2783-96561 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

Kuvasarja:
Ammuksen raide
 
 05.06.2017 15:33 Ari-Pekka Lanne  
  Vaarini, joka työskenteli aikanaan, ainakin 50-luvulla, suutarina valmistaen nahkasaappaita Porin ja Rauman kenkäkauppoihin, teki myöhemmin hanojen ja muiden metallituotteiden kiillotuksessa käytettäviä hiomalaikkoja teollisuuden tarpeisiin; pääosin juuri Sytytin Oy:lle sekä alueen hanatehtaalle. Alkuun vaari teki laikkoja palkollisena harjavaltalaisyrityksessä, mutta yrityksen lakkautettua toimintansa omassa pienessä suutarinverstaassaan. Hiomalaikkojen kysyntä oli niin kova, että tuotantoon osallistuivat pojatkin. Mummo muisteli myöhemmin, että laikkojen alihankintatuotannon aika, varmaankin siinä 60-70-luvuilla, oli taloudellisesti ruokakunnan parasta aikaa.
kuva 05.06.2017 11:51 Ari-Pekka Lanne  
  Arvio Ammuksen raiteen purkuajasta tarkentuu. Vuoden 1987 ortokuvassa ( https://opaskartta.rauma.fi/ims ) raide tai ainakin sen penkka erottuu vielä selvästi. Nykyisin osittain raiteen päällä menee Papinhaankatu, jonka varren yrityksistä Siemen-Flora on perustettu v. 1989 ja Länsirauta v. 1988. Joten eiköhän raide ole purettu Papinhaankadun yritysalueen tieltä joskus siinä v. 1988. Korjataan, jos saadaan tarkempaa tietoa…

Tässä kuvia lupaamaltani »maastokatselmukselta»: http://vaunut.org/sarja/4039
kuva 05.06.2017 07:45 Ari-Pekka Lanne  
  Vektorit aloittivat muutama päivä sitten vakinaisen, kaupallisen liikenteensä. Suurimmassa osassa kuvia ne kuitenkin edelleen seilaavat pelkkinä vetureina. Karttuuhan sitä niinkin omanlaisiaan käyttökokemuskilometrejä. Muutama tavarajunakin niillä on vedetty. Mutta ei ilmeisesti ensimmäistäkään matkustajajunaa? Juuri kellään toisen polven vekillä, koeajovaiheen harvalukuista remmiä lukuunottamatta, ei taida vielä olla korttia moiseen myllyyn...
kuva 02.06.2017 11:01 Ari-Pekka Lanne  
  Joitain matkustajajuniin liittyviä järjestelytöitä on usein tehty tavararatapihan puolella: http://vaunut.org/kuva/90228

Muhkurin puutavarankuormausraiteen vaihtotöiden yhteydessä sitä on myös käytetty: http://vaunut.org/kuva/91168

Lisäksi tavararatapihaa on käytetty Turussa syystä tai toisesta pidempään seisovien vaunuryhmien makuutuspaikkana: http://vaunut.org/kuva/86845 , http://www.vaunut.org/kuva/98651

