Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.02.2012 07:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuossa limpussa on numero. Voiko numerosta päätellä jotakin; valmistusmisaikaa, -paikkaa tms? | ||||
|
09.02.2012 13:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunujen numerointi lienee vaihtunut matkan varrella. Luettelon http://poelhoe.blogit.fi/files/2010/05/vr-vaunuja_1b.pdf mukaan vaunut 2301-2319 ovat sarjaa Ci. (Luettelon ensimmäisellä sivulla Eims-vaunujen kohdalla.) | ||||
|
|
09.02.2012 11:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Resiinan vaunuluettelon mukaan vaunut 2301-2319 vuodelta 1921 ovat litteraltaan Ci, eli yhdistettyjä I & II lk:n vaunuja. Ks. http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17 Tästä kuvasta on hieman hankala nähdä, onko vaunun kauemmaisessa päässä I. | ||||
|
09.02.2012 09:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Ovatkohan nuo Ei 22272:n päädyn ulkonevat pystypalkit perua ylikulkusillan palkeesta? Olisiko päätyseinä alunperin ollut sileä, eli samanlainen kuin esim. Ei 22188:n pääty kuvassa https://vaunut.org/kuva/68362 ? | ||||
|
09.02.2012 08:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvinhän tälle 100-paikkaiselle vaunulle lopulta kuitenkin kävi. Nythän se on mukana VR:n perinnejuna Valtterissa: https://vaunut.org/kuva/73779 | ||||
|
09.02.2012 08:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikä onkaan noiden nokikaapista vandringille johtavien järeiden kettinkien tarkoitus? | ||||
|
08.02.2012 17:35 | Kurt Ristniemi | ||
| "Ruumis pitää oleman pantuna tavalliseen ruumisarkkuun, joka lämpimänä vuodenaikana on sisä- tahi ulkopuolelta varustettava ilmanpitävällä metallipeitteellä; paitsi sitä pitää arkun oleman suljettuna tiiviiseen ja soveliaalla tavalla desinfisioituun laatikkoon." Näin sanoo käsikirja vuodelta 1916. Tiedä sitten, millaiset säännökset olivat vuonna 1972. | ||||
|
07.02.2012 07:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämäpä hauska kompa. Tuo Y olikin sitten ilmeisesti samanlainen lisuke kuin V yhdysliikenteen vaunujen tunnuksissa? Jos näin, niin Jimi osui heti ensimmäisessä vastauksessa tavallaan oikeaan. Ja Juhanin ensimmäisen vastauksen toinen vaihtoehto oli sekin melkein oikein. Minulle tuo Y oli kokonaan uusi tuttavuus! - Saisikohan tämän Y:n jotenkin mukaan vorgin litteraluetteloon? Se kuitenkin lie ollut mahdollinen minkä hyvänsä tunnuksen edessä? | ||||
|
|
06.02.2012 19:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Sellainenkin vaunumalli on ollut kuin HbJ, avonainen tukkivaunu vuodelta 1886. En kuitenkaan tiedä, minkä näköisiä olivat. | ||||
|
|
06.02.2012 16:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun vaunu on noin lyhyt, se voisi olla Hb. Tosin siitä puuttuu matalat laidat. Toisaalta voisi olla myös HI, mutta silloinkin pitäisi olla matalat laidat. | ||||
|
01.02.2012 14:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Toden totta: Hetkeksi silmä hämääntyy. Mutta sitten risteyksen kärki päästää pinteestä. Ja olishan tuo rata kovin leveäraiteinen tuolla yläpäässä. | ||||
|
01.02.2012 13:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisi hyvä, jos VR kertoilisi oikein kunnolla näistä vaunuista. Ml. sen, minkä ajankohdan tai käytön mukaisessa asussa vaunut ovat. Kun tästä vaunusta nyt sanotaan vain, että se on 1920-luvulta, niin tahtoo mennä sormi suuhun. Vaunuhan on toki rakennettu vuonna 1927, mutta niinkuin Jorma jo kertoi, silloin kyljessä oli logo. VR:lle vaunu siirtyi vuonna 1937, ja vasta siitä lähtien kyljissä ovat olleet VR:n tunnukset ja numerot. Mutta onko vaunu sitten 1920-luvun asussa? | ||||
