Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.09.2017 23:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, ajatteles... Ne olivat tuolloin v. 1998 seesteisiä, idyllisiä ja enimmäkseen harmittomia aikoja ainakin tällä maailmankolkalla. Rantaratakin oli vielä sinipikureiden ja muinaisasuisten Pentsikoiden. (vrt. https://www.vaunut.org/kuva/44639 , https://www.vaunut.org/kuva/44643 ) Takaisin emme sitä saa. Mutta kyllä mää luulen, että Emmat ja Ellit kulkevat silti ihan mielellään nykyisestäkin Uraputkesta. | ||||
|
|
29.09.2017 11:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Itsariyksiötalon rappuja solkenaan ramppaavista nuorista ja hehkeistä naisopiskelijoista varmasti joku ymmärtäisi rautatieharrastajan murheita siinä määrin, että näihin mielihaluihin sopiva ovi saattaisi avautua. Arcanumille ‒ ja mitä kaikkia Makkiavellejä niitä tuolla entisellä Porin rykmentin kasarmialueella onkaan ‒ laskevan portaikon edustan puut ovat saattaneet vuosien saatossa tuuheutua ja tulla korkeammiksi. Matematiikan laitoksen Vesilinnaan antavista ikkunoistakin oli ainakin 2000-luvun alussa mieluisat näkymät aina Aurajoen toiselle puolella; sieltä saattoi salaa kuivahkolta demonstraattorilta ‒ todennäköisiä madonlukujakin uhmaten ‒ haaveillen seurata Silja Linen väreihin teipattuja Eita-vaunuja sisältämän laivapikajunan etenemistä Toijalan-radalla. Vesilinnan katto olisi epäilemättä nasta mesta. | ||||
|
|
28.09.2017 23:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pitäähän se toki ankan kautta ajaa. Mullakin on ollut viistoista vuotta suunnitelmissa ottaa kuva suunnilleen tästä tai jostain siitä luonnontieteiden talon rappusilta. Ei vaan ole ollut koskaan aikaa. Mut hienoa kun Miti oivalsi ottaa. Hieno kuva! | ||||
|
21.09.2017 10:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| http://www.talouselama.fi/uutiset/bensakeisari-haluaa-pelastaa-maailman-poraa-7-kilometrin-reikaa-espooseen-ja-haluaisi-kieltaa-lyhyet-lennot-mutta-sahkoauton-mika-anttonen-teilaa-6676099 | ||||
|
21.09.2017 00:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valitettavasti en ole tullut poikenneeksi edellä mainitulla kaurismäkisellä valtatienvarsihuoltoasemalla. Satoja kertoja siitä ohitse kulkiessa se on kuitenkin päällisin puolin pistänyt silmään. Aina sen houkutusta ei ole ollut helppo vastustaa. Kyseinen vanhan ajan baarikahvila näyttää merkityn kaupparekisteriin sentään jo perjantaina 23/4-1965. Siinä 60-luvun paikkeilla jäi myös siinä mielessä selvästi erottuva murtokohta ajan vuohon, kun kyisten ja kivisten, aasein ja muulein ajettavien kärrypolkujen kaltaisia soukkia ja soraisia sekä mutkaisia ja mäkisiä valtateitä perusparannettiin ennennäkemättömällä uholla ja vimmalla sen ajan vaatimuksia ja käsiin räjähtämässä olevaa autoistumista vastaaviksi. Bitumissa ja betonissa ei säästelty. Samalla maantienposkiin nousi kulkumiesten tarpeita ja mielitekoja palvelemaan näitä kahvihuoneita, joissa oli tyypillisesti kyljessä korjaamohalli rasvamonttuineen ja suikkapäisine, trasselitaskuisine pruhjuineen sekä pihamaalla menovesipumput ‒, tässäkin sentään kolme viiden kuutiomeetterin säiliötä maahan haudattuina. Kuvauspaikan ja kommenteissa mainitun kahvion välissä olevaan valtatieosuuteen piti jostain syystä vuoden mittaan tehdä hiljattain valmistunut remontti, johon paloi kymmenen miljoonaa. Siihen rakennettiin laajat »varalaskupaikat» käsittäen keskikaitein ripustetut ohituskaistat siten, että pikkuautot voisivat ohitella toisiaan. Siinä leikissä ei kerätä kahta yhtä päätöntä vauhtia. Ohituskaistojen päättymiskohdissa on paitsi autopurkamoiden taatut apajat ja romukauppiaiden vakinaiset perkuupaikat, toiseen suuntaan sen lisäksi linnunpönttötolpalla viimeistelty sakkorysä. Edistääkö liikenneturvallisuutta tai liike-elämän menestymisen edellytyksiä järjestely, joka kannustaa ensin kiihdyttämään perusteettomiin ohituksiin ja keskinäiseen kisailuun järjettömillä ylinopeuksilla, kiilaamaan ohituskaistan päättyessä hädällä ja hopulla jälleen edemmäs jatkuvalle kaistalle ohitettavan ajoneuvon eteen sekä vielä kaiken tämän taiteilun jälkeen tekemään linnunpöntön nähdessä pöntön asukin ottamaan kuvaan nojaavalta liikennevirhemaksulta säästymisen pelossa kipakan äkkijarrutuksen? Yksi hulluimpia puolia tässä maakuntaamme halventaneessa lentokenttäselkkauksessa on se, että vaikka edellä hehkutetulla perinteisellä ja idyllisellä maantiekahviolla tuntui riittävän yritteliäisyyttä ja sinnikkyyttä aina vain, loputtomiin ja ehtymättömästi, valtatien ja kahvihuoneen väliin dumpattiin osana kymppimillin tieremonttia piruuttaan tienparannustöistä tullutta jätemaata 430 meetterin matkalle kolme meetteriä korkeaksi