Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	08.01.2020 03:23	Ari-Pekka Lanne
		Tässä ei taida olla varsinaista vaihteiston lämpömittaria, mutta sentään vaihteiston lämmöstä varoittava keltainen merkkilamppu: http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?album=112&pid=1593#top_display_media Toivos-Jorman kahdessa edellisessä vaunusomekuvassa rassaillaan Otso2:n konehuoneen puolella manaillen reistaillutta kuljettajaventtiilin paineensäätäjää. Mitäs kuvan painemittarit sanovat... Suoriksen jarrusylinterissä näyttää olevan hyvä paine ‒ ehkä peräti 3,8 baaria. »Pääsäiliön paine ‒ jarrujohdon paine» -kaksoispainemittari antaa lukemat 5 baaria ja 6 baaria. Jos valkeampi, kuutosta osoittava viisari todella merkitsee jarrujohdon painetta, on Otso tullut puhaltaneeksi putkeen »pienen» ylilatauksen.
	04.01.2020 19:25	Ari-Pekka Lanne
		Entä joko RSJ:n virkatarve-Lt (http://vaunut.org/kuva/75803) on muutettu tällaiseksi rata-autoksi?
	01.01.2020 06:41	Ari-Pekka Lanne
		Eipä ole hankkeesta kuulunut mitään. Luulenpa että Äyhön ratapiha on samanlaista suuruudenhulluutta ja utopiaa kuin koko Lakarin alueen raivaaminen. Mahtaako siellä vieläkään olla tappiota tuottavaa kanateurastamoa kummempaa. En usko, että tähän mitään ratapihaa tulee, vaikka OL3 joskus valmistuisikin.
	31.12.2019 23:18	Ari-Pekka Lanne
		Metsään menee lähinnä mäntyä, UPM:lle kuusta. Nyt kun UPM sulki yhden paperikoneen, voi kai sanoa, että suurin osa puusta menee Metsään. Ja vielä jos se uusi sahakin tulee, niin sen luulisi näkyvän (positiivisesti) rautatiekuljetusten määrässä.
	31.12.2019 22:31	Ari-Pekka Lanne
		Toki molempiin menee. Ja juuri UMPipuut täytyy viedä kahdessa palassa, kunnei sinne mahdu kokonaista junaa kerrallaan.
	31.12.2019 20:37	Ari-Pekka Lanne
		Rauman »nelospäivystäjänä» pöristelevä Dv12 iskee Vapiti-sankansa illan mäntyjunaan T (5)3723 tavallisesti saman tien Siperian Suden saatua ystävyyssiteensä irti siitä. Saattaa sekin silti joskus joutua odottamaan yön yli Rauman ratapihalla, jos vaikka Repolassa on ruuhkaa tai iltapäivystäjillä kiireitä. Aamuyöllä mahdollisesti saapuva kuusijuna (T (5)4318, T 55167 tms.) viedään kahdessa palassa, ja niiden palasten viemisessä on suurehkoa ajallista hajontaa. T (5)3707 taidetaan viedä 3723:n tapaan yhtenä tuuttina. Aamupäivällä lähtevä koivujuna (T (5)3714, T (5)3718) haetaan Repolasta yleensä samana aamuna, kun se on kulussa. Tyhjien pankkovaunujen hakemisen ajoittuminen taitaa olla kiinni ‒ paitsi siitä, miten niitä on saatu kuorimoilla purettua ‒ päivystysvetureiden muista askareista. Pelkkiä pankkoja lähetellään maailmalle ainakin junissa T 3716 ja T 3732, olisiko joskus T 3726:ssakin ‒ niin ja tietenkin kurkotusvaunujen kera T 55712:ssa eli »Kokemäkeläisessä». Nyt aivan viime päivinä on ollut tarjolla tuiki harvinaista herkkua Raumalta Joutsenoon haketta kuljettavan junaparin T 20351/20350 muodossa. Eilen ehtoostikin Dv12 2522 näkyi vievän Pv 6762:na Repolaan T 3723:n mäntyvaunuston sekä tuovan takaisin tullessaan T 20350:n liki kukkurakuormaiset hake-Fakks:hitit (80 aks.). Mutta vielä tuohon yo. valokuvan aikaan… Suojantien ylikäytävässä sentään oli jo turvallisuuslaitos, niin kuin kuvasta näemme. Sen sijaan edellisessä ja luullakseni pikkuautoliikenteellisesti pahemmassa Anderssonintien ylikäytävässä ei tainnut vielä tuossa maailmassa olla. Ja työntämällä mentiin mäkeen. Jatkuvan radioyhteyden varmistamiseen riitti painatuksessa kipparin toosan »kontrollipiippi». On se ollut hurjaa kyytiä.
