Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.06.2020 07:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Asiassa on monta puolta. Kuljetuksen antajakaan ei välttämättä ole sen kannalla, että kuljettajan tehtäviin kuuluisi asiakkaan liikeasioista tiedottaminen. | ||||
|
05.06.2020 22:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuva on tehdasalueen ja Papinhaan peltojen välisestä metsiköstä; jokseenkin kuvan tietoihin kirjattujen karttakoordinaattien paikkeilta. | ||||
|
28.05.2020 17:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, en kyl tiä. Vaunut olivat sen verran ruosteessa, että vaikuttaisivat joka tapauksessa seisoneen pitkään. Toki pasutejunat ovat olleet talven naftaliinissa, mikä sekin voi selittää ruosteisuuden. Eli sen kautta voi olla niinkin, että nyt on vain uusittu kontteja joskus ajat sitten Sgmmns-w:iksi muutettuihin vaunuihin. | ||||
|
|
28.05.2020 11:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katos nämä uudet Sgmmns-w -vaunut pääsivätkin heti tuotantokäyttöön. Ne olivat loppuviikolla kontittomina, ehkä jostain vanhoista Rmm- tai Oar-vaununraadoista fiksailtuina ‒ uutta päädyn huomioraidoitusteippiä siellä, pakasta vedettyä astinta täällä ‒ Turun tavarasatamassa. Viikonlopun mittaan ulkomailta laivatut, uutuuttaan kiiltelevät pasutekontit oli saatu ‒ toiseksi viimeisen vaunun kolmatta konttia lukuun ottamatta ‒ paikoilleen, joten maanantaina 25/5-2020 Turun päivystäjä Pv 6181 (Dv12 2613) nosti ne Tampereelle menevän sekulijunan T 3515 häntään. | ||||
|
15.05.2020 16:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos vaikka kävi poimimassa kipparin kyytiin. | ||||
|
14.05.2020 23:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mulle tuli mieleen dieselvetureiden siirto. Vai olisiko tosiaan tällaisena supistetun junaliikenteen aikana saatu kylvetyksi kaikki sähkärit Kouvolasta toisaalle... Kuva on joka tapauksessa hieno. | ||||
|
14.05.2020 23:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Huittisten kurssikeskuksessa raskaan liikenteen kouluttaja kertoi v. 2007-2008, että »rekka» johtuu amerikan sanasta »record», viitaten jonkun menneen aikansa ennätyspitkään puoliperävaunuyhdistelmään. Sen sijaan google antaakin sanalle näköjään vallan toisen etymologian: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-rekka-ts-rekka?language_content_entity=fi. »Rekka on tullut suomen yleiskieleen pohjalaismurteista. Alkuaan se on merkinnyt puutavaran kuljettamisessa käytettyä parireen päälle asetettua irtolavaa. Murteisiin sana on lainattu ruotsin kielestä, "telinettä, kaidetta tai käsipuuta" merkitsevistä sanoista räck, räcke ja räcka. Ruotsin sana puolestaan tulee alasaksan tankoa merkitsevästä sanasta Reck, eli rekka on samaa kantaa kuin rekki. Suomen yleiskielessä rekka on 1900-luvun alkupuolella tullut käyttöön sävyltään arkisena kuorma-autoon kytketyn lavallisen perävaunun nimityksenä, ja myöhemmin se on alkanut tarkoittaa kokonaista (puoli)perävaunullista ajoneuvoyhdistelmää, rekka-autoa. Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja» |
||||
|
06.05.2020 22:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tokikaan unohtamatta tätä: https://www.vaunut.org/kuva/94974 =oD | ||||
|
|
