pohtinut, miten esim. kuva https://vaunut.org/kuva/49314 liittyy kiskoliikenteeseen. Toistaiseksi on arveltu, että kuvan trollikka *saattaa* toimia yhdyssiteenä rautateiden ja raitioteiden välillä, ja että se olisi raideliikennettä, jota jäljempää perustetta voin vain kummastella. - Minulle on syntynyt vaikutelma, että kuvia ehkä kohdellaan eri tavoin riippuen siitä, miten yleisö kuviin älähtää. Ja yleisöhän helposti älähtää eri tavoin eri kuvaajien kuviin. | ||||
|
21.03.2012 16:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Siellähän se keikkuu hännillä nykyään perinnejuna Valtteriin kuuluva salonkivaunu A100. | ||||
|
21.03.2012 16:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Sen verran siivollinen kuva, että ansaitsisi kaluston tunnisteet: Dr13 2349, Ei 22272 (III lk), EFi 22378 (2 lk), Eik 22348 (2 lk), A100. | ||||
|
|
21.03.2012 13:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Taustalla vihreä ja pari sinistä Shmmns-tw -teräskelavaunua. Vihreän kyydissä 16 tonnin romunkuljetuskontti. Eivätkä vaunut noihin kolmeen lopu, vaan letka jatkuu Valtterin takana niin pitkälle kuin kuvasta näkee. | ||||
|
21.03.2012 13:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Kaapelihan on kuin sähköjohto entisestä 'sähköjunasta' (pienoisrautatiestä): paksu, näkösällä ja somasti syheröllä. | ||||
|
21.03.2012 06:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Millä tavalla tämä kuva liittyy kiskoliikenteeseen? | ||||
|
20.03.2012 14:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Komppaan Topia ja Petriä: Miksi tieten tahtoen käyttää vääriä esitysmuotoja, kun oikeat on olemassa? Vorgin haku-toiminto ei ole kyllin älykäs etsimään samankaltaisia esitysmuotoja, ja niin kaikki virheelliset muodot jäävät haussa löytymättä. Eikä tässä 'harrastusstandardeista' ole kyse, vaan käytännöllisyydestä, luettavuudesta, ymmärrettävyydestä jne. Ja tuon tunnisteissa olevan väärän litteran voisi todella korjata. :) |
||||
|
Kuvasarja: Valtterin juhlapäivä |
19.03.2012 16:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Heh: epänostalginen siksi, että lapsuuden halkopolttoisen tuoksut puuttuivat. | ||||
|
Kuvasarja: Valtterin juhlapäivä |
19.03.2012 15:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Valtterilla on kaksi veturia: DR13 2349 ja Hr1 1021. DR13:een voitiin asentaa JKV-laitteisto, Hr1:een ei. Siksi Ukko-Pekka ei voinut olla tällä matkalla veturina. Sitä käytetään Valtterin vetoon kuitenkin rataosilla, joilla JKV ei ole pakollinen. Ja nätisti ja tasaisesti Dr13 junaa vetikin. Hajumaailma tietenkin oli epä-nostalginen. | ||||
|
19.03.2012 09:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kovasti on Tähtelän aseman näköinen. Tähtelän asema rakennettiin v. 1903 Bruno Granholmin pysäkkirakennusten tyyppipiirustusten mukaan. Se laajennettiin vuonna 1910 (tämänpuoleinen päätyosa). Samojen piirustusten mukaan rakennettiin toki muitakin asemia, joista esim. Päivölä myös laajennettiin samalla tavalla. - Kuva on hieno ajankuva: puusto matalaa ja raiteita ei ole edes sorastettu, vaan ne ovat hiekassa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös laiturilla oleva rullavaunu ratoineen. - Kuva on aikaisintaan 1910-luvulta, selvästi ennen -30-lukua kuitenkin. Autotkin ovat ajalta ennen 1920. Ja kun hyväkuntoisia ovat, niin eivät liene vielä kovin vanhoja. | ||||
|