Vähällä käytöllähän tavararatapiha nykyään on.
kuva 02.06.2017 09:42 Ari-Pekka Lanne  
  Näin se pitää tehdä. Lapissa on totuttu nuukuuteen, niukkuuteen, säästäväisyyteen ja rationaalisuuteen. Eteläneläjätkin joskus osasivat asian (kts. esim. http://www.vaunut.org/kuva/47447 ) mutta nyt kun elintaso on päässyt nousemaan aivan mahdottomaksi, ovat nuoret, muovisen lapsuuden kokeneet eteläläiset rautatietirehtöörit unohtaneet kaikki perusasiat; ajattavat vettejä ristiin rastiin jouten, eivätkä anna edes niputtaa niitä.
kuva 01.06.2017 22:31 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvatekstissä esittämääni arvuutteluun joudun sen sijaan vastaamaan, ettei Ferri sitten vissiin tullutkaan hakemaan tuota Otsoa, vaan vain testailemaan Turun ratapihojen turvalaitteita: http://www.vaunut.org/kuva/119389
kuva 31.05.2017 22:38 Ari-Pekka Lanne  
  Muutama vuosi sitten kohistiin »valelääkäreistä». Satuin joskus niihin aikoihin kuulemaan radiosta, kun juontajapari ‒ jollain vähintään puoliviihteellisellä taajuudella ‒ koitti sitten ekstrapoloida aiheesta jotain lystikästä. Niinpä he arvuuttelivat keskenään, mitä »valebussikuski» tekisi. ‒ Ajaisi bussia ja olisi pysähtelevinään pysäkeille, he päättelivät.
kuva 31.05.2017 19:35 Ari-Pekka Lanne  
  Sr3:n käyttö tässä olisi kätevää tilanteessa, jossa autovaunut tulevat lähtevän junan keulaan, ja sama Sr3 jatkaa sitten junan matkaveturina.
kuva 31.05.2017 19:14 Ari-Pekka Lanne  
  Tämä on kyllä varsin tunnelmallinen kuva. Täytys vaan vähän varoa tuon sauhuttelun kanssa; naapurit voi tulla kateellisiksi, jos luulevat että grillataan.
kuva 31.05.2017 19:11 Ari-Pekka Lanne  
  Vakaa käsi ja tarkka näkö. =oD
kuva 31.05.2017 15:13 Ari-Pekka Lanne  
  Onpas proosallinen alku Sr3:n vakituiselle, kaupalliselle työlle rataverkollamme. Toisaalta, onhan niitä toinen toistaan eriskummallisempia koeajoja jo tullut ajeltuakin. Ja jostainhan se on aina alettava.
kuva 27.05.2017 16:52 Ari-Pekka Lanne  
  Mainio kaarrekuva monin herkuin: Varaosasusi, monipuolisista umpivaunuista koottu tavarajuna, ajan vuota kannatellut sähkötolppa koukkueristimin, kaukaisuudessa loimuavien valopääopastimien kajo sekä kevätyön liki mystillinen lumo.
kuva 25.05.2017 15:28 Ari-Pekka Lanne  
  Vaarin aikaan nenäliinatkin olivat kankaiset eli pestävät; ei mitään kertakäyttöpapereita. Ulkohuoneessa oli vessapaperin sijaan käytössä luetun näköisiä sanomalehtiä. Muistan myös 80-luvulla hihitellen nähneeni mummolassa, kuinka lauantaimakkaran punaiset, plastiikkiset »paperit» olivat joutuneet keittiön laskiämpärin kelvottomien lastien mukana tunkiolle. Eivät tainneetkaan märäntyä siellä, toisin kuin oli kunnon vanhan ajan luonnonsuolien kanssa totuttu. Nythän tänä päivänä koko maailma on jo ihan täynnänsä mikro- ja makromuoveja. Näin ne ajat muuttuvat.
kuva 25.05.2017 09:13 Ari-Pekka Lanne  
  Olehan Korkki ihan levollisin mielin vaan. En kuvia ottaessa ollut tietoinen asuin- tai työpaikoistasi. Tarkoitus oli vain (puhelimella, kun ei sattunut olemaan oikeaa kameraa mukana) korkata tuo vaununsiirtorobotti, kun sen ihan vahingossa ohi kävellessä näin. Enpä ole ennen nähnyt, enkä kyllä myöhemminkään; vaikka kuvan ottamisesta on jo pari vuotta.
kuva 25.05.2017 00:24 Ari-Pekka Lanne  
  Ja näkyi kiertyvän vielä keskiviikkoa 24/5-2017 vasten yöseeksi Turkuun keikkuen junan IC 934 viimeisenä vaununa. Olikin ensimmäinen kerta, kun osui silmiini. Vaunusomessakaan en muista moista aiemmin huomanneeni. Kaikkea sitä näkeekin. Erikoinen väritys.
kuva 24.05.2017 19:06 Ari-Pekka Lanne  
  Jaa juu. Kyl mulle kelpaisi hyvinkin tähän Pietun ehdottamat puupylväät; niin ei olisi sitten talvipakkasillakaan sitä vaaraa, että mun kieleni jäisi kiinni sinkittyihin teräksisiin.
kuva 18.05.2017 23:33 Ari-Pekka Lanne  
  Luulen kans, että Ennevirasto suhtautuu Hangonsaaren välin sähköistykseen varsin pragmaattisesti. Itse saaressa sen sijaan saatetaan käyttää portaaleja hieman säästeliäämmin.