	31.12.2019 16:49	Ari-Pekka Lanne
		UMPipuut vietiin vielä tuolloin työntämällä.
	29.12.2019 18:45	Ari-Pekka Lanne
		Webasto-pömpelin viereen asennettu kahdentoista kilowatin sähkölämmitin lämmittää pääkierron jäähdytysnestettä, jota esilämmityspumppu painaa niin apukoneen, pääkoneen sylinterinputkia ja -kansia lämmittävien jäähdytysvesikanavien sekä ahtimien kuin vaihteistoöljyn lämmönvaihtimenkin kautta. Taitavatpa samalla liemellä lämmetä kajuutan vesipatteritkin. Sen lisäksi sähkölämmitystä käytettäessä hohkaa erillinen päämoottorin öljytilan kilowattinen lämmitysvastus. Siitä poiketen apukoneen 580 watin lohkolämppäri kytkeytyy päälle veturin ollessa ulkosyötössä, vaikkei sähkölämmitystä olisikaan laitettu päälle.
	25.12.2019 17:09	Ari-Pekka Lanne
		Vastauksena Teemun lauantaina 2/11 esittämään kysymykseen… Siperian Suden tapaan Dv12:ssa kuljettaja kytkee valot kumpaankin suuntaan erikseen kyseisten suuntien ohjauspöytiin sijoitetuista kytkimistä. Punavalot tai valkeat puskinvalot saa päälle nopeusmittarin alla olevasta P-0-V -nokkakytkimestä (http://www.vaunut.org/kuva/4499). 2500-sarjassa sama kytkin on enemmän vasemmalla, hätäpysäytystatin alla. (http://www.vaunut.org/kuva/5876) Valonheittimen saa loimottamaan lukkiutuvasta (ei-palautuvasta) valkeasta »valonh. päällä» -painikkeesta, joka on em. nokkakytkimen oikealla puolella. Valojen vaihto kirkkaampiin tai himmeämpiin tapahtuu 26- ja 27-sarjan vetureissa »ajovalot 1/2 1/1» -nokkakytkimellä, joka on ratin ja itsarin välissä, keltaisen hiekoitusnapin oikealla puolella. (http://www.vaunut.org/kuva/35905) 25-sarjassa vastaava palautuva (ei-lukkiutuva) »valonvaihto»-painike on upotettu ajopöytään liki itsaria. (http://www.vaunut.org/kuva/61639 / http://www.vaunut.org/kuva/5061) Sen lisäksi 25-sarjassa syttyy hätäpainikkeen vasemmalle puolelle pieni pyöreä sininen led-valo ‒ kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/5876 peitetty paperinpalalla ‒ poltettaessa kirkkaampia valoja. Alun perin Sv12:n ja Sr12:n lamppuja rämpytettiin ilmeisestikin vedenlämpö- ja öljynpainemittareiden sekä puhelintorven ja suunnanvaihtokahvan välissä olevilla keinukytkimillä. (http://www.vaunut.org/kuva/93079)
	22.12.2019 17:16	Ari-Pekka Lanne
		Jos Simn-t:n kate olisi pois paikaltaan, voisi olla aika tarkalla. Semmosiakin suuleja rataverkoltamme löytyy, että korkeampi Simi on kyllä saatu työnnettyä kuorma päällä sisälle, mutta lasti purettuna ei olekaan mahtunut ulos.
	30.11.2019 17:58	Ari-Pekka Lanne
		Silmät ja kaikki. Onko siinä välillä myös »Aja varovasti» tai »paikut»?
	19.11.2019 16:27	Ari-Pekka Lanne
		On kyl. Olisiko veturinkuljettaja valinnut joikkarilla peräti 16. tehoportaan.
