Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: T5316:n törmäys Oulussa |
14.08.2016 01:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautateidemme turvallisuuskulttuuri ja -järjestelmät ovat kovasti kehittyneet sitten vuoden 1986. Onnettomuuden mahdollisuutta on pyritty kutistamaan niin pieneksi kuin vain suurella rahalla voi saada. Siltikin näköjään yhä tänäkin päivänä pätee vanha sananlasku: "Vahinko ei tule kello kaulassa." Junan T 5316 kuljettajalla ei varmastikaan varttiminuutti ennen törmäystä ollut aavistustakaan, mitä on kohta tapahtuva. | ||||
|
13.08.2016 08:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| P niinkuin perinnejuna, H niinkuin harrastejuna... Mutta onhan esim. HMVY ajanut kuitenkin myös tunnuksella V niinkuin vintagejuna joitain siirtoajoja. Hieno kuva! |
||||
|
12.08.2016 19:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä, ne ovat molemmat pirun hyviä junia. Ja aikataulut natsaavat mainiosti. | ||||
|
11.08.2016 13:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaa, no sitten sulla Kimppa oli liian vähän vauhtia. ;o) | ||||
|
|
11.08.2016 12:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En juuri ymmärrä tekniikan päälle, mutta eikös se ollut Smurffin laki, joka sanoo, että kaikki, mikä voi mennä pielee, menee pieleen. Taitais siitä vähän jotain jäysteitä lennellä, kun tommonen lenkki jäisi kitojen väliin. | ||||
|
|
11.08.2016 10:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Noita näkee joskus unohtuneina SA3:n kitaan. Ei sentään taideta tuntea yhtään tapausta, jossa olisi jäänyt väliin? | ||||
|
|
11.08.2016 09:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On se semmoista kissa-hiiri -leikkiä tuo junailu. Aikataulusuunnittelijat näitä räknäilevät, ja liikenteenohjaajat sitten sotkevat lisää ‒ joskus vähän rautatiematkustajat, maantienkäyttäjät, eläimet, juniemme ja rautateittemme tekniikka ‒ jopa junahenkilökuntakin. Matkustin lauantain vastaisena yönä 6/8-2016 Kolaria kohti matkaavassa yöpikajunassa P 263 ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/263/2016-08-05 ) Tampereelta Ouluun. Kolarilainenhan lähtee Pasilan autojuna-asemalta puolisen tuntia ennen Kemijärvelle menevää Edm-yöpikajunaa IC 265 ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/265/2016-08-05 ). Karkeasti sama kaula kolarilaisella on kemijärveläiseen vielä Tampereellakin. Mutta kunhan yö siitä tummuu ja päästään ylemmäs Pohjanmaalle, alkaa kemijärveläinen ottaa kolarilaista kiinni. Niinpä Eskolassa kävikin sitten niin, että oli kolmen junan kohtaus. Kolarilainen karautti liikennepaikalle ensimmäisenä, pysähtyen kakkoselle klo 02:06:07. Veturinkuljettaja kökötti yön selässä Siperian Suden jakkaralla tarttuneena veturin ohjaimiin. Taisi samalla ihmetellä penkoilla juoksentelevia kettuja, jäniksiä ja peuroja sekä ratapihan ajolangoilla istuskelevia huuhkajia. Aivan jarruttelon viime vaiheessa ‒ junan ollessa kireänä jarruttelun alkuvaiheen enemmästä itsetoimijarrun käyttelystä ‒ kiskaisi suorista, sitten itsaria ja sitä päätä kaikki tyhjäksi. ‒ No ehkä vähän karrikoiden… Ihan hyvää kyytiä se tosiapuhuen oli. Mutta ammattislangissa kai kuitenkin puhutaan umpparista. Junan nokalla Siperian Suden kompuran vielä pöristellessä uutta painetta jarrutteluharjoituksessa päästetyn tilalle, peesissä ajellut kemijärveläinen sai klo 02:13:13 jarrut kirskuen tapettua vauhtinsa kolmosraiteelle ‒ sopivasti siihen oman lähtötolppansa taakse. Eipä siinä sitten enää mennytkään kuin neljä minuuttia, kun Nokelasta Tampere tavaraan kulkeva sekanainen tavarajuna T 5010 ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/5010/2016-08-05 ) kohelsi Siperian Suden keskipakoispuhaltimien täydeltä ykkösraidetta vastavirtaan. Kolarilaiselle