Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.03.2020 17:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 28/2-2004 oli näköjään lauantaipäivä, joten A juontuu tässä siitä. | ||||
|
|
17.03.2020 17:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En ole edes niin pätevä kuin Esa, mutta jatkan siltikin hieman. Tuohon aikaan oli tosiaan hieman erilainen systeemi junanumeroinnissa. Lätkäisemällä junanumeron xxxx perään aakkosen A, B, C tms. osoitettiin, että kyseessä on jollain tapaa muuntunut variaatio junasta xxxx. Esimerkiksi kuvan aikataulukauden aikaan oli kulussa arkisin vakinainen, Dv12-vetoinen, tavarajuna T 3852 Mäntyluodosta Harjavaltaan klo 9:50-10:55 sekä lauantaisin suunnilleen samalla viivalla ‒ klo 10:00-10:18 ‒ vakinainen, kahdesta Dv12:sta koostuva, veturisiirto VET 3852A Mäntyluodosta Poriin. Eli A ei ainakaan kaikissa tapauksissa ihan suoraan vastannut nykyistä etuviitosta ‒, tässä kuvan tilanteessa mahdollisesti, koska en löydä kyseisen ajan »vakkarista» ‒ ainakaan itselläni hallussa olevasta versiosta ‒ junaa T 1809A, mutta kylläkin junan T 1809, joka kulki arkisin klo 15:10-16:44 Lohjalta Riihimäki tavaraan 2 x Dv12:n voimin. J.R. tai joku täsmentänee lopun edestä... | ||||
|
10.03.2020 11:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä niin. Eräällä kuorimolla oli vuosituhannen taitteen aikoihin käytössä OtsoRobotti vaunujen siirtelyä varten. Käytännössä mönttiä ei kuitenkaan käytetty, vaan roikkien lykkiminen pyöräkuormaajalla koettiin kätevämmäksi. Niinpä paikalle asennettiin ketjusiirtolaite. Vähän sama se on noiden kuvassa näkyvien radio-ohjattujen vetureidenkin kanssa; ajettaessa pelkkää veturia kiinni vaunuihin suositaan tunnokasta ajopöydän suoratoimijarrukahvaa jokseenkin holtittoman käkättimen sijaan. Sillä viissiin se on kalustoystävällisempää. | ||||
|
27.02.2020 00:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| SW taitaa meinata Sab Wabcoa. ( https://uic.org/IMG/pdf/uic_leaflet_540_7thed_app_a_b_02_2019.pdf ) A sen sijaan viittaa kuorman mukaan reistaantuvaan jarruvoimaan. Amerikaksi »(self-)adjusting load-proportional braking system» tai jotain sen kaltaista. Ympyröity D tarkoittaa levyjarruja (amer. disc brake). | ||||
|
12.02.2020 23:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sitä en tiedä. Onkohan sen sorttisia paatteja käynyt viime aikoina rannassa? | ||||
|
12.02.2020 19:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samaa katselin. Tämä tuli Raumalle koneena VET 11801 perjantaina 7/2-2020 yhtenä nippuna niin ikään turvallisuusteipittömän Dv12 2529:n kanssa. Siinä tuli kertarykäyksellä vaihdettua molemmat päivystysveturit huollettuihin. Vaan eipä tämä himmeli kauaa pysynyt kasassa. | ||||
|
30.01.2020 15:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Usein on taidettu kulkea rautatieharrastustoimissa ristiin. Määkään en huomannut ketään tuolla ratapihan liepeillä. XoD Niin joo, tais tuolla vähän tihutellakin. Mut kyl säiden kanssa aina pärjäilee. Meinasin ankeudella lähinnä tuota, kun junat seisoo pihassa, vaikka niiden pitäisi ryskätä maakunnissa hakemassa vientiin meneviä tavaroita. :o/ | ||||
|
|
30.01.2020 11:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ankeaa oli. Aika näyttää montako paperikonetta Nalle laittaa kiinni tämän käsittämättömän selkkauksen seurauksena. Tämän T 3729:n ‒ jolla sentään oli vielä pituutta ‒ tuonut Siperian Susi (3093) vei paluuviemisinään viereisellä raiteella 301 maanneet kolmetoista tyhjää Hbins-sahatavararättiä T 3702:n viivalla Jämsänkosken sijaan Viinikkaan jämähtäneenä T 58702:nä. | ||||
