Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.07.2021 11:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tällaisissa täytyisi sen sijaan laskea kiskonkuluttajien vauhteja, kunnes näkemät saadaan kuntoon, maantienkäyttäjille varoituslaitokset tai ylikäytävän korvaus alikululla tai muulla asiallisella järjestelyllä. Joka lähtee tällaisessa paikassa rataa ylittämään, saa kyllä pitää kiirettä, että ehtii pois mahdollisen junan edestä. | ||||
|
25.07.2021 15:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maantienristeys näköjään esiintyy myös elokuvassa Samurai Rauni Reposaarelainen ( https://areena.yle.fi/1-3785190 ) kohdassa 22:09, jossa rainan päähenkilö pöhkii oikealla näkyvän opastetaulun alta. | ||||
|
03.07.2021 19:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Raumalla on Repolassa muutama tällainen pahemmissa tehdasalueen ylikäytävissä. Raision ja Turun välillä on yksi ennen Pahaniemen yliajoa; suunnilleen samassa paikassa, missä oli vielä muutama vuosi sitten perinteinen vihellysmerkki. Varmasti näitä uudehkoja merkkejä on jo piilotettu lukemattomiin muihinkin paikkoihin rataverkollamme, toki etupäässä ulkopuolisille alueille. | ||||
|
01.07.2021 20:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai, sori... Tulee helposti viimeksi lisätyn kuvan päiväys, kun laittelee kuvia vaunusomeen. | ||||
|
|
01.07.2021 20:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ainakaan iltapäivän puolella ollut. Olisko Dv12 2609 sitten hajonnut siinä edellispäivänä? | ||||
|
16.06.2021 22:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »jos mikään ei ole muuttunut» Eihän täällä mikään koskaan muutu. ;o) Selvä, Alexilla olikin tietoa asiasta. Kiitoksia! Merkkaillaan kuvan tietueisiin. |
||||
|
|
16.06.2021 20:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mihin Jimi perustat veikkauksesi? Nappailin tuona aamuna viisikymmentäyhdeksän kuvaa Turun asemaratapihalla, paljolti juuri tuossa Hikilän nurkilla. Pääkohteena oli peltilehmäpäivystäjänä Pv 6182 työskennellyt Tve4 511. Niinpä muista saman aamun ruuduista ei löydy sen tarkempaa tietoa. Eikä kyllä sen puoleen kevyellä pläräilyllä mistään mun filmirullistani. Äkkinäisempi voisi luulla kuvassa erottuvan XG:n kyljessä osa numeroa: …62... Todellisuudessa kyseessä lienee kuitenkin Teka-Kasin ja virkakekkulin väliin jäävällä raiteella makaavan avovaunun päätyyn läntätty numero, koskapa ainakaan tämän puolisella sivulla G-vaunussa ei taida näkyä numeroa lainkaan: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/25239732205/ Sittemmin ‒ varmaankin joskus siinä Hikilän purkamisen ( https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/liite_5_turvallisuusasiakirja_hikila.pdf ) aikoihin ‒ sama vaunu näyttäisi muuttaneen yhdessä XT 01660:n kanssa raiteelle 209: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/41498901975/ Eilen tiistaina 15/6-2021 illansuussakin samassa paikassa näytti möllöttävän pari vaneri-Geetä, mutta eipä tullut käytyä tutkimassa niiden numeroita… |
||||
|
11.06.2021 22:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin Tahkiksessa näytti tänään nököttävän ammoniakkivaunu purkupaikallaan. | ||||
|
02.06.2021 10:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin tällaiset satunnaistilanteet ‒ senhetkisestä harmittavuudestaan huolimatta ‒ Valtionrautateiden tai edes asianosaisen kustannuspaikan tasetta tai tuloslaskelmaa horjuttavat ‒, saattavat hukkua tilastojen kohinaan jo kvartaalitason tarkastelussa. Kaikki on niin suhteellista. Vertailun vuoksi eilen tiistaina 1/6-2021 eteläpohjanmaalainen, päälle kahdeksankymppinen kulkukauppias muisteli, kuinka hänen Transit ‒ jossa siinäkin on sentään mittarissa jo puolitoista miljoonaa kilometriä ‒ oli eräällä Lapin myyntireissulla jättänyt Sieppijärvellä maantienposkeen. Varaosia oli pitänyt odottaa kolme päivää. Hotelliyöpymisineen kaikkineen »ansaintamatkasta» oli tullut takkiin tuhat markkaa, joka meinaa vaarin lompakossa kuukauden eläkettä! |