19.03.2012 08:23 | Kurt Ristniemi | ||
| VR:n panostusta tähän juhla-ajeluun kuvastaa sekin, että tuon korokkeen vihreä matto vaihdettiin uuteen Valtterin lähdettyä Turenkiin. Niinpä junan taas palattua ihmiset pääsivät tähyilemään salonkivaunuun puhtaalla matolla seisten. | ||||
|
18.03.2012 21:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Paikallisaika toki säilyi vuoteen 1921, mutta rautateillä käytettiin yhteistä aikaa jo sitä ennen. Eihän junien ajamisesta paikallisiaikojen mukaan olisi mitään tullut. "Helsingin ja Kaipiaisten välillä luetaan aika Helsingin horisontin jälkeen, Kaipiasista alkaen itäänpäin Pietarin horisontin jälkeen; aikaerotus on lähimmäs 21 minuuttia. Aamujuna viipyy Kaipiaisissa 20 m. (päivällinen)." kertoo Suomen kulkuneuvojen lehti vuodelta 1876. Niinpä raatihuoneen kello näytti paikallisaikaa ja aseman kello Helsingin tai Pietarin aikaa. Tai jopa niin, että aseman kello näytti kaupungin suuntaan paikallisaikaa ja asemalaiturille rautatien aikaa. |
||||
|
|
16.03.2012 19:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuolla muutama kommenti takaperin todetaan että "...T-Ford." Sellainenhan tämä ei ole, vaan mallia AA, eli A-mallin kuorma-autoversio. Vuodelta 1929, (minkä näkee muuten mm. puskurista). | ||||
|
16.03.2012 19:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Juhan kanssa samoilla linjoilla: Tässä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?view=show&x=395945&y=6699178&sc=8000&text=T%C3%A4ss%C3%A4%3F&action=link&srs=EPSG%3A3067&e=395929&n=6699166&scale=8000&tool=merkitse&styles=normal&lang=fi&mode=rasta ? | ||||
|
16.03.2012 07:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Nykyaika, kehittyneet tekniikat ja Googlen Street View antavat oivan lisän harrastukseen sitomalla kuvauspaikan sekä kartalle että oikeaan maisemaan. Kuvauspaikka ei tietenkään ole täsmälleen sama, kun kuvausautot eivät ajele esim. jalkakäytävillä. Mutta läheltä liippaa: http://maps.google.com/maps?q=helsinki&hl=fi&ll=60.184071,24.951646&spn=0.000661,0.002411&sll=37.0625,-95.677068&sspn=36.178967,79.013672&t=h&hnear=Helsinki,+Suomi&z=19&layer=c&cbll=60.184034,24.951673&panoid=5SOcr2nlE8fbd4T64KXuBw&cbp=12,274.67,,0,-8.31 | ||||
|
15.03.2012 08:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Kapee on Tampereella, ei Murolessa, joka on Ruovedellä. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=Kapee&srs=EPSG%3A3067&y=6857072&mode=rasta&x=334343&lang=fi Ja Kapeessa on edelleen kivilouhimoita. (Tai oli ainakin kymmenisen vuotta sitten.) |
||||
|
15.03.2012 08:15 | Kurt Ristniemi | ||
| 0,001 s = 1/1000 s, eli yksi tuhannesosa sekuntia. Desimaalit: kymmenesosa, sadasosa, tuhannesosa. | ||||
|
09.03.2012 12:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Taidetta tosiaan, sillä höyryveturistahan tekijä ei ole juurikaan ymmärtänyt. | ||||
|
07.03.2012 20:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuohon aikaan oli aika mahdoton löytää normaaleja kenkiä. Yleensä oli kaupan vain noita järkyttäviä korkeakorkoisia. Ja vaaleansiniset sukat ovat toki oivaa ajankuvaa nekin. Vieläkö tuohon aikaan oli mini-vogue, vai joko siitä oli päästy? | ||||
|
07.03.2012 20:22 | Kurt Ristniemi | ||
| 1900-luvun alun valokuvakorttien tapaan tämä on osittain värjätty mustavalkovalokuva, joka on sitten painettu neliväripainossa. | ||||
|