|
01.02.2012 09:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Olispa ollut mukava ajella Valtterilla kotiin. Jos olisi vain tiennyt sen että moinen ajo oli mahdollista ja vielä kellonajankin. Tiesin vain että johonkin aikaan on esittely medialle. | ||||
|
31.01.2012 13:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä se kevyen liikenteen väylä siihen Klondyken päätyyn jäi. Ratkaisu oli oikeastaan ihan helppo: ratapenger pidettiin väylältä poissa pengermuurin avulla. | ||||
|
26.01.2012 13:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Kolikoista vielä sen verran, että niitä ei paineta, vaan lyödään. | ||||
|
26.01.2012 13:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja tässä: http://tywkiwdbi.blogspot.com/2011/07/railroad-train-does-burnout-of-tracks.html | ||||
|
|
26.01.2012 13:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä: http://cr4.globalspec.com/thread/61302 | ||||
|
25.01.2012 21:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Missäs vaiheessa veturien numerokilvet olivat tähän tapaan piipun kyljessä? Ymmärtääkseni numerot oli alkuaikoina maalattu puskinpalkkiin ja mahdollisesti myös hytin seinään. Mutta milloin siis nämä piippukilvet? | ||||
|
24.01.2012 13:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä näyttää ilahduttavasti pienoisrautatiekuvalta: Kamera 'liian' korkealla, ylettömän puhdas ja kulumaton karamellimäinen vaunu, surkeasti epäonnistunut weathering (lumi vaunun katolla) ja paikallaan tönöttävät ukkelit. | ||||
|
17.01.2012 17:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitäs tässä hötkyilemään. Lause "Jokerijuna, jolla 700 Jokereiden kannattajaa matkustivat..." tarkoittaa sitä, että Jokereilla on 700 kannattajaa. Ja vain sitä. Jos halutaan sanoa että Jokerien kannattajista 700 matkusti, se sanotaan: "Jokerijuna, jolla 700 Jokereiden kannattajaa matkusti". Niin että Markun epäilemättä leikiksi tarkoitettu kysymys oli täysin oikeutettu ja paikallaan. Kuvatekstin virke sensijaan on virheellinen ja siten antaa eri viestin kuin sen kirjoittaja on tarkoittanut. Mutta ei tästä kannata pahastua: saman virheen tekee nykyään moni toimittajakin. Ja heidän sentään pitäisi osata kieltä. | ||||
|
01.06.2011 18:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Pitäisiköhän sitten ruveta ihmettelemään kevytbensiinin lastausasemaa Keravalla? Toiminta ei ollut mitään ihan pientä: 12 säiliövaunua oltiin täyttämässä säilöautoilla. Mistä kevytbensiini tuotiin ja miksi lastaus tehtiin Keravan tavara-asemalla? | ||||
|
|
01.06.2011 10:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Eipä Juha suotta ihmetellyt öljyvaunujen oleskelua Keravalla vuonna 1968. Ja minun ei auta muu kuin todeta olleeni väärässä öljyn kuljetuksesta Keravan kautta; käyttämäni lähde, eli Saarentauksen kirja antoi väärää tietoa ainakin sen tulipalon suhteen. Ei siinä nimittäin öljyvaunu palanut, vaan säiliövaunuletka, johon oltiin oltu lastaamassa kevytbensiiniä säiliöautolla. Ks. http://www.pelastustieto.fi/site/images/stories/pdf/historia/Arkistojuttu_Kerava_1968.pdf Palo tapahtui lauantaina maaliskuun 2. päivänä 1968 aamuyöllä, eli vain pari vrk tämän kuvan ottamisen jälkeen. | ||||
|
31.05.2011 08:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Ellen vallan väärin muista, niin Valtionrautateiden linjat asennettin alunperin radan vasemmalle puolelle ja Postin oikealle (tai päinvaistoin). Mutta tämä kuva on niin nuorelta ajalta, että linjat on hyvinkin saatettu siirtää samaan käytävään. Vaan mainio ajankuva on tämä, kerrassaan. | ||||
|
31.05.2011 08:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Laiturit ovat tosiaan hyvin siistit, mikä hyvinkin antaa arvella niiden olevan vallan uudet. Toisaalta ykkösraiteen madaltamisen yhteydessä tavaratoimiston eteen syntynyt penkka on jo ruohottunut. Siihen luulisi menevän jokunen vuosi, joten ehkä laituriremontista on sittenkin kulunut jo aikaa. - Pitäisi löytää jostain keravan aseman historiikki! | ||||
|
30.05.2011 11:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisikohan tässä aseman siirrossa sekaannus? Keravan aseman ja ratapihan remontissa 1999-2002 asemarakennusta kyllä nostettiin, mutta ei ymmärtääkseni siirretty. Eikä silloin rakennettu myöskään uutta 1-raidetta. Mutta eikös Järvenpään asemaa siirretty... | ||||
|
|
30.05.2011 08:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloinkas tämä Keravan aseman ovelan näköinen siirto länteenpäin tehtiin? | ||||
|
|
30.05.2011 07:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun vertaa vain vajaat 4 vuotta aiemmin lähetetyn (11.8.1966) kortin kuvaan, niin ainakin vasemman reunan tavaramakasiinin korkea laituri on madallettu, aseman takana ei enää ole moniorsisia puhelin/lennätinpylväitä ja raide/laiturijärjestelyt väliaitoineen ovat muuttuneet. Vuoden 1966 kortin kuva saattaa toki olla vanhemmaltakin ajalta. | ||||
|
29.05.2011 13:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvä, Janne; asiaa! Tälläkin foorumilla on nähty lukemattomat kerrat 'topparoikka'-sana milloin minkäkin työkunnan tai rautatieliikennevälinekokoonpanon nimityksenä. Mutta niinhän siinä käy, kun topparoikkia ei enää ole ja kun ihmiset eivät pysähdy ajattelemaan sanojen merkityksiä. - Topparoikkahan oli työkunta, joka hoiti raiteen tukemisen (toppaamisen), ja vain sen. Muut työkunnat hoitivat muut työt; hiekkaroikka, rautaroikka jne. | ||||
|
29.05.2011 11:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Uhhuh, virheellisiä ja itsensä kanssa erimielisiä esitysmuotoja se kun vilisee. Mukavaahan se toki on, että viitsitään tehdä esitteitä, mutta eikös joku roti sentään... | ||||
|
|
29.05.2011 09:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Edelleen: Jos sanan 'selkeä' vanha vartalo tai kantasana on (ollut) 'selki' (vrt. 'selki : seljetä' - 'telki : teljetä'), niin voidaan johtopäätöstellä 'selki : seljen'. Vrt. 'telki : teljen'. Sanojen vanhat muodot ja merkitykset kuitenkin häviävät, ja taivutusmuodot muodostetaan nyky-ymmärryksen mukaan ja samankaltaiset sanojen perusteella. - Itse kuitenkin edelleen kyselisin 'oikeaa' muotoa vanhalta kansalta. | ||||
|
|
29.05.2011 09:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyläyhdistys on nimeltään 'Selin kyläyhdistys' ks. http://www.selki.fi/ - Toisaalta netistä löytyy runsaasti taivutusmuotoja 'Selkissä', 'Selkiin' jne. Joten mikä mahtaakaan olla paikallisten todellinen käytäntö. Ja miten lie vanha kansa nimeä taivuttanut? | ||||
|
26.05.2011 06:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Mahtaakohan kenelläkään olla vanhempaa VR:n fonttia? Tämä kun on niinkin tuore kuin v:lta 1936. 1900-luvun ensivuosina käytetty olisi tarpeen. | ||||
|
25.05.2011 14:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikä mahtaisi olla se aito alkuperäinen tyyppi? | ||||
|
24.05.2011 11:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo höyryveturimerkki on '171. Rautatien tasoristeys ilman puomeja', ent. 'Vartoimaton tasoristeys'. "Varoitusmerkki sijoitetaan vähintään 150 ja enintään 250 metriä ennen vaarapaikkaa. Taajamassa ja erityisestä syystä muuallakin varoitusmerkki voidaan sijoittaa lähemmäksi vaarapaikkaa kuin edellä on säädetty." - Merkkiä voitaneen siis pitää jonkinlaisena rautatietasoristeyksen ennakkomerkkinä, jota tavallisesti seuraisi tällaisessa tapauksessa merkki '176. Yksiraiteisen rautatien tasoristeys' "välittömästi ennen ensimmäistä kiskoa". Olisiko tässä taajamaolosuhteiden tai muiden syiden vuoksi päädytty asettamaan varoitusmerkki niin lähelle raidetta ettei itse risteystä osoittavaa merkkiä enää tarvita? Mielenkiintoista kyllä, pikaselauksella lakitekstistä ei löytynyt kannanottoa siihen, voiko varoitusmerkkiä käyttää yksinään ilman tasoristeysmerkkiä. | ||||
|
22.05.2011 08:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikä panee olettamaan, että Ds2:n perässä olisi postivaunu? Minusta vaunu näyttää tavalliselta matkustajavaunulta. Eikö olemahdollista, että posti on kuljetettu Ds2:n konduktööriosastossa? Siinähän on tarkoitukseen sopivat tuplaovet. | ||||
|
05.05.2011 07:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo betonisilta lienee 1960-luvulta? Sekin siis ajallisesti sopii höyryveturiliikennekuvaan. - Lisätkääpä vaunujen litterat. | ||||
|
Kuvasarja: Flirtin syntysijoilla |
05.05.2011 07:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiinnostava tehdasvierailu näin virtuaalisenakin. Ja on mieltä lämmittävää lukea tehtaan siisteydestä. Asenteistahan se on kiinni. - Kiitokset virtuaalikierroksesta. | ||||
|
18.04.2011 09:07 | Kurt Ristniemi | ||
| TT:llä taitaa olla vain käsitteet vähän sekaisin: vaikuttaa siltä, että hän ilmoittaa hienoksi jokaisen sellaisen kuvan, jota pitää jostain syystä kiinnostavana, ihan riippumatta siitä millainen kuva on valokuvana. - Toisaalta voi kyllä ihmetellä, miksi hän sen tekee; ketä kiinnostaa? | ||||
|
14.04.2011 15:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Samaa olen minäkin Topin kanssa pohtinut. Kivahan se on, jos joku tykkää, mutta kovasti käy inflatoriseksi (ja siten merkityksettömäksi) tavanomaisten kuvien tykkääminen. - En vain 'kehdannut' varhemmin kommentoida, mutta kun Topi nyt nosti kissan pöydälle, niin: kannatetaan. :D | ||||
|
09.04.2011 19:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Ässä jo syntyessään. Hyvä, että varmistui. Ja vielä parempi, että luotettava lähdekin on mainittu. Kiitoksia. | ||||
|
09.04.2011 19:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Tolppalinjat radan kahta puolta. Oikealla ilmeisesti puhelinlinjoja ja vasemalla - niin mitä: paksu on kaapeli kuitenkin. | ||||
|
|
09.04.2011 19:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Noinkohan tämä olisi ollut litteraltaan S? 1900-luvun alun säiliövaunut olivat Go- (öljy) ja Gob- (bensiini) sarjoissa. Ja littera S oli varattu sairaankuljetusosastolle. Vaunun alustassa näkyy olevan merkintä XGo, joten eiköhän tämä liene alunperin ollut litteraltaan Go. | ||||
|
09.04.2011 19:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Siinä '50-luvun punakantisessa VR-esitteessä', niinkuin Kari sanoi, eli Rautatieaapisessa vuodelta 1957 on tosiaan sivulla 16 pieni ja epäselvä kuva kaksipropelisesta lumilingosta seuraavin saatesanoin: "Uusin tulokas talviesteiden poistossa rautateillämme on lumilinko, joka sinkoaa lumen kauaksi radalta". Mitään muita tietoja lingosta ei kerrota. | ||||
|
06.04.2011 13:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Tatu-Pekka puhuu asiaa. Harjoitusmahdollisuuksien vähyys on varmasti yksi suurimpia ongelmia tässä Mustan Savun Syndroomassa. Eipä siinä tosiaankaan taida päästä kokeilemisen ja kokemuksen kautta oppimaan tehokasta lämmittämistä, kun lapion varteen ei usein pääse. - Ei kai savun väri olekaan mikään itsetarkoitus, mutta se on kuitenkin selkeä indikaattori osaamisen tasosta, ja sellaisena siis välillisesti myös tavoite: mitä paremmin on asian oppinut, sitä harvemmin ja vähemmän pöllyttää mustaa taivaalle. Ja tätä ei nyt ole tarkotettu kritiikiksi; ainakin Tatu-Pekka näkyy aktiivisesti pyrkivän parempaan. - Mutta miten on: opetetaanko tehokasta, säästäväistä, saastuttamatonta lämmittämistä, vai onko sitä vain itse opeteltava kokeilemisen kautta? - En minäkään pitäisi mitenkään mahdottomana, että viranomaiset puuttuvat asiaan, johan nykyään pitää takassakin puut polttaa niin, ettei savun haituvaakaan nouse taivaalle ilmastoa pilaamaan. Ja kyllähän veturin musta savu on paitsi tehottomutta, niin myös likaavaa ja saastuttavaa. Ja vanhan ajan matkustajan silmiin ennen kaikkea rumaa! | ||||
|
06.04.2011 12:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuten Petri jo sanoi, tämä kuva on viimeistään 1920-luvun alkupuolelta. Kuva on nimittäin julkaistu jo kirjassa 'Suomenmaa - VI Mikkelin lääni' vuodelta 1924. Ks. http://www.jukkajoutsi.com/pieksamaki.html | ||||
|
02.04.2011 13:39 | Kurt Ristniemi | ||
| V-mäinen kuva ja teräksiset ratapölkyt. | ||||
|
02.04.2011 11:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Sain lopultakin käsiini Rautatiemuseon vuosikirjan 1986-1987, jossa vaunu 38 pitäisi olla luokiteltu A-sarjaan. Vaunu todella mainitaan artikkelissa 'Valtionrautateiden virkavaunut, sarja A', mutta siitä kirjoitetaan sanatarkasti näin: "Numero 38 taas viettää vanhuuden päiviään rautatiemuseossa. Se on kaksiakselinen, avosiltainen ja siinä on 18 istumapaikkaa. Silläkin oli aikanaan sarjamerkkinä ollut B". - Artikelissa ei mitenkään perustella, miksi tämä B-sarjan vaunu on otettu mukaan A-sarjan vaunujen luetteloon; sen kun ei kerrota missään historiansa vaiheessa kuuluneen A-sarjaan. Luettelossa on myös muita B-sarjan vaunuja. Asiaa saattaa selittää vaunun 31 kuvauksen teksti "Sarjamerkki B tarkoitti ennenmuinoin I luokkaa, joka sen aikaisen kirjallisuuden mukaan oli varattu vallasväen käyttöön". Olisiko tämä vallasväkeä koskeva väite yhdessä A-sarjan alkuperäisen nimityksen 'vallasvaunut' kanssa sekoitanut kirjoittajien käsityksiä? - Kerrattakoon siis vielä varmuuden vuoksi: A-sarja, 'vallasvaunut', myöh. 'virkavaunut' eivät olleet ostavan yleisön käytössä. B-sarja, I luokka, oli yleisön käytössä normaaleissa junissa, olivatpa paikat sitten vain vallasväen käytettävissä tai kenen hyvänsä, jolla oli halua maksaa I luokan piletin korkea hinta. | ||||
|
01.04.2011 11:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Tai rautainen paikka. | ||||
|
31.03.2011 16:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitä veturin vihreyteen tulee, niin kannattaisi opiskella väriteoriaa ja väripsykologiaa. | ||||
|
30.03.2011 15:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Vai kokoero? | ||||
|
29.03.2011 18:38 | Kurt Ristniemi | ||
| No niin, tässä se tulee: Tämä vaunu otettiin käyttöön vuonna 1905 'vanhemmille radoille'. Vaunussa oli käyttöönotettaessa ruuvi- ja Westinghousejarru. Ja valmistajahan on siis Valtionrautateiden konepaja, Fredriksberg. | ||||