	31.10.2019 08:06	Ari-Pekka Lanne
		Samoin minulta sulat kiitokset. Uskomattomia kuvia.
	29.10.2019 07:33	Ari-Pekka Lanne
		RID-harmonisoidun nyky-VAKin nojalla kaasuvaunut eivät tarvitse suojavaunuja, paitsi erottamaan ne (palavia, veden kanssa tekemisiin joutuessaan palavia kaasuja muodostavia tai sytyttävästi vaikuttavia kaasuja sisältävät vaunut) suurlipukkeiden 1, 1.5 tai 1.6 räjähteitä kuljettavista vaunuista. Silloin ei tosin riitä yksi hakanen, vaan tarvitaan kaksi hakasta tai vähintään 18 metriä junaa. Lähinnä kai hakasia käytetään nykyään adaptereina ruuvikytkimellisten ja keskuspuskimellisten vaunujen välissä.
	27.10.2019 11:34	Ari-Pekka Lanne
		HEh hƎh. =o)
	16.10.2019 08:07	Ari-Pekka Lanne
		Näkyy valkokypärällä olevan sylissään Sr3:n radio-ohjain.
	13.10.2019 19:58	Ari-Pekka Lanne
		Hieno kuva. Näitä vanhoja Sgn-hakevaunun kontteja näkyi viime talvena lojuvan melkoiset röykkiöt Lahti-Kouvola -radan varressa. Olisiko ollut Lahden Stenalla. Yhteen aikaan (n. v. 2000-2005) näillä ajettiin haketta Teuvan sahalta Rauman tehtaille.
	09.10.2019 13:42	Ari-Pekka Lanne
		Se suora tie eli r-303, jolla on nyt ajokielto, näkyy kuvassa lähimpänä; toi jossa on merkattu vihreällä maalilla vaihdettavia pöllöjä. Viereisen 302:n pöllinvaihdot tehtiin jo aiemmin. Kattelin kans et tää on vissiin vaunusomen ensimmäinen kuva, jossa näkyy Rauman veturitallin avoin ovi. Mut kyl siellä päivittäin käydään tankkaamassa, hiekoittamassa ja talvisin tenuttamassa päivystysvetureita. Kuvan tilanteessa tallin ovi oli auki sen kautta, että jakeluautonkuljettaja sai ajettua trukilla noi veturihiekat sinne sisälle.
	20.09.2019 18:45	Ari-Pekka Lanne
		Kolmanneksi, veturin hinaamiseen liittyy myös tiettyjä riskejä. https://yle.fi/uutiset/3-10202888
	19.09.2019 19:54	Ari-Pekka Lanne
		Hieno saalis! Luulen että näissä on toki ollut pääkoneet sammuksissa. Apukoneita sen sijaan on ollut tapana pöristellä dieselvetureita hinattaessa, kunnei ulkoliitäntää voi käyttää. Myrkkykontissa näyttää olevan YK-numeron mukaan rikkidioksidia SO₂.
	17.09.2019 19:26	Ari-Pekka Lanne
		Rauman ja Repolan välillä olevassa mäessä (http://www.vaunut.org/kuva/1594) on 28 ‰ ‒, jyrkimmässä kohdassa 42 ‰. Päivystäjä vie 24-vaunuiset, 1800-tonniset puutavarajunat mäkeen yhdellä Dv12:lla.