||||
|
|
01.06.2021 22:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Vertaillaanpas mahureita hieman lisää… Kiskoautojunanvaunu Vakonkka Dm12: Pyöräjärjestys (1A)’(A1)’ Paino 54,5 t Istumapaikkoja 62 Moottorit 2 x MAN D2876 LUE 606 Moottorien teho 2 × 301 kW Suurin nopeus 120 km/h ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Dm12 ) Polttoaineenkulutus 0,7 l/km ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2013-15_rautatieliikenteen_kustannusmallit_web.pdf s. 20) Maantielättähattuvaunu Volvo B12M 6x2: Pyöräjärjestys 1’(A1)’ Paino 22,45 t Istumapaikkoja 53 Moottori Volvo DH12E 420 ( https://www.svenskbusshistoria.se/go/?id=42998 ) Moottorin teho 309 kW ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Volvo_9700 ) Suurin nopeus 100 km/h Polttoaineenkulutus ~0,25…0,30 l/km ( https://keskustelu.suomi24.fi/t/3751301/bussien-polttoaineenkulutus ) Kiskoautojunanvaunuun sopii istualteen 17 prosenttia enemmän kulkumiehiä kuin maantielättähattuvaunun jousille. Valitettavasti molemmista kulkulaitoksista löytyy ylipainojensa johdosta tukiakseleita eli »velka-akseleita». Tuplasti painavammassa kiskoautojunanvaunussa on sen lisäksi vetäviä akseleita tuplat, kuten myös patoja sekä näin muodoin sopansyöntiäkin. Toki jos Dm12-vaunuja tarvitaan junavuoroon enemmän, alkavat rautatien hyödyt nousta esiin, kun vaunut kulkeutuvat toistensa imussa kohtuullistaen hieman toistensa sopannälkää. Kaiken kaikkiaan vakonkkajunan ei kai konseptina ja konstruktiona voi erityisesti kehua hyödyntävän rautatien kaikkein täysimääräisintä ekonomisekologista säästäväisyyspotentiaalia. Niin se on, amerikkalaisia on siunattu Amtrakilla ja Greyhoundilla – meitä suomalaisia vastaavasti Valtionrautateillä ja Koivarilla. |
||||
|
30.05.2021 22:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Riippuu varmaan vähän liikennöitsijästäkin. Ehkä vaunusome toimi (taas), koska Gbln:n Turkuun entisille hakateille jäänyttä Höyryveturimatkain yhtä töhrittyä sisarkekkulia maalattiin (ei spraytöhryillä, vaan vaunun oikeaan väriin) tänään sunnuntaina 30/5-2021. Tein havainnon Aninkaisten siltaa klo 13:02 ylittäneen maantielättähattuvaunun Bremshey-istuimelta. Kun illansuussa klo 19:45 ylitin jälleen saman sillan, oli päivällä tikkailla horjunut maalari kadonnut, mutta Gbln-vaunu saanut siistiä pintaa alas helmoihinsa. | ||||
|
29.05.2021 19:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| TVH (→ TVL → Tielaitos → Destia) ja Valtionrautatiet olivat molemmat aikoinaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisuuteen kuuluvia laitoksia. Siksensä se ei kai ole niin nuukaa, mitä tällaisten kalujen kylkiin teippaillaan, kun kuitenkin syödään saman ministeriön soppaa. Siltikin on kai sallittua sanottavan, että ainakin tämä Teve-Nelkku näyttää viimein löytäneen keltaiseensa seuraan. | ||||
|
27.05.2021 07:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vähän kivituhkaa, niin siinä meillä on jätkänpolku. | ||||
|
|
22.05.2021 20:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kyllä minun järkeeni ole koskaan mahtunut moinen sotkeminen ja ilkivalta. En tietääkseni ole tavannut ketään töhrijää, mutta minun on vaikea kuvitella kenenkään töhrijän olevan ihan täyspäinen. Siinä mielessä voisi kuvitella töhrijöiden olevan taloudellisesti kitsaammassa tilanteessa, kun eivät nähtävästi osaa samaistua omistamisen taakkoihin. Viime kesänä kävi eräänä helteisenä yönä niin, että joku tai jotkut heittivät kananmunia talomme seinään ja ikkunaan. Meillä sattui silloin olemaan kyläilemässä vaimon veli tyttöystävineen sekä sisko avopuolisoineen. Joku heistä oli kuulemma yöllä havahtunutkin johonkin räsäykseen, mutta torkahtanut sitten uudelleen. Aamulla löysin