kääntyi vaihde ja tuli keltavihreää tolppaan. Pyöränkehät lähtivät pyörimään klo 02:17:53. Kemijärveläinen odotti aikansa, ja lähti perään suojavälin vapauduttua klo 02:23:18. Ruukkiin tultaessa oltiin uudemman kerran sen tilanteen edessä, että sivullemeno oli väistämätön. Tällä kertaa kolarilaisen kuljettaja kuristi vauhdin jo kaukaa niin olemattoman hiljaiseksi, että vanhat siniset vaunut ryömivät kakkosta myöten mateluvauhtia hiljaa kitisten ja soutaen koko ratapihan matkan. Päälle unohtuneen jäännösvauhdin lopetti viimein JKV kiskojarruja käyttäen klo 03:47:35, kun juna meinasi mennä jo päin punaisia ‒ ajaa vaihteen auki siihen Siikajoen ristikkosillalle. Kemijärveläinen tormasi paikalle varttitunti myöhemmin, klo 04:06:02. Ja sehän ei pysähtynytkään, vaan jatkoi matkaansa sukkana läpi ykkösraidetta, kiilaten kolarilaisen ohi. Kolarilainen sen sijaan jäi odottelemaan vielä pariksikymmeneksi minuutiksi vastaan tulevaa, Ykspihlajaan menevää pellettijunaa T 5416 ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/5416/2016-08-06 ), joka rymisteli Ruukin ohi venäläiset lovipyörät paukkuen ykköstä klo 04:26:33. Kolarilainen pääsi nousemaan Ruukin kakkoselta lopulta klo 04:28:33 ‒ kolme varttia seisottuaan. Ja tosiaan, kun katsoo aikataulua, niin näin on tosiaan tarkoitettukin, että alkumatkasta puoli tuntia kolarilaisen vanavedessä kulkeva kemijärveläinen ampuu kolarilaisen ohi jossain Pohjois-Pohjanmaan tiettömillä taipaleilla siten, että kemijärveläinen on Oulussa puoli tuntia ennen kolarilaista. Kemijärveläinen saa päästellä sataaneljääkymppiä, kun kolarilainen hyytyy sataankahteenkymppiin ‒ jos tuolla suhteellisen pienellä nopeusrajoituserolla nyt on jotain käytännön tekoa yöpikajunien löysillä aikatauluilla pelattaessa. |
||||
|
11.08.2016 06:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Harvalaudoitus on ihan ehdoton, jos on vähänkin kosteaa puutavaraa. Muuten on heti hommeesa. Jollei sitten pidä ovea seljällään, kuten kuvan esimerkissä. | ||||
|
09.08.2016 19:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mielakan laella kaatosateessa? Juu, kyl mää sen muistan. Tuttua huttua: https://www.vaunut.org/kuva/84777 | ||||
|
09.08.2016 19:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Epäilemättä näin. Itsekin havaitsin v. 2010 kahden yhteenkytketyn Seepran tulemisen laskumäen suunnasta Kouvolan veturivarikolle. Muistaakseni vain toinen kone kävi ja kukkui. Otin siitä kyl kuvankin. Pitäisköhän sekin laittaa joskus näytille... | ||||
|
09.08.2016 19:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ajattele, eikä tuosta ole kuin parikymmentä vuotta. On ihan kuin olisi eilen ollut. Ja nyt on kaikki rautatieliikenne seis, ylikäytävä lakkautettu, vaihteet ja osa raiteista purettu, veturitalli palanut. Kaikki tämä tapahtunut vähä kerrallaan, pala palalta ja salakavalasti. Aika on aika ovela. | ||||
|
|
08.08.2016 19:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei taida olla kovin perinteisestä manööveristä kyse tässä Seeprojen parityöskentelyssä. Hienolta näyttää, ja varmaan kuulostaakin. | ||||
|
01.08.2016 20:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tosin tuo taitaa olla vorkin ainoa kuva kyseisenkaltaisesta tilanteesta. Eli vaunu ei sitten vissiin ollutkaan käytännössä kovin näppärä kyseiseen tarkoitukseen? | ||||
|
|
01.08.2016 20:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen hiljaa pöljässä päässäni antanut itseni ymmärtää, että vaunu olisi tehty kaivinkoneiden ja muiden telaketjuilla tai kumipyörillä kuljevien työkoneiden rautatiekuljetusta varten. Siten, että kaivurit pääsevät työkohteissa kätevästi omin neuvoin ratapenkalle. Ja jo vain, löytyyhän moisesta kuvatuskin: https://www.vaunut.org/kuva/1646 | ||||