|
21.01.2020 08:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On vain tyhmiä vastauksia... | ||||
|
|
20.01.2020 08:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| T 4673:n kulkutaajuutta sen sijaan voi tutkailla tästä: https://juliadata.fi/timetables/history?s=4673 ;o) | ||||
|
|
20.01.2020 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siperialaista fossiilista (vrt. https://vaunut.org/kuva/76372) ammoniakkia. Ruokosuohon eli Siilinjärven Kemiralle typpilannoitteiden raaka-aineeksi. | ||||
|
18.01.2020 17:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunusomen kuvan https://vaunut.org/kuva/468 alla olevissa kommenteissa annetaan ymmärtää, että Sr1 3090 olisi ollut ainoa sanka-Susi. Äkkinäisen googletuksen seurauksena saman antaa seisake.net:issä oleva teksti. | ||||
|
|
18.01.2020 13:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Resiinan 4/2003 s. 11 sanotaan sill' vissiin, että viimeisenä tästä alkuperäisestä maalauksesta luopui Sr1 3009 tammikuussa 1986. Siispä tämä kuva on otettu viimeistään v. 1985. | ||||
|
|
18.01.2020 11:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mutta voisin luulla, että siksi kun kuitenkin useimmiten Sr1:n vedettävänä oli suomalaisia ruuvikytkinvaunuja. Apulenkki ei ole kytkennöistä se paras. Suomen veturit osa 2:n mukaan SA3:ia alettiin laittaa näihin vuodesta 1984, sekä Vapiti-vaihtotyösankoja vuodesta 1995. Vapeja ei näissä kauaa katseltu. Moneenkohan sangat ehdittiin asentamaan? | ||||
|
|
17.01.2020 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin ja toisessa (veturin puoleisessa) päässään sivupuskinten virkaa. Oliko se keskiviikkona 1/1-1969, kun Valtionrautatiet ilmoitti, ettei rataverkollamme liikennöiviä neuvostoliittolaisia tavaravaunuja tarvitse enää varustaa sivupuskimin? Hka-vaunussa oli SA3 molemmissa päissä, joten sen ja tuolloin vielä ruuvikytkimellisen Siperian Suden välissä tarvittiin ystävyysside. Koska Vokissa ei enää tuolloin ollut sivupuskimia, ei sitä voinut kytkeä suoraan keskuspuskimettomaan veturiin. | ||||
|
14.01.2020 15:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voisivatko Samin mainitsemat käytännön mäkivauhdit 2 km/h ja 4 km/h juontua osittain siitäkin, kun käkättimellä ( https://docplayer.fi/docs-images/91/107648296/images/21-0.jpg ) on mahdollista valita nopeuspyynniksi joko 2, 4, 10, 20 tai MAX? | ||||
|
13.01.2020 15:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Selvästikin tulee ysiin. Pääopastimessa erottuu P 009 ja silmissä O 009. Sama »Paavo-nolla-nolla-ysi» ‒ öh... höö, 1/6-2020 alkaen »Papa-nolla-nolla-yhdeksän» ( https://vayla.fi/-/rautatieliikenteen-puheviestinta-kansainvalistyy#.XhxwLP4zaUk ) ‒ taitaa tönöttää tuossa tänäkin päivänä; vrt. https://www.vaunut.org/kuva/80072. Otto (Oscar) vain on vaihtunut valurautaisesta peltiseen. | ||||
|