06.05.2020 22:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hih. =o] https://www.vaunut.org/kuva/85393 , https://www.vaunut.org/kuva/80335 , https://www.vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=Meill%C3%A4%20oli%20vakituisen%20latsikaverin%20kanssa%20tapana%20ett%C3%A4%20helteell%C3%A4%20avataan%20tunnelissa%20ovet, | ||||
|
03.05.2020 08:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eihän ne päässeetkään, kun ne on vieläkin siellä. | ||||
|
30.04.2020 12:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän siinä semmonenkin pelko oli. Joitain numeroita ‒ tyyliin 2707, 2708, 2728 yms. ‒ taisin saada taskukameran muistikortille jokseenkin kreivin aikaan. Matkustin sunnuntaina 11/10-2009 Tampereelle kollaamaan Perkiössä vaunusomessa velloneiden huhujen mukaan hylättyinä maanneita Ruotsinlaivoja. Kolme päivää myöhemmin, keskiviikkona 14/10-2009 kävin Hyvinkäällä tarkoituksena napata konepajalta Sievissä poroksi palanut 2519, joka oli ensimmäinen hylätty Deeveri; tuon kaksisempaa ei pokkarilla saanut aitojen takaa: https://www.vaunut.org/kuva/97170. Hyvinkäälle matkustaessa Hämeenlinnassa kävi jokseenkin uskomaton munkki, kun bongasin ihan vahingossa kymmentä hylättyä Ruotsinlaivaa Perkiöstä Hyvinkäälle siirtäneen VET 3921:n: https://www.vaunut.org/kuva/59254. Toki siinä mielessä kävi huonompi tuuri, kun jos olisin tiennyt veturijunasta etukäteen, olisin valinnut hieman paremman kuvauspaikan. Veturihavaintokokemuksena se oli silti unohtumaton. | ||||
|
|
29.04.2020 22:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hieno. Kymmenen vuotta sitten, kun keräilin Ruotsinlaivastoa (https://www.vaunut.org/sarja/1448), juurikin tämä 2755 jäi viimeiseksi, kun 2700-sarjalaisten muut 59 olivat jo kasassa. Kyl kutkutti mieltä yhden veturin puuttuminen, kunnes sitten sunnuntaina 24/10-2010 sain napsittua sen Kouvostoliitosta: https://www.vaunut.org/kuva/66268. | ||||
|
25.04.2020 00:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://vaunut.org/kuva/23914 Sama juttu on ollut kautta aikain mm. Turussa Vemppujen sekä erityisesti Raumalla Nallen ja Seepran ‒, niin kuin yhä edelleen Deevereiden kanssa, että järjestelyvetureiden pidempi pää sojottaa kohti merta eli raiteiden päätepuskimia. Tällöin veturin pidempi pää on useimmiten vaunuja vasten, jolloin enimmät vedot voidaan tehdä lyhyt pää edellä. Tultaessa vaikkapa satamavarastosta ulos, useimmiten suoraan urakiskoylikäytävälle, joissa on kiivas vetomestari-, trukki- ja rekkaliikenne, on turvallisempaa, kun näkeekin jotain. | ||||
|
23.04.2020 11:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Esim. Dv12:n tapauksessa heikko kohta on pienissä nopeuksissa ylikuumenemiselle altis vaihteisto; vaikka MGO-myllyssä periaatteessa riittäisi ruutia vaikka minkä megajunan liikkeelle saattamiseen, on laatikko keittänyt jo moista edes kuviteltaessa. Sr3:lla ei sitä vaillinaisuutta ole. | ||||
|
|
23.04.2020 09:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Erityisesti tasaisessa maastossa asia on epäilemättä juuri näin. Mutta mitä pahemmasta mäestä ja raskaammasta junasta on kyse, sitä surkeammin kaivataan joko tehoja tai vauhtia ‒ otsa hiessä nopeusmittarin viisarin putoamista tarkkailevan, kiskoille hiekkaa holvaavan veturimiehen mielestä mieluummin molempia. …Niin, tai sitten ihan vaan vähäeleistä Saksoissa tehtyä haitekkivetovoimaa: https://www.vaunut.org/kuva/110580. On se tavallaan varsin ällistyttävää, kun linja-auton moottorilla vedetään parintuhannen tonnin puutavarajunaa ylämäkeen. Siinäkin mielessä Kolmosen voisi luulla vetävän paria tyhjää Edamia vaikka vuoristossa kuin aikamies. | ||||