|
23.07.2016 21:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos osaan kuvasta oikein katsoa, olisi junan vaunusto vetureiden ja hännän hieman tummanpuhuvampien herkkupyttyjen välissä Tad + 2 Tabd + Tad + 3 Tabd + Tad + 3 Tabd + 2 Tad + Tabd + Tad + 8 Zan-v. Sen kun syöttää ekseliin olettaen Tad:in taarapainon olevan 23,6 t, Tabd:n 26,7 t sekä Zan-v:n 26,7 t, antaa ekseli alkuosan tyhjien vaunujen painoksi 587,5 t. Siihen sitten vielä noiden hännän täysien typpi- sekä tyhjien piifluorivetyhappovaunujen yhteenlaskettu paino, niin meillä on kuvan komean the Mahtijunan junapaino. Jos sen sijaan haluaisimme ottaa tuntumaa raskaan tavarajunan aikaansaamaan tantereen töminään jalkojen alla, suosittelisin valitsemaan paikaksi Loimaan saviseutua, sekä junaksi jotain 90-luvun lauantai-iltojen veturinpalautusjunista ( https://www.vaunut.org/kuva/5377 ) ‒ muutama Alstikka ja Deeveri siihen junan nokalle niin eiköhän saada kaakelit varisemaan lähitienoon talojen keittiöistä ja kylppäreistä! ‒ http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074010829/Yollinen+tavarajuna+kuin+pieni+maanjaristys |
||||
|
|
23.07.2016 18:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Junapainosta sen verran, että vetureiden perässä tulevat siilovaunut ovat tyhjiä, kuten myös seuraavat fosforihappovaunut valkeampine valumajälkineen. Niille pitää laskea pelkkä taara. Junan häntäpäässä on sitten tummempina kuormassa olevat typpihappovaunut sekä myös mahdolliset tyhjät piifluorivetyhappovaunut. Tästä kuvasta en täysin erota loppupään typpi- ja piifluorivetyhappovaunuja toisistaan, puhumattakaan kun osa viimeisistä vaunuista jää piiloon. Ei sulla Tuomas olisi kuvia junan loppupäästä? | ||||
|
|
23.07.2016 17:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin, tosiaan. Muistan kyllä. Eriytin hiljattain jossain Valtionrautateiden rautatieharrastajalle aiheuttamaa kokonaisvaltaista hermo- ja aivoärsykettä ylistävässä ja haikailevassa kommentissani rautatien aiheuttamasta elämyksestä myös maun. Mietinkin että se saattaa mahdollisesti herättää pientä ihmetystä harrastajakollegoiden keskuudessa. En kuitenkaan ehtinyt selventää sitä siinä sen tarkemmin. Siispä mahdollisten väärinkäsitysten oikomiseksi vuoksi selvennän tässä, että (ainakin) minun rautatie-elämyksessäni (Valtion)rautateille tyypilliset maut tulevat esille ja läpi junan ravintolavaunussa, asemaravintolassa tai vaikkapa unohdetun, vanhan aseman puutarhan rautatieomenapuun hedelmien maun myötä. Esimerkiksi ne veturimiehet, jotka ovat päässeet nauttimaan Vempun pakosarjan päällä kypsennettyä murkinaa, saattavat suunnilleen samanmakuista grillimurkinaa myöhemmin, muussa yhteydessä nauttiessaan saada päähänsä Vemppuiluun liittyviä muistikuvia. | ||||
|
|
22.07.2016 20:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tosiaan joo, hyvä kun lisäsit vielä nuo pulverimaiset Venäjän-tuliaiset. Kalisuola ja ammoniumfosfaatti ovat varmasti ihan hyviä aineita, joskin itse henkilökohtaisesti pidän eniten superfosfaatista. Tästä(kin) Pätärin kuvasta pidän myös, ja tuokin on hyvä, että kuvatekstissä huomataan mainita 3 x Dv12:n uho ylämäessä pitkän tavarajunan nokalla. Soundit olivat varmasti kuvaustilanteessa kuulemisen arvoiset. |
||||
|
|
22.07.2016 17:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä. Typpihappoa tulee Ukista, ehkä jotain lannoitelaatujakin, pääosin kuitenkin tyhjiä vaunuja. Ukiin menee yötavarajunassa T 4036 fosfori- ja piifluorivetyhappoa, apatiittia sekä lannoitteita. Lisäksi Ukiin menee ammoniakkia ja apatiittia omilla junillaan, kuten T 3553. | ||||
|