pankiksi ‒, »äänivalliksi». Huoltoasema jäi harjanteen keskikohdan taakse mahdollisimman tarkoin katveeseen; siten, ettei valtatiellä autoilevan katse pääse sinne. Vallin takaa ei näy tielle kuin lipputangon nuppi. Liikenteen rengasmelu on tässä ylimielisten tieinsinöörien olkiukko. Meteli on kyllä kieltämättä todellinen. Pientareella polkupyöräilevä joutuisi erityisesti sadekelillä käyttämään kuulosuojaimia, mutta kyllä tämän idyllin särkyminen on siltikin selvästi ja kiistatta monin verroin epämiellyttävää, jatkuvaa äänimattoa pahempi ympäristövahinko ja kertakaikkinen onnettomuus. Ja eihän koko melua lainkaan haitaksi asti olisikaan, jos valtatien ja sen liikennemäärien paisuttamisen sijaan olisi vaikka annettu rakentaa viereen rautatie ja ohjattu siihen enin osa valtatietä rasittavasta liikennesuoritteesta. Yllä olevassa kuvassa näemme joutilasta vetokalustoakin, jota tällä suurten utopioidemme ja jalojen pyrkimystemme rataosalla olisi voitu käyttää. Jolleivät ohi ajavat autot nyt arvaa kolme meetteriä korkean, rikkaruohoa kasvavan harjanteen takana piilevän klassikkohuoltiksen olemassaoloa, tekee äänivalli vielä senkin, ettei laitoksen pihaan edes pääse. Liittymä kun sekin on jäänyt tämän jätemaaröykkiön alle. Valtatien vastakkaisella syrjällä riittää meetterin korkuinen meluaita. Törkeä temppu. |
||||
|
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
11.09.2017 11:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No sitten sen täytyy olla se toimitusvarmuus. Maanteillä ei ole sitä vaaraa, että veturi putoaisi kiskoilta: https://www.vaunut.org/sarja/4128 | ||||
|
10.09.2017 12:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässäkin olisi ollut potentiaalia tehdä kelvollinen matkustuskeskus. Joko olisi kaivettu kahvittelu- ja paketinlajitteluluolasto kuvan asfalttikentän alle tai sitten rakennettu mukavuuslaitos terminaaleineen maan päälle laiturikentän katteeksi. Ongelmaksi olisi tällöin jäänyt raha; kuka maksaa? ‒ Mielestäni kaupunki olisi saanut maksaa, osin linja-autoaseman tontista saatavilla tuotoilla. Kuvassa näkyvää ratkaisua parempi olisi ollut vaikka pidättäytyä ainakin toistaiseksi entisessä. Koska kyllähän tähänkin kenttään on saatu liiankin kanssa rahaa menemään, ilman vastaavaa hyötyä. | ||||
|
|
10.09.2017 12:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Esimerkkejä vähintään välttävästi onnistuneista matkustuskeskuksista löytyy myös Vaasasta ja Lahdesta. Niissäkin on omat valuvikansa, mutta linja-automatkustajien ja pakettipalveluiden tarpeita ei niissäkään ole sentään jätetty tylysty huomioitta. | ||||
|
|
10.09.2017 08:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Porissa tehdään ensin ja suunnitellaan vasta sitten»: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/miten-kay-porin-matkahuollon-matkakeskuksen-pihapiirissa-ei-ole-terminaaliksi-sopivaa-tilaa-200116955/ Viihtyisä ja idyllinen linja-autoasema on keskeisellä paraatipaikalla, josta linja-automatkustajilla oli vain muutama askel ruutukaavan houkutuksiin. Samoin rautatieasemalle oli kaukolinjoilta jo vanhastaan lyhyt matka ‒ erittäinkin vaikkapa Helsingin- ja Turun suuntien pikavuorojen käyttämältä keskussairaalan pysäkiltä, josta tarvitsi kulkea vain ratapihan alitse jalankulkutunnelia myöten. Matkustuskeskuksessa on ainoana lohtuna tämä kuvassa näkyvä ‒ entisen vehreän, räkämännynkäkkäröinkin koristellun asemapuiston paikalle lanattu ‒ kolkko ja autio kenttä, jossa matkustajat saattavat silmät kosteina värjötellä alttiina tuulelle ja tuiverrukselle. Mitään pakkasrajoja ei tunneta. Fasiliteetteja ja mukavuuksia he saavat etsiä vain turhaan. Lipunmyynti-, kahvio- ja odotushuonepalvelut ovat edelleen vanhalla linja-autoasemalla Rautatienpuistokadun vastakkaisessa päässä, jonne matkustuskeskukseen päivänsä päättävät kaukovuorot eivät saa kuljettaa matkustajia, mutta mihin niiden on kuitenkin vietävä kappaletavarakuormansa, koska rahtiterminaalikin uupui kaupungin yksisilmäisten suunnittelijoiden representaatiosta. Paniikkiratkaisuna ‒ havahtuessaan mukavuuksien ja palveluiden puutteeseen matkustuskeskuksen rakennustöiden ollessa jo valmistumaisillaan ‒ kaupungin liikennevirkamiehet ehdottivat matkustajien ohjaamista kuvassa vasemmalla näkyvän Satakunnan ammattikorkeakoulun aulatiloihin suojaan säältä ja sateelta. Ymmärrettävistä syistä »teku» ei oikein lämmennyt tälle ajatukselle… Vanhan linja-autoaseman tontti on kaupungin mielestä liian arvokas joutaville umpivihreille joukkoliikenteen käyttäjille ja »fillarikommunisteille»: https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/fillari-50625 . Pori haluaa häätää linja-autoaseman muualle, jotta se voisi myydä tontin rakennusliikkeille