05.11.2017 19:46 | Ari-Pekka Lanne | |||
Totta puhut: https://www.hameensanomat.fi/14628-tanapa-onkin-sitten-ajastettu-juttu Porissakin »tänään» on »tänäpä». Raumalla se sen sijaan onkin »tänäpe». (Vrt. myös: https://fi.wiktionary.org/wiki/tänäpänä ) Käyttämäsi persoonapronomini »meitti» on myös osunut korviini, nimittäin loimaalaista puhetta kuulostellessani; vieläpä erilaisissa taivutusmuodoissaan. Loimaahan on ihan siinä Kanta-Hämeen rajoilla. »Koskela ohitti ampuvia miehiä, jotka hermostuneina syytivät tulta vaunuihin, mikä tietenkin oli turhaa. Joku kuoli panssarivaunun kranaatista, ja lähistöltä kuului hätääntynyt huuto:‒ Ne jyrää meitin. Pojaat! Ne jyrää meitin ...» (Väinö Linna: Tuntematon sotilas; Viidestoista luku, V alaluku) Sen lisäksi Loimaalla asti saattaa harvakseltaan erottaa myös tamperelaisten hullutukseksi käsitettyä »nääs» -adverbiä, mikä on ollut itselleni yllätys, kuitenkin ihan hauska sellainen. |
||||
28.10.2017 22:43 | Ari-Pekka Lanne | |||
Samaa olen kanssa kattellut; tästä ja aiheesta aiemmin nähdyistä kuvista. »Saksalainen standardiohjaamo.» Tässä on todellakin saavutettu avaruuden tuntu; eli ei aivan aiheettomasti ole muokattu Hurun nokkaa uusiksi. Kyllä ehdottomasti tuota Bremsheytä kelpaisi kulutella. Käsinojatkin. Dr15:lle on tarjottu ainakin lempinimiä »Super-Huru» ja »Iso-Huru». Pahoittelut tosikkomaisuuteen taipuvaisille harrastajille, mutta minusta myös »Amis-Huru» puolustaisi paikkaansa tämän koeveturin käheästä värityksestä johtuen. Suomen veturi osa 2 -kirjassa kerrotaan s. 36: »Moottoriton veturi on toistaiseksi säilytetty mahdollista museointia varten.» Niinpä kyselin 2000-luvun alussa eräältä rautatieherralta tämän veturin kohtalosta. Vastaukseksi sain kuulla, että ajatus tämän museoinnista oli »vain rautatieharrastajien päähänpinttymä». Dr15:n Wärtsilä Vaasa 12V22 -meridieseli sen sijaan taitaa olla edelleen tallessa välillä m/s Kristina Reginan nimelläkin seilanneen m/s Boren ( http://vaunut.org/kuva/85997 ) konehuoneessa toisena pääkoneena? |
||||
25.10.2017 10:52 | Ari-Pekka Lanne | |||
Niin se on, kun nykyään kaikesta säästetään. Vähän parempina aikoina oli vielä varaa ajaa T 3434 lähes perille asti (242,6 km) ‒ vieläpä vakituiseen prameasti Kakkosella: http://www.vaunut.org/kuva/62527 . | ||||
Kuvasarja: Ruska-aikaan Jämsän seudulla |
25.10.2017 10:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
Nämä ovat erittäin hienoja, värikkäitä, eläväisiä ja tapahtumarikkaita kuvia; ei siitä mihinkään pääse. Kiitokset tästä nojatoolimatkasta! | ||||
20.10.2017 21:13 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jos sattuisi vielä niin, että viereiselle raiteelle olisi seisahtunut kuomullinen moottoriresiina, rata-auto tai hurunmuna, josta on availtu moottorivaunun puoleen antavia sivuikkunoita, saattaisi moottorivaunu puhaltaa kaiken sen harmaan usvan moren kabiiniin. Maanteillä vastaava riski piilee mahurilinjavaunuissa, joiden savutorvi sojottaa kyljen alta sivulle. | ||||
15.10.2017 01:39 | Ari-Pekka Lanne | |||
Puhuttelevaa grafiikkaa. | ||||
Kuvasarja: Yö |
15.10.2017 01:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
»Mustien maakuntien halki kiitävien, ehtymättömien taivalten takaa yön selkään lähteneiden koneiden sanaton huuto yösydännä.» Herkkyyden suhteen on saavutettu sopu niin ISO-ratkaisuissa kuin tekstikysymyksissäkin. | ||||
13.10.2017 00:02 | Ari-Pekka Lanne | |||
Noista tehoista ja junapainoista pistää silmään, että keveiden Sähkö-Mottien sähkökulutuskin lienee radikaalisti kohtuullisempaa suhteessa raskaisiin Susi-Zetoihin. Piileeköhän tässä syy Zetojen muuttamiselle moottorijuniksi... 7-vaunuisessa Eilistö-junassa istumapaikkoja on tosin 171 enemmän kuin kolmessa Sakari-Matissa (771 vs. 600), mutta sopiihan sinne porstuoihinkin seisoskelemaan ruuhkaisemmiksi ajoiksi; oikorataan mennessä kuorma kevenee jo kummasti, eikä pääteasemalle Kouvolaan asti jaksa notkua kyydissä kuin kourallinen. | ||||