22.07.2016 10:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulen, että metroherrat ajattelivat pelata tässä varman päälle. Deeveriähän ei voi päästää metron yhdysraiteelle, niinkuin nähtiin tiistaina 5/6-2012. Silloinhan Dv12 2563 piipahti vasta rakennetulla yhdysraiteella. Yhtä noloon pänniin pääsee toki yhtä hyvin metron omalla ratakuorma-autolla. Riittää kun kuljettaja unohtaa harmittomasti hiabin sojottamaan. Nyt kun se Espoon raksaprojektikin tökkii, kannattaa välttää turhia riskejä, etteivät ongelmat kasautuisi. | ||||
|
20.07.2016 22:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyrönjoen silta Merikaarrossa (Kolkinkoski), Puujoen silta Ryttylässä (Kolmilammentie)? Mahtoiko Haminassa olla jopa alkuperäisellä paikallaan vanhan radan linjauksella? | ||||
|
15.07.2016 23:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin Stadis, miksei Turuski. | ||||
|
|
15.07.2016 22:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| "Pyärä kans" kuulostaa minusta porilaiselta ilmaukselta. Ainakin näin äkkiseltään "pyärän kans" tuntuisi sopivan paremmin turkulaiseen pölinään. Tai näin ainakin nykyajan paikallisessa puhekielessä. Vanhempien aikojen murteet oikeaoppiseen muotoon viilattuina ovat sitten oma lukunsa. | ||||
|
|
15.07.2016 12:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Emmää sunk tiär ko emmää ol oikkee turkulaine. Mää vaa asu Turus. Mut kyl mää mene joka paikkaa pyärän kans, josses sää sitä meinasis? | ||||
|
14.07.2016 06:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Ja vielä. Jos Fingrid omistaa ja pitää kunnossa muuntajankuormausraiteen, ja valtio puolestaan eteläisen pääraiteen, kumpi omistaisi ja pitäisi kunnossa vaihteen? | ||||
|
|
14.07.2016 06:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Auts, meinasin kirjoittaa äskeiseen, että "valtion pääomaa", mutta ovatkohan nämä muuntajankuormausraiteet sittenkään valtion vaiko Fingridin omistuksessa ja rasituksina? Pääraiteet tässä ovat epäilemättä valtion... | ||||
|
|
14.07.2016 06:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai siis meinaan, että kyllä tuo öljykannujutskakin on käynyt mielessä. Samoin kuin se kolmaskin kantti, että käyttämättömänä lojuva rautatievaihde sitoo itseensä valtion pääomaa, vaikkei mitään hyötyä tuotakaan. Mutta hyvä kun nyt saatiin tähänkin asiaan selvyys. | ||||
|
|
14.07.2016 06:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä selvä. | ||||
|
|
14.07.2016 05:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä on Hikiän muuntoaseman ( http://www.akiranta.com/167 ) muuntajankuormausraide. Näitä on monin paikoin rataverkollamme, niin ratapihoilla kuin linjallakin. Yhteistä näille on suuren muuntamon läheisyys ja kai ainakin suurimmassa osassa tapauksia tämä, että kiinteää yhteyttä rataverkkoon ei ole, vaan kertakäyttöinen vaihde rakennetaan aina tarvittaessa, silloin harvoin kun raiteella käy muuntajaa kuljettava erikoiskuljetusjuna. Noin 99,9999999999 % tälle paikalle kuvitellun pysyvän vaihteen kautta kulkevasta liikenteestä menisi suorilla. Olen antanut itseni ymmärtää, että pysyvän vaihteen olemassaolon puuttumisella haetaan parempaa junaturvallisuutta. Ei pääse käymään niin, että "värit on mutta raudat on väärin". Ovatko rautatieviisaat samaa mieltä muuntajankuormausraiteiden vaihteille tyypillisen kertakäyttöisyyden syystä? | ||||
|
13.07.2016 15:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ehkä tarvita nyt, mutta tulevaisuudessa rautatie on maanteiden ja ihmisasumisen uudisrakenteiden valmistuttua tältä(kin) kohdin tarkasti rajattu ja vailla laajenemismahdollisuutta. Yleisesti ottaen en tiedä, onko tällaisia kauas kantavia rajauksia viisasta tehdä tällaisena rautatieliikenteen hiljaisena aikana, aallonpohjalla. | ||||
|