13.01.2020 12:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuikut näyttävät tosiaan sen verran himmeiltä, että junakuskille ehkä kelpaa sekin vähä, väristä huolimatta. Vaikkakaan asemalla seisoskellessa tuskin poltetaan kaikkein kirkkaimpia lamppuja. Möhnä sitä vastoin näyttää siksi useamman ratakilometrin varrella sedimentoituneelta, että tuskin enää lähteekään noin vain. Näin joskus Kouvostoliiton veturitalleilla, kun Seepraan iskostunutta likaa pestiin ilmeisesti jollain vähän tujummalla tökötillä. Pesurilla oli kumipuku ja tiivis biohasardimaski. Maanteitten puolella lättähattuvaunun pesu kuuluu monella työpaikalla ihan kuljettajan luontoisetuihin. Kaikilla varikoilla kun ei ole apuna tisuria, jos edes siivoojaa. (Kisko)auton kun ajaa, kelistä riippuen, melkein päivittäin pesukoneesta läpi, ei lika pääse jämähtämään. Suvisen poutapäivän päätteeksi riittää usein itikkafaunan peseminen tuulilasista pitkävartisella harjalla ja paloletkulla. | ||||
|
10.01.2020 13:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai ainakin vuodesta 1975. Sen kyllä uskoo, kun katsoo kuvatekstiin hyperlinkin kautta upotettua kuvaa ylikäytävän edellisestä turvallisuuslaitoksesta. | ||||
|
10.01.2020 13:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyisissä 2500-sarjalaisissa ei ole sellaista vanhanajan ylellisyyttä, että olisi hienot mustapohjaiset lämpömittarit upotettuina sinertävänharmaisiin, metallisiin kojelautoihin. (https://www.vaunut.org/kuva/93079) ;o) Sen sijaan niitä löytyy vain yhdet kappaleet nostettuina K1-kaapin oveen: https://vaunut.org/kuva/5873 Vuosien 2003-2008 aikana läpiviedyssä saneerausohjelmassa näin yli jääneet lämpömittarit on luultavimmin varastoitu varaosiksi. Ovelaa elintensiirtoa eläviltä luovuttajilta. Vaan mikäs siinä, kyllähän ihminenkin pärjää yhdellä munuaisella. Valko-Deevereissä vastaava kannibalisointi taitaa olla toteutettu siten, että vedenlämpömittari löytyy vain pitkän pään pöydästä ja öljyjen lämpömittari vain lyhyen pään pöydästä. Mietin vain sitä, että jos vedenlämpömittarin vaihtokytkin sattuisi olemaan kytketty väärinpäin, voisi veturia seisonnasta käyttöön ottava kuljettaja hetken noitua, eikö lämppäri olekaan toiminut, kun osoitin on aivan pohjassa. Mutta kun ‒ mahdollisesti pöhisteltyään tovin jo webastoakin ‒ vaihtaisi mittarin näyttämään sivukierron lämpötilaa, pompahtaisi viisari osoittamaan päälle neljääkymmentä astetta. Ylämäessä tai muussa raskaassa työskentelyssä voisi ‒ mihin Jorma edellä jo viittasikin ‒ aiheuttaa yllätyksiä öljynlämpömittarin vaihtokytkimen ristiinkytkentä, kun vaihteisto vaikuttaisi haaleammalta kuin onkaan. Tosin senkin väärinnäkemiseltä välttyy nykyään usein jo sillä, kun kyseinen mittari on jossain selän takana, poissa näkökentästä. Puhumattakaan, että tänä päivänä Sv12/Sr12 -klassikkovetureita ohjataan yhä useammin etänä työnnettävän vaunuroikan keulalta tai maasta, minne harva RO-kuljettaja tulee kantaneeksi K1-kaapin tai konsoleiden mittaristoja ‒ toki osan tärkeimmistä digitaalisina pienellä nestekidenäytöllä. Ja Topi: »Jos meloni ja omena pitävät samankokoista lippalakkia, niin kaikki voivat nähdä, että se ei vain sovi kaikille.» ‒Timo Soini, 2011. |
||||
|
|
09.01.2020 21:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pojat olivat oikeassa. Näin tänään kesällä 1996 otetun valokuvan Voitoisten ylikäytävästä. Siinä paikalla tönöttää vanha puomiton varoituslaitos. Tähän mennessä löytyneiden palasten perusteella jutun on siis täytynyt mennä niin, että vanhaa laitosta on syystä tai toisesta reistattu uuden rautatiesillan rakennustöiden aikaan kesällä 1994, ja vastaava mestari on pelästynyt, eikö laitos varoitakaan, nähdessään pikkuautojen menevän yli, vaikka Alstikan junankeula on näyttänyt olevan jo lähellä ylikäytävää. | ||||
|
|