räiskäleet ulkoseinästä, kun olin ulkoiluttamassa Väinö-kissaa valjaissa. Eipä ollut mukavaa putsattavaa tiiliseinästä. Voi vain arvailla, oliko kyseessä nuori, vasta elämää opetteleva jumalankuva, jonkun pyhän, vaikkakin totuuden siemenen sisältävän vaunusometekstini muurahaispesään sohaisuksi käsittänyt heikkohermoinen kuumakalle stalkkeri vai pilvessä painellut satunnainen narkki ihmistaimi. Saman tien varrella näytti eräs Caddy saaneen myös samanlaisen valkuaiskeltuaiskuorrutuksen. Sen sijaan vaimon siskon avomies ihmetteli, miksi hänen autonsa, joka makasi pihassa ikkuna aukinaisena, oli säästynyt sutuilta. Vaimon veli uhkasikin korjaavansa asian lataamalla peltilehmän kabiiniin kennollisen. Mutta tosia puhuen, törkeitä ja käsittämättömiä temppuja, joiden tarkoitusperiä voi vain kuvitella. Tuskin tällaiset töhrijät omiin asuintaloihinsa ja kulkulaitoksiinsa tällaisia pyytämättä ilmaantuvia sotkuja odottavat. | ||||
|
21.05.2021 17:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luurasin Juliasta, kun taustan koivujuna lähti, että meinasikohan se jäädä heti lähtönsä jälkeen Isometsän mäkeen: https://juliadata.fi/timetables?s=58724&d=21.5.2021&speed=1 . Mielensäpahoituspäivästä johtuneen puolen vuorokauden käyttämättömyyden pölyyntämät kiskot olivat sen lisäksi tihkusateen kostuttamat. Käytiin niputtamassa juna aamulla lastauspaikalta Dv12 2634:lla, jossa sojotti pitkä nokka Vuojoen suuntaan, mikä on Rauman päivystysvetureille hyvin harvinaista. Hieman liinanheittoa, moottorisahaa ja pyöräkuormaajaa saatiin käyttää, ennen kuin jouduin toteamaan junan muuttuneen kourimolla liikennöintikelpoiseksi. | ||||
|
20.05.2021 14:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Minulle sattui maanantaina 28/5-2018 klo 13:13 peurakolari. Olin juuri aloittanut työvuoron ja lähtenyt vajaan kilometrin päässä tö(r)mäyskohdasta olevalta maantielättähattuvaunuvarikolta kohti Rauman linja-autoasemaa, josta linja alkaisi. Elukka juoksi vasemmalta korkean penkan takaa etuviistosti suoraan keulaan, minkä jaloistaan pääsi. Mitään en ehtinyt tehdä, vaikka paikalla on kuudenkympin latua. Pysähdyin tien sivuun ja katsoin oikeaa peiliä; eläin sätki ojan pohjalla selällään. Sen jalat vispasivat nopeasti kuin hyönteisen siivet. Sen sijaan vasemmasta peilistä näin, että vastaan tullut pikkuauto teki U-käännöksen ja pysähtyi linja-auto taakse peuran kohdalle. Kömmin ulos. Pikkuautosta jalkautuneella miehellä oli leuku sekä knowhow, miten peuran aortta saadaan poikki. Parissa minuutissa eläimen kärsimykset olivat ohitse. Mies kertoi olevansa Laitilan metsästysseurassa ja tekevänsä juuri tällaisia virka-aputehtäviä. Lisäksi miehen pikkuautoon sattui olemaan kytkettynä peräkärry, joten ruho saatiin myös saman tien korjattua jatkokäsittelyyn. Se oli kaikkineen varsin nopeaa palvelua. | ||||
|
18.05.2021 02:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Useimmiten satamaan mentiin ja mennään työntämällä. Joskus kuitenkin mennään vetämällä, jos se on vaihtotöiden kannalta edullista. Ympäriajomahdollisuuksia satamassa on lukuisia, vaikkakin rajoitetun pituisille roikille: https://portofrauma.com/wp-content/uploads/2020/05/liite_rauman_satama_v4_livi.pdf Kuitenkin tavallisin syy veturin meren puoleisessa päässä olemiseen liittyy kuvassa oikealla näkyvien puiden taakse jäävään sellunlastauspaikkaan, johon pääsee vain sataman puoleisesta päästä. Tässäkin kuvassa oikealla olevat vaihteet näyttävät olevan pedattuina siihen suuntaan, ja Nallen käsittelemässä letkassa on rättivaunuja. On paljon mahdollista, että kuvassa on tekeillä sellupätkän vaihto. | ||||
|
17.05.2021 16:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| RID-oranssikilpien numeroista ei saa selvää, että onko siihen präntätty kärrättävän moskan UN-numeroksi 1267, mutta eikös vahvin epäily kuitenkin ole, että siinä on mustaa kultaa eli raakaöljyä Kilppiksen jalostamolle ja sitä päätä pikkuautojen pakoputkista taivaan tuuliin. Kyllähän öljyjuna aina melko bitumiselta tuoksuu. | ||||