29.02.2012 17:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Lähin vaunu 1-raiteella, kuvan oikeassa reunassa, näyttäisi ikkunajaosta päätellen olevan makuuvaunu. Sen katolla ei näyttäisi olevan lainkaan torpedoventtiileitä tai valaistuslaitteiden venttiileitä. Mikähän vaunu lie kyseessä? Muut vaunut lienevät lähinnä Ei-vaunuja. Paitsi se, jossa on ovi keskellä seinää... | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin aseman laiturien asfaltointi v. 1932 |
29.02.2012 07:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Entisaikaan yrityksillä oli tapana julkaista esitteissään asiakkaiden suosituksia. Niin Viarectakin: O.Y.Viarecta A.B. on vuonna 1932 päällystänyt kaikki Helsingin aseman henkilölaiturit hiekka-asfalttipäällysteellä ja on päällysteen laji ja laatu osoittautunut onnistuneeksi. Erityisesti on mainittava, että ainakaan ensimmäisen talven jälkeen päällysteessä ei ole huomattu halkeamia eikä muitakaan vikoja, joten samallaista päällystämistapaa voidaan vastaavissa tapauksissa mielihyvin suositella. Helsingissä, 1:sen jakson ratainsinöörin toimistossa, marraskuun 21 päivänä 1933. N:o 1060 W Rankka I ratajakson päällikkö |
||||
|
26.02.2012 14:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloinkahan tämä 1930-luvun raidejärjestys lie syntynyt? Vuonna 1923 järjestys näkyy olleen erilainen: https://vaunut.org/kuva/42736 | ||||
|
|
26.02.2012 10:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Kallistus- ja muutkin tiedot ovat Viarectan esitteestä. Kyse on siitä, että hiekka-asfaltti oli vaikea saada tasaiseksi käsikäyttöisillä jyrillä. Jyrä painoi asfalttia aaltona edellään, ja pintaan syntyi helposti aaltoilua. Siten syntyi painanteita, joihin vesi jäi seisomaan. Jyrkemmällä kallistuksella saatiin estetyksi lätäköiden syntyminen. | ||||
|
|
25.02.2012 21:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva vaihdettu tarkempaan. | ||||
|
|
25.02.2012 17:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Raiteiden jaottelu oli 1930-luvulla erilainen kuin nyt (ks. esim. https://vaunut.org/kuva/5825 ). Silloin: 1; 2+3; 4+5; 6+7; 8 ja kuusi laituria (1+2+2+2+1 raidetta);. Nyt: 4+5; 6+7; 8+9; 10+11 ja viisi laituria (2+2+2+2 raidetta). Etsiskelin eri lähteistä, mutta en löytänyt milloin nykyinen raidejärjestys otettiin käyttöön. |
||||
|
|
25.02.2012 09:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvat ovat asfalttiyhtö Viarectan 1930-luvun mainosten rasterikuvia. Raiteiden numerointi poikkeaa nykyisestä: Oikeanpuoleisin on raide 1, 'LÄHTEVÄT KAUKOJUNAT' -kyltti on raiteiden 2 ja 3 päässä, 'PAIKALLISJUNAT'-kyltti raiteden 4 ja 5 päässä jne. Paikallisjunaraiteen 4 vieressä oleva kyltti on asfalttiyhtiö Viarectan mainoskyltti. |
||||
|
24.02.2012 10:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Petriä peesaten Oikean reunan kortteli: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/kortteli.php?lang=fi&block_id=40 Lehtovaara, Torikatu 2: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/tontti.php?lang=fi&block_id=40&plot_id=39 Taaempi kortteli: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/kortteli.php?lang=fi&block_id=39 Raitiovaunu näyttäisi olevan Mustainveljestenkadun risteyksessä. |
||||
|