|
|
23.04.2020 00:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Unohtamatta tätä: https://www.vaunut.org/kuva/13358 ‒ Sr2:n suurin akselipaino 21 t. | ||||
|
|
23.04.2020 00:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No ei tietenkään. Kolmosen suurin akselipaino on 22,5 t, kun Otamäen radalla taitaa olla 20 tonnin akselipainorajoitus. Mutta toisaalta: https://www.vaunut.org/kuva/72391... | ||||
|
|
23.04.2020 00:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Saattaa sekin olla vetokalustovalinnan taustalla ‒, ehkä koronajoutilaisuuskin. Siltikin tulee mieleen, että miksei Kolmonen olisi suoriutunut tällaisesta tehtävästä yksinkin, ilman kontiomäkistä museo-Deeveriä. Perjantaina 21/4-2017 Sr3 3302 veti Suomeen laivatut sisarveturinsa 3306, 3307 ja 3308 viidenkymmenen kilometrin matkan Hangosta Karjaalle 360 kW aggregaattiensa voimin: https://www.vaunut.org/kuva/118409. Murtomäestä Otanmäkeen on puolta lyhyempi matka; 25,7 km. Ja se on lähinnä pientä laskua, kun taas Hangosta Karjaalle noustessa joutuu kiipeämään jonkin verran. Kuvan vaunut painavat (56 + 3 x 59 + 54) t = 287 t, kolme Kolmosta 3 x 90 t = 270 t. Jokohan tuo kuuden prosentin junapainon raskautus olisi »taittanut kamelin selän»... | ||||
|
17.04.2020 16:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt on: https://vaunut.org/kuva/138936 | ||||
|
|
16.04.2020 20:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitokset vaimolta. Sillä on ollut tapana askarrella noita mulle aina jouluksi, alkaen vuodesta 2005. Tämän kuvan ottamisen jälkeen ovat tulleet v. 2016 Sm4 »Pupu», v. 2017 Dm8/9 »Porkkana», v. 2018 Dm12 »Vankka» ja v. 2019 Tve5 »Hourimo». | ||||
|
|
16.04.2020 20:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muovailusavea. https://www.penstore.fi/das-1/muovailusavi-1-kg?gclid=EAIaIQobChMI-Jr92LLt6AIVweeaCh0jpQKJEAQYASABEgJQIvD_BwE | ||||
|
16.04.2020 11:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vastauksena vanhaan kysymykseen; törmäys sattui sataman puolella, Kompin ratapihan Peipohjan puoleisessa päässä. Romppeet on tässä korjattu talteen veturitallin seinustalle. Itse en nähnyt varsinaista onnettomuuspaikkaa, mutta silminnäkijä kuvaili Kompin ratapihan yläpään olleen valkoisenaan paperirullia. | ||||
|
15.04.2020 19:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Myötävaihteeseen ajettaessa tähystysvirheen jäljiltä pystyssä olevasta limpusta saatetaan lievimmillään selvitä vaihteen tarkastamisella. Vastavaihteeseen ajettaessa virheellisestä kulkutiestä saattaa seurata vaihtotyövaurio, jossa sataset (k€) nauravat toisilleen. Kts. esim. https://www.vaunut.org/kuva/17218 , https://www.vaunut.org/kuva/16614 , https://www.vaunut.org/kuva/23324 , https://www.vaunut.org/kuva/83138 Mutta hieno tilannekuva! |
||||
|
|
14.04.2020 17:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://www.vaunut.org/kuva/11661 , https://www.vaunut.org/kuva/43823 Näistä johtuen vaihdelevy ei ole ainoa asia, mitä kippari tähystää vaihteeseen ajattaessaan tai ajaessaan. | ||||
|
|