12.07.2016 23:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hämmentävää, miten Iso Vaaleen voikin saada näyttämään noin pieneltä. Kyllä tuokin hiukan epäilyttää, kun rautatie menee noin reunassa rannassa. Luulisi että jo veden liplatus sekä kevättalvisin jäiden työ ja keväiset valumat metsästä, raskaiden junien tärinästä puhumattakaan, saisivat ajan kanssa aikaan penkereen suuren sortuman. Elämässä ja maailmassa muutenkin on hyvä välillä vähän skaalata asioita, hakea etäisyyttä ja laajempaa perspektiiviä, ettei totuus pääsisi unohtumaan. | ||||
|
12.07.2016 13:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos patologi avaisi täyden, sanotaan 40-50-vuotisen työuran tehneen (kisko)autonkuljettajan selän, niin eipä sieltä löytyisi kuin arpikudosta, joka on tekeytynyt venähdyksistä. "Hääh? Kui varte? Ethän sää tee muuta kun istut vaan ja viheltelet. Maisemat vaihtuvat ja kone tekee työn. Joskus joku pikkulintu kopahtaa nokka edellä tuulilasiin tai kettu kurkistaa niskansa yli penkalta." Niiden lättähattukuljettajien ja vastaavien jakarifakiirien, jotka työssään pääsevät tekemisiin kappaletavaran kanssa, työssä vuorottelevat staattinen istuminen erilaisine ohjauskojeiden käytöstä johtuvine vääntävine liikkeineen (vrt. linja-autonkuljettajilla jäykästä vaihdevivusta johtuva "kabuskyynärpää") sekä tällaiset kuvan mukaiset hektiset rahdinpuljaustuokiot, joissa revitellään urakkatahdilla, paita märkänä ja selkä ruvella. | ||||
|
11.07.2016 21:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samat sanat kuin edellä. Kuvaajan kiesi taitaa vielä jälkikäydä tuossa sillan alla? Kuvaajaa itseään en erota töröttämästä. Jää varmaankin kuva-alan ulkopuolelle, jonnekin tuohon etualalle. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Hakosillassa |
11.07.2016 21:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitokset tästä sarjasta. Erittäin hienoja kurkistuksia suomalaiseen rautatiemaailmaan. | ||||
|
11.07.2016 20:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kävipäs tuuri! Näin, kuulin, tunsin ja haistoin, kun tämä sama parivaljakko vekslaili tänään noita vaunuja edestakaisin Lahden ratapihalla. Tai siis olin siinä Lahden uuden Matkustuskeskuksen nurjemmalla puolella. Varsin laajalti levisi tuo pakokaasupilvi, se on sanottava. Se on se Dv12-vetureille ominainen pakokaasu omanlaisine aromeineen. Itse kuvailisin sitä pehmeäksi, kun taas Dr14:n pakokaasu on enemmän pistävä. Kyllä siinä tekemisen meininki tuntui olevan. MGO:ilta pyydettiin ronskilla otteella tehoja. Tanner tömisi. Vaihtotyönjohtaja oli välillä vaunuston pohjapäässäkin roikottamassa itseään kauko-ohjaimineen. Tähän vielä noiden venäläisten, maailmaa nähneiden umpparivaunujen ryminät ja kolkotukset. Ei hyvä tavaton sentään. Kui me lainkaan pärjäämme sitten vähän päästä, kun rautatiet on kaikki rullattu ‒ ja vielä ensimmäisinä tietenkin nämä tällaiset, joissa on vähänkin jäljellä vanhanajan tunnelmaa kreosootteineen ja dieselinkömyineen. Meinaan kun me rautatiehörhöt olemme vuosikymmenet totuttaneet itsemme fiilistelemään näillä rautateiden soundeilla, tunnelmilla, tuntumilla, hajuilla ja mauilla ‒ suorastaan elämään niistä. Hyvä kun monet muistavat ottaa edes näitä kuvia talteen tulevan varalle. | ||||
|
10.07.2016 23:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No jaa, ei kai tässä kovin akuuttia veturipulaa ehdi tulla, kunhan Sr3-veturien toimitukset ja käyttöönotot pääsevät vauhtiin. Vektori voi hoidella paitsi sähkäreiden toimia, myös monia tätä nykyä Deeverein toimitettavia asioita pikkuaggregaattinsa voimin. Siihen vielä Jeppiksentien sähköistys, niin tuskin ihan hetkeen tulee pulaa dieselvetureista. Mutta tämä on tosiaan vain mun veikkaukseni. Ratapenkoilta, konepajojen kanaverkkoaitain raoista ja kulkutietomonitoreiltahan tätä tilanteen kehittymistä harrastajat herkeämättä tarkkailevat ja analysoivat. | ||||