kuva 18.05.2017 17:57 Ari-Pekka Lanne  
  Toki näinkin, mutta eiköhän Vektori saa tehtyä itse tuomaansa ja viemäänsä junapariin liittyvät vaihtotyöt, jos kyseessä on kokojuna tai parista-kolmesta vaunuryhmästä koostuva osajuna. Vallankin jos veturi pidetään aina siinä päässä roikkaa, että se on mahdollisimman paljon langan alla. Näin tosin on usein jo luonnostaankin vaihtotöiden itsensä onnistumisen kannalta tehtävä, ettei veturi jäisi vaunujen ja lastausraiteen päätepuskimen väliin.
kuva 18.05.2017 14:33 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä, ja tämä kuvan happopendeli on siinä mielessä oiva esimerkki myös Uudenkaupungin radan sähköistyksen edullisuudesta, kun sen myötä yhdellä Sr3:lla voidaan periaatteessa korvata 2 x Sr1 ja samalla 3 x Dv12. Sivenin Kari Valtionrautateiltä totesi perjantaina 19/3-2004 pitämässään luennossa, että ajolankoja ei voida koskaan ulottaa satamiin, kun niissä on lukkitrukkeja ja sen semmoista. Juuri sen laatuisissa toimissa last mile -veturi on paikallaan.
kuva 18.05.2017 14:10 Ari-Pekka Lanne  
  Kiteelläkin sujuvat vasta uusitun puutavaraterminaalin vaihtotyöt konventionaalisilla sähkäreillä. Mutta onpa Sastamalan Vammalassakin tehty jo hyvän kappaletta aikaa puutavaravaunujen vaihtotöitä sähkövetoisen raumalaisen toimesta. Näin ne orastavat uutuudet ja kuin varkain alaa valtaavat uudiskäytännöt enteilevät myöhempien aikojen logistisesti ja ekonomisesti soljuvaa rautatiemaailmaamme.
kuva 18.05.2017 08:03 Ari-Pekka Lanne  
  Tarkemmin ajatellen, eivätköhän nämä Hangonsaarenkin junat ole paremminkin Kolmosen heiniä. RO-valmius ja dieselgenu ovat varmasti hyödyllisiä, lähes korvaamattomia tulevaisuuden vaihtotöissä, parempi vetokyky on selvä etu raskaiden tavarajunien kanssa. Kakkoset ovat elementissään parin, kolmen vaunun Edo-junissaan; sirkkelöiköön niitä.
kuva 17.05.2017 15:01 Ari-Pekka Lanne  
  Mikäs tommosessa pöntössä on akkuhappoa kuletellessa pitkin maakuntia.
kuva 17.05.2017 15:00 Ari-Pekka Lanne  
  Jolleivat Vektoreiden määrän eksponentiaalisesti noustessa sekä Susien kokiessa samalla laajaa hävikkiä ala suosimaan vaikka Kakkosia tällaisissa pitempimatkaisissa, raskaammissa tavarajunissa. Mut kyl (varsinais)suomalainen metsämaisema sit on nätin näköinen näin keväällä.
kuva 10.05.2017 16:42 Ari-Pekka Lanne  
  On kyllä taaskin taattua premiumia Karttus-laatua tämä otos. Enpä muista koskaan nähneeni noin korkeaa savupilaria Deeveen yllä. Kuvan sommittelu on just täysin nappiin oikealla näkyvine korkeine kuusineen, Uac:n takaa pilkottavine asemarakennuksineen ja vaihteen kohdalle ankkuroituine puutavarajunan viimeisine teleineen.
kuva 10.05.2017 11:18 Ari-Pekka Lanne  
  Erityisesti Pohjois-Suomessa on vallankin takavuosikymmeninä nähty tosiaan varsinaisia seka-autoja. Siellä harvaan asutuilla takamailla, huonojen kulkuyhteyksien maakunnissa saman kulkulaitoksen kyydillä kulkivat huokeasti niin postit, sanomalehdet, elintarvikkeet, leivät, marjakopparit, maitotonkat, lääkkeet, tekstiilit, tarveaineet, separaatit, muuntajaöljyt, konerasvat ja varaosat kuin tosiaan tavan työssä tai toimessa käyvä vähäväkinen kansakin. Voiko yleishyödyllisempää askaretta kuvitella? Ei löytynyt Lapin kairoilta niin sohjoisia uria, etteikö Postilinjojen Ajokki-Volvo olisi tohtinut sinne möyrytä. Aina oli sydämellään työtä tekevä, pienipalkkainen autonkuljettaja menevän näköisen kulkupelinsä pessyt ja puunannut tiptop sisältä ja päältä; oli arki tai pyhä: http://www.vaunut.org/kuva/75533 Mahtoiko tyynykään ehtiä vuorojen välissä lämmetä. Mutta tietäähän sen, kun on kateellinen ja töykeä kansamme. Päivittäin onnettomilla kylillä ja pahaisilla maanteillä näyttävästi esiintyvän, pitkää päivää painavan kuljettajan epäiltiin olevan rikollinen ja pahantekijä ‒ piruuttaan hätyyttävän poroja jänkhällä.

Enpä ole minäkään kuullut nyt mitään KKV:n v. 2011 aloittamansa tutkimuksen perusteella markkinaoikeudelle v. 2016 tekemänsä valituksen etenemisestä. Kuitenkin mainitussa valituksessa rahtiliikenteen osalta on erikoista juuri tuo, kun KKV oli aiemmin jo kaksi kertaa tutkinut Matkahuollon toiminnan ja todennut sen olevan kunnossa. Henkilöliikenteen osalta uuden joukkoliikennelain tullessa voimaan joulukuussa 2009 tilanne oli epäselvä siirtymäajan sopimussuojan ja lippujen kelpoisuuden suhteen. Toimi siinä sitten kaikkien taiteen sääntöjen mukaan viranomaisten alati muuntuvaisten ja ristiriistaisten tietojen ja ohjeistuksien viidakossa.

Mahtaako kohta olla koko kulkuvuoroja, joissa sopisi rahtia kuljettaa. Aiemmin heikosti kannattaneet kaukovuorot ovat muuttuneet kauttaaltaan kannattamattomiksi. Puhutaan »loppuunmyyntialennuksista»: http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art236​7521
kuva 06.05.2017 20:47 Ari-Pekka Lanne  
  Helsinkiläisveturinkuljettajakaksikko on »kääntänyt shakkilaudan ympäri ja siirtynyt pelaamaan tammea», kuten Sm2:n tuulilasin paremmalta puolelta kuvan tilannetta seurannut ihmishahmo veisteli Veturimies-lehdessä 4/2016 julkaistussa matkakertomuksessaan »Viimeisellä yhteisellä matkalla»: http://digilehti.vml.fi/digilehti/42016/​1-40
kuva 06.05.2017 19:22 Ari-Pekka Lanne  
  Luulen että vielä vuoden 1985 peruskartan aikoihin ylikäytävä oli kaksiraiteinen, mutta muutettiin vuoteen 1988 ( Jaakko Keräsen valokuva, johon linkki yllä ) mennessä yksiraiteiseksi siirtämällä Ammuksen raide alkamaan vasta ylikäytävän jälkeen. Näitä täytys tosiaan tutkia tarkemminkin.
kuva 06.05.2017 18:58 Ari-Pekka Lanne  
  Tuo oli alkuaan Toras Oy:n tynnyritehdas. Jollen ihan väärin muista, kuvanottohetkellä rakennuksessa taisi toimia nuorten työpaja.
kuva 06.05.2017 18:54 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, vuoden 1985 peruskartassa Ammus Oy:n raiteet näkyvät vielä hyvinkin. Samaisen kartan perusteella näyttäisi kyllä siltäkin, kuin Ammuksen raide olisi tosiaan mennyt erinänsä jo makasiinien edestä ja tosiaan myös tuosta Valtakadun ylikäytävän kohdalta, niinkuin Jukka ehdotti lauantaina 7/11-2009 klo 12:20. Mutta muistelisin, että ainakaan vuonna 1995 Ammuksen raidetta ei enää ollut. ‒ Hui kauhistus, kun tulikin leveä haarukka; 1985-1995. Täytys tutkia tarkemmin…

Mutta jos kattelen Mapsin ilmakuvien perusteella tämän päivän tilannetta, niin huomaan, että alue on muuttunut selvästi sitten vuoden 2009:kin. Ajattele, millail maailma muuttuu jo kymmenessä vuodessa! Ammuksen alue ei näyttäisi olevan korkeine aitoineen enää niin luoksepääsemätön kuin aikoinaan. Nyt sinne on rakennettu vallan uusi Sinkokatu, joka on avoin kaikelle kansalle, ja myös Google-kiesille. Samperi soikoon: Sen lisäksi, että mun täytys jossain kohtaa tonkia parissa kirjastossa, vois joskus myös jalkautua ihan kotitarvearkeologina maastokatselmukselle, löytyisikö jostain oletetun ratapohjan paikkeilta edes yhtä ratanaulaa tai aluslevynjäystettä. Kyl se siit Sissokse piha läpi o men.

Vrt. http://vaunut.org/kuvasivu/5293
kuva 04.05.2017 10:58 Ari-Pekka Lanne  
  Näyttää melkein kuin nosturin roikottamat ketjut olisivat aikeissa vetäistä avolinjasta virtaa kahden vaiheen välistä. Mainio myös tuo A-pylväs kakkosnelosorsineen ja varmistussarvineen.
kuva 22.04.2017 22:14 Ari-Pekka Lanne  
  Korjattu. Rikun olisi täytynyt olla silloin 80-luvullakin selventämässä tarkemmin jauhesammuttimen kokoiselle aapeelle neukkutölkeissä kuljetettavien aineiden olemusta.
kuva 20.04.2017 20:56 Ari-Pekka Lanne  
  Kauttuan satama? http://www.goo.gl/kG1LHT
Kuvasarja:
Ei.
 
 11.04.2017 22:25 Ari-Pekka Lanne  
  .
kuva 03.04.2017 10:04 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvan kaltainen kadun osa on ollut kinkkinen kautta aikain. Lainsäätäjäkin on pullautellut asiaan liittyviä ohjeitaan tiputellen. Siispä asiaa koskeva tieliikenneasetuksen 37 § kirjain oli kuvanottohetkellä vuonna 2005 vielä hieman erilainen ‒ sanoisinko hengettömämpi ( http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/​19920163#Pidp3722016 ) ‒ kuin mitä se on tänä päivänä ( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/19​82/19820182#L5P37 ). Samoin katuihimme maalilla tärvätyt merkinnät olivat tuolloisessa maailmassa erilaiset. Käytännössä mitään pyörätien jatkeita ei ennen 2010-lukua merkitty, vaan tienkäyttäjät saivat keskenään arvuutella, onko mahdollisesti kyse "yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatkeesta" vaiko "pelkästä suojatiestä". Korkeimmassa oikeudessakin asiaan liittyviä vivahteita ja nyansseja sekä näkökulmia ja aspekteja on pohdittu ja päätelty: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1​996/19960125 . KKO:n päätökseen vedoten tulkittiin pitkään ‒ kai ainakin näihin nyt käsillämme oleviin päiviin asti ‒ kaikki maalausmerkintöjen perusteella suojateiltä näyttävät kadun osat, joiden toisessa tai molemmissa päissä on pyörätie, samalla pyörätien jatkeeksi, jolla saa ajaa polkupyörällä, kunhan huomioi vallan muista seikoista seuraavat väistämisvelvollisuudet sekä ajojärjestykset ja -vuorot. Nykyiseen muotoonsa maalausmerkintöjä koskeva pykälä tosiaan viilattiin vuonna 2010, minkä jälkeen kunnat ovat sitten hieman vaihtelevalla innostuksella maalailleet näitä pyörätien jatkeita vanhojen pelkiksi suojateiksi naamioitujen yhdistettyjen jatkeiden oheen ja rinnalle.
kuva 27.03.2017 20:22 Ari-Pekka Lanne  
  Toiset tykkää tolpista ja avolinjoista, toiset eivät. Ymmärrän hyvin, että monien (useimpien) mielestä sähkölinja saa maiseman näyttämään ripustetulta. Itse tosin lukeudun ensin mainittuun marginaaliin, joka näkee PAS-linjan jälkeisen viljelysvaltaisen tienoon riisuttuna ja autiona.

Mielestäni parhaita olivat maan- ja rautateiden varsia viime vuosisadalla reunustaneet puhelin- ja telex-avolinjat. Nyt niistä on tähteellä enää rippeitä. Nyt aivan lähiaikoina maakaapelointi on kaatanut uskomattoman ripeässä tahdissa 20 kV:n avolinjoja hyvin laajalti maakunnissamme. Joka haluaa rikastua maisemakuvillaan 40 vuoden päästä, lähtee kiireellä metsästämään T-orsia, taso-orsia ja kakkosnelosorsia sekä tolpan nokassa killuvia sähkömuuntajia.

Vastaisuudessa 20 kV:n voimalinjaan kohdistuva vahinko ei tapahdu nosturinkuljettajalle vaan kaivinkoneenkuljettajalle. Maahan kätkettynä voimalinja on suojassa kaatuvilta puilta, jos kohta monin paikoin avolinja on helpompi korjattava, ja vika on helppo löytää, jos linja menee tuntemattomasta syystä pimeäksi. Kuitenkin 110/400 kV:n runkolinjat, sähköratojen ajojohtopylväät ja katuvalopylväät ovat luullakseni keskuudessamme vielä pitkään. Näissäkin on nostalgiankaipuisten harmiksi, mutta ympäristön eduksi siirrytty pitkälti kreosoottikyllästeisistä puupylväistä metallisiin. Itse olen senkin seikan kanssa muuten suhtkoht sujut, joskin talvipakkasilla kieleni tuppaa jäämään kiinni metallisiin pylväisiin.
kuva 21.03.2017 09:34 Ari-Pekka Lanne  
  Eräs entinen paikallisliikenteen linja-autonkuljettaja sai kerran valitukset, kun matkustajan jalkineet olivat tuhraantuneet rotta-akvaarion lattialla lojuneeseen vähäisehköön määrään dieselpolttoainetta. Kuljettajan pyrkimyksenä oli ollut mitätöidä öisen kaupungin korkeitten kortteleitten lomitse kiemurtelevan kulkulaitoksensa lattialta korjaamansa yrjön jälkeensä jättämä etova haju lorauttamalla perään hieman ainetta tankinpohjalta. "Kyl mää naftan hajua kestän, mutta en oksennuksen!" kuului numeroautonkuljettajan kärkäs meriselitys.
kuva 14.03.2017 18:03 Ari-Pekka Lanne  
  Olisit vielä sovitellut samaan ruutuun sen rekkapesulan pihamaalla lojuvan punaisen, hirvikuvallisen irtotakaboxin, niin olisi mielissämme kategorisoituva, kontrastirikas ajankuva.
kuva 14.03.2017 17:57 Ari-Pekka Lanne  
  Komea siltahan tämä olisi, kun siinä junat kulkisivat.
Kuvasarja:
Rautarouva
 
 13.03.2017 20:28 Ari-Pekka Lanne  
  Niinhän sitä kuuluivat yrittäneen (kuitenkin pyrkimyksessään onnistumatta) rikkoa jo sotien aikaan neuvostoliittolaiset pommikoneet, Mikko. Se on tämä vääjäämätön kiertokulku. Niin ne kaikki menevät. Ihmiset, eläimet, kasvit, kokonaiset ekosysteemit ja taivaankappaleet. Kulkulaitokset ja kulkuvuorot. Tuhkana tuuleen. Niin paljon työtä, vaivaa ja valvottuja öitä. Mutta mitään et tee.
kuva 05.03.2017 15:43 Ari-Pekka Lanne  
  Tai sitten kellosta...
kuva 05.03.2017 15:40 Ari-Pekka Lanne  
  Semmosia ne kuljettajat tuppaavat olemaan. Rikotaan kyllä, mutta ei korjata.
kuva 01.03.2017 00:53 Ari-Pekka Lanne  
  Seinäjokihan on rautateiden näkökulmasta suorastaan "viidentienristeys" (vrt. http://www.goo.gl/M6k7PG ). Veturivarikolla on isot suulit ja korkeat wesitornit ‒ on komeat rautatieasemat ja laajat ratapihat… Suora lainaus Wikipedian (pahoittelut tästä) Seinäjokea käsittelevältä sivulta: "Seinäjoki oli alun perin pieni Pohjanmaan radan asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Ennen vuotta 1959 oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta, ja vuonna 1960 Seinäjoesta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista." Mutta tässä jäi kaivelemaan se, että jos Riihimäellä oli ennen rautatien tuloa vain riihi ja mäki, niin oliko Seinäjoella sitten vastaavasti seinä ja joki?

Tiiliskivessä Valtionrautatiet 1937-1962 mainitaan s. 769 rautatieläisten asunto-olojen olleen vaikeimmat sotien jälkeen: "Sotien jälkeisen alueluovutuksen johdosta laskettiin n. 5800 rautatieläisperheen joutuneen muuttamaan asuinsijoiltaan. Heidän oli pakko sijoittua asumaan useinkin hyvin ala-arvoisiin asumuksiin. Niinpä v. 1946 oli käytössä vielä 163 rautatievaunua rautatieläisten asuntoina. Tällaisissa asunto-oloissa eläviä rautatieläisiä ja heidän perheenjäseniään oli 1812. Rautatielaitos pyrki parhaansa mukaan rakentamaan asuntoja käytettävissään olevilla määrärahoilla. Rakennusohjelma käsitti sekä kerrostaloja että puurakenteisia pikataloja. V. 1945-52 rakennettiin 25 paikkakunnalle yhteensä 51 enimmäkseen 24, mutta osaksi myös 48, asuinhuoneistoa käsittävää kerrostaloa, joihin tuli yhteensä 1272 asuntoa. Puutaloja rakennettiin vastaavana aikana noin 350. Niistä sai asunnon 1000 rautatieläisperhettä."

Raumallakin oli rautatieläisten asuntoja, siinä Karjalankadun Nesteen takana rautatien mutkassa, jossa nykyään on uusia, 2000-luvun alussa rakennettuja kerrostaloja. Ne puiset rautatieläistalot oli rakennettu siihen aikaan, kun kaupunki vielä omisti Rauman rautatien. Eräs raumalainen entinen veturinkuljettaja muisteli kerran asumistaan niissä taloissa. Kuulemma joulun aikaan pruukasi ohiajavan Nalle-parin vandringilta pölähtää radanvarresta löytynyt kuusi pihalle, tupaan vietäväksi ja koristeltavaksi.

Ja tosiaan niin, ei kai sitä höyryaikana voitu antaa pestyä, puunattua ja paijailtua "nimikkoveturia" toisen veturimiehistön tärvättäväksi. Sähköistyksen äärilaitamilla toimittiin samoin vielä jokunen vuosi sitten. Tampereella saattoi nähdä ‒ ja tuntea (tömps), jos istui junan sisällä ‒ keltaruskean Suden tilalle tulevan Alstikan tai päinvastoin. Tänä päivänä Oulu taitaa olla rajojen sisällä pysyvien matkustajajunien osalta ainoa paikka, jossa saatetaan kuljettajan ohella vaihtaa koko veturi (Sr1 ↔ Dr16): http://www.vaunut.org/kuva/113158 Edojen ansiosta veturit eivät niin herkästi vaihdu enää junan kulkusuunnankaan vaihtuessa (Kv, Tpe). Tavaraliikenteessä paikoista, joissa vielä vaihdellaan vetureita, tulee mieleen ainakin Turku Uuteenkaupunkiin suuntautuvan liikenteen osalta (esim. 2 x Sr1 ↔ 3 x Dv12). En osaa tekeytyä keksivertoveturinkuljettajan pääkopan sisälle, mutta ainakin se etu siinä, kun saa kaivaa varikolta "tuoreen", itse valmistelemansa veturin vuoron alkuun, luulisi olevan, että tietää hiekkasäiliöiden olevan varmasti täynnä.
kuva 27.02.2017 22:55 Ari-Pekka Lanne  
  Eikös niitä vanhoja rautatieläisten asuntokasarmeja ole (ollut) jokseenkin kaikilla perinteisillä rautatiepaikkakunnilla. Ja vielä ratavartijoiden korpiasumukset radanvarsissa. 1800-luvulla rautatieläisen olisi kai ollut sula mahdottomuus asua kovin etäällä asemapaikaltaan, tai yleensäkään rengin työmaaltaan. Jollei tämä muuten järjestynyt, niin sitten ei kai auttanut muu kuin pykätä tönö pystyyn. Kun tällaisia töllejä ja ruokakuntia alkaa olla enemmän, ilmaantuu paikalle kohta myös kauppiasta, puuseppää ja suutaria. Lumipallohan voi siitä kasvaa rajattomasti. Monien kaupunkien kerrotaan syntyneen näin; lähtökohtanaan risteysasema tai varikko. Legendan mukaan Riihimäellä oli ennen rautatien tuloa mäki, jolla tönötti riihi; ei juuri muuta. Kun paikalle sitten tuli rautatie, ja pian vieläpä risteysasema veturivarikkoineen, kasvoi paikalle vähitellen kokonainen kaupunki. Ettei vain Seinäjoellakin olisi käynyt jotenkin noin?
kuva 27.02.2017 10:30 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän miehistönvaihdoissa on monenlaisia käytäntöjä ja prosesseja sovellettu. Nokelassa on pysäytelty tavarajunia varikon kohdalla: http://www.vaunut.org/kuva/35997 Yleensäkin nuo lennosta tehtävät kuljettajanvaihdot ovat valovoimaisia tapauksia ‒ siinä uupunut kuljettaja pääsee lepoon ja hakemaan uusia eväitä, kun freesimmällä tapauksella jo veri polttelee päästä suuren kulkulaitosten sarviin; kumpikin voittaa. Ajoa jatkamaan saapunut kuljettaja kuulee luettelon kulkulaitoksen ominaisuuksista sekä kootut selitykset myöhästymiseen johtaneista syistä. Kotkassa Mussalon päivystäjän vuoronvaihtoa on tehty komeasti Dv12-veturilla: http://www.vaunut.org/kuva/66265 ; Uusikaupunki-Turku -akselilla oikein kaksois-Dv12:lla: http://vaunut.org/kuva/97256

Tampereen veturivarikon auton historia ei kai kuitenkaan voi ulottua 1800-luvun puolelle, kun aivan ensimmäisten autojen kerrotaan tulleen Suomeen 1900-luvun alussa. Aika 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun ‒ rautateitään rakentelevan suuriruhtinaskunnan aikakausi ‒ oli vossikoiden eli issikoiden ja luonnollisesti ihan jalkamiesten aikaa. Vesiväylät olivat korvaamattomassa arvossa, ja tosiaan rautatiet yhä enemmän ja enemmän rataverkon laajentuessa.

Resiinoita on käsittääkseni ollut jo 1800-luvulla, mutta rata-autot, moottoriresiinat ja kaiken maailman hurunmunat ( http://vaunut.org/kuva/45024 ) tulivat nekin kuvioihin samoihin aikoihin kumirenkaisten autojen kanssa, ollen muodissa 1910-luvulta jonnekin 1960-luvun tienoille. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä kaikkia asioita noilla mahdettiinkaan ehtiä toimittamaan. Jotkut pienoislinja-automaiset rata-autot on selvästi rakennettu miehistön kyyditsemiseen. Mitähän väkeä niillä todella kyytättiin ja mihin ‒ tarkoitan, että pelkästäänkö rataosaston porukkaa, vaiko myös veturimiehistöjä? Meinaan kun Suomen rautateiden alkuaikoina ja vielä 1900-luvun alkupuolella varikot taisivat olla järjestään samassa yhteydessä rautisten kanssa; niinkuin on edelleen vaikkapa Kouvolassa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Joensuussa. Syrjässä rautiksesta sijaitsevat suuret veturivarikot tulivat kaikki kai pääosin vasta 1960-luvulla, kun autoistuminenkin oli jo alkanut mennä pahaksi. Ennen vanhaan ei ollut olemassakaan Perkiöitä, Nokeloita, Temuja tai Pasilan soita.
kuva 24.02.2017 22:33 Ari-Pekka Lanne  
  Olen muistavinani, aivan kuin olisin nähnyt vuosituhannen taitteessa vekkien sukkuloivan kimppakyytimäisesti Valtionrautateitten piiliä kulkulaitoksenaan käyttäen rautiksen ja Perkiön väliä veturinkuljettajien vuoronvaihtojen aikaan sil’ viissiin, että vuorollaan yksi maripaita kyyttäsi ja sompaili muuta kuormaa kaltaisiansa. Se on erityisesti jäänyt mieleen, että lystiä leikki näytti kyytättävistä vekeistä olevan. Takapenkin kyytiläinen oli tuskin saanut nahkakenkäänsä oven välistä kabiiniin ‒ saati ovea ährätyksi kiinnes ‒ kun jo rattiin istunut sompaveikko nosti kytkintä. Sora ja pikkukivet vain sinkoilivat. Toki kun tuo sukkulointi saatiin loppumaan ‒ Hiutaleen edellä kertoman mukaan v. 2006 ‒ niin epäilemättä siitä on kertynyt säästöä Valtionrautateille.

Toisaalta tuolla rautiksen uumenissa on pysäköintilaitos Hämppi. Eivätkö vekit voisi mennä autoineen sinne "auditoimaan"; kuin myyrät ikään? ‒ Jos jostain syystä haluavat tuoda töihin tullessaan auton mukanaan.

Voihan olla niinkin, että Esa on määrännyt katraansa maanteitten moottoriresiinat pois tuosta sivistyneesti kulkemisensa järjestäneiden rautatiematkustajien silmien alta. Se ei välttämättä mätsäisi kivimiesten mantroihin, arvoihin ja hokuihin, kun viherpuseron nähtäisiin luimistellen siirtyvän Demarista Bemariin tai Marsusta Mersuun.
kuva 23.02.2017 07:12 Ari-Pekka Lanne  
  Itselläni on tässä suhteessa ja katsannossa meneillään ja tekeillä ihan samankaltainen elämäntilanne ja -vaihe kuin 6sella. Yleismaapallonlaajuisesti, kaikkia kosmoksessamme asuvia suomijunameedioitten sekä vaunusomen kuluttajia ja kastelijoita ajatellen ja muistaen, voisin melkein luulla, että printtiresiinakuva, vorkkikuva ja tuuttivideo elävät omia elämiään erinänsä olevissa journalistisissa lokeroissaan. Ne eivät kai siksensä astu toistensa varpaille, eivätkä toisiltansa sen enämpiä pyydä taikka vaadi, jos kohta voivat tästäkin huolimatta joissain erikoistilanteissa elää ja asua jonkinlaisessa ikäänkuin symbioosissa; toinen toisensa asiaa tukien, markkinoiden ja syventäen.
kuva 22.02.2017 00:49 Ari-Pekka Lanne  
  Maisema tänä päivänä: http://vaunut.org/kuva/117430
kuva 20.02.2017 12:26 Ari-Pekka Lanne  
  Semmosen puoli filmirullallista, mutten kyl noin hienoa kun linkitit. Olin myös matkustajana Tikkalassa ottamassasi kuvassa esiintyvässä IC 5:ssa, Edon istumapaikalla 65; mahdollisimman etäällä vekistä.
kuva 19.02.2017 23:52 Ari-Pekka Lanne  
  Uskotaan. Mulla ei ole kokemusta pumppuresiinasta, mutta mitä on tullut ajettua maanteitten resiinalla (PP), niin siinä kyllä tuntee maan pinnanmuodot ja tien profiilin; sellaisetkin hienoiset mäennyppylät, joita ei autolla huomaa ensinkään.
kuva 19.02.2017 23:17 Ari-Pekka Lanne  
  Mutta eikös se tärkein asia unohtunut nyt kirjata tuohon ylle: Muisteleminen ei ole turhaa.
kuva 19.02.2017 23:08 Ari-Pekka Lanne  
  EPö:n lataamista Valtionrautateiden vetokaluston sijoitusluetteloista näitä näkee. Ovat mielenkiintoisia. Tampereen Seeprojen osalta näyttäisi olleen sil’ viissiin, että veturit 1868-1871 olivat sijoitettuina Tampereelle 70-luvun alkupuolella, 70-luvun loppupuolella 1868-1870 (1871 saanut siirron Kouvostoliittoon) ja 80-luvulle tultaessa 1868-1869 (1870 siirretty Kouvostoliittoon vuoden 1980 aikana). 90-luvulla olivat tähteellä enää veturit 1866 ja 1868, joista 1866 viihtyi 70-80-luvuilla Oulussa. V. 2005 oli tilanne kohentunut siten, että Seeproja oli Tampereella taas kolme: 1851, 1856 ja 1866, joista aina yksi vuorollaan Raumalla.
<<   >>