14.04.2020 15:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai vaihdelyhty on vaan vinksallaan. Vrt. esim. https://vaunut.org/kuva/137721 | ||||
|
03.04.2020 07:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hieno kuva Aapolta. Topin kommentti jää kuitenkin hieman hiertämään. Sr1:sten alkutaipaleen aikana rataverkollamme esiintyi vielä niin runsas dieselveturikirjo, että satunnainen veturibongari tuskin osasi haikailla useampien sähköveturityyppien perään. Höyryvetureista vasta päästyä sähkäri oli vielä sinänsäkin erikoinen uutuus ja silmiinpistävä lisäväri isossa paletissa. Ja olihan hetken aikaa kaiken muun lisäksi näytillä Sv1:kin... Toki tänä päivänä, kun dieselit alkavat olla harvemmassa ja entistä yksipuolisempia, useammansorttiset sähkärit ovat lokodiversiteetin kannalta oivallisia paikkosarjoja. | ||||
|
31.03.2020 11:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei sitten mennyt Kaakon mörssärijunan koeajoihin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9d586896-9f29-4453-b1e0-a18d063985dd | ||||
|
30.03.2020 18:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyliikenteeseen tottunut voisi luulla että kaoliinia. Mutta 70-luvulla ei Rauman »Savimaailmaa» ollut olemassa vielä villeimmissä kuvitelmissakaan. Kts. https://opaskartta.rauma.fi/ims/ → Ortokuvia → Ortokuva 1977. Savivarastojen 36, 37 ja 35 paikalla näkyy merta ja luonnontilaisen Kolmannen Petäjäksen saaren rantaa. Siispä veikataan, että »elokuinen lumi» on sahanpurua ‒, pölähtänyt äkkipysäyksessä jostain Hhc:stä. | ||||
|
|
30.03.2020 11:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eo. kommentissa mainitut »keltaiseksi värjätyt jarruttavat levyt» tunnetaan pysäytyskenkinä eli jarrukenkinä. Enää niitä ei käytetä rautatiekaluston pysäyttämiseen liikkeestä, koska laskumäissä on kiinteät hidastinpossut (https://vaunut.org/kuva/37384) ja tasamaalla heitot (https://vaunut.org/kuva/105614) on kielletty. Kuitenkin kaluston paikoillaan pysymisen varmistamiseen kenkiä edelleen käytetään. Kokemus ja rautatieläisperinteet ovat osoittaneet, että kysymyksessä on Valtionrautateitten historian tuhovoimaisin ja vaarallisin kapistus. Toisinaan niitä on liian vähän, kuten esim. pari vuotta sitten Kinnissä: https://yle.fi/uutiset/3-10579862. Toisaalta säännöllisesti jossain päin rataverkkoamme käy niinkin, että kipparilta tai kuljettajalta jää ottamatta yksi kenkä pois, jolloin raivausporukka sitten korjaa sen vaihteen ristikosta: https://vaunut.org/kuva/3472. | ||||
|
29.03.2020 22:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vapiti laitetaan tavallisesti silloin, kun veturilla ei käsitellä vaihtotyössä ruuvikytkimellisiä vaunuja, reekeliin yläasentoonsa. Vrt. https://vaunut.org/kuva/35102. Kuitenkin Vapitin päässä oleva lenkkiosa on täysin lötkö. Voisiko se tosiaan jossain tilanteissa murjoa noita kaiteiden alaorsia tuohon tyyliin... | ||||
|
26.03.2020 19:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaksoisvaihteiden käyttäjien suuhun on lisäksi vakiintunut nimitys »vaihde vaihteessa». Toisen luokan liikenteenohjauksen alueilla niitä riittää. | ||||
|
25.03.2020 12:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 20 vuotta sitten: http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/many.jpg | ||||
|
|