	09.09.2019 23:15	Ari-Pekka Lanne
		Valtionrautatiet elää erilaisista teknillismystillisistä lyhenteistä. Miten pärjäisimme ilman liikennepaikkojen »lennätinhuutoja», veturisarjojen tyyppitunnuksia tai vaunujen »litteroita» (A:sta Taimnss-tw:een)? Junatyypeillä on omat tutut kirjaimensa, ammattinimikkeillä mainiot lyhenteensä: vek (veturinkuljettaja), vhtj tai vtj (vaihtotyönjohtaja), jnm (junamies), jjm (järjestelymestari), rpgr (rautatieaspergeri). Toinen toistaan järeämmät kiskoprofiilit tunnetaan standardimerkintöjensä mukaan (esim. K43, UIC54 eli 54E1, UIC60 eli 60E1 ja 60E2), samoin radan päällysrakenneluokat (A, B₁, B₂, C₁, C₂, D). Kuvassa juna kurvailee Sn80-vaihteissa LLH V0705 ja LLH V0707, jotka muuten taitavat olla tyyppiä YV60-900-1:18-V. Riittäähän näitä salakoodeja. On VAK:kia, JKV:tä ja VR:ää. Eivätkös KULTU-, Caravan- ja RCS-vaunustatukset mene sittenkin samaan sekalaiseen läjään edellä mainittujen pinttyneiden pakkopräntinpätkien kanssa? Rautateihin termiittihitsaantuneita kirjainlyhenteitä korvaamattomampia ovat oikeastaan vain erilaiset ‒ rautatieliikenteelle paineilmaakin vitaalimmat ‒, omiin pettämättömiin logiikkoihinsa nojaavat numerot, joista tässäkin erittäin hienossa kuvassa näkyy heti muutama esimerkki. On veturin, vaihteen, opastimen ja portaalin yksilöivää numeroa. Mutta mitä tulee »saviin» eli erilaatuisiin kaoliineihin, olisi ollut vähintäänkin kohtuullista, jos jämsäläiset olisivat junaa Jämsänkoskella keräillessään vekslanneet kolmantena olevan »alttarivaunu» Tau:n keulaan, niin raumalaisen RO:n olisi mukavampi painaa junaa kohti Ulko-Petäjäksessä eli Kolmannessa Petäjäksessä sijaitsevaa »Savimaailmaa» (https://tinyurl.com/y42h7ge9). Matkaa tulee kuitenkin ratapihan alapäästä sataman perukoille 2½ km ‒ tai kokonaiset kolmekin, jos matkakuljettaja ei saa tullessaan savivaunuja punnituksi.
	04.09.2019 19:06	Ari-Pekka Lanne
		Kuvaajaa lähinnä olevien portaiden vasemmalla puolella näkyy myös radio-ohjaukseen liittyvä hätäpysäytyspainike. Mulla se tahtoo sekoittua portaiden oikealla puolella näkyvään perinteiseen kytkijännappiin. Siinä onkin ratapihakonduktööri ja veturinkuljettaja käärmeissään, kun kesken kaikkein hektisimmän vaihtotyötilanteen ja kiivaimman junanhajotuksen Tampella-MGO sammuu kuin saunalyhty. Minkäs teet kun ne on niin samankaltaiset.
	25.08.2019 23:38	Ari-Pekka Lanne
		On siinä ollut kardaanit kovilla. Tyhjän pankkojunan kerrotaan olevan aerodynaamisesti pahin.
	10.07.2019 09:45	Ari-Pekka Lanne
		Niin ja tässä mentiin Edo edellä. Jospa kuljettaja on hakemassa veturista infrapunamittaria, ja sen takia on ovi auki.
	10.07.2019 09:28	Ari-Pekka Lanne
		Kulkutiedoissa sanotaan myöhästymisen syyksi »Kalusto, moottorijunat ja vaunut: Kalustovika». Edellinen kuumakäynti-ilmaisin oli Hiekkaharjussa. En tiedä, kuinka nopeasti suorittajat tavallisesti ehtivät määrätä junia pysähtymään kuumakäyntihälytysten tultua. Tässä vasteaika ilmaisimen sivuuttamisesta kuvassa näkyvään pysähtymiseen johtavan jarrutuksen aloittamiseen olisi ollut noin kahdeksan minuuttia. Toisaalta notkopaikkaan, pohjoisen suunnasta lähestyttäessä heti vajaan kilometrin mittaisen ‒ alkuosaltaan 5,7 ‰:n ja loppuosaltaan 1,9 ‰:n ‒ alamäen päätteeksi, sijoitettu Hiekkaharjun kuumkäynti-ilmaisin on jossain määrin altis väärille hälytyksille; vrt. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526211244.pdf s. 20. Tätä veikkausta puoltaisi sekin, että Hiekkaharjua sivuuttaessaan juna oli sen lisäksi hiljentämässä vauhtejaan Tikkurilan yleisönpalvelupysähdystä varten.