12.10.2017 23:38 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jos otetaan huomioon Zetan suhteellisen tiheät pysähdykset vallankin Lahen itäpuolisella rataosuudella, peltipaikun (140 km/h) ja Sm2:n (120 km/h) Sn:ien ero on melko vähäinen. Sitä merkitsevämmiksi muodostuvat tässä käsittääkseni kiihtyvyys ja hidastuvuus. Kokoonpanolla Sr1 + 7 Eil(f) kulkevan veturivetoisen Z-junan tehopainosuhde (ilman aisakkaita) on 3100 kW / (84 t + 7 x 42,5 t) = 8,13 kW/t, kun kuvan mukaisen Sm2-junan tehopainosuhde 620 kW / 76,3 t = 8,13 kW/t. Laskennallisesti näiden kahden erityyppisen Z-junan tehopainosuhteet vaikuttaisivat yhteneviltä, mutta käytännössä Siperian Suden vetämä juna saattaa hieman hävitä, jos Novon kuumenemiselle alttiit ajomoottorit ovat päässeet tiheissä ja hektisissä kiihdytystilanteissa ottamaan liikaa lämpöä. Tosin näin syksyn lehtikeleillä Siperian Suden valtti piilee hiekkalaatikoissa, joita Sakari-Matissa ei ole ensinkään; kun taas vetävien akseleiden määrässä mitattuna Sähkö-Motti pesee Susi-Zetan 12-4. Niin tai näin, niin peltipaikkujen kuin Sähkö-Mottien kyydeissä istuneena minusta on tuntunut, että ne molemmat ampaisevat liikkeelle kuin ohjukset. Ja tosiaankin: kyllä ne vain kumpikin näyttävät melko hyvin taulussa pysyvän, jos katsoo Datan kulkutietoja. Tässä esimerkiksi vuoden takainen Susi-Zeta: https://julia.dy.fi/timetables?s=231&d=12.10.2016 Tässä taasen kuvan Sami-Zeta: https://julia.dy.fi/timetables?s=9849&d=11.10.2017 |
||||
10.10.2017 23:00 | Ari-Pekka Lanne | |||
Eikös tuolla kauempana ole niitettyä? | ||||
10.10.2017 22:14 | Ari-Pekka Lanne | |||
Nyt on ollut vietävän kehno kesä ja syksy. On ollut vilpoista, sateista ja harmaata. Viljat eivät ole monin paikoin ehtineetkään kypsyä ja tuleentua. Vihreää näkyy vieläkin monin paikoin. Tai vaikka vilja olisikin kypsää, ei puimisesta ole tullut sateilta mitään. Katselin viikonloppuna, kuinka Teurolla oli jätetty viljapuimuri sateeseen pienen pellon syrjään. Rääppeet viljasta olivat jääneet puimatta, enin osa laonnot ehtymättömissä sateissa. Syvät rannut kulkivat ristiin rastiin pitkin vetistä ja upottavaa peltoa; yrityksestä ei selvästikään ollut ollut puutetta. Se ei silti vedenpitävästi selvinnyt, olivatko puimurin pyörät jääneet lopullisesti upoksiin vetelään saveen ja lokaan niin, ettei kone suostunut enää omin neuvoin menemään mihinkään, vai olivatko laitoksen sisukalut menneet juntturalle likomärästä ja niljakkaasta viljasta. Yhtä kaikki, näky tiluksen laidassa oli masentava ja murheellinen. Monin paikoin maakunnissamme joudutaan nyt tekemään samoin kuin yllä olevassa kuvassa: leikataan raa’at tai muuten puitaviksi sopimattomat kaurat pollen appeeksi ja AIV-säilötyksi elukoiden rehuksi aivan kuin se olisi halpaa heinää. Näin voidaan hieman keventää tappiota; etteivät viljelyksiin kevään ja kesän mittaan käytetyt raskaat panostukset ‒ montako 200 litran tynnyrillistä löpöä, apulantaa ja myrkkyjä lainkaan mahtaa turhaantua yhdessä kasvukaudessa aarinalalle ‒ huuhtoutuisi kaikki viimeistä tippaa myöten hukkaan onnettomien sateiden mukana. | ||||
05.10.2017 10:49 | Ari-Pekka Lanne | |||
Äkkinäisesti prujusta Suomen rautatietilasto 2001 ( https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf4/srt01.pdf ) lehteiltynä v. 1996 ‒ silloin Kakkoset eivät juuri olleet vielä ehtineet sotkemaan sähkövetureidemme suoritetta ‒ 110 Siperian Sutta ajoivat rataverkollamme ristiin rastiin yhteensä 24 924 000 kilometriä, eli yhtä Sutta kohti jaettuna 226 581,81 kilometriä. Sr1 3001:n kerrotaan saapuneen maahamme tiistaina 4/9-1973, joten voitaisiinko »tehokasta» (yhtä tehokasta kuin v. 1996 110 Sudella, joista aina osa vuorollaan huolloissa tai muuten otettu pois linjalta; tiedä sitten kuinka keskimääräistä Susien käyttöaste oli v. 1996 suhteessa koko elinkaareen) palvelusta olettaa voineen kertyä näihin päiviin mennessä 44 vuotta; Susien ensiaskeleet lienivät tarmokkaammat kuin nykyään Kolmosilla: http://vaunut.org/kuva/32177 . Tasaisen vauhdin taulukolla laskettuna se tekisi semmosen k y m p p i m i l l i n… | ||||
05.10.2017 00:44 | Ari-Pekka Lanne | |||
Valloissa viime viikonloppuna makuutetut nikkelikivikonteilla kuormatut venäläiset rautatievaunut näkyvät vilaukselta tässä siperialaista hiilijunaa kuvaavassa tuuttivideossa: https://www.youtube.com/watch?v=zRKn6bHdeLA Ekstramatskua jokinikkelisimpukoista löytyy täältä: https://goo.gl/a63obv |
||||
01.10.2017 15:29 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jaahas. Huru-ukkoja sano. | ||||
01.10.2017 15:27 | Ari-Pekka Lanne | |||