kerrostalojen pohjaksi. Tämä on se todellinen syy, miksi linja-autoasema halutaan ajaa pois entiseltä paikaltaan. Matkustuskeskus- ja matkaketju-ajatus on tässä kovan rahan pisniksessä pelkkä keppihevonen. EPön kysymykseen intermodaalisesta kilpailuasetelmasta: Suomessa linja-auto ja juna kilpailevat tänäkin päivänä pääosin toisiaan vastaan tekemättä ainakaan tietoista yhteistyötä. Samoin eri väriä tai maata tunnustavat linja-autoliikennöitsijät kilpailevat toisiaan vastaan; jopa niin, että samaa kaukolinjaa saattaa ajaa lähes päällekkäisellä aikataululla kaksi kilpailevaa liikennöitsijää. Meininki on kuin 1930-luvulla, jolloin autot kulkivat toistensa torivuorojen edellä poimien maantienposkista, puskista ja maitolaitureilta kyytiin pyrkivät, alkuperäisen liikennöitsijän autoa odottamaan tulleet torimyyjät sekä muun matkustavan kansan. |
||||
|
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
08.09.2017 13:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Halvemmuuksista en tiedä, mutta jospa toimitusvarmuus katsotaan maanteillä rautateitä paremmaksi. Tai sitten laitoksen tyyppihyväksyntä (Laajakangas ynnä muu virallisteknillinen protokolla prosyyreineen) on vain jäänyt hankkimatta. Eikös se ole se tyypillinen tarina... | ||||
|
06.09.2017 21:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tarkoitukseni ei ole olla pessimisti, mutta vaunujen säilyttämisestä »maaseudun ratapihoilla» tuli mieleen vielä korpien kätköissä piilotteleva Pettukangas: https://www.vaunut.org/sarja/3758 | ||||
|
05.09.2017 15:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Bilteman ilmaisrekisterihakupalvelun mukaan etualan punertava Toyota olisi rekisteröity tiistaina 16/12-1997. Eivätkös Exät sen sijaan saatu liikenteeseen jo 80-90-lukujen taitteessa? Erään sisarauton mittariin näyttää kertyneen kolmesataa tuhatta kilometriä: http://www.autotalli.com/vaihtoauto/35326598/Toyota/Corolla/1998/Espoo . Se on varmaankin realistinen luku, koska kuten kuvasta näkyy, näillä maanteiden menopeleillä on taipumuksena maata suurimman osan ajastaan pysäköitynä. Käyttöaste on usein matala. Olisiko kenelläkään valistunutta arviota Exien kilometreistä? ‒ Montakohan miljoonaa? |
||||
|
|
05.09.2017 15:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Miti, tähän juuri perustin päätelmäni. Ja sitä tosiaan puolsi tuo, kun siirto peruttiin niin äkkinäisesti. Simo, useimmilla maalaisratapihoilla ei taida olla juuri ylimääräisiä makuutusraiteita. Ei ainakaan siinä määrin, mitä Heikkilässä nyt makaa berneröityjä letkoja. Vaikka periferian sivuraiteet näyttäisivätkin olevan suurimman osan vuorokaudesta autioita, ruuhka-aikoina saattavat jokseenkin kaikki raiteet olla varautuneina. Jonkin ylimääräisen kulkijan ‒ vaikkapa työjunan ‒ sattuessa paikalle samaan aikaan saattaisi helposti esim. Ukin ratapihan koko kapasiteetti olla käytössä. |
||||
|
|
04.09.2017 19:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ratapenkalta huutelevan sepelinpotkijan näkökulmasta vaikuttaisi siltä, että näiden Exien hylkäys on löyhästi kytköksissä uusien kaksikerrospäivävaunujen tilaamiseen. Keskiviikkona 9/8-2017 ajettavaksi aiottu juna luullakseni peruttiin, kun rataherrat kuulivat Bernerin aikeista pilkkoa Valtionrautatiet ja perustaa onnijunaa varten kalustopankki. Siinä kohtaa luultavasti pistettiin jäihin sekä uusien päivävaunujen tilaaminen, että näiden hylkäys; kaiketi pohtien ja päätellen, että jollei uusia päivävaunuja tilata, niin nämä Exät on syytä säilyttää varalla Ilmalan suossa sen sijaan, nyt kun rautatiematkustus näyttää olevan lisääntymässä. Asiaa kolme viikkoa analysoitueen ja arvuuteltuaan Valtionrautatiet sitten torstaina 31/8 ilmoitti tilaavansa uudet päivävaunut kaiken uhallakin. Siispä nämä yli jääneet varavaunut joutavat berneröitäviksi. Satasen Sn on energiataloudelliset näkökohdat huomioiden käsittääkseni riittävä. Näiltä vaunuilta ovat jääneet kiireet taakse: https://www.youtube.com/watch?v=nxIUKukX0Sc |
||||
|
18.08.2017 10:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se saattoi olla tämä sama Susi-pari ‒ joka tapauksessa punavalkoinen tupla-Susi ‒ joka toi samaisen maanantaipäivän aamuna ylimääräisenä kulkuun asetetun junan T 53811 ( https://julia.dy.fi/timetables?s=53811&d=31.7.2017 ) Viinikasta Poriin. Kuljin junan T 53811 vierellä Kakkostietä Ulvilasta Poriin. Juna oli koottu pitkähköstä (arviolta ≥20) letkasta anodikuparilastissa olleita Oa-vaunuja. Luultavasti vaunut olivat kuitenkin tulleet mukaan vasta Valloissa, jossa juna näyttääkin Datan mukaan seisoneen yli puolitoista tuntia. Epäilemättä Valtoihin on vastaavasti myös ollut jotain tuomisia. Silmillepantavinta junan T 53811 kulussa siinä Ulvilan paikkeilla oli, että pari alkupään vaunua ‒ mahdollisesti 3. ja 4. vaunu ‒ hakivat jatkuvasti suuntaansa tehden keskipisteidensä suhteen pyörivää heijausta, mistä seurasi myös samantahtinen korvin kuultava kitinä. Näiden kahden Oa-vaunun heijaus oli keskenään synkassa siten, että vaunujen toisiaan vasten olevat päät heijasivat aina samalle sivulle. Kuitenkaan junan muut vaunut eivät näyttäneet reagoivan tähän keinumiseen. Saatuaan klo 14:11 ( https://julia.dy.fi/timetables?s=3846&d=31.7.2017 ) tuotua kuvan junan T 3846 Valtoihin, kuvan punertava tupla-Susi luultavasti palasi Tampereelle veturisiirtona VET 11150: https://julia.dy.fi/timetables?s=11150&d=31.7.2017 |