09.01.2020 00:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sehän selittää. Kuvittelin jo, että Pikku G on antanut täyttöiskua ja päästänyt loputkin paineet tyfoneilla vihellellen. Ainakin Sv12/Sr12 -vetureiden ajopöydissä oli sen lisäksi pari muutakin ristiinkytkemisen kautta sekaantumiselle altista mittaria: vaihtokytkimillä varustetut pää-/sivukierron vedenlämpömittari sekä vaihteistoöjyn/moottoriöljyn lämpömittari. Osuiko koskaan silmiin niiden virhekytkentöjä? | ||||
|
|
08.01.2020 03:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä ei taida olla varsinaista vaihteiston lämpömittaria, mutta sentään vaihteiston lämmöstä varoittava keltainen merkkilamppu: http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?album=112&pid=1593#top_display_media Toivos-Jorman kahdessa edellisessä vaunusomekuvassa rassaillaan Otso2:n konehuoneen puolella manaillen reistaillutta kuljettajaventtiilin paineensäätäjää. Mitäs kuvan painemittarit sanovat... Suoriksen jarrusylinterissä näyttää olevan hyvä paine ‒ ehkä peräti 3,8 baaria. »Pääsäiliön paine ‒ jarrujohdon paine» -kaksoispainemittari antaa lukemat 5 baaria ja 6 baaria. Jos valkeampi, kuutosta osoittava viisari todella merkitsee jarrujohdon painetta, on Otso tullut puhaltaneeksi putkeen »pienen» ylilatauksen. |
||||
|
04.01.2020 19:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Entä joko RSJ:n virkatarve-Lt (https://vaunut.org/kuva/75803) on muutettu tällaiseksi rata-autoksi? | ||||
|
01.01.2020 06:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eipä ole hankkeesta kuulunut mitään. Luulenpa että Äyhön ratapiha on samanlaista suuruudenhulluutta ja utopiaa kuin koko Lakarin alueen raivaaminen. Mahtaako siellä vieläkään olla tappiota tuottavaa kanateurastamoa kummempaa. En usko, että tähän mitään ratapihaa tulee, vaikka OL3 joskus valmistuisikin. | ||||
|
31.12.2019 23:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Metsään menee lähinnä mäntyä, UPM:lle kuusta. Nyt kun UPM sulki yhden paperikoneen, voi kai sanoa, että suurin osa puusta menee Metsään. Ja vielä jos se uusi sahakin tulee, niin sen luulisi näkyvän (positiivisesti) rautatiekuljetusten määrässä. | ||||
|
|
31.12.2019 22:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toki molempiin menee. Ja juuri UMPipuut täytyy viedä kahdessa palassa, kunnei sinne mahdu kokonaista junaa kerrallaan. | ||||
|
|
31.12.2019 20:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rauman »nelospäivystäjänä» pöristelevä Dv12 iskee Vapiti-sankansa illan mäntyjunaan T (5)3723 tavallisesti saman tien Siperian Suden saatua ystävyyssiteensä irti siitä. Saattaa sekin silti joskus joutua odottamaan yön yli Rauman ratapihalla, jos vaikka Repolassa on ruuhkaa tai iltapäivystäjillä kiireitä. Aamuyöllä mahdollisesti saapuva kuusijuna (T (5)4318, T 55167 tms.) viedään kahdessa palassa, ja niiden palasten viemisessä on suurehkoa ajallista hajontaa. T (5)3707 taidetaan viedä 3723:n tapaan yhtenä tuuttina. Aamupäivällä lähtevä koivujuna (T (5)3714, T (5)3718) haetaan Repolasta yleensä samana aamuna, kun se on kulussa. Tyhjien pankkovaunujen hakemisen ajoittuminen taitaa olla kiinni ‒ paitsi siitä, miten niitä on saatu kuorimoilla purettua ‒ päivystysvetureiden muista askareista. Pelkkiä pankkoja lähetellään maailmalle ainakin junissa T 3716 ja T 3732, olisiko joskus T 3726:ssakin ‒ niin ja tietenkin kurkotusvaunujen kera T 55712:ssa eli »Kokemäkeläisessä». Nyt aivan viime päivinä on ollut tarjolla tuiki harvinaista herkkua Raumalta Joutsenoon haketta kuljettavan junaparin