|
16.05.2021 14:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Osittain. Kummassakin ajopöydässä on kytkin kyseisen ajosuunnan valonheittimelle, mutta lisäksi suunnan on oltava siihen suuntaan, jonka valonheittimen halutaan loimottavan. Vaihtotöissä on ohjeiden mukaan poltettava puskinvaloja molempiin suuntiin, mutta valonheittimen käyttöä ei ole kielletty; ja onhan se monissa tilanteissa suotavaakin. Toisinaan se saattaa myös unohtua päälle, jolloin se sitten syttyilee ja sammuilee sen mukaan, mihin suunta sattuu olemaan käännettynä. | ||||
|
15.05.2021 11:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Kolme- ja puolitonnisen» lajittelu tehdään usein käyttäen vetopätkänä vanhaa laskumäkeä (R-081), jolloin tavarasatamaan päästään työntämään valmiiksi lajiteltu roikka. Jos sen sijaan haluaa nähdä pitkällisiä lajittelurupeamia, on osoite Rauman satama. | ||||
|
15.05.2021 11:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näköjään joku muukin ihmetellyt samaa: https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=raamit+kaulassa Luulin googlettavani helposti kliseisen piirroskuvan, jossa tönöttää päänsä kanvaasin läpi lyönyt Aku Ankka kaulassaan taulun kehykset, mutta eipä onnistunutkaan ‒ ihme ja kumma. Jos sen sijaan joku hakkeri tai sarjisasiantuntija löytää netistä moisen taideteoksen, linkittäköön tähän! | ||||
|
09.05.2021 13:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ammoniakki taitaa olla enempi kaasumaista. Enkä tiedä, mahdettiinko (amm)nakkia Rauman satamaan rontatakaan. Styreeni sen sijaan voisi täsmätä. Eräs nyt jo eläkkeellä oleva rautatieläinen kertoi kysyneensä joskus ennen Ijäksen kuvaamaa aikaa ‒ silloin hieman nykyistä nuorempana ‒, mitä myrkkyä pytyissä menee, kun haisee pistävältä, ja tulee huono olo, kun niitä höyryjä joutuu hengittämään. Vastaus oli ollut: »Ei myrkkyä, transiittoa!» Myöhemmin oli selvinnyt, että aine oli ollut styreeniä. | ||||
|
10.04.2021 15:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Suoris on kätevä myös Deeverissä, jos vaikkapa joku on laittanut säiliöihin märkää hiekkaa. | ||||
|
10.04.2021 09:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Varsin dramaattinen dokumenttikuva Kutvoselta harvinaisesta tilanteesta dynaamisuutta antavine aikavalotuksineen. Sen sijaan tuo(kin) edelliseen kommenttiin linkitetty OTKESin virkamiestutkinta on leväperäisyydessään pieni pettymys. Paperiin ei ole kirjattu aikajanaa; montako minuuttia järjestelyjunasta katkaistu vaunusto ehti seisoa raiteella ennen karkaamistaan, vaikka törmäyshetki turvapätkän toppariin onkin mainittu sekunnilleen. En löydä raportista myöskään ulkoilman lämpötilaa ‒ millä silläkin on selvä tekninen vaikutuksensa vaaratilanteen kehittymiseen, koska ilmat vuotavat jarruista kylmässä kelissä nopeammin ‒, mutta toisaalta ( https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=25&kuukausi=02&vuosi=1998 ) löytyvän tiedon valossa tapahtuma-aikaan olisi ollut luultavasti noin kymmenen asteen pakkanen. Keskiviikkona 25/2-1998 oli Hyvinkäällä vuorokauden alin lämpötila ollut -16,5 °C, Helsingin Kaisaniemessä päivän ylin -6,1 °C. Kalustosta kerrotaan tutkintaraportin kohdassa 3.1, että »Vaunuissa ei havaittu sellaista teknistä vikaa, joka olisi voinut aiheuttaa onnettomuuden», mistä ei suoraan selviä, etteikö roikassa olisi ollut yhtään jarrutonta vaunua. Sentään kohdassa 6 ronttuman syitä pohdittaessa esiin nousee se varsinainen syy: »Vaunut oli jätetty ainoastaan ilmajarrujen varaan. Ilmajarrulla jarrutus (= paineen alentaminen jarrujohdosta) ei myöskään ollut riittävän suuri.» Eli toisin sanoen putkea ei oltu maltettu päästää tyhjäksi ‒, mikä onkin ainoa järjellinen selitys