||||
|
11.08.2017 20:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Exiäkö ne pitikin olla; olempas lukenut Datani huonosti. Ne ovat kai sitten etupäässä uusista Sr1-vetoisista Edo-tötteröistä yli jääneitä. | ||||
|
11.08.2017 20:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai jos pystypoka silti yllättää, kovan onnen konnari voi muurautua Edon ohjaamoon, jollei sitten tykkää matkustaa rutinalle alttiin yleisön parissa. | ||||
|
|
11.08.2017 19:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kai mikään estä käyttämästä Edoa normipäivävaununa, erityisesti päämäisenä. Eipä tule juna niin helposti yli, kun Edon istuimet ovat mukana. | ||||
|
|
10.08.2017 21:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nämä jäänevät varsin lyhytikäiseksi ilmestykseksi. Johtuu vähäisestä vaihe-erosta Edon ja Sr3:n toimituksissa. Kunhan seuraava Vektori-satsi ui Hankoon, tavaraliikenteestä jää yli vastaava määrä Kakkosia (ei Kyöstejä) sirkkelöimään näitä Edo-tötteröitä; olettaen toki, että ko. tavarajunakiertoihin tarvittava määrä veturinkuljettajia on sen lisäksi saanut siihen mennessä perehtyä Kolmosen saloihin ja outouksiin. | ||||
|
|
10.08.2017 20:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näitä piti tulla tähän eilen keskiviikkona 9/8 illansuussa lisää vielä 11 kpl Sr1:n vetämänä junana MV 11901, mutta jostain syystä juna peruttiinkin kokonaan; minkä lisäksi kulkutietoihin muuttui mystisesti kokoonpanoksi Sr2 + 0 aks: https://julia.dy.fi/timetables?s=11901&d=9.8.2017 . | ||||
|
10.08.2017 16:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eli jos käyn maattipöntöllä printtaamassa piletin, siihen ei tulostukaan siipipyörän kuvaa? | ||||
|
|
10.08.2017 16:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eli Ruotsissa lisäystä vuosikymmenessä 35 %, Suomessa 29 %. Miten noita sitten osaisi analysoida, kun lähtökohdatkin ovat olleet kovin erisuuruiset ja -laatuiset. Koko henkilöliikenne on työmatkojen pitenemisen ja yleisen elintason kasvun myötä jatkuvasti kasvanut interskandinaavisesti ja yleiseurooppalaisesti. Eniten on lisääntynyt autoliikenne. Valtionrautateiden viimeaikaiset henkilökunnan vähentämiset ovat olleet suoraa seurausta kilpailun kiristymisestä johtuneesta hintojen halpenemisesta. |
||||
|
|
10.08.2017 15:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos Valtionrautatiet olisi kuorinut kermaa, se olisi satanut valtion eli meidän veronmaksajien laariin. Kun onnijuna kuorii kermaa, se sataa erään skottiparonin laariin. Ihmekään että harmittaa. Toki Valtionrautateiden on tähänkin asti ollut pakko priorisoida liikennettä ja tarjontaa, koska kilpailu on ollut kovaa; erityisesti yksityisautoja vastaan. Kyyditettävää asiakasta ei lähtökohtaisesti kiinnosta, mitä materiaalia vaunun alla olevat pyörät ovat ‒ jos niitä on ensinkään (esim. lentokoneessa tai laivassa) ‒, vaan vallan muut seikat. |
||||
|
|
10.08.2017 15:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Suomessa v. 2006 rautatieliikenteessä 63,8 miljoonaa matkaa, v. 2016 82,1 miljoonaa matkaa. ( http://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23852/Rautateiden+henkil%C3%B6liikenne_1990-2016.pdf/dac2ebc6-ce89-4e59-8dc0-95ef44c05b12 ) | ||||
|
|
10.08.2017 15:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja ranta kyinen ja kivinen. Mutta minä kun kuulin julkistaloudellisen tilanteen olevan sellainen, ettei veronmaksajien tarjoamaa ostoliikennettä haluttaisi enää lisätä. | ||||
|
|
10.08.2017 11:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos kilpailun lisääntyminen tekee rautateillä saman, minkä se on tehnyt maanteillä, jatkossa matkustajajunat paitsi kulkevat harvemmin, sivuuttavat sukkana entistäkin useamman pikkuaseman. | ||||
|