25.03.2020 08:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kui mää katosi, etei raitte 952a ja raitte 952b Maariam pualeses pääs olevitte Eksie väli mahruis vissi mittä Turkkariaka? | ||||
|
24.03.2020 12:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt kun junaliikenne on tunnetusta syystä harvenemmassa, Valtionrautateitten pääjohtaja Rolf Jansson voisi lomautusten sijaan työllistää veturimiehiä maalaushommilla. Poikkeusajan päättyessä rautateillämme kulkisi vallan ruosteenruskeita Siperian Susia. K-päisinä ne olisivat sen lisäksi nykyistä turvallisempia ylikäytävissä. | ||||
|
|
24.03.2020 12:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin Jimi, Varaosasusi 3111 oli ensimmäinen, jossa väritys meni pieleen heti uutena. Itse olisin mielelläni nähnyt Novot tämmöisinä aina vaan, vaikkei tämäkään keltapäisenä kauttaaltaan täysin alkuperäinen väritys ole; kuitenkin riittävän lähellä sitä. Esim. Alstikat pitivät pintansa loppuun asti. | ||||
|
|
21.03.2020 13:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikun kaikki! | ||||
|
17.03.2020 17:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 28/2-2004 oli näköjään lauantaipäivä, joten A juontuu tässä siitä. | ||||
|
|
17.03.2020 17:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En ole edes niin pätevä kuin Esa, mutta jatkan siltikin hieman. Tuohon aikaan oli tosiaan hieman erilainen systeemi junanumeroinnissa. Lätkäisemällä junanumeron xxxx perään aakkosen A, B, C tms. osoitettiin, että kyseessä on jollain tapaa muuntunut variaatio junasta xxxx. Esimerkiksi kuvan aikataulukauden aikaan oli kulussa arkisin vakinainen, Dv12-vetoinen, tavarajuna T 3852 Mäntyluodosta Harjavaltaan klo 9:50-10:55 sekä lauantaisin suunnilleen samalla viivalla ‒ klo 10:00-10:18 ‒ vakinainen, kahdesta Dv12:sta koostuva, veturisiirto VET 3852A Mäntyluodosta Poriin. Eli A ei ainakaan kaikissa tapauksissa ihan suoraan vastannut nykyistä etuviitosta ‒, tässä kuvan tilanteessa mahdollisesti, koska en löydä kyseisen ajan »vakkarista» ‒ ainakaan itselläni hallussa olevasta versiosta ‒ junaa T 1809A, mutta kylläkin junan T 1809, joka kulki arkisin klo 15:10-16:44 Lohjalta Riihimäki tavaraan 2 x Dv12:n voimin. J.R. tai joku täsmentänee lopun edestä... | ||||
|
10.03.2020 11:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä niin. Eräällä kuorimolla oli vuosituhannen taitteen aikoihin käytössä OtsoRobotti vaunujen siirtelyä varten. Käytännössä mönttiä ei kuitenkaan käytetty, vaan roikkien lykkiminen pyöräkuormaajalla koettiin kätevämmäksi. Niinpä paikalle asennettiin ketjusiirtolaite. Vähän sama se on noiden kuvassa näkyvien radio-ohjattujen vetureidenkin kanssa; ajettaessa pelkkää veturia kiinni vaunuihin suositaan tunnokasta ajopöydän suoratoimijarrukahvaa jokseenkin holtittoman käkättimen sijaan. Sillä viissiin se on kalustoystävällisempää. | ||||
|
27.02.2020 00:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| SW taitaa meinata Sab Wabcoa. ( https://uic.org/IMG/pdf/uic_leaflet_540_7thed_app_a_b_02_2019.pdf ) A sen sijaan viittaa kuorman mukaan reistaantuvaan jarruvoimaan. Amerikaksi »(self-)adjusting load-proportional braking system» tai jotain sen kaltaista. Ympyröity D tarkoittaa levyjarruja (amer. disc brake). | ||||
|
12.02.2020 23:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sitä en tiedä. Onkohan sen sorttisia paatteja käynyt viime aikoina rannassa? | ||||
|
12.02.2020 19:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samaa katselin. Tämä tuli Raumalle koneena VET 11801 perjantaina 7/2-2020 yhtenä nippuna niin ikään turvallisuusteipittömän Dv12 2529:n kanssa. Siinä tuli kertarykäyksellä vaihdettua molemmat päivystysveturit huollettuihin. Vaan eipä tämä himmeli kauaa pysynyt kasassa. | ||||
|
30.01.2020 15:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Usein on taidettu kulkea rautatieharrastustoimissa ristiin. Määkään en huomannut ketään tuolla ratapihan liepeillä. XoD Niin joo, tais tuolla vähän tihutellakin. Mut kyl säiden kanssa aina pärjäilee. Meinasin ankeudella lähinnä tuota, kun junat seisoo pihassa, vaikka niiden pitäisi ryskätä maakunnissa hakemassa vientiin meneviä tavaroita. :o/ | ||||
|
|
30.01.2020 11:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ankeaa oli. Aika näyttää montako paperikonetta Nalle laittaa kiinni tämän käsittämättömän selkkauksen seurauksena. Tämän T 3729:n ‒ jolla sentään oli vielä pituutta ‒ tuonut Siperian Susi (3093) vei paluuviemisinään viereisellä raiteella 301 maanneet kolmetoista tyhjää Hbins-sahatavararättiä T 3702:n viivalla Jämsänkosken sijaan Viinikkaan jämähtäneenä T 58702:nä. | ||||
|
21.01.2020 08:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On vain tyhmiä vastauksia... | ||||
|
|
20.01.2020 08:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| T 4673:n kulkutaajuutta sen sijaan voi tutkailla tästä: https://juliadata.fi/timetables/history?s=4673 ;o) | ||||
|
|
20.01.2020 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siperialaista fossiilista (vrt. https://vaunut.org/kuva/76372) ammoniakkia. Ruokosuohon eli Siilinjärven Kemiralle typpilannoitteiden raaka-aineeksi. | ||||
|
18.01.2020 17:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunusomen kuvan https://vaunut.org/kuva/468 alla olevissa kommenteissa annetaan ymmärtää, että Sr1 3090 olisi ollut ainoa sanka-Susi. Äkkinäisen googletuksen seurauksena saman antaa seisake.net:issä oleva teksti. | ||||
|
|
18.01.2020 13:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Resiinan 4/2003 s. 11 sanotaan sill' vissiin, että viimeisenä tästä alkuperäisestä maalauksesta luopui Sr1 3009 tammikuussa 1986. Siispä tämä kuva on otettu viimeistään v. 1985. | ||||
|
|
18.01.2020 11:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mutta voisin luulla, että siksi kun kuitenkin useimmiten Sr1:n vedettävänä oli suomalaisia ruuvikytkinvaunuja. Apulenkki ei ole kytkennöistä se paras. Suomen veturit osa 2:n mukaan SA3:ia alettiin laittaa näihin vuodesta 1984, sekä Vapiti-vaihtotyösankoja vuodesta 1995. Vapeja ei näissä kauaa katseltu. Moneenkohan sangat ehdittiin asentamaan? | ||||
|
|
17.01.2020 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin ja toisessa (veturin puoleisessa) päässään sivupuskinten virkaa. Oliko se keskiviikkona 1/1-1969, kun Valtionrautatiet ilmoitti, ettei rataverkollamme liikennöiviä neuvostoliittolaisia tavaravaunuja tarvitse enää varustaa sivupuskimin? Hka-vaunussa oli SA3 molemmissa päissä, joten sen ja tuolloin vielä ruuvikytkimellisen Siperian Suden välissä tarvittiin ystävyysside. Koska Vokissa ei enää tuolloin ollut sivupuskimia, ei sitä voinut kytkeä suoraan keskuspuskimettomaan veturiin. | ||||