sille, että vaunusto lähti liikkeelle jo ennen kuin muu osa yksiköstä ehti hädin tuskin edes ajaa vaihteiden taakse ‒ siltikin, vaikka joukossa yksi venäläinen olikin. Tuohon aikaan voimassa olleita kaluston paikallaan pysymisen varmistamista koskevia ohjeita ei paperissa avata. Sentään viitataan (kohta 3.4) niistä määrätyn »Jt:n kohdassa V.4.» Itseltäni ei löydy tuohon aikaan voimassa ollutta Jt:tä. Ajankohtaa lähin kätköistäni löytyvistä on Jt-2005, jossa kerrotaan sivulla 47: »Jätettäessä vaunuja seisomaan raiteelle on vaunujen paikallaan pysyminen varmistettava.» Hieman tulkinnan varaa oli tämän perusteella jätetty sen ajan sääntöihin. Ehkä jo tuon ajan paikallisissa ohjeissa on saattanut olla tarkempia määräyksiä paikallaan pysymisen varmistamisesta, mutta tällöin tutkintapaperissa luulisi mainitun asiasta… |
||||
|
09.04.2021 16:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaa, enpä ol kyl nyt hetkeen aikaan matkustanut matkustajajunalla. Ja silloinkin kun viimeksi sellaisilla kuljin, olin jo pidemmän ajan tottumuksesta siirtynyt käyttämään ennakolta hankittuja tikettejä. Muistaakseni jo vuosikymmenet junaliput ovat olleet kalliimpia junasta kondiittorilta ostettuina. Mut tuota en muistanut, etteikö junasta enää saisi ollenskaan ostettua lippua. Hämärä muistikuva on, että jossain lähiksissä olis niin saattanut ollakin. Niin se kehitys sitten kehittyy... Itsekin sen sijaan melkein pelästyin tossa hiljakkoiten, kun kävin ostamassa suutarilta farkunnapin. Siinä kun suutari oli kaivanut napin laatikoistaan ja oli ojentamassa sitä, muistin että ainiin, tämmösessä paikassa ei varmaankaan toimi pankkikortti. Mää kun olen niitä, joilla ei sitä käteistä tahdo koskaan taskuista löytyä. Mutta niin vain ihmeekseni oli kuin olikin suutarilta kortinlukija. Ja taas tänään, kun poikkesin uudessa IKH-myymälässä noutamassa maalitilauksen, huomasin vasta avatun myymälän seinällä paperin, jonka mukaan siellä ei käteinen kelpaa. Ennen korona-aikaa se, ettei käteinen kelpaa, ei mahtunut ei sitten niin millään tavalla mun ymmärrykseen. Toki nyt näinä aikoina sen ehkä jotenkin voi ymmärtää. |
||||
|
08.04.2021 13:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Paperipaikkakunnilla asuvat ovat saattaneet panna merkille, että jos rappukäytävässä asuu paatunut paperimies, eivät rapun postiluukkuihin läntätyt »Ei ilmaisjakelua eikä mainoksia» -ukaasit kauaa pysy ovissa. Kuvasta voi päätellä, että myös paperijunia lajittelevassa päivystysveturissa ollaan paperin menekin suhteen solidaarisia. | ||||
|
05.04.2021 21:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onhan meilläkin ollut järjestelymestari eli nykytermein ratapiha(työn)ohjaaja. Rataverkkomme viimeinen järjestelymestari-niminen positio loppui tietääkseni viime vuoden loppupuolella, kun kuvassa http://vaunut.org/kuva/146423 perehdytystehtävässä esiintyvän valkokypärän titteli muutettiin vaihtotyönjohtajaksi. RPO:t sen sijaan jatkavat järjestelyratapihojen työnjohtotyötään junatoimistoissaan. Samoin edelleen tiedän löytyvän ainakin yhden arvoasteikolla jjm:n ja (ratapiha)konduktöörin väliin rankatun ylikonduktöörin. | ||||
|
19.03.2021 22:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä sattui torstaina 3/3-2011 vaaratilanne, jossa apatiajunan T 4046:n triggeröimät turvallisuuslaitoksen puomit osuivat ylikäytävää käyttäneen linja-auton takaosan kattoon sillä seurauksella, että puomit irtosivat kiinnikkeistään. Tapahtuneen jälkeen linja-auton turkulainen kuljettaja oli kutsuttu suoraan päällystön ja toimihenkilöiden kuultavaksi linja-autoyhtiön toimistolle toiselle puolelle lääniä. Itse sain kuulla tapahtuneesta illansuussa purkaessani oman työvuoroni ollessa lopuillaan rahtikuormaa Turun rahtiasemalla, kun vaaratilanteeseen joutunut kuljettaja, työkaverini, ilmestyi siihen paikalle. Hän matkusti kyydissäni linja-autovarikolle noutamaan omaa henkilöautoaan. Matkalla hän kertasi tapahtunutta ‒ kuinka hän ei ollut nähnyt punaista valoa ‒, sekä totesi saaneensa potkut. Se oli kerrasta poikki. | ||||