08.08.2017 21:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näin se kuuluu tehdä. (vrt. https://www.vaunut.org/kuva/119416 ) Rauman liikenteessä on kans semmonen epäsuhta, että rautateitse kuljetettava tavara menee pääosin vientiin; lasketellen Kokemäenjoen viertä alamäkeä kohti Pohjanlahden rantaa. Ulkoa ei tuoda muuta kuin muutama vaunukuorma kaoliinia ja talkkia; muinoin Kas-vaunuissa (kts. https://www.vaunut.org/kuva/77463 ), tänä päivänä tavallisesti Tau- ja Taimn-u -vaunuilla (kts. https://www.vaunut.org/kuva/47432 ). Mutta kun eteläsuomalaiset rataherrat tekevät sill’ viissiin, että ajattavat joutilaat veturit Raumalta pois pelkkänään kulkevina veturijunina ‒ vieläpä yksitellen toistensa peesissä. Osa Raumalta ajatettavista veteistä saattaa tehdä vieläpä asiattoman ketunlenkin Porin kautta. (vrt. https://www.vaunut.org/kuva/119159 ) Nyt nämä meidän mainiot eteläläiset rautatieherramme saisivat hetkeksi hellittää siitä joutavasta tabletinpläräämisestään ja ottaa tästä vaunusomekuvasta vaarin, että tietävät vast’edes aina ja joka kerta kasauttaa Raumalta palautettavat veturit yhdeksi kompaktiksi ja komeaksi nipuksi. | ||||
|
07.08.2017 22:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ‒ Neljäntoista venäläisen tavaravaunun suistuminen Hammaslahden ja Tikkalan välillä keskiviikkona 16/7-2003: http://goo.gl/CWF5kD ‒ Yhden tavaravaunun suistuminen Joensuussa lauantaina 8/5-2004: http://goo.gl/xccHy4 ‒ Viiden tavaravaunun suistuminen Tuupovaaran ja Heinävaaran välillä torstaina 13/7-2006: http://goo.gl/Yg4Aad Onhan noita ollut. Sen sijaan kiskonvaellukseen liittyen muistuu mieleen tällainen kuva: https://www.vaunut.org/kuva/86989 Jatkoksen kohdalla oleva pölkky on vallan vinossa. Siinä eivät paljon auta kiskoankkurit, kun eivät pölkytkään pysy paikoillaan onnettomassa soratukikerroksessa. |
||||
|
|
06.08.2017 21:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Huomattava merkitys on ratapölkkyjen materiaalin ohella myös tukikerroksen (miksei sitä alempienkin kerrosten) laadulla; onko siinä käytetty karkeaa raidesepeliä vaiko soraa tai peräti hiekkaa, ja kuinka tiukkaan sepeli on tuettu pölkkyjen väliin. Nykyaikaisten jatkuviksi hitsattujen kiskojen ollessa kyseessä raiteen on kiskonvaelluksen lisäksi kyettävä vastustamaan myös entisaikojen palakiskoja suurempia hellekäyrien muodostamiseen pyrkiviä voimia, koska kiskonpäiden välillä ei ole entiseen tyyliin jatkoksia tasaamassa lämpölaajenemista. Tällöin vastaan tulevat myös tarkemmat vaatimukset kiskojen hitsauksenaikaisesta lämpötilasta. Pruju aiheesta: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_19_jatkuvakiskoraiteet_vaihteet.pdf | ||||
|
29.07.2017 20:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aikataulusuunnittelijat tai muut rataherrat tuskin korvaansa lotkauttavat, vaikka taulu olisi kuinka susi. Se ei vaikuta millään tavalla heidän rauhaansa reaalimaailmasta irtonaisenaan olevassa toimistossa. Kuljettaja on tuolla junankeulassa vain ja ainoastaan sitä varten, että siitä voidaan leipoa pääsyypää mihin tahansa matkan aikana vastaan tulevaan häiriötekijään ‒ oli tällä sitten mahdollisuutta vaikuttaa asiaan eli ei. Eikös se vanha vitsi mennyt jotenkin niin, että »Mainostoimiston konsultti laatii aikataulun, matkustaja vaatii noudattamaan sitä täsmälleen, ja kuljettaja maksaa sakot»? | ||||
|
19.07.2017 10:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mainio kuva. »Vieraan vallan lukuun pelaavia vihreitä miehiä vaanimassa pusikossa.» | ||||
|
15.07.2017 16:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä. »Silmänpohjasta» otettu kuva. Jos sulaa patarautaa olevan raideopastimen takaluukun avaa, löytyy alakerrasta kaksi tämmöistä yksiötä, joiden välissä on kapea eteiskammio, sekä yläkerrasta kaksi hieman suurempaa kämppää. Asuntojen seinät ovat ehtaa kasimillin teräslevyä. Valtio kustantaa sähköt. Mikäs siellä on asuessa. Mainoslamppua muistuttava polttimo toimii 12 voltilla ja kuluttaa 15 wattia. Vähän virallisemman ja professionaalisemman oloisen polttimosta tekee bajonettikanta. Mahtaako samaa polttimotyyppiä löytyä enää nykymaailmassa juurikaan virkakäytöstä; ainakaan sellaista ei mainita prujussa http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/ohje_2017_opastinlamppujen_tekninen_web.pdf . Sen sijaan ohjeessa puhutaan raideopastimen kohdalla 10-wattisista lampuista. Eivätköhän hehkulamput väisty kohta vallan pitkäikäisempien ja pieniruokaisempien ledien tieltä. |
||||
|
|
15.07.2017 06:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyviä johtolankoja on löydetty. Mutta kyseessä ei kuitenkaan ole valopääopastin. Haluaako joku vielä arvata? | ||||
|