Välistä osa nikkelistä ajetaan Kokemäenjokeen simpukoiden aperitiiviksi. Nytkin Valtojen ratapihalla on ollut koko viikonlopun komea letka näitä nikkelikivikontteja. Tuskin sama kuin kuvassa. Päättelisin niissä olevan kuorman päällä, koska kontit ovat sinetöidyt. Hiivatetta ei ole ajettu viikonloppuna, joten Valloissa ei ole ollut käytettävissä vaihtoveturiakaan. | ||||
29.09.2017 23:13 | Ari-Pekka Lanne | |||
Niin, ajatteles... Ne olivat tuolloin v. 1998 seesteisiä, idyllisiä ja enimmäkseen harmittomia aikoja ainakin tällä maailmankolkalla. Rantaratakin oli vielä sinipikureiden ja muinaisasuisten Pentsikoiden. (vrt. http://www.vaunut.org/kuva/44639 , http://www.vaunut.org/kuva/44643 ) Takaisin emme sitä saa. Mutta kyllä mää luulen, että Emmat ja Ellit kulkevat silti ihan mielellään nykyisestäkin Uraputkesta. | ||||
29.09.2017 11:56 | Ari-Pekka Lanne | |||
Itsariyksiötalon rappuja solkenaan ramppaavista nuorista ja hehkeistä naisopiskelijoista varmasti joku ymmärtäisi rautatieharrastajan murheita siinä määrin, että näihin mielihaluihin sopiva ovi saattaisi avautua. Arcanumille ‒ ja mitä kaikkia Makkiavellejä niitä tuolla entisellä Porin rykmentin kasarmialueella onkaan ‒ laskevan portaikon edustan puut ovat saattaneet vuosien saatossa tuuheutua ja tulla korkeammiksi. Matematiikan laitoksen Vesilinnaan antavista ikkunoistakin oli ainakin 2000-luvun alussa mieluisat näkymät aina Aurajoen toiselle puolella; sieltä saattoi salaa kuivahkolta demonstraattorilta ‒ todennäköisiä madonlukujakin uhmaten ‒ haaveillen seurata Silja Linen väreihin teipattuja Eita-vaunuja sisältämän laivapikajunan etenemistä Toijalan-radalla. Vesilinnan katto olisi epäilemättä nasta mesta. | ||||
28.09.2017 23:35 | Ari-Pekka Lanne | |||
Pitäähän se toki ankan kautta ajaa. Mullakin on ollut viistoista vuotta suunnitelmissa ottaa kuva suunnilleen tästä tai jostain siitä luonnontieteiden talon rappusilta. Ei vaan ole ollut koskaan aikaa. Mut hienoa kun Miti oivalsi ottaa. Hieno kuva! | ||||
21.09.2017 10:40 | Ari-Pekka Lanne | |||
http://www.talouselama.fi/uutiset/bensakeisari-haluaa-pelastaa-maailman-poraa-7-kilometrin-reikaa-espooseen-ja-haluaisi-kieltaa-lyhyet-lennot-mutta-sahkoauton-mika-anttonen-teilaa-6676099 | ||||
21.09.2017 00:25 | Ari-Pekka Lanne | |||
Valitettavasti en ole tullut poikenneeksi edellä mainitulla kaurismäkisellä valtatienvarsihuoltoasemalla. Satoja kertoja siitä ohitse kulkiessa se on kuitenkin päällisin puolin pistänyt silmään. Aina sen houkutusta ei ole ollut helppo vastustaa. Kyseinen vanhan ajan baarikahvila näyttää merkityn kaupparekisteriin sentään jo perjantaina 23/4-1965. Siinä 60-luvun paikkeilla jäi myös siinä mielessä selvästi erottuva murtokohta ajan vuohon, kun kyisten ja kivisten, aasein ja muulein ajettavien kärrypolkujen kaltaisia soukkia ja soraisia sekä mutkaisia ja mäkisiä valtateitä perusparannettiin ennennäkemättömällä uholla ja vimmalla sen ajan vaatimuksia ja käsiin räjähtämässä olevaa autoistumista vastaaviksi. Bitumissa ja betonissa ei säästelty. Samalla maantienposkiin nousi kulkumiesten tarpeita ja mielitekoja palvelemaan näitä kahvihuoneita, joissa oli tyypillisesti kyljessä korjaamohalli rasvamonttuineen ja suikkapäisine, trasselitaskuisine pruhjuineen sekä pihamaalla menovesipumput ‒, tässäkin sentään kolme viiden kuutiomeetterin säiliötä maahan haudattuina. Kuvauspaikan ja kommenteissa mainitun kahvion välissä olevaan valtatieosuuteen piti jostain syystä vuoden mittaan tehdä hiljattain valmistunut remontti, johon paloi kymmenen miljoonaa. Siihen rakennettiin laajat »varalaskupaikat» käsittäen keskikaitein ripustetut ohituskaistat siten, että pikkuautot voisivat ohitella toisiaan. Siinä leikissä ei kerätä kahta yhtä päätöntä vauhtia. Ohituskaistojen päättymiskohdissa on paitsi autopurkamoiden taatut apajat ja romukauppiaiden vakinaiset perkuupaikat, toiseen suuntaan sen lisäksi linnunpönttötolpalla viimeistelty sakkorysä. Edistääkö liikenneturvallisuutta tai liike-elämän menestymisen edellytyksiä järjestely, joka kannustaa ensin kiihdyttämään perusteettomiin ohituksiin ja keskinäiseen kisailuun järjettömillä ylinopeuksilla, kiilaamaan ohituskaistan päättyessä hädällä ja hopulla jälleen edemmäs jatkuvalle kaistalle ohitettavan ajoneuvon eteen sekä vielä kaiken tämän taiteilun jälkeen tekemään linnunpöntön nähdessä pöntön asukin ottamaan kuvaan nojaavalta liikennevirhemaksulta säästymisen pelossa kipakan äkkijarrutuksen? Yksi hulluimpia puolia tässä maakuntaamme halventaneessa