|
19.03.2021 10:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hienoja kuvia Kyrön lähimenneisyydestä! Kuvatekstissä puhutaan vaihdemiehestä, mutta eiköhän kyseessä ollut kuitenkin vaihtotöitä johtanut konduktööri. Luulen että vaihdemiehet ja junamiehet olivat tällaisissa töissä jo jääneet historiaan. Vaan kyllähän tänä päivänäkin tavarajunien lähtötarkastuksia tekemään ryhtyneitä matkakuljettajia nimitetään ihan sumeilematta »jarrumiehiksi»! =oD | ||||
|
08.02.2021 07:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyään useimmissa Deevereissä on sellainen turvalaite, joka pudottaa padan tyhjäkäynnille, jos vaihteisto on lämpenemässä liikaa. Lämmettyään vaihteisto jäähtyy kyllä nopeasti, jos vain pääsee liikkumaan vähän vauhdikkaammin. Toki usein ylikuumenemiseen johtaneet vastukset, raskas vaunusto ja ylämäki (usein mäkilähtö), eivät ole mihinkään hävinneet. Ennen vanhaan päivystystöissä askin ylikuumentamiselle taipuvaisilla veturimiehillä oli tapana jäähdytellä laatikkoa irrottamalla vaihteisto ja antamalla sitten ratista vähän kierroksia. Vastaavasti liian kylmän vaihteiston saa tarkoituksella lämmitettyä pitämällä vähän römäkämpiä tehoja käyttöön otettavan veturin seisoessa paikoillaan. | ||||
|
06.02.2021 16:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tossa yks yä olin ajamassa komennuskeikalta kotiin, kun moottoritien reunassa nökötti pikkuauto. Tien pientareella erottui lumessa ihmistaimen jalanjäljet, jotka jatkuivat auton kulkusuunnassa eteen. Eikä mennyt pitkäkään matka, kun itse äijänkäppänä, nuori kolli, tarpoi siinä maantienposkessa, kaiken sen yön mustuuden keskellä, reippain askelin kantaen kädessään muovista polttoainekanisteria. Sentään huoltoasema siinsi jo suoran puolivälissä. Polttoaineen loppumisen sanotaan olevan yleisin syy matkan katkeamiseen. | ||||
|
01.02.2021 13:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jo noina päivinä voimassa ollut Jt ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2017-14_junaliikenteen_vaihtotyon_web.pdf ) oli tullut hieman tarkemmaksi sen suhteen, miten raiteenkäyttäjien tulisi menetellä yliajojen turvallisuuslaitosten vajaatoimitilanteissa. S. 20 muotoiltiin tällä viissiin: »Kuljettajan on varoituslaitoksen toimintahäiriön havaitessaan annettava Juna tulee -vihellinopasteita tasoristeyksen tieosuudelle saakka ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan noudattamaan 30 km/h nopeusrajoitusta sekä ilmoitettava havaitsemansa tasoristeyksen varoituslaitoksen toimintahäiriö liikenteenohjaukselle. Tällöin rajoitus on voimassa siihen asti, kunnes yksikön veturi on ylittänyt tasoristeyksen. Liikenteenohjauksen on varoituslaitoksen toimintaan vaikuttavan toimintahäiriön ajaksi määrättävä tilapäinen nopeusrajoitus enintään 30 km/h vähintään 200 metrin matkalle ennen tasoristeystä ja määrättävä kuljettaja antamaan opaste Juna tulee.» Jt 2017:n edeltäjässä, 1/6-2016 voimaan tulleessa ohjesäännössä »Liikennöinti valtion rataverkolla» ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2015-23_liikennointi_valtion_web.pdf ) käytettiin s. 14 hieman vähemmän kärkästä sanamuotoa: »Kuljettajan on ilmoitettava havaitsemansa tasoristeyksen varoituslaitoksen toimintahäiriö liikenteenohjaukselle. Liikenteenohjauksen on varoituslaitoksen toimintahäiriön ajaksi määrättävä tilapäinen nopeusrajoitus enintään 30 km/h vähintään 200 metrin matkalle ennen tasoristeystä ja määrättävä kuljettaja antamaan opaste Juna tulee.» Sen lisäksi lähinnä toisen luokan liikenteenohjauksen alueilla olevilla sivu- ja teollisuusraiteilla on jo pitkään nähty olevan tasoristeysopastimia, joilla saatetaan antaa käsitteet »Ei opasteita» (kaksi