	09.07.2019 19:34	Ari-Pekka Lanne
		https://www.youtube.com/watch?v=A2QK3i7gOSc
	04.07.2019 14:38	Ari-Pekka Lanne
		Hienoja kuvia T 3645:a keräilevän Pv 6299:n vaihtotöistä keskikesän aamussa.
	16.06.2019 22:46	Ari-Pekka Lanne
		Höh. Apulenkkikin on läntätty pidikkeeseensä millai sattuu.
	14.06.2019 13:33	Ari-Pekka Lanne
		Ei kai (ajovalmiudessa pidettävän) dieselveturinkaan seisontakulutus sentään pyöreä nolla ole? Lyhyempien seisontojen ‒ kuin myös hinausten ‒ ajaksi esim. Dv12 jätetään yleensä »kompuran varaan» sillä viisiin, että pääkone on kyllä sammuksissa, mutta apukone pörisee lataillen »paristoa» ja pääsäiliötä. Pidemmän seisonnan ajaksi pää- ja apukone pysäytetään, mutta sen sijaan veturi liitetään 32 ampeerin voimavirtaroikalla ulkoiseen syöttöön. Tavallisesti aina samalla kytketään myös sähkölämmitys pitämään koneita lämpiminä. Vettä lämmittävän vastuksen teho on 12 kW, pääkoneen öljypohjaa lämmittävän vastuksen 1 kW sekä apukoneen lohkolämmittimen 580 W. Jos webastoa pöhistellään, on sen lämmitysteho 46½ kW.
	12.06.2019 08:27	Ari-Pekka Lanne
		Harjavallasta Raumalle kulki rikkidioksidia Sos-vaunulla. Vaunu matkusti ensin Valloista Tampere tavaraan lajiteltavaksi ja palasi sitten samaa latua maakuntaan Viinikasta Raumalle kulkevan junan hännässä keikkuen. Raumalla Sossia pruukattiin makuuttaa Helvetinportin alla.
	07.06.2019 13:37	Ari-Pekka Lanne
		RO+. Se on, niin pitkälle kuin tekstiileistä voi päätellä, sitä kun Prisman kassasta kuoriutuu raksamies. :op
	06.06.2019 13:16	Ari-Pekka Lanne
		Sittenhän Vektori onkin täysin ehdoton tuohon pestiin. Onkohan ne kuormaus- ja purkupaikkojen vaihtotyöt tehty paikallisten vaihtotyönjohtajien toimesta vaiko RO+:lla?
	06.06.2019 12:36	Ari-Pekka Lanne
		Rauman radalla tähän asti satunnaisesti nähdyt Kolmoset ovat vetäneet Äänekosken biosellujunia, joiden määräasema on tavallisesti Vuosaari. »Joskus ja jouluna» ne ovat kuitenkin harhautuneet väistösatamaansa Raumalle. Vakiokokoonpanoiset ‒ 22:sta Sr3:n vetämästä Hains-rätistä koostuvat ‒ äänekoskelaisvuosaarelaiset sellupendelit ovat kieltämättä liikennealueen veto- ja valovoimainen mainoskuvajuna, mikä oli jo itsessään luonnollinen peruste sijoittaa niihin Tampereen konejakson tehdasuudet Vektorit. Erittäinkin lyhytkiertoisena pendelijuna on myös logistisessa mielessä asiakasjunan jaloin muoto, mikä osaltaan ankkuroi tuon kiiltokuvan taakse kätkeytyvän tehokkuusargumentin. Vihreään kuvaan natsaa tietenkin myös sävy sävyyn se, kun kuljetettavana tuotteena on ekologisesti aiempaa kestävämmällä tavalla tuotettua biosellua. Ja muistanko väärin, vai oliko yhtenä perusteena Kolmosten fiksoimisessa näihin Äänekosken sellutuutteihin sekin, kun vahva ja nopea Sr3 suoriutuisi Siperian Sutta vakuuttavammin pääradan hektisestä ja kiivaasta junaliikenteestä; jäämättä kahtasataa kiitävien, Kakkosten sirkkelöimien Edo-tötteröiden jalkoihin? Se että nuo Hains-runkojen hienot kapellit ovat, kuten Timo edellä havaitsi, sen lisäksi pääosin säästyneet töhryiltä, saattaa olla suurelta osin senkin ansiota, kun ne eivät ‒ raumalaisjämsäläisten, jokapäiväisten junien arkisen harmaista vaunustoista poiketen ‒ altista itseään suurehkon kaupungin vaikutteissa pöhelöityneiden, semiurbaanien sentrumiveikkojen korviketoiminnoille seisahtelemalla öiseen aikaan Tampereen asemaseudulle, vaan kurvaavat sukkana Järvensivun kolmion kautta.