lentokenttäselkkauksessa on se, että vaikka edellä hehkutetulla perinteisellä ja idyllisellä maantiekahviolla tuntui riittävän yritteliäisyyttä ja sinnikkyyttä aina vain, loputtomiin ja ehtymättömästi, valtatien ja kahvihuoneen väliin dumpattiin osana kymppimillin tieremonttia piruuttaan tienparannustöistä tullutta jätemaata 430 meetterin matkalle kolme meetteriä korkeaksi pankiksi ‒, »äänivalliksi». Huoltoasema jäi harjanteen keskikohdan taakse mahdollisimman tarkoin katveeseen; siten, ettei valtatiellä autoilevan katse pääse sinne. Vallin takaa ei näy tielle kuin lipputangon nuppi. Liikenteen rengasmelu on tässä ylimielisten tieinsinöörien olkiukko. Meteli on kyllä kieltämättä todellinen. Pientareella polkupyöräilevä joutuisi erityisesti sadekelillä käyttämään kuulosuojaimia, mutta kyllä tämän idyllin särkyminen on siltikin selvästi ja kiistatta monin verroin epämiellyttävää, jatkuvaa äänimattoa pahempi ympäristövahinko ja kertakaikkinen onnettomuus. Ja eihän koko melua lainkaan haitaksi asti olisikaan, jos valtatien ja sen liikennemäärien paisuttamisen sijaan olisi vaikka annettu rakentaa viereen rautatie ja ohjattu siihen enin osa valtatietä rasittavasta liikennesuoritteesta. Yllä olevassa kuvassa näemme joutilasta vetokalustoakin, jota tällä suurten utopioidemme ja jalojen pyrkimystemme rataosalla olisi voitu käyttää. Jolleivät ohi ajavat autot nyt arvaa kolme meetteriä korkean, rikkaruohoa kasvavan harjanteen takana piilevän klassikkohuoltiksen olemassaoloa, tekee äänivalli vielä senkin, ettei laitoksen pihaan edes pääse. Liittymä kun sekin on jäänyt tämän jätemaaröykkiön alle. Valtatien vastakkaisella syrjällä riittää meetterin korkuinen meluaita. Törkeä temppu. |
||||
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
11.09.2017 11:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
No sitten sen täytyy olla se toimitusvarmuus. Maanteillä ei ole sitä vaaraa, että veturi putoaisi kiskoilta: http://www.vaunut.org/sarja/4128 | ||||
10.09.2017 12:57 | Ari-Pekka Lanne | |||
Tässäkin olisi ollut potentiaalia tehdä kelvollinen matkustuskeskus. Joko olisi kaivettu kahvittelu- ja paketinlajitteluluolasto kuvan asfalttikentän alle tai sitten rakennettu mukavuuslaitos terminaaleineen maan päälle laiturikentän katteeksi. Ongelmaksi olisi tällöin jäänyt raha; kuka maksaa? ‒ Mielestäni kaupunki olisi saanut maksaa, osin linja-autoaseman tontista saatavilla tuotoilla. Kuvassa näkyvää ratkaisua parempi olisi ollut vaikka pidättäytyä ainakin toistaiseksi entisessä. Koska kyllähän tähänkin kenttään on saatu liiankin kanssa rahaa menemään, ilman vastaavaa hyötyä. | ||||
10.09.2017 12:05 | Ari-Pekka Lanne | |||
Esimerkkejä vähintään välttävästi onnistuneista matkustuskeskuksista löytyy myös Vaasasta ja Lahdesta. Niissäkin on omat valuvikansa, mutta linja-automatkustajien ja pakettipalveluiden tarpeita ei niissäkään ole sentään jätetty tylysty huomioitta. | ||||
10.09.2017 08:52 | Ari-Pekka Lanne | |||
»Porissa tehdään ensin ja suunnitellaan vasta sitten»: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/miten-kay-porin-matkahuollon-matkakeskuksen-pihapiirissa-ei-ole-terminaaliksi-sopivaa-tilaa-200116955/ Viihtyisä ja idyllinen linja-autoasema on keskeisellä paraatipaikalla, josta linja-automatkustajilla oli vain muutama askel ruutukaavan houkutuksiin. Samoin rautatieasemalle oli kaukolinjoilta jo vanhastaan lyhyt matka ‒ erittäinkin vaikkapa Helsingin- ja Turun suuntien pikavuorojen käyttämältä keskussairaalan pysäkiltä, josta tarvitsi kulkea vain ratapihan alitse jalankulkutunnelia myöten. Matkustuskeskuksessa on ainoana lohtuna tämä kuvassa näkyvä ‒ entisen vehreän, räkämännynkäkkäröinkin koristellun asemapuiston paikalle lanattu ‒ kolkko ja autio kenttä, jossa matkustajat saattavat silmät kosteina värjötellä alttiina tuulelle ja tuiverrukselle. Mitään pakkasrajoja ei tunneta. Fasiliteetteja ja mukavuuksia he saavat etsiä vain turhaan. Lipunmyynti-, kahvio- ja odotushuonepalvelut ovat edelleen vanhalla linja-autoasemalla Rautatienpuistokadun vastakkaisessa päässä, jonne matkustuskeskukseen päivänsä päättävät kaukovuorot eivät saa kuljettaa matkustajia, mutta mihin niiden on kuitenkin vietävä kappaletavarakuormansa, koska rahtiterminaalikin uupui kaupungin yksisilmäisten suunnittelijoiden representaatiosta. Paniikkiratkaisuna ‒ havahtuessaan