silmää) ja »Lähesty varovasti» (yksi silmä). Ensin mainittu opaste antoi ymmärtää, että ylikäytävän turvallisuuslaitos toimii asianmukaisesti. Opastimen antaessa jälkimmäistä opastetta Jt kehotti vaihtotyöyksikön kuljettajaa toimimaan seuraavaan tyyliin: »Lähesty varovasti tarkoittaa, että: - opastimen saa ohittaa ja - opastimen takana olevaan ensimmäiseen tasoristeykseen saavuttaessa nopeus saa olla enintään 10 km/h.» Mäpsikuvan perusteella tässä Jäppiläntien tasurissakin vaikuttaisi olevan tasoristeysopastimet: https://tinyurl.com/y5w8v9ey Siispä kuvan Kanalla on ollut tilanteessa Sn 10. Yllä olevat, Jt:öön kirjatut, ohjeet koskevat liikennöintiä Rautatieharrastuskeskuksen (RHK) eli nykyisen Väylän hallinnoimilla raiteilla. Muiden raiteistojen haltijoilla on omat ohjeensa. Sen lisäksi rautatieliikennöitsijöillä voi olla vielä sisäisissä ohjesäännöissään tiukennuksia näihin turvallisuutta edistäviin sääntöihin. Siltikin asfaltinkuluttajaan pätee Tieliikennelaissa säädetty väistämisvelvollisuus kiskonkuluttajaa kohtaan. |
||||
|
02.01.2021 16:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Todellakin. »Liityntäliikenne» seisakkeelta kylille ja takaisin hoitui sekin aitoon kasarimeininkiin ‒ talvella potkukelkoilla, kesällä polkupyörällä tai jalan. Kerran siellä oli vastassa kerällä sähisevä kyykäärme, kun jalkauduttiin Lättähatusta ‒ sekin on jäänyt mieleen. | ||||
|
|
02.01.2021 15:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos Jimi. Ja juu, kyllä se niin on, ettei kiinnostuksen kohteita voi toiselle tuputtaa. Minut vietiin kuulemma ensimmäisen kerran muutaman kuukauden ikäisenä ‒ polkupyörän etusatulassa matkustaen ‒ Rauman rautatieasemalle, missä olin iskenyt silmäni siellä hörskötelleeseen »isoon punaiseen veturiin» ‒ olisiko kyseessä ollut päivystysveturina ollut Dv15 tai Dv16, jollei Dv12; miksei periaatteessa Dr12:kin… Tuon visiitin tarkoitus ei ollut istuttaa minuun rautatiefanaattisuutta, mutta siellä kuulemma jo osoitin merkkejä sellaisesta. Seuraavina vuosina »rautatieaspergerismini» sai lisää ruokaa Harolassa (Hol) sijainneeseen mummolaan suuntautuneiden lättämatkojen muodossa. Mutta kuvan tyttö tosiaan tehköön samoin kuin minä ‒ eli valitkoon ihan itse kiinnostuksensa kohteet, olivat ne sitten rautatiet tai jotain muuta. =o) | ||||
|
01.01.2021 10:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katos vaan! Ettei projekti sentään jäissä olekaan, vaan jopa lähitulevaisuudessa olisi lupa odottaa näkevänsä tämän liikenteessä, ehkä jopa päästä matkustamaan tällä. Mukava kuulla. | ||||
|
|
01.01.2021 10:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niilan vanhahkoon kysymykseen vastauksena... Tämä paikka on sen verran harvaan asuttua metsää, että naapurusto tuskin on valittanut metelistä. Sitäpaitsi pahempi mölytoosa löytyy jonkin matkan päässä menevän kivijoen (Vt-8) muodossa. Ymmärsin rivien välistä asian niin, että aloite vaunukauppaan olisi tullut PoRHan suunnilta, koska jonkin aikaa tämän kuvan julkaistuani sain yksityisviestin vaunusomesta sittemmin poistuneelta, korpilättien kuvistaan tunnetulta S.A.:lta. Viestissä kyseltiin ilmeisesti ostajakandidaatin puolesta lähempiä tietoja tästä vetovaunusta. En osannut kertoa vaunusta sen enempää; olin vain vahingossa löytänyt sen tuosta. Parin vuoden päästä vaunusomeen sitten ilmestyikin kuvia Ouluun kuljetetusta, teleille nostetusta vaunusta. Ilmeisesti tarkoitus oli kunnostaa vetovaunu ajokuntoon. Missähän vaiheessa hanke mahtaa olla? | ||||
|
24.12.2020 19:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Paljon mahdollista, kun jälkimmäinen vaihde ummessa. | ||||
|
21.12.2020 10:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vanhassa Raumassa pääliikekadut ovat lämmitettyä. Laajennustakin on suunnitteilla: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000007177328.html | ||||