	31.05.2019 20:49	Ari-Pekka Lanne
		Toisen luokan alueen raiteistoja ei tuossa kaaviossa tosin näy, niinkuin ei kai Julian kartoissa yleisemminkään...
	31.05.2019 20:34	Ari-Pekka Lanne
		Julian kartasta löytyy Kalkun ratapihakaavio osoitteessa https://juliadata.fi/map/view?mode=diagram#16.16/61.4975/23.57393 . Siinä erottuvat myös Kalkkua suojaavat valopääopastimet P 199 (199+200) ja E 200 (199+747).
	14.05.2019 12:36	Ari-Pekka Lanne
		Kyllähän se harmittaa, kun jää työt tekemättä. Mulla oli samankaltaisia teknisiä harmeja tämän saman Dv12 2604:n kanssa muutamaa päivää aiemmin, keskiviikkoillalla 17/4-2019. Olin saanut vedettyä 24-vaunuisen puutavarajunan yhdestä rataverkkomme jyrkimpiin kuuluvista mäistä, kun meno tyssäsi paineilman loppumiseen. Tampella-M.G.O:n huutaessa mäessä »Bertta-15:ttä» en ollut huomannutkaan, että apukone oli sammunut. Turhaan yritin käynnistellä sitä. Pyöritti kyllä, mutta oli kuin ei saisi ainetta. Yläsäiliö vaikutti kopisteltaessa turhankin kumealta, joten pumppailin siihen käsipumpulla löpöä. Siirtopumppu taisi olla poissa pelistä, kunnei siitä kuulunut ääntä. Sen johdonsuoja kuitenkin oli ehjä. Painelin myös apukoneen ilmausnappia. Mutta ei se vaan halunnut lähteä käyntiin. Ei siinä sitten auttanut kun pyytää toinen veturi (Dv12 2647) avuksi, että saatiin vietyä puutavarajuna perille asti. Seuraavana päivänä teknisesti etevämmät, »bensalenkkariset» veturiasentajat olivat korjanneet 2604:n. Vissiin joku johto oli ollut heikossa hapessa.
	10.05.2019 15:48	Ari-Pekka Lanne
		Vanhoja kunnon käsin käännettäviä vaihteita tähystäessä vaihteen asentoa voi päätellä peräti neljän eri seikan perusteella: 1) vaihteen vastapainon sijainnista suhteessa opast… (http://vaunut.org/kuva/35127) höö, korjaan a s e t t i m e e n (Raudat ovat siihen suuntaan, kummalla puolella vaihteen asetinta »limppu» on.), 2) vaihteen vastapainon väreistä (Valkoinen väri on ylempänä, kun vaihde on suoralle; punainen ylempänä, kun »käyrälle». [Aukiajettavan vaihteen limppu on keltainen.]) 3) vaihteen opastimena käytettävästä lyhdystä tai levystä, 4) kielistä itsestään. Sen lisäksi, ettei keltavalkoisten levyjen erottuminen erityisesti suurpainenatriumlampuin kellertäviksi väritettyjen ratapihojemme lumihankien joukosta ainakaan omasta mielestäni ole yhtä selkeää kuin perinteisten mustavalkonuoli- ja pallokuvioisten levyjen ‒ puhumattakaan pimeän aikaan valaistujen, tunnelmallisten vaihdelyhtyjen ‒, on tähystäjänä toimivan kuljettajan tai kipparin epävarmaa olettaa, etteikö putkensa nokassa nököttävä levy tai lyhty ‒ oli se sitten perinteinen mustavalkoinen tai tällainen uudempi värillinen ‒ olisi saattanut syystä tai toisesta tölväistyä osoittamaan väärin.