mukavuuksien ja palveluiden puutteeseen matkustuskeskuksen rakennustöiden ollessa jo valmistumaisillaan ‒ kaupungin liikennevirkamiehet ehdottivat matkustajien ohjaamista kuvassa vasemmalla näkyvän Satakunnan ammattikorkeakoulun aulatiloihin suojaan säältä ja sateelta. Ymmärrettävistä syistä »teku» ei oikein lämmennyt tälle ajatukselle… Vanhan linja-autoaseman tontti on kaupungin mielestä liian arvokas joutaville umpivihreille joukkoliikenteen käyttäjille ja »fillarikommunisteille»: https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/fillari-50625 . Pori haluaa häätää linja-autoaseman muualle, jotta se voisi myydä tontin rakennusliikkeille kerrostalojen pohjaksi. Tämä on se todellinen syy, miksi linja-autoasema halutaan ajaa pois entiseltä paikaltaan. Matkustuskeskus- ja matkaketju-ajatus on tässä kovan rahan pisniksessä pelkkä keppihevonen. EPön kysymykseen intermodaalisesta kilpailuasetelmasta: Suomessa linja-auto ja juna kilpailevat tänäkin päivänä pääosin toisiaan vastaan tekemättä ainakaan tietoista yhteistyötä. Samoin eri väriä tai maata tunnustavat linja-autoliikennöitsijät kilpailevat toisiaan vastaan; jopa niin, että samaa kaukolinjaa saattaa ajaa lähes päällekkäisellä aikataululla kaksi kilpailevaa liikennöitsijää. Meininki on kuin 1930-luvulla, jolloin autot kulkivat toistensa torivuorojen edellä poimien maantienposkista, puskista ja maitolaitureilta kyytiin pyrkivät, alkuperäisen liikennöitsijän autoa odottamaan tulleet torimyyjät sekä muun matkustavan kansan. |
||||
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
08.09.2017 13:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
Halvemmuuksista en tiedä, mutta jospa toimitusvarmuus katsotaan maanteillä rautateitä paremmaksi. Tai sitten laitoksen tyyppihyväksyntä (Laajakangas ynnä muu virallisteknillinen protokolla prosyyreineen) on vain jäänyt hankkimatta. Eikös se ole se tyypillinen tarina... | ||||
06.09.2017 21:03 | Ari-Pekka Lanne | |||
Tarkoitukseni ei ole olla pessimisti, mutta vaunujen säilyttämisestä »maaseudun ratapihoilla» tuli mieleen vielä korpien kätköissä piilotteleva Pettukangas: http://www.vaunut.org/sarja/3758 | ||||
05.09.2017 15:23 | Ari-Pekka Lanne | |||
Bilteman ilmaisrekisterihakupalvelun mukaan etualan punertava Toyota olisi rekisteröity tiistaina 16/12-1997. Eivätkös Exät sen sijaan saatu liikenteeseen jo 80-90-lukujen taitteessa? Erään sisarauton mittariin näyttää kertyneen kolmesataa tuhatta kilometriä: http://www.autotalli.com/vaihtoauto/35326598/Toyota/Corolla/1998/Espoo . Se on varmaankin realistinen luku, koska kuten kuvasta näkyy, näillä maanteiden menopeleillä on taipumuksena maata suurimman osan ajastaan pysäköitynä. Käyttöaste on usein matala. Olisiko kenelläkään valistunutta arviota Exien kilometreistä? ‒ Montakohan miljoonaa? |
||||
05.09.2017 15:22 | Ari-Pekka Lanne | |||
Miti, tähän juuri perustin päätelmäni. Ja sitä tosiaan puolsi tuo, kun siirto peruttiin niin äkkinäisesti. Simo, useimmilla maalaisratapihoilla ei taida olla juuri ylimääräisiä makuutusraiteita. Ei ainakaan siinä määrin, mitä Heikkilässä nyt makaa berneröityjä letkoja. Vaikka periferian sivuraiteet näyttäisivätkin olevan suurimman osan vuorokaudesta autioita, ruuhka-aikoina saattavat jokseenkin kaikki raiteet olla varautuneina. Jonkin ylimääräisen kulkijan ‒ vaikkapa työjunan ‒ sattuessa paikalle samaan aikaan saattaisi helposti esim. Ukin ratapihan koko kapasiteetti olla käytössä. |
||||
04.09.2017 19:45 | Ari-Pekka Lanne | |||
Ratapenkalta huutelevan sepelinpotkijan näkökulmasta vaikuttaisi siltä, että näiden Exien hylkäys on löyhästi kytköksissä uusien kaksikerrospäivävaunujen tilaamiseen. Keskiviikkona 9/8-2017 ajettavaksi aiottu juna luullakseni peruttiin, kun rataherrat kuulivat Bernerin aikeista pilkkoa Valtionrautatiet ja perustaa onnijunaa varten kalustopankki. Siinä kohtaa luultavasti pistettiin jäihin sekä uusien päivävaunujen tilaaminen, että näiden hylkäys; kaiketi pohtien ja päätellen, että jollei uusia päivävaunuja tilata, niin nämä Exät on syytä säilyttää varalla Ilmalan suossa sen sijaan, nyt kun rautatiematkustus näyttää olevan lisääntymässä. Asiaa kolme viikkoa analysoitueen ja arvuuteltuaan Valtionrautatiet sitten torstaina 31/8 ilmoitti tilaavansa uudet päivävaunut kaiken uhallakin. Siispä nämä yli jääneet varavaunut joutavat berneröitäviksi. Satasen Sn on energiataloudelliset näkökohdat huomioiden käsittääkseni riittävä. Näiltä vaunuilta ovat jääneet kiireet taakse: https://www.youtube.com/watch?v=nxIUKukX0Sc |