24.02.2012 09:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Aivan kuten Simo kertoo, kuva on ajalta ennen kesäkuuta 1922, eli ajalta, jolloin 'Helsingin rautatieasema' -kirjan mukaan "salin itäpäässä matkustajia ravitsi vaatimaton kahvila"(s. 44). Kesäkuussa 1922 salissa avattiin Nikolain Noschisin ravintola, jonka Keravan Puusepäntehtaan toimittama kalustus oli aivan toista luokkaa kuin kuvassa. Koska asema vihittiin käyttöön maaliskuussa 1919 ja Noschisin ravintola siis avattiin 1922, on kuva ajalta 1919-1922. Olisi toivottavaa, että aika korjattaisiin kuvan tunnisteisiin. |
||||
|
23.02.2012 07:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilmankos oli vaikea ymmärtää miten tuollainen virhe on voitu tehdä. Tuo Heikin linkittämä kuva selittääkin sitten jutun: Venäjänkielisen tekstin toinen kirjain 'o' ja ruotsinkielisen tekstin toinen kirjain 'C' olivat vaihtaneet päittäin paikkaa. Ja kun tässä sitten vain toinen kirjain on korjattu, syntyy tälläinen käsittämätön virhe. | ||||
|
22.02.2012 08:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Kovastihan tuo Värtsilältä näyttää. Vertailukuvia: http://heninen.net/folder_f.htm?C=21&F=vartsila&S=all&L=2&M=photo&I=0 ja http://www.vartsila.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=83&Itemid=83 |
||||
|
20.02.2012 10:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä taiteilija on epäilemättä sittemmin päätynyt graafikoksi Liik enne vira stoon. | ||||
|
18.02.2012 22:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Valopetrolia ei tosiaan voi käyttää kaasutinkoneissa, koska se ei höyrysty. Vastaavasti moottoripetrolia ei pidä käyttää lampuissa, koska se höyrystyy ja helposti siten räjähtää. Jalostusasteisiin en ota kantaa, sillä vanhanaikaisessa tislauksessa sekä bensiini että petrolit saadaan tislausjakeina samassa tislauksessa. Bensiini on kevyt jae, joka koostuu enimmäkseen hiilivedyistä, joiden tislausalue on 30-210 °C. Bensiini on erittäin helposti syttyvä ja helposti haihtuva hiilivetyjen seos. Petroli ja kaasuöljy ovat keskitislejakeita. Dieselöljy on edellisiä raskaampi jae. Se koostuu enimmäkseen hiilivedyistä, joiden tislausalue on 160-360 astetta. Raskas polttoöljy, bitumi ja pohjaöljy ovat raskaita jakeita. |
||||
|
15.02.2012 12:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuskinpa ammetenderi on säiliövaunusta tehty, vaikka siinä sama idea onkin kuin kehyksettömässä säiliövaunussa: Se tuntee nahoissaan koko junan painon. - Muitakin tenderityyppejä näissä sotavetureissa toki käytettiin, mutta Kari on sikäli oikeassa, että ammetenderi oli vallitseva malli. Se kun säästi rakennusmateriaaleja, joista sota-aikana oli kova kilpailu. Tenderimalleista kerrotaan ed. kommenttini ensimmäisessä linkissä. | ||||
|
15.02.2012 11:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllähän suomalaissiipiopastimissa vastapainot oli. Ks. esim. https://vaunut.org/kuva/25223 Onhan liki tasapainossa olevaa siipeä hirmusen paljon keveämpi kääntää kuin toispuoleista, eli energiaa säästyy. Siipi on sentään aikamoinen vipuvarsi. |
||||
|
|
15.02.2012 07:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä vaan. Kyseessä on Deutsche Reichsbahnin Kriegslokomotive Baureihe 52 (KDL 1). Ks. http://de.wikipedia.org/wiki/DRB-Baureihe_52 Ja perässä rakennusmateriaalia säästävä Wannentender. Ks. http://de.wikipedia.org/wiki/Schlepptender |
||||
|
15.02.2012 07:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuossa limpussa on numero. Voiko numerosta päätellä jotakin; valmistusmisaikaa, -paikkaa tms? | ||||