T 20351/20350 muodossa. Eilen ehtoostikin Dv12 2522 näkyi vievän Pv 6762:na Repolaan T 3723:n mäntyvaunuston sekä tuovan takaisin tullessaan T 20350:n liki kukkurakuormaiset hake-Fakks:hitit (80 aks.). Mutta vielä tuohon yo. valokuvan aikaan… Suojantien ylikäytävässä sentään oli jo turvallisuuslaitos, niin kuin kuvasta näemme. Sen sijaan edellisessä ja luullakseni pikkuautoliikenteellisesti pahemmassa Anderssonintien ylikäytävässä ei tainnut vielä tuossa maailmassa olla. Ja työntämällä mentiin mäkeen. Jatkuvan radioyhteyden varmistamiseen riitti painatuksessa kipparin toosan »kontrollipiippi». On se ollut hurjaa kyytiä. |
||||
|
|
31.12.2019 16:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| UMPipuut vietiin vielä tuolloin työntämällä. | ||||
|
29.12.2019 18:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Webasto-pömpelin viereen asennettu kahdentoista kilowatin sähkölämmitin lämmittää pääkierron jäähdytysnestettä, jota esilämmityspumppu painaa niin apukoneen, pääkoneen sylinterinputkia ja -kansia lämmittävien jäähdytysvesikanavien sekä ahtimien kuin vaihteistoöljyn lämmönvaihtimenkin kautta. Taitavatpa samalla liemellä lämmetä kajuutan vesipatteritkin. Sen lisäksi sähkölämmitystä käytettäessä hohkaa erillinen päämoottorin öljytilan kilowattinen lämmitysvastus. Siitä poiketen apukoneen 580 watin lohkolämppäri kytkeytyy päälle veturin ollessa ulkosyötössä, vaikkei sähkölämmitystä olisikaan laitettu päälle. | ||||
|
25.12.2019 17:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vastauksena Teemun lauantaina 2/11 esittämään kysymykseen… Siperian Suden tapaan Dv12:ssa kuljettaja kytkee valot kumpaankin suuntaan erikseen kyseisten suuntien ohjauspöytiin sijoitetuista kytkimistä. Punavalot tai valkeat puskinvalot saa päälle nopeusmittarin alla olevasta P-0-V -nokkakytkimestä (https://www.vaunut.org/kuva/4499). 2500-sarjassa sama kytkin on enemmän vasemmalla, hätäpysäytystatin alla. (https://www.vaunut.org/kuva/5876) Valonheittimen saa loimottamaan lukkiutuvasta (ei-palautuvasta) valkeasta »valonh. päällä» -painikkeesta, joka on em. nokkakytkimen oikealla puolella. Valojen vaihto kirkkaampiin tai himmeämpiin tapahtuu 26- ja 27-sarjan vetureissa »ajovalot 1/2 1/1» -nokkakytkimellä, joka on ratin ja itsarin välissä, keltaisen hiekoitusnapin oikealla puolella. (https://www.vaunut.org/kuva/35905) 25-sarjassa vastaava palautuva (ei-lukkiutuva) »valonvaihto»-painike on upotettu ajopöytään liki itsaria. (https://www.vaunut.org/kuva/61639 / https://www.vaunut.org/kuva/5061) Sen lisäksi 25-sarjassa syttyy hätäpainikkeen vasemmalle puolelle pieni pyöreä sininen led-valo ‒ kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/5876 peitetty paperinpalalla ‒ poltettaessa kirkkaampia valoja. Alun perin Sv12:n ja Sr12:n lamppuja rämpytettiin ilmeisestikin vedenlämpö- ja öljynpainemittareiden sekä puhelintorven ja suunnanvaihtokahvan välissä olevilla keinukytkimillä. (https://www.vaunut.org/kuva/93079) | ||||
|
22.12.2019 17:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos Simn-t:n kate olisi pois paikaltaan, voisi olla aika tarkalla. Semmosiakin suuleja rataverkoltamme löytyy, että korkeampi Simi on kyllä saatu työnnettyä kuorma päällä sisälle, mutta lasti purettuna ei olekaan mahtunut ulos. | ||||
|
30.11.2019 17:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Silmät ja kaikki. Onko siinä välillä myös »Aja varovasti» tai »paikut»? | ||||
|