||||
18.08.2017 10:21 | Ari-Pekka Lanne | |||
Se saattoi olla tämä sama Susi-pari ‒ joka tapauksessa punavalkoinen tupla-Susi ‒ joka toi samaisen maanantaipäivän aamuna ylimääräisenä kulkuun asetetun junan T 53811 ( https://julia.dy.fi/timetables?s=53811&d=31.7.2017 ) Viinikasta Poriin. Kuljin junan T 53811 vierellä Kakkostietä Ulvilasta Poriin. Juna oli koottu pitkähköstä (arviolta ≥20) letkasta anodikuparilastissa olleita Oa-vaunuja. Luultavasti vaunut olivat kuitenkin tulleet mukaan vasta Valloissa, jossa juna näyttääkin Datan mukaan seisoneen yli puolitoista tuntia. Epäilemättä Valtoihin on vastaavasti myös ollut jotain tuomisia. Silmillepantavinta junan T 53811 kulussa siinä Ulvilan paikkeilla oli, että pari alkupään vaunua ‒ mahdollisesti 3. ja 4. vaunu ‒ hakivat jatkuvasti suuntaansa tehden keskipisteidensä suhteen pyörivää heijausta, mistä seurasi myös samantahtinen korvin kuultava kitinä. Näiden kahden Oa-vaunun heijaus oli keskenään synkassa siten, että vaunujen toisiaan vasten olevat päät heijasivat aina samalle sivulle. Kuitenkaan junan muut vaunut eivät näyttäneet reagoivan tähän keinumiseen. Saatuaan klo 14:11 ( https://julia.dy.fi/timetables?s=3846&d=31.7.2017 ) tuotua kuvan junan T 3846 Valtoihin, kuvan punertava tupla-Susi luultavasti palasi Tampereelle veturisiirtona VET 11150: https://julia.dy.fi/timetables?s=11150&d=31.7.2017 |
||||
11.08.2017 20:06 | Ari-Pekka Lanne | |||
Exiäkö ne pitikin olla; olempas lukenut Datani huonosti. Ne ovat kai sitten etupäässä uusista Sr1-vetoisista Edo-tötteröistä yli jääneitä. | ||||
11.08.2017 20:00 | Ari-Pekka Lanne | |||
Tai jos pystypoka silti yllättää, kovan onnen konnari voi muurautua Edon ohjaamoon, jollei sitten tykkää matkustaa rutinalle alttiin yleisön parissa. | ||||
11.08.2017 19:55 | Ari-Pekka Lanne | |||
Ei kai mikään estä käyttämästä Edoa normipäivävaununa, erityisesti päämäisenä. Eipä tule juna niin helposti yli, kun Edon istuimet ovat mukana. | ||||
10.08.2017 21:01 | Ari-Pekka Lanne | |||
Nämä jäänevät varsin lyhytikäiseksi ilmestykseksi. Johtuu vähäisestä vaihe-erosta Edon ja Sr3:n toimituksissa. Kunhan seuraava Vektori-satsi ui Hankoon, tavaraliikenteestä jää yli vastaava määrä Kakkosia (ei Kyöstejä) sirkkelöimään näitä Edo-tötteröitä; olettaen toki, että ko. tavarajunakiertoihin tarvittava määrä veturinkuljettajia on sen lisäksi saanut siihen mennessä perehtyä Kolmosen saloihin ja outouksiin. | ||||
10.08.2017 20:36 | Ari-Pekka Lanne | |||
Näitä piti tulla tähän eilen keskiviikkona 9/8 illansuussa lisää vielä 11 kpl Sr1:n vetämänä junana MV 11901, mutta jostain syystä juna peruttiinkin kokonaan; minkä lisäksi kulkutietoihin muuttui mystisesti kokoonpanoksi Sr2 + 0 aks: https://julia.dy.fi/timetables?s=11901&d=9.8.2017 . | ||||
10.08.2017 16:29 | Ari-Pekka Lanne | |||
Eli jos käyn maattipöntöllä printtaamassa piletin, siihen ei tulostukaan siipipyörän kuvaa? | ||||
10.08.2017 16:09 | Ari-Pekka Lanne | |||
Eli Ruotsissa lisäystä vuosikymmenessä 35 %, Suomessa 29 %. Miten noita sitten osaisi analysoida, kun lähtökohdatkin ovat olleet kovin erisuuruiset ja -laatuiset. Koko henkilöliikenne on työmatkojen pitenemisen ja yleisen elintason kasvun myötä jatkuvasti kasvanut interskandinaavisesti ja yleiseurooppalaisesti. Eniten on lisääntynyt autoliikenne. Valtionrautateiden viimeaikaiset henkilökunnan vähentämiset ovat olleet suoraa seurausta kilpailun kiristymisestä johtuneesta hintojen halpenemisesta. |
||||
10.08.2017 15:46 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jos Valtionrautatiet olisi kuorinut kermaa, se olisi satanut valtion eli meidän veronmaksajien laariin. Kun onnijuna kuorii kermaa, se sataa erään skottiparonin laariin. Ihmekään että harmittaa. Toki Valtionrautateiden on tähänkin asti ollut pakko priorisoida liikennettä ja tarjontaa, koska kilpailu on ollut kovaa; erityisesti yksityisautoja vastaan. Kyyditettävää asiakasta ei lähtökohtaisesti kiinnosta, mitä materiaalia vaunun alla olevat pyörät ovat ‒ jos niitä on ensinkään (esim. lentokoneessa tai laivassa) ‒, vaan vallan muut seikat. |
||||
10.08.2017 15:36 | Ari-Pekka Lanne | |||