15.07.2017 00:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän tuo keskiviikkona 12/7-2017 06:14 uumoilemani »esiön näkemävaatimus» (esim. kaarteessa) on toki huomioitu Ennevirastossakin. Prujussa http://docplayer.fi/46908-Ratatekniset-ohjeet-rato-osa-6-turvalaitteet.html löytyy maininta valo-opastimien näkemävaatimuksesta sivulta 100 ja erittäinkin esiötä koskeva »artikla 6.4.6.2.1 Esiopastimen näkemävaatimus» sivulla 121: »Esiopastimen näkemävaatimus on 100 m, kun nopeusrajoitus näkemävaatimuksen mukaisella matkalla opastimen edessä on enintään 35 km/h, 150 m, kun nopeusrajoitus näkemävaatimuksen mukaisella matkalla opastimen edessä on enintään 50 km/h ja 250 m, kun nopeusrajoitus näkemävaatimuksen mukaisella matkalla opastimen edessä on yli 50 km/h.» | ||||
|
14.07.2017 18:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaa, näköjään on ysärilläkin vielä käytetty »Vanhan opastinjärjestelmän» vilkkuvaloesiöiden nimissä v. 1969 Jt:stä periytyvää »Seuraava pääopastin näyttää sitä ja tätä» -rakennetta. Sen näkee esim. Jokelan onnettomuusraportin sivulta 3. Siitä näkee myös, että jo ysärillä ‒ eli heti alkuunsa ‒ käytettiin »Uuden opastinjärjestelmän» esiöiden nimissä sanaa »Odota». | ||||
|
|
14.07.2017 18:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Käy kuin kellomaakarin käkipeli. Toihan sopisi vaikka mulle uudeksi pumpun tahdistimeksi, jos on niin varmatoiminenkin. Mahtaisiko jostain Valtionrautateiden tallinnurkalta saada? Kyllähän noita opasteiden nimiä on muutettu ja veivattu moneen otteeseen maailman varrella. Vuoden 1938 Jt (20 §) käyttää esiön opasteista koodinimiä »Eo 1» (Pääopastin on seis-asennossa.) ja »Eo 2» (Pääopastin on aja-asennossa.). Lisäksi pykälän 20 § momentissa 6 selvennetään: »Opaste Eo 1 merkitsee, että pääopastin on seis-asennossa ja että kuljettajan on vähennettävä nopeutta niin paljon, että juna voidaan varmasti pysäyttää pääopastimen eteen, jos se vielä silloin on seis-asennossa.» 7. momentti puolestaan tietää: »Opaste Eo 2 merkitsee, että pääopastin on sillä hetkellä aja-asennossa, mutta että kuljettajan on kuitenkin tarkattava vielä senkin asentoa ja, jos se näyttäisi seis-opastetta, tehtävä voitavansa junan pysäyttämiseksi sen eteen.» Vuosien 1951 ja 1957 Jt:issä käytetään esiön opasteista samoja nimiä ja annetaan lähes samat selvitykset perään. Vuoden 1969 Jt:ssä (46 §) esiön käsitteillä ei näyttäisi olevan kompakteja nimiä, vaan opastekuvien yhteydessä vain tällaiset määritelmät: »Seuraava pääopastin tai suojastusopastin näyttää seis-opastetta», »Seuraava pääopastin tai suojastusopastin näyttää aja sn 35- tai aja-opastetta», »Seuraava tulo-opastin näyttää aja sn 35-opastetta» ja »Seuraava tulo-opastin näyttää aja-opastetta». Olisiko sitten käynyt niin, että vuoden 2005 Jt:tä laatiessaan Rautatieharrastuskeskuksen (RHK) virkamiehet olivat olleet vasta havahtumassa ysäristä, ja Aikakonetta luukuttaessaan sitten huomaamattaan livauttaneet opasteiden nimiin sellaisenkin sanan kuin »Odota». »Seis» olisi arvatenkin ujutettu tässä samassa yhteydessä osaksi termistöä, vaikka olisi ollut aiemmin esim. »Punainen». Tuosta välistä multa puuttuu joitain Jt:itä, mutta onko jossain kasari- tai ysäri-Jt:ssä todella ollut jollain pääopastimen ja sitä tarkoittavan esiopastimen opasteilla keskenään samoja nimiä? Suojastusopastimen käsitteillä näyttäisi olleen kautta aikain nimet »Seis» ja »Aja», viimeistään vuodesta 1969 myös »Aja varovasti». Ei sunkaan johtaja nyt sekoita esiön opasteiden nimiä niihin? |
||||
|
14.07.2017 08:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuva tilanteesta, jossa Dv16 2022 avustaa Dr12 2211:n vetämää tavarajunaa T 6041 Köhniönjärven nousussa torstaina 10/10-1985, löytyy Markku Nummelinin »Juna suomalaisessa maisemassa» -kirjan sivulta 89. | ||||
|
14.07.2017 08:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, kyllä se öljyn määrä voi joskus näyttää lisääntyvänkin. Ainakin maanteillä on näyttänyt käyvän näin, kun polttoainetta on päässyt vuotamaan öljyn sekaan. | ||||
|
|
14.07.2017 07:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaahas, sain näköjään postipaketin Pyhästä Martinlaaksosta. Loodan avatessani tempauduin aikakoneeseen ja sitä päätä ysärin alkupuolelle: https://www.youtube.com/watch?v=xwW65UGzgGE Tuosta ysärirainasta näkee kohdasta 0:45-0:56 opastetta »Odota aja 35» vilkuttavan esiön sykkeen olevan n. 65/min sekä kohdasta 2:28-2:33 (erittäin suurella virhemarginaalilla) opastetta »Odota seis» tuikkivan esiön sykkeen olevan n. 60/min. Ovat linjassa edellisessä kommentissa arvioimani kanssa. Kiitokset vielä kaikille videoita kuvanneille ja linkittäneille! | ||||
|
|