|
14.12.2020 11:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sentään 25-sarjalainen ‒ niiden, ja taitaa Valko-Deevereidenkin, jousitukset ovat verraten hyvässä iskussa. Toki nekin häviävät Iso Vaaleen laivamaiselle, suuntaa hakemattomalle ja pomppuilemattomalle etenemiselle. | ||||
|
10.12.2020 11:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämänpäiväisessä, torstain 10/12-2020, Länsi-Suomessa eli paikallisille »Länspaperis» ‒ joka sekin on tähän saakka painettu kaipolalaiselle paperille ‒ kerrotaan, että sanomalehtipaperia koeajettiin myös UMPin Rauman paperitehtaalla Kaipolan tehtaan sulkemispäätöksen tultua loppukesällä. Jämsänkoski osoittautui kuitenkin koeajoissa teknisesti Raumaa paremmaksi, sekä logistisesti Saksoja paremmaksi vaihtoehdoksi. | ||||
|
07.12.2020 16:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jussilta ja Juhanilta hyviä huomioita. Makkaripsykologina en sen sijaan itse haluaisi lähestyä aihetta noin raskaasta kulmasta kuin Topi. Kukaan tuskin itse haluaa työskennellä henkensä kaupalla. Se ettei mitään satu, on paras palkinto itsessään, tämmöset pienet teemapalkitsemiset vain mukava lisäkiitos. Tietenkään sellaisten varaan ei yksin voi mitään laskea, suuntaan eikä toiseen. | ||||
|
07.12.2020 11:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Halvin ei aina ole paras... | ||||
|
|
07.12.2020 10:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tapaturma, josta on aiheutunut sairauspoissaolo. | ||||
|
06.12.2020 20:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän puutavarakuormat ovat huomattavasti siistiytyneet kymmenen vuoden takaisesta. Ja onneksi Tapio ei sentään menettänyt tapaturmassa työkykyään, hengestä puhumattakaan. Rautatielogistiikka sai marraskuussa täyteen kokonaisen vuoden ilman sairauspoissaoloa vaatineita tapaturmia: http://vaunut.org/kuva/143948 | ||||
|
06.12.2020 15:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nam, lisätään kuvan tietoihin. | ||||
|
|
06.12.2020 11:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautatiet 1962―1987 -kirjan s. 270: »Lokomo valmisti v. 1967 hydrauliikkakäyttöisen nosturin R 380N, jonka suurin nostokyky on 25 tonnia. Kun kyseinen nosturi osoittautui nopeaksi ja käteväksi normaaleissa ratatöissä, hankittiin vuosina 1977-82 kuusi nosturia lisää, nyt sarjaa R 351N. Valmistajana oli Rauma-Repolan Parkanon tehdas. Vuonna 1987 ostettiin vielä kaksi nosturia, sarjaa R 381N. Kahden viimeksi mainitun sarjan suurin nostokyky on 36 tonnia, ja viimeisissä on enemmän elektroniikkaa ja pieniä parannuksia, mutta muuten ovat em. nostureiden toiminnat lähellä toisiaan.» Ja vaihde V-083 tuossa oli työmaana, mikä on nyt oiottu kuvatekstiin... |
||||
|
27.11.2020 21:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tommin kysymykseen samaan kuvaan mahdutetuista useamman kuin yhden vaunun käsittävistä sarjoista tulee toki mieleen kahdesta vaunusta koostunut Eita-sarja: http://vaunut.org/kuva/119047 . Muita? | ||||
|
27.11.2020 21:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Taitavat nämä aikanaan Fau-hiilivaunuista muutetut Taimenet jäädä Tau-kaoliinivaunujen sijaan tähän Jokilaakson saviliikenteeseen Kaipolan loppuessa. | ||||
|
25.11.2020 04:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nää on näitä paikallisia sanastoja. (Ari ilmeisesti riihimäkinen...) Turkulaisten kippareiden keskuuteen muistaakseni levisi Pieksämäeltä sinne siirtyneen vhtj:n mukana hakasista käytettävä nimitys »kyytipoika». Tosin sekin on niin ilmeinen, että avautui ensi kuulemalta jopa mulle. | ||||
|
|
24.11.2020 19:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä molemmat ovat käytössä. Itse olen kuullut vain ensin mainittua termiä käytettävän. | ||||
|
24.11.2020 18:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionsalaisuusviljasiilot ja kaikki! | ||||