Suomessa v. 2006 rautatieliikenteessä 63,8 miljoonaa matkaa, v. 2016 82,1 miljoonaa matkaa. ( http://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23852/Rautateiden+henkil%C3%B6liikenne_1990-2016.pdf/dac2ebc6-ce89-4e59-8dc0-95ef44c05b12 ) | ||||
10.08.2017 15:20 | Ari-Pekka Lanne | |||
Ja ranta kyinen ja kivinen. Mutta minä kun kuulin julkistaloudellisen tilanteen olevan sellainen, ettei veronmaksajien tarjoamaa ostoliikennettä haluttaisi enää lisätä. | ||||
10.08.2017 11:07 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jos kilpailun lisääntyminen tekee rautateillä saman, minkä se on tehnyt maanteillä, jatkossa matkustajajunat paitsi kulkevat harvemmin, sivuuttavat sukkana entistäkin useamman pikkuaseman. | ||||
08.08.2017 21:52 | Ari-Pekka Lanne | |||
Näin se kuuluu tehdä. (vrt. http://www.vaunut.org/kuva/119416 ) Rauman liikenteessä on kans semmonen epäsuhta, että rautateitse kuljetettava tavara menee pääosin vientiin; lasketellen Kokemäenjoen viertä alamäkeä kohti Pohjanlahden rantaa. Ulkoa ei tuoda muuta kuin muutama vaunukuorma kaoliinia ja talkkia; muinoin Kas-vaunuissa (kts. http://www.vaunut.org/kuva/77463 ), tänä päivänä tavallisesti Tau- ja Taimn-u -vaunuilla (kts. http://www.vaunut.org/kuva/47432 ). Mutta kun eteläsuomalaiset rataherrat tekevät sill’ viissiin, että ajattavat joutilaat veturit Raumalta pois pelkkänään kulkevina veturijunina ‒ vieläpä yksitellen toistensa peesissä. Osa Raumalta ajatettavista veteistä saattaa tehdä vieläpä asiattoman ketunlenkin Porin kautta. (vrt. http://www.vaunut.org/kuva/119159 ) Nyt nämä meidän mainiot eteläläiset rautatieherramme saisivat hetkeksi hellittää siitä joutavasta tabletinpläräämisestään ja ottaa tästä vaunusomekuvasta vaarin, että tietävät vast’edes aina ja joka kerta kasauttaa Raumalta palautettavat veturit yhdeksi kompaktiksi ja komeaksi nipuksi. | ||||
07.08.2017 22:04 | Ari-Pekka Lanne | |||
‒ Neljäntoista venäläisen tavaravaunun suistuminen Hammaslahden ja Tikkalan välillä keskiviikkona 16/7-2003: http://goo.gl/CWF5kD ‒ Yhden tavaravaunun suistuminen Joensuussa lauantaina 8/5-2004: http://goo.gl/xccHy4 ‒ Viiden tavaravaunun suistuminen Tuupovaaran ja Heinävaaran välillä torstaina 13/7-2006: http://goo.gl/Yg4Aad Onhan noita ollut. Sen sijaan kiskonvaellukseen liittyen muistuu mieleen tällainen kuva: http://www.vaunut.org/kuva/86989 Jatkoksen kohdalla oleva pölkky on vallan vinossa. Siinä eivät paljon auta kiskoankkurit, kun eivät pölkytkään pysy paikoillaan onnettomassa soratukikerroksessa. |
||||
06.08.2017 21:51 | Ari-Pekka Lanne | |||
Huomattava merkitys on ratapölkkyjen materiaalin ohella myös tukikerroksen (miksei sitä alempienkin kerrosten) laadulla; onko siinä käytetty karkeaa raidesepeliä vaiko soraa tai peräti hiekkaa, ja kuinka tiukkaan sepeli on tuettu pölkkyjen väliin. Nykyaikaisten jatkuviksi hitsattujen kiskojen ollessa kyseessä raiteen on kiskonvaelluksen lisäksi kyettävä vastustamaan myös entisaikojen palakiskoja suurempia hellekäyrien muodostamiseen pyrkiviä voimia, koska kiskonpäiden välillä ei ole entiseen tyyliin jatkoksia tasaamassa lämpölaajenemista. Tällöin vastaan tulevat myös tarkemmat vaatimukset kiskojen hitsauksenaikaisesta lämpötilasta. Pruju aiheesta: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_19_jatkuvakiskoraiteet_vaihteet.pdf | ||||
29.07.2017 20:27 | Ari-Pekka Lanne | |||
Aikataulusuunnittelijat tai muut rataherrat tuskin korvaansa lotkauttavat, vaikka taulu olisi kuinka susi. Se ei vaikuta millään tavalla heidän rauhaansa reaalimaailmasta irtonaisenaan olevassa toimistossa. Kuljettaja on tuolla junankeulassa vain ja ainoastaan sitä varten, että siitä voidaan leipoa pääsyypää mihin tahansa matkan aikana vastaan tulevaan häiriötekijään ‒ oli tällä sitten mahdollisuutta vaikuttaa asiaan eli ei. Eikös se vanha vitsi mennyt jotenkin niin, että »Mainostoimiston konsultti laatii aikataulun, matkustaja vaatii noudattamaan sitä täsmälleen, ja kuljettaja maksaa sakot»? | ||||
19.07.2017 10:44 | Ari-Pekka Lanne | |||
Mainio kuva. »Vieraan vallan lukuun pelaavia vihreitä miehiä vaanimassa pusikossa.» | ||||
15.07.2017 16:44 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kyllä. »Silmänpohjasta» otettu kuva. Jos sulaa patarautaa olevan raideopastimen takaluukun avaa, löytyy alakerrasta kaksi tämmöistä yksiötä, joiden välissä on kapea eteiskammio, sekä yläkerrasta kaksi hieman suurempaa kämppää. Asuntojen seinät ovat ehtaa kasimillin teräslevyä. Valtio kustantaa sähköt. Mikäs siellä on asuessa. Mainoslamppua muistuttava polttimo toimii 12 voltilla ja kuluttaa 15 wattia. Vähän virallisemman ja professionaalisemman oloisen polttimosta tekee bajonettikanta. Mahtaako samaa polttimotyyppiä löytyä enää nykymaailmassa juurikaan virkakäytöstä; ainakaan sellaista ei mainita prujussa http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/ohje_2017_opastinlamppujen_tekninen_web.pdf . Sen sijaan ohjeessa puhutaan raideopastimen kohdalla 10-wattisista lampuista. Eivätköhän hehkulamput väisty kohta vallan pitkäikäisempien ja pieniruokaisempien ledien tieltä. |
||||
15.07.2017 06:52 | Ari-Pekka Lanne | |||
Hyviä johtolankoja on löydetty. Mutta kyseessä ei kuitenkaan ole valopääopastin. Haluaako joku vielä arvata? | ||||
15.07.2017 00:05 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kyllähän tuo keskiviikkona 12/7-2017 06:14 uumoilemani »esiön näkemävaatimus» (esim. kaarteessa) on toki huomioitu Ennevirastossakin. Prujussa http://docplayer.fi/46908-Ratatekniset-ohjeet-rato-osa-6-turvalaitteet.html löytyy maininta valo-opastimien näkemävaatimuksesta sivulta 100 ja erittäinkin esiötä koskeva »artikla 6.4.6.2.1 Esiopastimen näkemävaatimus» sivulla 121: »Esiopastimen näkemävaatimus on 100 m, kun nopeusrajoitus näkemävaatimuksen mukaisella matkalla opastimen edessä on enintään 35 km/h, 150 m, kun nopeusrajoitus näkemävaatimuksen mukaisella matkalla opastimen edessä on enintään 50 km/h ja 250 m, kun nopeusrajoitus näkemävaatimuksen mukaisella matkalla opastimen edessä on yli 50 km/h.» | ||||
14.07.2017 18:26 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jaa, näköjään on ysärilläkin vielä käytetty »Vanhan opastinjärjestelmän» vilkkuvaloesiöiden nimissä v. 1969 Jt:stä periytyvää »Seuraava pääopastin näyttää sitä ja tätä» -rakennetta. Sen näkee esim. Jokelan onnettomuusraportin sivulta 3. Siitä näkee myös, että jo ysärillä ‒ eli heti alkuunsa ‒ käytettiin »Uuden opastinjärjestelmän» esiöiden nimissä sanaa »Odota». | ||||
14.07.2017 18:08 | Ari-Pekka Lanne | |||
Käy kuin kellomaakarin käkipeli. Toihan sopisi vaikka mulle uudeksi pumpun tahdistimeksi, jos on niin varmatoiminenkin. Mahtaisiko jostain Valtionrautateiden tallinnurkalta saada? Kyllähän noita opasteiden nimiä on muutettu ja veivattu moneen otteeseen maailman varrella. Vuoden 1938 Jt (20 §) käyttää esiön opasteista koodinimiä »Eo 1» (Pääopastin on seis-asennossa.) ja »Eo 2» (Pääopastin on aja-asennossa.). Lisäksi pykälän 20 § momentissa 6 selvennetään: »Opaste Eo 1 merkitsee, että pääopastin on seis-asennossa ja että kuljettajan on vähennettävä nopeutta niin paljon, että juna voidaan varmasti pysäyttää pääopastimen eteen, jos se vielä silloin on seis-asennossa.» 7. momentti puolestaan tietää: »Opaste Eo 2 merkitsee, että pääopastin on sillä hetkellä aja-asennossa, mutta että kuljettajan on kuitenkin tarkattava vielä senkin asentoa ja, jos se näyttäisi seis-opastetta, tehtävä voitavansa junan pysäyttämiseksi sen eteen.» Vuosien 1951 ja 1957 Jt:issä käytetään esiön opasteista samoja nimiä ja annetaan lähes samat selvitykset perään. Vuoden 1969 Jt:ssä (46 §) esiön käsitteillä ei näyttäisi olevan kompakteja nimiä, vaan opastekuvien yhteydessä vain tällaiset määritelmät: »Seuraava pääopastin tai suojastusopastin näyttää seis-opastetta», »Seuraava pääopastin tai suojastusopastin näyttää aja sn 35- tai aja-opastetta», »Seuraava tulo-opastin näyttää aja sn 35-opastetta» ja »Seuraava tulo-opastin näyttää aja-opastetta». Olisiko sitten käynyt niin, että vuoden 2005 Jt:tä laatiessaan Rautatieharrastuskeskuksen (RHK) virkamiehet olivat olleet vasta havahtumassa ysäristä, ja Aikakonetta luukuttaessaan sitten huomaamattaan livauttaneet opasteiden nimiin sellaisenkin sanan kuin »Odota». »Seis» olisi arvatenkin ujutettu tässä samassa yhteydessä osaksi termistöä, vaikka olisi ollut aiemmin esim. »Punainen». Tuosta välistä multa puuttuu joitain Jt:itä, mutta onko jossain kasari- tai ysäri-Jt:ssä todella ollut jollain pääopastimen ja sitä tarkoittavan esiopastimen opasteilla keskenään samoja nimiä? Suojastusopastimen käsitteillä näyttäisi olleen kautta aikain nimet »Seis» ja »Aja», viimeistään vuodesta 1969 myös »Aja varovasti». Ei sunkaan johtaja nyt sekoita esiön opasteiden nimiä niihin? |