Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.05.2019 15:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vanhoja kunnon käsin käännettäviä vaihteita tähystäessä vaihteen asentoa voi päätellä peräti neljän eri seikan perusteella: 1) vaihteen vastapainon sijainnista suhteessa opast… (https://vaunut.org/kuva/35127) höö, korjaan a s e t t i m e e n (Raudat ovat siihen suuntaan, kummalla puolella vaihteen asetinta »limppu» on.), 2) vaihteen vastapainon väreistä (Valkoinen väri on ylempänä, kun vaihde on suoralle; punainen ylempänä, kun »käyrälle». [Aukiajettavan vaihteen limppu on keltainen.]) 3) vaihteen opastimena käytettävästä lyhdystä tai levystä, 4) kielistä itsestään. Sen lisäksi, ettei keltavalkoisten levyjen erottuminen erityisesti suurpainenatriumlampuin kellertäviksi väritettyjen ratapihojemme lumihankien joukosta ainakaan omasta mielestäni ole yhtä selkeää kuin perinteisten mustavalkonuoli- ja pallokuvioisten levyjen ‒ puhumattakaan pimeän aikaan valaistujen, tunnelmallisten vaihdelyhtyjen ‒, on tähystäjänä toimivan kuljettajan tai kipparin epävarmaa olettaa, etteikö putkensa nokassa nököttävä levy tai lyhty ‒ oli se sitten perinteinen mustavalkoinen tai tällainen uudempi värillinen ‒ olisi saattanut syystä tai toisesta tölväistyä osoittamaan väärin. |
||||
|
29.04.2019 09:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hurut poistuivat keskuudestamme 90-luvulle tultaessa. Samassa rytäkässä Rauman/Porin tielle ilmestyivät niiden sijaan Alstikat. Toki Deeverit jatkoivat linjatehtävissä siinä ohessa entiseen tyyliin. | ||||
|
29.04.2019 09:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja dieselissä vielä lämppäri. On ajat muuttuneet. | ||||
|
|
28.04.2019 10:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt on suuri vaara, että paidan valkeat kaulukset tahreentuvat puskinrasvasta. | ||||
|
27.04.2019 15:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautatietä tässä kohtaa vuosikymmenet seuraillut 2 x 20 kV:n voimalinja V-pylväin näyttää kadonneen maisemasta maakaapeloinnin johdosta. Harmi. Sitä paikkaamaan on sentään saatu komea koivujuna. Vaikka sekin on vain hetken hekuma, valokuvassa se säilyy iankaikkisesti. | ||||
|
24.04.2019 18:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Entäs Siilinjärven ja Soklin apatiat? Fosfori on epämetalli, mutta siltikin... | ||||
|
24.04.2019 05:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Loppuiko Nikko-veturista patteri? | ||||
|
22.04.2019 15:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mää kävin tuolla alun toistakymmentä vuotta sitten. Siinä sattui semmonen pieni selkkaus, kun erehdyin vesiklosettiin pyrkiessäni ovesta. Kolmatta viikkoa taisivat raumalaiset keitellä talousvesiään. Katsoin siinä tilanteessa viisaimmaksi siirtää paperit Turkuun. Alkoi jo torin pystökaffeillakin kuulua sen suuntaisia juttuja. Nyt kun tapauksesta on jo vierähtänyt kotvan aikaa, rohkenin muuttaa jälleen takaisin Raumalle. | ||||
|
|
21.04.2019 16:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei tullut syötyä. Mutta suosittelen kyllä muille! =o) Ei on myös nyt lisätty kuvan tunnisteisiin. Vaikka Ei ei näykään, kyllä se siellä on. Ei se ole uskon asia. Ja tulihan tähän alle juttua siitä. Esan vaunukortisto on kyllä uskomaton. :oD | ||||
|
|
21.04.2019 12:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu. Mut iankaikkisen vanha vaunun alusta. | ||||
|
|
21.04.2019 11:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hannu, kuvausalusta selviää kuvauspaikan karttalinkkejä klikkailemalla. ;o) Olisiko vaunu 22157 sitten Ei; ei kai jää muita vaihtoehtoja, jos se kerran on satapaikkainen. Tonni-Ysi Oy:n saiteilla kerrotaan Valtionrautateiden Pasilan konepajan valmistaneen vaunun v. 1898. Valtionrautatiet 1937-1962 -kirjan s. 312 kerrotaan 90-paikkaisesta vaunusta Ei 22157, joka olisi rakennettu v. 1937, joskin vanhoille aluskehyksille. Vaunu on kirjan mukaan pari metriä uudempien valmistussarjojen puuvaunuja lyhyempi, minkä olen myös filmirullan seuraavasta ruudusta erottavinani. Paikkaluku ei oikein täsmää siihen. Olisiko viimeisimmässä saneerauksessa lisätty tooleja? | ||||
|
|
20.04.2019 22:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näköjään näin. Toksia, Jimi! | ||||
|
|
20.04.2019 22:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No niinhän filmirullan seuraavassa ruudussa näkyy sinertävän, jos mahdollista, hieman muita hienompi vaunu. Mikäs sen littera sitten mahtaa olla? Entä mikä on postivaunun numero? | ||||
|
13.04.2019 21:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturikahvit → ratapihakuset. | ||||
|
13.04.2019 19:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Minun silmiini nämä näyttävät kummallisilta aina vaan. Kuitenkin Pohjanlahden vastarannalla tällainen näkyy nököttävän jokaisen itseään kunnioittavan pientilan navetannurkalla. Vastaavat siellä täkäläisiä eteenpäinkulkevia Valmetteja ja Massareita. | ||||
|
11.04.2019 23:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaikki tapahtuu syystä. Niin sanotaan. Ajattele, jos veturin lamppu ei olisikaan kärvähtänyt. Silloin emme näkisi, kuinka kuvassa esiintyvä radio-ohjatun veturin kuljettaja on tempaistu osaksi suurta kaanonia. Joskus suuretkin asiat ovat pienestä kiinni. | ||||
|
11.04.2019 19:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on juuri näin! | ||||
|
|
11.04.2019 19:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva(sarja)! »Erilaisia tapoja tyyrätä Dv:tä, joko näin ...tai näin»: https://www.vaunut.org/kuva/20613 | ||||
|
14.02.2019 19:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja neliakseliset Hains-vaunut on tehty Sgm-konttivaunuista. Komeita vaunuja kumpikin muutostyörätti. | ||||
|
Kuvasarja: Våren i svenskspråkig Österbotten |
02.02.2019 23:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin se maailma muuttuu, Robert. Österbotten on leppoisine väkineen, maaseutumaisine tienoineen ja pienine kaupunkeineen varsin hienoa seutua. Myös tuo sunnuntaipäivä 18/5-2014 oli oikein erikoisen mukava ja iäksi mieleenpainuva. Vietävän nätti kevätpäivä. Sompailin vielä tuohon maailmanaikaan Turku-Oulu -yöpikavuoroa. Oulun-reissu tuppasi olemaan viikoittain. Niinpä seurailin siinä keväällä 2014 Pohjanmaan läpi ajaessa, koska kevät ehtii siellä siihen vaiheeseen, että puut alkavat hennosti ‒ tasan kuvasarjassa nähtävillä olevien lehtipuiden tyyliin ‒ vihertää. Se on mielestäni kaikkein riipaisevin hetki keväässä, ja ylipäätään vuodenkierrossa. Melkein kesäkuuhun asti sitten jouduinkin odottelemaan, että Pietarsaaren kevät eteni siihen vaiheeseen. Ja siihen kohtaan sitten iskin kameralla. Kaiken kukkuraksi sattui vielä niinkin, että kun sunnuntaita 18/5-2014 vasten yöllä matkustin Riksåttanin yöpikavuoron kyydissä Turusta Jeppikseen näitä kuvia räpsimään, oli löylynheittovuorossa Arktiset Bussit -kuvaston takaa tuttu oululainen linja-autoharrastaja/kuljettaja. Sekin oli tosiaan vallankin näin jälkikäteen ajatellen hyvä, kun sai edes hiukan säilöttyä ja sullottua talteen Jeppiksen-baanan dieselajan lopunaikaa. Tuohon aikaan myös Isot Vaaleet olivat äkänneet Pietarsaaren. Ja sattui olemaan vieläpä niin, että Turku-Oulu -yöpikavuoro seisahtui Jeppiksen rautatie- ja linja-autoasemalla samoihin aikoihin Dr16-vetoisen T 5478:n (Kok-Pts) kanssa. Sillä välin kun yöpikavuoro oli saanut vaihdettua matkustajia ja rahdinpuolta, aidan toiselle puolelle ratapihalle pysähtynyt tavarajuna oli sen sijaan muuttanut itsensä vaihtotyöyksiköksi. Usein kävi sitten niinkin, että kun nämä eri kulkumuodot lähtivät jatkamaan matkojaan, leikkasivat niiden tiet vielä Koulukadun ylikäytävällä. Voi veljet sitä puutavarajunaa ratapihalta Alholman suuntaan nostavan Pielstickin päättäväistä möyryä sekä taajuusmuuttajien aaltoilevaa ja uhmakasta vonkunaa. Kyllä siinä puomien takana odottelevan linja-autonkuljettajan melkein teki mieli avata sivuikkuna, että kuuluisi Iso Vaaleen ääni paremmin korviin. Kabiinin puolella nukkuvien matkustajien tähden tältä toimelta toki kuitenkin aina pidättäydyttiin. Iso Vaaleessa on voimaa. Ja Deeveristä poiketen voiman saa ‒ jopa ylen määrin hiekkaa holvaamatta ‒ myös ulos. |
||||
|
02.01.2019 18:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Paskahousujen hommia. | ||||
|
30.12.2018 20:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On Kauttualta Säkylään aikojen saatossa työntämälläkin menty. Eli siinä viiden ja puolen kilometrin painatus luettelon jatkoksi. | ||||
|
22.12.2018 15:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Apuveturina näyttäisi olevan sellainen 2600-sarjalainen, jossa ei ole pitkän pään junankeulassa vihertäviä turvallisuusteippauksia, mutta sen sijaan numero teipattuna valonheittimen alle alkuperäiseen tyyliin yhtenäisenä. Pläräsin vaunusomesta tuoreimmat kuvat kustakin 2600-sarjan veturista, joten aineistopohjaisesti tähän muottiin sopivia punakermaisia Dv12-vetureita ovat 2604, 2620, 2631, 2655, 2658 ja 2663. 2655 työskenteli samana päivänä Raumalla ja 2658 meni edellisenä päivänä Joensuusta Kontiomäkeen (https://www.vaunut.org/kuva/129951) ‒ jollei aina Nokelaan asti, jos junaan ei vaihtunutkaan muutaman tunnin Kontiomäessä seisomisen aikana sähkövetäjää ‒ joten nämä veturit voidaan jättää laskuista ilman muuta. Kun vielä huomataan, että 2631 hiihti muutamaa päivää aiemmin samoilla seuduilla (https://www.vaunut.org/kuva/130147) ‒ vieläpä samoin päin kuin kuvassa ‒ vaikuttaisi 2631 jo varsin todennäköiseltä numerolta. | ||||
|
21.12.2018 17:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näinkin tämän Valko-Deeveri -kolmikon äsken Turussa sen erkaannuttua tästä junasta ja harmittelin, kunnei ollut kuvausmahdollisuutta. Kiva huomata, että Sauli sentään sai tästä kuvan. Ja hienon saikin! Kolmoisveturin yhtenäisyyttä ei ole sotkemassa edes jätkänpolkuvaloja minkään yksilön sivustalla. | ||||
|
08.12.2018 16:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai. SSAB:n Raahen koksaamo lienee Suomen suuriruokaisimpia hiilenkäyttäjiä. Ja hiililogistiikka on varmaankin rakennettu siellä laivojen varaan. Olisiko siperialainen hiili sitten mennyt aiemmin Raaheenkin Baltian satamien kautta. | ||||
|
|
08.12.2018 11:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tahkiksessa taitaa olla näinä päivinä tungosta intialaisten hiilistä. Siellä on Oy M. Rauanheimo Ab:n kahmarit ja Mantsiset kovilla sekä Vokkien pohjilta viimeisiä transitobulkkikokkareita ja -iskostumia kaapivien lapiomiesten naamat mustina kuin Noita Nokinenällä konsanaan. http://picdeer.com/media/1863980544858255621_1097761314 | ||||
|
07.12.2018 21:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samoin Rauman rautatiellä; tulee kuusta ja mäntyä, lähtee koivua. | ||||
|
25.11.2018 21:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muistan kuin eilisen tuon joulupäivän leppoisan tunnelman ja lumen pistelyn naamalla pyöräillessä päivystysvetureita katsomaan. Dr14 1866 makaa raiteella nro 22 eli nykyisellä »Aku Ankan raiteella» (r. 313). Kuvan pääkohteen, Dv12 2564:n »punalakkinen Pyhä Pietari» sen sijaan lienee ohjannut v. 2013 toukokuun ronttumin (https://www.vaunut.org/kuva/83141) jälkeen »alapihan puolelle» (https://www.vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=alapihan%20puolelle ). | ||||
|
21.11.2018 14:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mikäs keulakoriste tuossa syylärin säleikön edessä tönöttää? | ||||
|
21.11.2018 14:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Seikun sahan vanha pässi Move 250B (Valmet 201/1982): https://www.vaunut.org/kuva/33440 Olenkin joskus miettinyt, vieläkö tämä laitos on tiptop. | ||||
|
11.11.2018 16:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulen ettei käsinojien vimpaimille ole ollut vuosikymmeneen juuri käyttöä, kun Seeproilla on tehty vaihto- ja laskumäkitöitä vallan radio-ohjaimilla. Osa käsinojista on saattanut hukkua joikkareineen ratapihojen sepeleihin, kun vhtj:t ovat istuimilla rötväämisen lomassa rampanneet kytkemässä välejä ja kääntelemässä vaihteita. Ei sitä edes huomaa kun semmonen menee käkättimen valjaiden mukana. Olisiko nyt sitten syystä tai toisesta näköpiirissä jälleen enemmän ajopöytien hallintalaitteiden käsittelyä, niin on laitettu pelit ja pensselit sorttiinsa. Tehonsäätöpyörä olis kyl ollut kova. | ||||
|
06.11.2018 19:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pientä hajontaa ja sekanaisuutta näkyy esiintyvän Kolmos-kaksikoidenkin sutikäytännöissä. Vrt. esim. https://www.vaunut.org/kuva/119726 & https://www.vaunut.org/kuva/128256 | ||||
|
|
06.11.2018 17:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sähkäreissä (pl. esim Sv1, jossa vain yksi suti) ei tavallisesti käytetä etummaista virroitinta siltä varalta, että jos sen kanssa käy honkkeli, niin se ei sitten riko samalla takimmaistakin virroitinta tai näiden välisiä suurjännitekojeita veturin katolta. Pariajossa tästä pääsäännöstä on erityisesti suurnopeusjunien kohdalla poikettu johtoveturin osalta, että voitaisiin hillitä lähekkäisten virroittimien taipumusta nostella ajolankaa. Sr2-paria muodostettaessa vetureiden ajotietokone valitsee luonnostaan uloimmaiset haravat ylös nostettavaksi. Sr2-kolmikossa johtoveturi käyttää etummaista virroitinta, apuveturit pääsääntöä mukaillen takimmaisia: https://www.vaunut.org/kuva/52035 | ||||
|
30.10.2018 17:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Näenkös oikein, että tuo yhdistelmäopastin oikein asianmukaisesti sinertää tuossa (= Ei opasteita)? | ||||
|
Kuvasarja: Ei. |
27.10.2018 00:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veivasin Ei-sarjan nimen jälleen alkuperäiseksi lohkaisemalla siitä vallan uuden »Punainen» -setin: https://vaunut.org/sarja/4463 . Siihen voi sitten napsia, plokkailla ja lajitella kuvia sitä mukaa kun siltä näyttää. | ||||
|
16.10.2018 17:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jotain tarttui kennolle. Lievästi sanottuna. | ||||
|
16.10.2018 07:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin joissain kiireellisinä kapasiteetteina haetuissa pääradan veturisiirroissa on kuulemma käytetty pelkkänä veturina kulkevan Dv12:n Sn:nä 125 km/h:ä: https://www.vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=485&t=125%20km/h&ty=0 Saman kommenttiketjun muut postaukset antavat sen lisäksi ymmärtää, että käytännössä sitä suurempiakin nopeuksia olisi käytännössä saavutettu. Melkoista kyytiä Dv12:n kaltaisella museoveturilla. | ||||
|
13.10.2018 09:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eilisiltana 933:saa näyttää kulkutietojen mukaan olleen sen sijaan Siperian Susi. Mutta kunhan Kolmoset saavat kehitettyä itsensä matkustajajuniinkin soveltuviksi eli salonkikelpoisiksi, osoittautuu 933 epäilemättä yhdeksi Vektorin pravuurinumeroista. P 933:n matkakuljettaja voi tällöin hakea itsenäisesti autovaunut peltilehmäpussista junan häntään käkätintä ja last mile -generaattoria hyödyntäen. | ||||
|
08.10.2018 07:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tonttien kallistuminen kasvukeskuksissa ja kaupunkisuunnittelun poliittiset suuntaukset, myöskin pikkuautoistuminen, ovat tosiaan kautta aikain vaikuttaneet maankäyttöön ja kauppakeskusten sijoitteluun. Itselläni on kuitenkin eri kaupungeissa ja monissa eri osoitteissa asuneena työmatkapyöräilijänä ollut sikäli hyvä tuuri, että useimmissa työmatkojeni varsilla olleissa risteyksissä olen ollut etuajo-oikeutettu. Tällä hetkellä tilanne on se, että olen työmatkallani väistämisvelvollinen pikkuautoihin nähden vain yhdessä pyörätien jatkeessa. Muissa noin parissakymmenessä jatkeessa pikkuautot voivat tulla alleni vain joko kolmion tai stopin takaa tai sitten kääntyvinä, kuten ympyrästä poistuvina. Näin tilanteessa jossa mitkään liikennevalot eivät toimi. Toki muita pyöräilijöitä ja jalankulkijoita joudun useammassakin kohdassa väistämään. Käytännössä pysähtelyä voi siltikin esiintyä, koska liikenteessä on ällistyttävän paljon uunoja pikkuautoja, jotka eivät tunne väistämisssääntöjä. Kolmion takaa tullaan mylly mylvien alle, mutta sen sijaan siinä ainoassa jatkeessa, jossa minulla on väistämisvelvollisuus, ollaan tarjoavinaan tietä kohteliaisuudesta. | ||||
|
|
06.10.2018 10:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin päin se menikin? Mää kun olen jostain kuullut, että tilannetta olisi näihin päiviin tultaessa saatu kilpailun keinoin muutettua viiden vuoden takaisesta sillä viissiin, että ihmiset päinvastoin olisivat hyökänneet pikkuautoista julkisiin. Ei se sit vissiin ihan niin päin ollutkaan... | ||||
|
04.10.2018 18:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei-toisinnettavaksi kuva muuttuu jo paljon sitäkin aiemmin: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koiviston-auto-ostaa-onnibussin---kasvutarina-jatkuu/rcv3GvLY On myönnettävä että ihmeen kauan leikki kesti, mutta loppuratkaisu tuskin siltikään tuli kenellekään yllätyksenä. »Niin se on, amerikkalaisia on siunattu Amtrakilla ja Greyhoundilla – meitä suomalaisia vastaavasti Valtionrautateillä ja Koivarilla.» | ||||
|
25.09.2018 11:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Lait kahva maahan niin mää nostan! | ||||
|
17.09.2018 07:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toivosjorman viimeinen lause on oivaltava. Mitä kerkeemiseen tulee, vauhdin ja höseltämisen suurentamisen vaikutus on usein lähinnä psykologinen. Sen sijaan konkreettiset kustannukset ja riskit kyllä kasvavat merkittävästi. | ||||
|
10.09.2018 08:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ilmanpuhdistimet työssään. | ||||
|
Kuvasarja: Keväinen katsaus kaakon kaikenkarvaisiin kiskokuljetuskäytäntöihin |
08.09.2018 17:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Monet mainioista maisemakuvista muistuttavat melkeinpä maalauksia. Mukava mustekynäily miellyttää minua myöskin. Mälkiä-kuvan mainitsisin melkeinpä muita messevämmäksi; millään mahda mitään moisen mollottamiselle. Muijakin meinaa motkottaa, miten minulla menee määrättömästi minuutteja mikrotietokoneella. | ||||
|
08.09.2018 17:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maailman muuttuminen ( https://www.vaunut.org/kuva/106377 ) mainion muinaisvoimalinjamme menettämisen, mutta myös megalomaanisten ‒ minusta mielettömien ‒ maantiejärjestelyiden myötä meinaa muuttaa mieleni mustaksi. | ||||
|
Kuvasarja: Palakiskoa |
07.09.2018 22:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katos katos; ratakiskon palaset ovat näköjään olleet osallisina 90-luvunaikuisen teknisen työn opettajani Matti Pursiheimon salamasta päähänsä saaneessa tällissä: http://www.satakunnanviikko.fi/paakirjoitus/kolumni-ennen-vedenpaisumusta-6.56.74131.3331ecf0ff | ||||
|
06.09.2018 21:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/porin-matkakeskusta-ja-samkin-kampusta-vaivaa-edelleen-pysakointiongelma-toisinaan-matkalaiset-kyselevat-bussilippuja-samkista-201183382 | ||||
|
Kuvasarja: Quarter |
06.09.2018 10:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aijaha. Noo, ainakin itselleni on jokseenkin yhdentekevää, millai savolaiset viäntävät ja kiäntävät Savonmuansa nimen amerikaksi. Sen verran löperö ja leväperäinen olen. Suurempi vahinko ja onnettomuus sen sijaan piileekin siinä, kun nämä savolaiset eivät aina ymmärrä pysyä poissa Satakunnasta. Joskus tulee mieleen, olisiko Pönttövuoren tunnelia ja Markkulan siltaa sittenkään pitänyt tehdä. | ||||
|
30.08.2018 14:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Varsin makea kuva! | ||||
|
28.08.2018 17:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siitä en tiedä, mutta eikös ennevirasto haaveile koko Suupohjan radan lakkauttamisesta? Rataosan liikennemäärät eivät kanna. | ||||