	29.04.2019 09:36	Ari-Pekka Lanne
		Hurut poistuivat keskuudestamme 90-luvulle tultaessa. Samassa rytäkässä Rauman/Porin tielle ilmestyivät niiden sijaan Alstikat. Toki Deeverit jatkoivat linjatehtävissä siinä ohessa entiseen tyyliin.
	29.04.2019 09:29	Ari-Pekka Lanne
		Ja dieselissä vielä lämppäri. On ajat muuttuneet.
	28.04.2019 10:54	Ari-Pekka Lanne
		Nyt on suuri vaara, että paidan valkeat kaulukset tahreentuvat puskinrasvasta.
	27.04.2019 15:57	Ari-Pekka Lanne
		Rautatietä tässä kohtaa vuosikymmenet seuraillut 2 x 20 kV:n voimalinja V-pylväin näyttää kadonneen maisemasta maakaapeloinnin johdosta. Harmi. Sitä paikkaamaan on sentään saatu komea koivujuna. Vaikka sekin on vain hetken hekuma, valokuvassa se säilyy iankaikkisesti.
	24.04.2019 18:52	Ari-Pekka Lanne
		Entäs Siilinjärven ja Soklin apatiat? Fosfori on epämetalli, mutta siltikin...
	24.04.2019 05:00	Ari-Pekka Lanne
		Loppuiko Nikko-veturista patteri?
	22.04.2019 15:07	Ari-Pekka Lanne
		Mää kävin tuolla alun toistakymmentä vuotta sitten. Siinä sattui semmonen pieni selkkaus, kun erehdyin vesiklosettiin pyrkiessäni ovesta. Kolmatta viikkoa taisivat raumalaiset keitellä talousvesiään. Katsoin siinä tilanteessa viisaimmaksi siirtää paperit Turkuun. Alkoi jo torin pystökaffeillakin kuulua sen suuntaisia juttuja. Nyt kun tapauksesta on jo vierähtänyt kotvan aikaa, rohkenin muuttaa jälleen takaisin Raumalle.
	21.04.2019 16:09	Ari-Pekka Lanne
		Ei tullut syötyä. Mutta suosittelen kyllä muille! =o) Ei on myös nyt lisätty kuvan tunnisteisiin. Vaikka Ei ei näykään, kyllä se siellä on. Ei se ole uskon asia. Ja tulihan tähän alle juttua siitä. Esan vaunukortisto on kyllä uskomaton. :oD
	21.04.2019 12:11	Ari-Pekka Lanne
		Juu. Mut iankaikkisen vanha vaunun alusta.
	21.04.2019 11:42	Ari-Pekka Lanne
		Hannu, kuvausalusta selviää kuvauspaikan karttalinkkejä klikkailemalla. ;o) Olisiko vaunu 22157 sitten Ei; ei kai jää muita vaihtoehtoja, jos se kerran on satapaikkainen. Tonni-Ysi Oy:n saiteilla kerrotaan Valtionrautateiden Pasilan konepajan valmistaneen vaunun v. 1898. Valtionrautatiet 1937-1962 -kirjan s. 312 kerrotaan 90-paikkaisesta vaunusta Ei 22157, joka olisi rakennettu v. 1937, joskin vanhoille aluskehyksille. Vaunu on kirjan mukaan pari metriä uudempien valmistussarjojen puuvaunuja lyhyempi, minkä olen myös filmirullan seuraavasta ruudusta erottavinani. Paikkaluku ei oikein täsmää siihen. Olisiko viimeisimmässä saneerauksessa lisätty tooleja?
	20.04.2019 22:46	Ari-Pekka Lanne
		Näköjään näin. Toksia, Jimi!
	20.04.2019 22:11	Ari-Pekka Lanne
		No niinhän filmirullan seuraavassa ruudussa näkyy sinertävän, jos mahdollista, hieman muita hienompi vaunu. Mikäs sen littera sitten mahtaa olla? Entä mikä on postivaunun numero?
	13.04.2019 21:01	Ari-Pekka Lanne
		Veturikahvit → ratapihakuset.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset