Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.02.2011 08:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Katsotaanpas mitä tuohon Niilan kysymykseen löydettäisiin, etelästä pohjoiseen: Hammaslahti, Jakokoski, Vuonislahti, Lieksa. Läheltä liippaavat myös Jukajärvi, Vuonislahti sv, Kevätniemi r ja Pankakoski. - Nämä tiedot ovat tosin varsin vanhoja, eli 1.1.1962 tilanteesta. En siis mene vannomaan, että olisivat kaikki yhä olemassa tai näillä nimillä, ja etteikö muitakin voisi olla. Mutta tämä näin ensimmäisenä vastauksena. | ||||
|
|
18.02.2011 21:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Suuri osa Suomesta on jo nyt jatkuvasti 'kesäajassa'; meillä kun noudatetaan Laatokan aikaa. Esim. Helsingissä kello on 20 minuuttia enemmän kuin oikea paikallisaika. Ja Turussa tietenkin vielä enemmän. - En muuten lainkaan tajua tätä epäluonnollisiin kellonaikoihin haikailemista. Miksi pitäisi yrittää väärentää aikaa, kun vallan helposti voi muuttaa omaa käyttäytymistään. Itse menen seitsemäksi töihin (valkokaulusuhommiin) ja lähden kolmelta kotiin. Valoisaa piisaa tähän aikaan vuodesta jo ihan kivasti. - Kello on kaksitoista, kun aurinko on etelässä. Siihen pitäisi päästä. | ||||
|
18.02.2011 21:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvä kun tämäkin selvisi. Vaikuttaa perin selkeätoimiselta. Ainakin tältä puolen nähtynä. Vaihteessa ei taida olla minkään sortin lukitusta; tokko tällaisessa käytössä tarvinneekaan. | ||||
|
17.02.2011 20:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Kunpa tähänkin kuvaan saisi tunnisteet: Postivaunu, P, 9935. | ||||
|
17.02.2011 18:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja vielä kuva Kurortin asemalta junineen: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Kurort_railway_station_in_1900s.jpg Eiköhän näitä 'höyryraitiovaunujuna'kuvia löytyne lisääkin, kun jaksaa selata e.m. sivuston lukemattomia linkkejä. | ||||
|
|
17.02.2011 18:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisää tietoa Pietarin-Siestarjoen radasta löytyy tietenkin Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Sestroretsk_spur_line ; http://en.wikipedia.org/wiki/Miller%27s_line ; http://en.wikipedia.org/wiki/Zavodskaya_line Ja junakuvakin löytyy: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Sestroretsk_train_before_1917.jpg - On muuten sellaiset ratakaaviot, joita ei voi kuin ihailla: esim. joka ratajakso ja asema on linkki. | ||||
|
|
17.02.2011 13:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Ehkäpä tämä juna ajeli kuvan metsätaipaleiden lisäksi myös kaupungin sisäistä reittiä, ja siksi käytettiin raitiovaunuveturia. Tai kenties kylpylän seudulla ei sielläkään passannut liikoja saastutella. Raitovaunuhöyryvetureille asetetuista vaatimuksista saa vähän selkoa Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Tram_engine | ||||
|
|
17.02.2011 13:04 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Höyryraitiovaunujuna' :) - Nyt ei auta muu, kuin antaa uteliasuudelle periksi: mikä tästä höyryraitiovanujunasta tekee junan, ja mikä raitiovaunun? Ts. missä rajanveto kulkee? | ||||
|
16.02.2011 17:31 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Outrigger', ei 'out trigger'. Outrigger on veneen reunojen ulkopuolelle ulottuva veneensuuntainen kiinteä tuki, joka estää venettä kaatumasta. Sellaisia on totuttu näkemään esim. etelänmeren kanoottien sivustoilla. Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Outrigger | ||||
|
16.02.2011 15:37 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Pisaravaihde': ks. https://vaunut.org/kuva/46946 | ||||
|
|
16.02.2011 14:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Näkyyhän tuo kuningasvaihde olevan (laskumäen ensimmäinen vaihde). Mutta on se 'pisaravaihdekin'. Kuten näkyy :) | ||||
|
|
16.02.2011 13:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja pisara-vaihde on jo käännetty toiselle raiteelle. | ||||
|
16.02.2011 12:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Taaemmassa vaunussa on vaakasuoraan laudoitettu ovi? | ||||
|
16.02.2011 07:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Ennen paheksuntaan osallistumista olisi mukava tietää käytetty polttoväli. Vaikuttaa teleltä, joten välimatkaa saattaa toki olla. Ja junan nopeushan on maks. 20 km/t. | ||||
|
14.02.2011 17:12 | Kurt Ristniemi | ||
| 03387:ssa sama konnari (48) molempiin suuntiin. Ja onhan sama mies kupeerannut toisenkin lipun menomatkan. | ||||
|
14.02.2011 17:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Pahviset matkaliput, tuhkakuppi, peltiroskis, pikkupöytä ja kutittavalla kankaalla verhoillut penkit. Tuttuja juttuja jo omilta lapsuudenajan, eli 1950-luvun matkoilta. Mutta nuo ikkunaverhot näyttävät jotenkin liian moderneilta omiin lapsuudenajan matkoihin verrattuina. Silloin ne taisivat olla jotenkin ruskehtavia ja siipipyörä-kuosisia. - Vaan missäs vaunuissa tuossa pikku pöydässä olikaan ratakartta? Sitä olen yrittänyt muistella. Ja mikä on tuo ikkunan takana luuraava tavaravaunu? | ||||
|
11.02.2011 17:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Sattuipa käsiini koneosaston kiertokirjekokoelma toukokuulle 1901. Se sisältää myös määräykset vaunujen litteroiden ja numeroiden maalaamisesta. Vuonna 1899 annetun ohjeen mukaan yhtiötunnukset merkitään muodossa 'S.V.R.' ja 'F.S.J.'. Ne ovat kuvan vaunussa toisin; Vaunun numero merkitään muodossa '00'000' (ilman 'No':a ja pistettä). Numeron tulisi olla myös alustapalkin keskellä. Se on vaunussa toisin; Vaunun luokka ja paikkalukumäärä merkitään vaunun päihin ja päätyihin ilman pisteitä: 'III' ja 'P 45 H'. Ne ovat vaunussa toisin; Vaunun taara merkitään alustapalkin oikeaan päähän muodossa 'Taara 6550 kg.'. Se saattaa olla vaunussa samoin, jos kohta arvo puuttuu, vaikka sen tulisi olla maalattu; Korjausmerkintä tehdään alustapalkkiin vain toiselle puolelle vaunua, likimain vasemman akselin päälle: 'Korj. 12. 3. 1901. Kuo.' Se on vaunussa eri kohdassa ja mahdollisesti toisin välistetty; Voitelutaulukko maalataan samaan alustapalkkiin korjausmerkinnän kanssa, suurinpiirtein oikeanpuoleisen akselin päälle. Se on vaunussa sijaintia lukuunottamatta mahdollisesti samoin (yksityiskohdat eivät näy); Paineilmajarrujen ja höyrylämmityksen merkintöjä vaunussa ei näytä olevan, vaikka merkintäohje koskee sekä tavara- että matkustajavaunuja; Vaunun maalaamisesta merkintä tehdään toisen alustapalkin vasempaan päähän muodossa: 'M. 15. 1. 1900. Hg.'. Se on vaunussa toisin. - Tiedä sitten miten pitkään nämä vuoden 1899 määräykset olivat voimassa, ja minkä ajan asuun vaunu on ollut tarkoitus maalata. Esim. vuonna 1910 otetussa valokuvassa yhtiötunnukset ovat vaunussa käytetyssä muodossa 'SVR.' 'FSJ.', ja vaunun numero muodossa 'No 205', mutta merkintöjen fontti on silloin heittovarjollinen. Eikä siinäkään ole pistettä vaunun numeron perässä. - Jatketaan siis tutkailua. Ehkäpä vastaan tulee vielä uusi ohje lähempää vuotta 1910. Eteenpäin teemalla 'Uskottavuus on yksityiskohdissa'. | ||||
|
|