19.11.2019 16:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On kyl. Olisiko veturinkuljettaja valinnut joikkarilla peräti 16. tehoportaan. | ||||
|
31.10.2019 08:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samoin minulta sulat kiitokset. Uskomattomia kuvia. | ||||
|
29.10.2019 07:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| RID-harmonisoidun nyky-VAKin nojalla kaasuvaunut eivät tarvitse suojavaunuja, paitsi erottamaan ne (palavia, veden kanssa tekemisiin joutuessaan palavia kaasuja muodostavia tai sytyttävästi vaikuttavia kaasuja sisältävät vaunut) suurlipukkeiden 1, 1.5 tai 1.6 räjähteitä kuljettavista vaunuista. Silloin ei tosin riitä yksi hakanen, vaan tarvitaan kaksi hakasta tai vähintään 18 metriä junaa. Lähinnä kai hakasia käytetään nykyään adaptereina ruuvikytkimellisten ja keskuspuskimellisten vaunujen välissä. | ||||
|
27.10.2019 11:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| HEh hƎh. =o) | ||||
|
16.10.2019 08:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näkyy valkokypärällä olevan sylissään Sr3:n radio-ohjain. | ||||
|
13.10.2019 19:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Näitä vanhoja Sgn-hakevaunun kontteja näkyi viime talvena lojuvan melkoiset röykkiöt Lahti-Kouvola -radan varressa. Olisiko ollut Lahden Stenalla. Yhteen aikaan (n. v. 2000-2005) näillä ajettiin haketta Teuvan sahalta Rauman tehtaille. | ||||
|
09.10.2019 13:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se suora tie eli r-303, jolla on nyt ajokielto, näkyy kuvassa lähimpänä; toi jossa on merkattu vihreällä maalilla vaihdettavia pöllöjä. Viereisen 302:n pöllinvaihdot tehtiin jo aiemmin. Kattelin kans et tää on vissiin vaunusomen ensimmäinen kuva, jossa näkyy Rauman veturitallin avoin ovi. Mut kyl siellä päivittäin käydään tankkaamassa, hiekoittamassa ja talvisin tenuttamassa päivystysvetureita. Kuvan tilanteessa tallin ovi oli auki sen kautta, että jakeluautonkuljettaja sai ajettua trukilla noi veturihiekat sinne sisälle. | ||||
|
20.09.2019 18:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kolmanneksi, veturin hinaamiseen liittyy myös tiettyjä riskejä. https://yle.fi/uutiset/3-10202888 | ||||
|
19.09.2019 19:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno saalis! Luulen että näissä on toki ollut pääkoneet sammuksissa. Apukoneita sen sijaan on ollut tapana pöristellä dieselvetureita hinattaessa, kunnei ulkoliitäntää voi käyttää. Myrkkykontissa näyttää olevan YK-numeron mukaan rikkidioksidia SO₂. | ||||
|
17.09.2019 19:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rauman ja Repolan välillä olevassa mäessä (https://www.vaunut.org/kuva/1594) on 28 ‰ ‒, jyrkimmässä kohdassa 42 ‰. Päivystäjä vie 24-vaunuiset, 1800-tonniset puutavarajunat mäkeen yhdellä Dv12:lla. | ||||
|
09.09.2019 23:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautatiet elää erilaisista teknillismystillisistä lyhenteistä. Miten pärjäisimme ilman liikennepaikkojen »lennätinhuutoja», veturisarjojen tyyppitunnuksia tai vaunujen »litteroita» (A:sta Taimnss-tw:een)? Junatyypeillä on omat tutut kirjaimensa, ammattinimikkeillä mainiot lyhenteensä: vek (veturinkuljettaja), vhtj tai vtj (vaihtotyönjohtaja), jnm (junamies), jjm (järjestelymestari), rpgr (rautatieaspergeri). Toinen toistaan järeämmät kiskoprofiilit tunnetaan standardimerkintöjensä mukaan (esim. K43, UIC54 eli 54E1, UIC60 eli 60E1 ja 60E2), samoin radan päällysrakenneluokat (A, B₁, B₂, C₁, C₂, D). Kuvassa juna kurvailee Sn80-vaihteissa LLH V0705 ja LLH V0707, jotka muuten taitavat olla tyyppiä YV60-900-1:18-V. Riittäähän näitä salakoodeja. On VAK:kia, JKV:tä ja VR:ää. Eivätkös KULTU-, Caravan- ja RCS-vaunustatukset mene sittenkin samaan sekalaiseen läjään edellä mainittujen pinttyneiden pakkopräntinpätkien kanssa? Rautateihin termiittihitsaantuneita kirjainlyhenteitä korvaamattomampia ovat oikeastaan vain erilaiset ‒ rautatieliikenteelle paineilmaakin vitaalimmat ‒, omiin pettämättömiin logiikkoihinsa nojaavat numerot, joista tässäkin erittäin hienossa kuvassa näkyy heti muutama esimerkki. On veturin, vaihteen, opastimen ja portaalin yksilöivää numeroa. Mutta mitä tulee »saviin» eli erilaatuisiin kaoliineihin, olisi ollut vähintäänkin kohtuullista, jos jämsäläiset olisivat junaa Jämsänkoskella keräillessään vekslanneet kolmantena olevan »alttarivaunu» Tau:n keulaan, niin raumalaisen RO:n olisi mukavampi painaa junaa kohti Ulko-Petäjäksessä eli Kolmannessa Petäjäksessä sijaitsevaa »Savimaailmaa» (https://tinyurl.com/y42h7ge9). Matkaa tulee kuitenkin ratapihan alapäästä sataman perukoille 2½ km ‒ tai kokonaiset kolmekin, jos matkakuljettaja ei saa tullessaan savivaunuja punnituksi. |
||||
|
04.09.2019 19:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvaajaa lähinnä olevien portaiden vasemmalla puolella näkyy myös radio-ohjaukseen liittyvä hätäpysäytyspainike. Mulla se tahtoo sekoittua portaiden oikealla puolella näkyvään perinteiseen kytkijännappiin. Siinä onkin ratapihakonduktööri ja veturinkuljettaja käärmeissään, kun kesken kaikkein hektisimmän vaihtotyötilanteen ja kiivaimman junanhajotuksen Tampella-MGO sammuu kuin saunalyhty. Minkäs teet kun ne on niin samankaltaiset. | ||||
|
25.08.2019 23:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On siinä ollut kardaanit kovilla. Tyhjän pankkojunan kerrotaan olevan aerodynaamisesti pahin. | ||||
|
10.07.2019 09:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin ja tässä mentiin Edo edellä. Jospa kuljettaja on hakemassa veturista infrapunamittaria, ja sen takia on ovi auki. | ||||
|
|
10.07.2019 09:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kulkutiedoissa sanotaan myöhästymisen syyksi »Kalusto, moottorijunat ja vaunut: Kalustovika». Edellinen kuumakäynti-ilmaisin oli Hiekkaharjussa. En tiedä, kuinka nopeasti suorittajat tavallisesti ehtivät määrätä junia pysähtymään kuumakäyntihälytysten tultua. Tässä vasteaika ilmaisimen sivuuttamisesta kuvassa näkyvään pysähtymiseen johtavan jarrutuksen aloittamiseen olisi ollut noin kahdeksan minuuttia. Toisaalta notkopaikkaan, pohjoisen suunnasta lähestyttäessä heti vajaan kilometrin mittaisen ‒ alkuosaltaan 5,7 ‰:n ja loppuosaltaan 1,9 ‰:n ‒ alamäen päätteeksi, sijoitettu Hiekkaharjun kuumkäynti-ilmaisin on jossain määrin altis väärille hälytyksille; vrt. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526211244.pdf s. 20. Tätä veikkausta puoltaisi sekin, että Hiekkaharjua sivuuttaessaan juna oli sen lisäksi hiljentämässä vauhtejaan Tikkurilan yleisönpalvelupysähdystä varten. | ||||
|
09.07.2019 19:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=A2QK3i7gOSc | ||||
|
04.07.2019 14:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hienoja kuvia T 3645:a keräilevän Pv 6299:n vaihtotöistä keskikesän aamussa. | ||||
|
16.06.2019 22:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Höh. Apulenkkikin on läntätty pidikkeeseensä millai sattuu. | ||||