14.07.2017 07:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oskarin linkittämän filmin perusteella vaikuttaisi tosiaan siltä, että esiöillä saattoi olla keskenään erilaiset sykkeet. Kohdassa 0:00-0:13 opastetta »Odota seis» tuikuttavan esiön syke on ~60/min. Kohdassa 0:19-0:30 opastetta »Odota aja 35» kertovan esiön syke on jo silminnähdenkin kiivaampi; laskennallisesti ~65/min ‒ niin tosin itsellänikin olisi jo pelkästä innostuksesta, kun tietäisin junan olevan tulossa. Kohdassa 0:30-0:48 opastetta »Odota seis» sykkävällä Kalvitsan EoB:n näyttäisi äkkiseltään olevan jonkinlaista arytmiaa, mikä taitaa tosin johtua etäältä sumuisen ilman läpi filmatusta kuvasta; kyllä sekin on 60/min. Videon lopussa ‒ kohdassa 2:14-2:47 ‒ nähdään vielä opastetta »Odota seis» näyttävä opastin, jonka syke on 60/min. Edellä kerrotun perusteella nähdään, että kaikissa tapauksissa opastetta »Odota seis» näytettäessä pulssi oli n. 60/min. Opasteen »Odota aja 35» osalta otos oli hyvin pieni, mutta siinä syke oli hieman koholla: n. 65/min. Samoin muistelen, aivan kuin edellisessä kommentissani kertomassani dokumentissa näkemäni kohunnut syke olisi kuulunut juuri »Odota aja 35» -opastetta näyttäneelle esiölle. Oikeastaan hämmentävää, miten suurena ero 60:n ja 65:n sykkeen ero näyttää ainakin omissa silmissäni. Jokelan onnettomuustutkintaraportissa, jossa oli käsittelyssä opastetta »Odota aja 35» näyttänyt esiö, puhutaan taajuudesta 1,05/s eli 63/min. Tiheämpi sekin on, kuin videolla nähtävät 60/min -sykkeiset »Odota seis» -opasteet. Jospa sitten tosiaan oli niin, että opasteen »Odota aja 35» vilkkumistaajuus oli hieman taajempi verrattuna opasteen »Odota seis» vilkkumistaajuuteen? Kiukaisissa en muista koskaan nähneeni opastetta »Odota aja 35», vaan aina joko »Odota seis» tai »Odota aja» (kiinteä vihreä). |
||||
|
|
12.07.2017 22:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulen että se taitaa olla turhan vanha. Joku vuosituhannen vaihteeseen sijoittuva raina vois olla tässä mielessä antoisampi. Voihan tuosta Nynnynkin leffasta toki koittaa kellottaa, jos siinä vaikka näkyisi taajempaa sykähtelyä. Mul on huono muisti, mutta muistelen, aivan kuin joskus siinä 2000-luvun alussa olisi Pasilasta päästetty eetteriin töllöttimen dokkari, jossa käsiteltiin ainakin Pentsikoitten talvimurheita; jollei jopa laajemminkin junien myöhästelyä ei-sulan aikana. Siinä oli jotain oheiskuvaa, mahdollisesti Linnunlaulun sillalta kuvattua, jossa näkyi esiön sykkiminen. Ja väittäisin, että se oli selvästi useammin kuin kerran sekunnissa. Voi myös olla, että mulla ittelläni on mainittu dokumentti jossain VHS-kasetilla pölyttymässä ja taustasäteilytettävänä. Mutta sitten on kyl niinkin, että meillä ei ole enää vuosiin ollut toimivaa VHS-aparaattia. Palaan asiaan joskus tulevaisuudessa, jos saan tähän selvyyttä. Jollei sitten joku muu ehdi ensin osoittamaan väitettäni oikeaksi. |
||||
|
|
12.07.2017 06:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu tokihan oletus on, että jarrutus punaisen tolpan eteen aloitetaan siitä varoittavan esiön nähdessä, ei vasta sen kohdalla. Ettei tulis aina pyöristä nelikulmaisia. Voisiko kaarteessa oleva esiö sitten olla tapana sijoittaa vähän pidemmän matkan päähän tolpasta. Maatalousjärjellä miettien se kyllä kannattaisi laittaa siten, että se näkyy jo ennen kaarretta, jos siinä edellä vain on hiukankin suoraa. Ja tosiaan JKV:n näyttö toimii myös kertaajana ilmoittaen »Jokela»-näkyvyydenkin vallitessa kuljettajalle etäisyyden punaiseen tolppaan. Tuo on minulle uusi tieto, että yli Sn 140:n nopeuksilla esiön kohdallakaan aloitettu hätäjarrutus ei riitä pysäyttämään ennen tolppaa. Lainaamani määritelmä on sitten osin mennyttä maailmaa. | ||||
|
|
11.07.2017 18:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eivätkös ne vielä vanhemmat valo-opastimet, vilkkuvaloisine esiöineen ja kolmiomaisine suojastusopastimineen, olisi myös nastoja? Sitä tunnelman määrää ja aavemaisuutta, kun Kiukaisten kolmitoiminen esiopastin vielä 90-luvulla vilkutteli sanattomasti ja äänettömästi valkoista väriä elokuun kuutamoyön hämyssä Harolan suoralla. Jokelan onnettomuustutkintaraportissa kerrotaan s. 49: »Esiopastimen vilkkuvan valon pulssin pituus oli käytännössä 0,325 sekuntia ja vilkkumistaajuus 1,05 kertaa sekunnissa.» Varmaankin Kiukaisten esiö sykki jokseenkin tällä samalla taajuudella. Eikös se ole varsin inhimillinen sinusrytmi? Ihmekään jos sille tuikutukselle menetti sydämensä. Helsingissä on edelleen näitä vanhoja esiopastimia, joskin niiden vilkkumistoiminnot kytkettiin pois v. 2003. ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rautateiden_opastinjärjestelmä ) Nyt ne näyttävät elottomasti joko kiinteää valkoista tai kiinteää vihreää. Niiden sydänkäyrä on pelkkää viivaa kuin patologian laitoksella. En löydä youtubestakaan videonpätkää helsinkiläisistä esiöistä sykkimässä, mutta kui minusta tuntuu, kuin niiden tuikutus olisi loppuaikoinaan ollut tiheämpää kuin entisaikojen 1,05/s? Mistähän saisin vahvistuksen tai kyseenalaistuksen epäilylleni helsinkiläisesiöiden sykinnän lopunaikaisesta takykardiasta? |