11.02.2011 07:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikäs tuo vaihteenasetin lie malliltaan? Näyttää hieman epätavalliselta. | ||||
|
10.02.2011 15:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Se tuossa aikaisemmin mainitsemani valokuva halkopiippuisesta Ukko-Pekasta 1001 näkyy olevan Resiinassa 4/1996 sivulla 6. | ||||
|
10.02.2011 10:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Turistihan sisältää rautatieaikataulujen lisäksi lento-, laiva- ja linja-autoliikenteen aikatauluja. Vaan yllättävän mittava on rautateiden oma aikataulukirjakin. Itselläni on Suomen Valtionrautateiden AIKATAULU N:o 70 vuodelta 1905. 'Aikataulu N:o 70 junille 1 p:stä Toukokuuta (18 p:stä Huhtikuuta) 1905 toistaiseksi'. Paksuutta opuksella on parisen senttiä, ja sivuja 335. Kirjassa on matkustajajunien (pika-, posti-, matkustaja- ja paikallisjunat), ruumis-, sotilas- ja tavarajunien (tavara- ja lisätavarajunat) aikataulut. Ratakarttaa siinä ei valitettavasti ole. | ||||
|
10.02.2011 08:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset Karille ja Jormalle tiedoista. Jotenkin en koskaan ole tullut edes ajatelleeksi että venäläisvetureita olisi milloinkaan Suomessa ajellut. - Autonomian ajalla, ennen Nevan ylittävän rautatiesillan valmistumista v. 1913, liikenne Pietarista Suomeen ajettiin suomalaiskalustolla; jopa venäläinen paikallisliikenne mukaanlukien. Ja tätänykyähän veturivetoisten junien veturit vaihdetaan rajalla. Vaan tästäpä herääkin miete: mikä mahtoi olla tilanne Nevan sillan valmistumisen jälkeen, ennen vallankumousta: mahtoiko venäläiskalusto ikinä ajella meidän puolella suuriruhtinaskunnan rajaa? | ||||
|
|
09.02.2011 08:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloinkas VR:n radoilla sitten onkaan ajettu veli venäläisen vetureilla? Ja mitä junia? | ||||
|
07.02.2011 15:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Kaikkein silmiinpistävin vaunujen anakronismi on maalausmerkinnät, jotka näkyvät olevan VR:n ajoilta. SVR:n aikana yhtiötunnukset, vaunun numero ja littera olivat tuossa liukuovessa. Suuressa maailmassa on kuulema tapana maalata tällaiset jutut esim. saippuan ja lateksin seoksella: Pysyy kuvausten ajan, ja on sitten helppo pestä pois. | ||||
|
07.02.2011 15:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on siis vuodelta 1906. Wikipedian mukaan Schauman haudattiin 1904 Malmin hautausmaalle nimettömään köyhäinhautaan, josta ruumis olojen vapauduttua siirrettiin vuonna 1906 Schaumanien sukuhautaan Porvooseen. | ||||
|
05.02.2011 09:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Maantiesillalla kunnanraja? | ||||
|
|
04.02.2011 10:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Ihan muita asioita etsiskellessäni tulin törmänneeksi vuonna 1999 Rautatiemuseolta saamaani kirjeeseen, jossa vastattiin kyselyyni halkopiippuisen Ukko-Pekan valokuvasta. Sen mukaan todennäköisesti vain Hr1 1001:llä olisi ollut halkopiippu. - Siitä onkin Matti Malminsalo ottanut valokuvan Helsingin asemalla heinäkuussa 1947. Piippu näkyy kuvassa hieman huonosti, mutta ei se yhdistetyn hiekka- ja höyrykuvun näköiseltä näytä, vaan se on tyvestä kapeampi. | ||||
|
04.02.2011 10:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Taitaa mollukka olla siis prästenskrage- eli papinkaulus-kipinänsammuttaja. Eljas näkyy kertovan siitä enemmän kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/29378 | ||||
|
02.02.2011 19:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikäs siinä sitten, jos rahaa kerran on hukkaan heitettäväksi asti syytämällä polttoainetta palamattomana taivaalle. Kai sitä rahaa on sitten tuliputkilevyn korjaamiseenkin, jos se sattuu repeämään liian kylmänä ajamisen seurauksena. Mutta ei tuo kyllä kovin ympäristöystävällistä ole. Eikä kaunista. | ||||
|
01.02.2011 18:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Valokuva tästä Ylivekkosken seisakeopastimesta on kirjassa 'Tsaarin ajasta EU-kauteen, rautateiden tele- ja sähkötekniikkaa vuodesta 1860' sivulla 8. Kuvassa on myös opasinta käyttävä mies, joka toimii hyvänä mittakeppinä sen toteamiseen että valtaisa on se rengas, perin valtaisa. Vaikka voihan saman päätellä kyllä tuon opastimen kuvaustekstinkin perusteella: jos masto on 3,5 metriä korkea, niin metrin paikkeilla kai renkaan halkaisija sitten lienee. | ||||
|
|
01.02.2011 12:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Samaa minä kummastelin kuin Tapiokin: Kovin on mustaa tuo savu. Olen tämän veturin kohdalla sitä ennenkin ihmetellyt. Ajetaanko sitä liian kylmänä? | ||||
|
|
31.01.2011 19:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Savupiipun muoto on jokseenkin epätavallinen; ikäänkuin halko- ja hiilipiipun yhdistelmä. Mille polttoaineelle lie moinen tarkoitettu ja mikä on alaosan mollukan tarkoitus? | ||||
|
31.01.2011 09:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan tunnisteissa lienee huolimattomuusvirhe: merkattu H3:ksi, vaikka on Hv3 (H9), niinkuin kuvatekstissä mainitaankin. | ||||
|
27.01.2011 16:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Sorry about that. Yleensä linkinjälkeiset pisteet eivät ole imeytyneet osaksi linkkiä. Niinpä en arvannut edes tarkistaa. | ||||
|
|
27.01.2011 09:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässäpä (melkein) hyvä kuva vaunumerkintöjen yksityiskohtien tarkkailuun. Vahinko vain että yhden säkkimiehen pään pitääkin peittää juuri litteramerkintä. Mutta sen tästä kyllä varsin selvästi näkee, että vaunun numeron perässä ei ole pistettä. Yhtiötunnusten FSJ ja SVR perässä piste on. Luulen melkein että litterankin perässä on, mutta olishan se mukava omin silmin nähdä. (Tämä siis jatkona pisteellisyysihmeettelyyni kuvassa https://vaunut.org/kuva/48709.) - Mutta mikä vaunujen kylkimerkinnöissä saa olettamaan nimenomaan 1910-lukua? Eri aikojen kylkimerkinnät kiehtovat minua kovasti, ja kaikki ajoittamisvinkit olisivat todella tervetulleita. - Ai niin: en minä missään mitään venakoita (venäläisnaisia) näe. Äijiltä nuo minusta näyttävät. | ||||
|
27.01.2011 07:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Pientä ajoitushapuilua: Rautatiekirjakauppa OY perustettiin vuonna 1910, ja jo samana vuonna yhtiö avasi kioskin 36 asemalla. Ja eiköhän yksi niistä ensimmäisistä liene hyvinkin ollut Riihimäellä. Siten tämä kuva on aikaisintaan vuodelta 1910. | ||||
|
26.01.2011 10:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Hevosraitiovaunuhan tämä on. Vaunuissa ei tosiaankaan käytetty aisoja, vaan niitä vedettiin vetohihnoilla. Aika hämmästyttävää sinänsä, kun Helsingissä kuitenkin oli aikamoisia mäkiäkin. On siinä saattanut jokukin polle saada vaunun kipeästi kintereilleen. - Sama vaunu (nro 12) on kuvituskuvana Suomen Raitioseuran vallan mainioilla sivuilla: http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hro/hevoset/hevoset.htm - Kuvan ajoittaminen onkin sitten haasteellisempaa: Kuvan ottaja, valokuvaaja Karl Emil Ståhlberg, kuvasi vuosina 1889-1919. Tämä Scandian vuonna 1891 valmistama vaunu nro 12 poistettiin käytöstä välillä 1900-1908. Vaunu on ajanut (ainakin) linjalla 1, jota ajettiin syyskuuhun 1900 saakka. Sähkövoimaan Helsingin raitiolinjoilla siirryttiin syyskuussa 1900, ensin Töölön ja Hietalahden välillä. Koko verkko sähköistettiin vuosina 1900-1901, ja viimeinen hevosvetoinen linja lopetettiin siten vuonna 1901. Kuvassa ei näy raitiovaunun sähkölinjan tolppia edes rakenteilla. Siten voitaneen olettaa kuvan olevan 1800-luvun puolelta. Tarkempi määritys saattaisi olla mahdollista ehkä rakennusten tai muiden yksityiskohtien avulla. | ||||
|
13.01.2011 17:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Hammasradoilla etukenoisuus on höyryvetureille kerrassaan välttämättömyys. Kattilan kun on syytä pysytellä vaakasuorassa ettei tapahdu ikäviä. | ||||
|
13.01.2011 17:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama kuva on myös teoksessa 'Tekniikan ihmeet', I osa, vuodelta 1933, sivulla 267. Kuvateksti: "Viipurin ratapihalla oleva sähköasetinlaite on korkea näkötorni, josta mukavasti näkee yli laajan rautatiealueen." | ||||
|
21.12.2010 07:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei opastimen selkäpuolen kuvaamisessa mitään vikaa ole. Yhtälailla se on opastinta sekin puoli. Vorgiahan käyttävät lähteenään mm. mallinrakentajat. Luulenpa että he hyvinkin arvostavat selkäpuolikuviakin. - Toki nimenomaan tässä kuvassa opastimet ovat sen verran kaukana, että niistä tuskin on apua mallinrakentajille. | ||||
|
20.12.2010 16:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkos siitä tetoa, milloin EFi 22378 komeili kiitojunan väreissä? Oliko ainoa laatuaan? | ||||
|
19.12.2010 20:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Minusta tuo on halvan lelun näköinen. | ||||
|
19.12.2010 14:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Joo, kyllä Jimi oikealla asialla on. Kun kerran meillä onneksi on tagit käytettävissä, niin a) miksei niitä käytettäisi, ja b) miksei niitä käytettäisi oikein. Ne ovat oiva apu, jota käytetään aivan liian vähän. Sen voi jokainen huomata etsiessään vorgista jotain tiettyä kohdetta. Tageilla osuu joihinkin kuviin, mutta paljon sellaista löytyy vasta teksti- ja kommenttihauilla, jotka olisi niin paljon helpommin löydettävissä, jos tageja olisi käytetty, ja käytetty oikein. | ||||
|
18.12.2010 21:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitäs outoa kuvakulmassa: vähän yläviistoon. Mutta laajakulma vääristää aina. Se on luotettava kuin Kepu. | ||||
|
16.12.2010 18:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Kimmo tuolla edellä mainitsi "...Jt lakkasi olemasta ja muuttui sääntökokoelmaksi...". Sääntökokoelma oli myös ennen Jt:tä. Olen puolihuolimattomasti yrittänyt selvitellä, milloin Jt ensimmäisen kerran julkaistiin nimenomaan Jt:nä, siis 'Junaturvallisuussääntö'-nimisenä koottuna teoksena. Ainakin 1900-luvun alussa oli vielä joukko erillisiä ohjesääntöjä tyyliin 'Signaali-ohjesääntö', 'Ohjesääntö konduktööreille ja jarrumiehille' yms. Joten milloin julkaistiinkaan ensimmäinen Jt? | ||||
|
|
16.12.2010 16:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Suurimman osan vuodesta 1945 jotkin Ukko-Pekat käyttivät koivuhalkoja. Ja piippuna silloin oli tosiaan halkopiippu. Myös öljyä kokeiltiin kun se oli hinnaltaan hiiltä edullisempaa: Ukko-Pekka 1005 oli öljypolttoisena helmikuusta 1948 helmikuuhun 1950. | ||||
|
15.12.2010 16:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Vähän viel täydennystä. Tästä GM:n Aerotrainista löytyy netistä toki kaikenlaista. Yksi aika mukava kooste on http://www.joesherlock.com/nwsltr24.html, joka kertoo tavoitteiden ja tekniikan lisäksi myös pikkupojan aikalaiskokemuksesta. - Muuten: GM onnistui luomaan nopean, kevyen ja näyttävän junan, mutta unohti mukavuuden: busseissa käytetyn ilmajousituksen piti tehdä menosta tasaista ja mukavaa, mutta toisin kävi. Suurissa nopeuksissa 2 akselia ja lyhyet akselinvälit merkitsivät matkustajille aikamoista röykytystä. Suuret oli GM:n suunnitelmat, mutta floppi tuli. | ||||
|
|
15.12.2010 13:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Samoilla linjoilla Eljaksen kanssa: Hieno kuin mikä. - Kullakin ajalla on omat kauneusihanteensa. (Niinkuin muutkin arvonsa). Eikä niitä muina aikoina ymmärretä ollenkaan. Paitsi sitten kun aikaa on kulunut tarpeeksi ja niitä aletaan taas ihastella menneen maailman upeutena. Nämä muodot olivat lupaus uudesta upeasta maailmasta (jota ei koskaan tullut). | ||||
|
13.12.2010 18:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös Fo 22501 ole rakennettu vuonna 1918? Ainakin VR-historiikki 1912-1937 kertoo: "Vuonna 1918 rakennettiin pikajunia varten myöskin 4-akselisia yhdistettyjä konduktööri- ja matkatavaravaunuja käyttäen 4-akselisten henkilövaunujen lyhyempää aluskehystä. Vaunut saivat sarjamerkin Fo ja n:ot 22501-22505. Niissä säilytettiin silloisen rakennustavan mukaan konduktöörin osaston kattokoroke..." | ||||
|
12.12.2010 14:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Nyt aletaan lopultakin lähestyä arkirealismia, eli sitä miten tasoristeyksissä autoilla todellisuudessa ajetaan. Kuinka moni enää nykyaikana pysähtyy tarkkailemaan tilannetta? Ei kukaan. Kuinka moni edes varsinaisesti hidastaa ehtiäkseen todella havainnoida rataa? Tuskin monikaan: takana painaa päälle autojono, jonka kuskit eivät hyvällä katso hidastelijaa. Arkitodellisuudessa junan näkyvyydellä on todella suuri merkitys. Mitä helpommin ja mitä vähemmällä pinnistelyllä junan näkee, sitä parempi. Näin ainakin täällä Ruuhka-Suomessa, jossa autoilijan on ehdittävä havainnoida lyhyessä ajassa niin edessä, takana ja risteävillä kaduilla kulkevat raskaammat ja kevyemmät ajoneuvot ja jalakulkijat kuin ne radalla kulkevat junatkin. - Lisäksi on muistettava, että 20 % autoilijoista näkee erittäin huonosti, niinkuin Autoliiton Moottori-lehti kertoo uusimmassa numerossaan 12/2010. | ||||
|
12.12.2010 07:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Torpedoventtiilien ryhmitys (3-1-2) sopii kyllä EFi:iin. Samoin E-pään savutorven sijoitus. F-pään savutorven oletetulla paikalla on kuitenkin torpeedoventtili. Ks kuva https://vaunut.org/kuva/28644, jossa F-päässäkin on savutorvi, ja venttiili on taaempana. Vorgin puukori-EFi -kuvien selaaminen paljastaa erilaisia tuuletin-savutorvi -ratkaisuja. Useimmille näkyy kuitenkin olevan yhteistä keskilinjan tuulettimien ryhmittely 3-1-2. Sen sijaan nimenomaan F-pään savutorven ja sivutuulettimen asetteluissa on eroja. Olisikohan kyse eri aikakausien malleista, tai eri aikona tehdyistä muutoksista. | ||||
|
|
10.12.2010 20:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Tottahan veturin värillä vaikutuksensa on. Ihan aikuisten oikeesti. Onhan sitä tehty tilastoja esim. autojen värin ja onnettomuuksien suhteesta. Esim. valkoinen auto lumisessa maisemassa ei pistä silmään kovinkaan hyvin. Samaa koskee toki vetureitakin. Jos eläisimme sääntönikkareiden ihannemaailmassa, niin värillä ei olisi väliä, kun kaikki pysähtyisivät ylikäytävän punavaloilla. Vaan kun emme elä, ja kun ihmiset ovat ihmisiä, niin junan havaittavuudella on vaikutuksensa. Tuskinpa paloautotkaan sattumalta punaisia ovat. | ||||