||||
|
|
11.07.2017 18:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kävivät varmaan kokeilemassa pysähtymistä täysjarrutuksella. Esiön ja valopääopastimen välinhän tulisi määritelmän mukaan olla sellainen, että juna pysähtyy pääopastimen eteen, jos sitä tarkoittavan esiopastimen kohdalla aloitetaan hätäjarrutus. Jos opastimien paikkoja on muutettu vaikkapa rataosuuden Sn:n korottamisen johdosta, rataherrat ovat saattaneet katsoa tuollaisen koejarrutuksen asialliseksi. Jyväskylästä Äänekoskelle on näköjään mennyt eilen illansuussa LIV 11821, joka on palannut sitten aamuyöllä junana LIV 11820. Raideosuuksien varautumisia kun Datasta katselee, niin kyllä siellä näkyy läpi yön tahkotun edestakaisin mm. junanumerolla »KOEAJO». Mahtoi tulla Deeverin pyöränrenkaisiin hyvät lovet. | ||||
|
08.07.2017 16:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...tai "pirättää". Kun siä ei mihnään reestä tiäretty. | ||||
|
08.07.2017 13:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mut parempi tääkin toki on kuin se kun Valko-Deeveri veteli kesällä 2012 perinnejunaa Oulussa. | ||||
|
|
08.07.2017 13:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kuitenkaan löytynyt semmosta ilman turvallisuusteippauksia. Olis näyttänyt enemmän arvoiseltaan klassikkoveturilta. | ||||
|
|
08.07.2017 12:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samantyylinen seisake ylikäytävän kupeessa oli esim. Rauman radalla Harolassa. Suupohjan radalla taidettiin "pysähtymisen" sijaan "pidättää". | ||||
|
06.07.2017 17:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaa, no olivat tätä sitten muutkin lähteneet kuvailemaan. Et kuitenkaan tullut kuvanneeksi tätä Panelian suon laidalla olevassa »Huru» -nimisessä ylikäytävässä? Kattelin etten olisi ihan ehtinyt prohjaamaan sinne Huru-ylikäytävälle metsien halki, jos olisin mennyt Raumalta klo 15:45 lähtevällä, nykyään Satakunnan Palvelutaksin liikennöimällä »Sydänmaa-ekspressillä» eli entisellä Valtaliikenteen »Lauttakylä-Rauma -autolla» johonkin siihen Sydänmaan metsäosuuden paikkeille. Esim. Panelian asemalle olisin kyl ehtinyt sillä kyydillä sopivasti, mutta ei sitten tullut enää lähdettyä sinnekään, kun Paneliastakin pois pääsemiseksi olisi kuitenkin täytynyt kävellä muutama kilometri. |
||||
|
06.07.2017 11:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Berner on varmasti kulkulaitosten- ja yleisten töiden ministerinä käyttänyt suurinta valtaa siinä, että on saatu aikaan tämä Valtionrautateiden kalustoa koskeva totaalinen romutuskielto. Markkinaliberaalina hän varmasti myös tekee mahdollisimman paljon kilpailua edistävää politiikkaa; mistään muista seikoista piittamatta ‒ aivan kuin »kilpailulla» sellaisenaan olisi joku itseisarvo. Mutta eikös ajatus tähän romutuskiellon asettamiseen tullut alaan enemmän tai vähemmän perehtyneeltä, Valtionrautateiden loppuunajetun kaluston romutuksista tuohtuneelta norminpurkutalkooväeltä. On jännä huomata, että nyt nettikeskusteluissa paheksutaan puolestaan sitä, kuinka vain »monopoli- ja leikkiyhtiöllä» on varaa jättää myymättä kelvottomaksi joutunut ikäloppu kalusto romuksi. Joskus tulee mieleen ajatus, että teki Valtionrautatiet miten hyvänsä, niin se on tietyn suuntauksen mielestä niin väärin kuin voi olla. | ||||
|
06.07.2017 11:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi sentään, Raimo. Mikä vahinko. Huomasin hurustelun vaunusomen keskustelupuolelta tästä Jimin ihmettelystä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8290.msg81933 Mistä noita kaikkia ehtii vorkin vuolaasta uutisvuosta erottamaan. Juu, Santeri. Pitihän sitä vääntäytyä tonne radanposkiin ihmettelemään hurustelua, kun semmosta oli tekeillä, ja kun sattui vielä olemaan lomaakin. Tiistaina kävin Kokkovuorella omalla Tunturi-polkuautolla veden valuessa norona sadeviitan liepeissä. Keskiviikon junajahdissa minua kyyditsivät Scanioillaan sekä Satakunnan Liikenne että Porin Linjat. Tahkoluodosta Kaanaaseen siirtyessäni pääsin paikallislinja-autolla hyvin Huru-junan edelle, vaikka matka oli vain muutaman kilometrin. Junan graafisessa aikataulussa oli siinä kohtaa varsin loiva viiva, minkä ounastelin johtuvan linjalla valmisteltavasta kuvauspysähdyksestä. Siinä kun sitten paikkuri, joka tuli muutama minuutti tämän kuvan ottamisen jälkeen sadan metrin päässä kuvauspaikalta olevalle pysäkille, ajeli Reposaaren maantien meripenkerettä, niin jo vain: siellä Huru-juna näkyikin liikahtavan taaksepäin. Saattoi siellä muutama englantilaisherrasmieskin olla jäänyt kyydistä kuvausasemiin Hiiskansaaren kääntösillan kupeeseen, jollen väärin nähnyt. |
||||