|
10.07.2016 19:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Törisevät taivaantorvet, mikä kuva! Melkoisen yllättäen tuli tämä Toijalassa asuntoaan pitäneen Hurun muutto Hyvinkäälle. | ||||
|
|
09.07.2016 22:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Njaa. Jos meillä on pari puolivuosisataista, toivottoman rikkinäistä veturinraatoa, joihin ei enää vuosikymmeniin ole valmistettu uusia moottoreita, telejä ym. pikkupalasia, niin eikö ole parempi lainata siitä huonommasta vähän terveempiä osia siihen yleiskunnoltaan parempaan veturiin, että saadaan kohtuullisin kustannuksin jatkettua edes sen ehjemmän veturin käyttöä vielä muutama vuosi, kuin että sen sijaan molemmat koneet seisoisivat ruostumassa toimettomina? Voihan ne ehjemmät osat vaikka palauttaa sitten myöhemmin takaisin siihen pehmeämpään veturiyksilöön, jos vaikka Onnijuna, Valtasiirto, Lokakuun Rautatiet tai joku muu uudisoperaattori haluaa vuokrata vähänkäytetyn Lokomon tai Valmetin kalustopankista käyttöönsä. | ||||
|
07.07.2016 07:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| "Aron viimeinen kosto." No ei, ihan hienolta näyttää. | ||||
|
05.07.2016 12:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja vanhimmat veturit vuodelta 1964. Kyllä puoli vuosisataa opettaa Deeverinkin. | ||||
|
Kuvasarja: Juna pantiin poikki laituriylikäytävän kohdalta |
04.07.2016 07:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oijoi. Arvokasta, myöhempien aikojen kultaamaa, arkisten rautatietoimien dokumentointia ja taltiointia. Mainio, nyt jo kadonnut, ajankuva lähimenneisyydestä. Kiitokset Reinolle tästä(kin) kuvasarjasta! | ||||
|
30.06.2016 18:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ma. Kyl kai Sipilä & Berner voivat junailla vaikka sill' viisiin, että Onnijuna saa Sm5:t edullisesti käyttöönsä. Valtionrautateille jää sitten tähteelle Sm1/2. | ||||
|
29.06.2016 22:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Dokumenttielokuva Salmelan matkassa: https://www.youtube.com/watch?v=iQym7Vzh96U | ||||
|
28.06.2016 09:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kai se lehden hakeminen apuveturista sentään varttia ota. Tähän sopinee kulkutietoihin valikosta klikkailtavien myöhästymissyiden kategoria "Henkilökunta: Muu syy". Selkokielinen juurisyy taas löytynee paikallisesta kebabburgerista Ay Virtasen Pihvi & Pötsi. Kyllähän ne lihat siellä vessan lattialla pysyvät. Sokeritoukatkin käyvät välillä katsomassa marinoitumisen astetta. | ||||
|
27.06.2016 09:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaikkea sää huomaatkin. Toi Tikkaperä (uusi) ei ole kyl mun jäljiltä. Yypee on tainnut olla juhannuksena vähän viihteellä. Korjaan paikaksi Ainolan. | ||||
|
26.06.2016 12:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 18 päivää: https://www.vaunut.org/sarja/3388 Keskimäärin 130 km päivässä. En muista mistä sain ajatuksen retkeen syksyllä 2014, mutta jonkinlaisena esikuvana oli Martin Hellöre (1914–1992): http://www.kuurojenmuseo.fi/?p=485 Matkasuunnitelmat meinasivat joutua romukoppaan, kun sairastuin helmikuun lopulla 2015 influenssaan. Lääkärikään ei tunnistanut, että sehän oli vieläpä mennyt suoraan keuhkokuumeeksi ‒ ei vaikka serppikin oli heti alkuun 146. Kunnollisen ‒ muun kuin yskänlääkkeestä ja aspiriinista koostuvan ‒ hoidon aloittamisen viivästymisestä johtuen sairasloma venyikin sitten loppujen lopuksi 1½ kuukaudeksi, ja kunto romahti niin olemattoman huonoksi, etten olisi osannut kuvitellakaan. Neljää eri antibioottia kaiken kaikkiaan kokeiltiin, mutta eiväthän ne virukseen pure. Olin ihan varma, ettei minusta voi mitenkään olla kesällä lähtijäksi moiselle yli 2000 kilometrin pyöräretkelle. No, sitten tuli kesä ja tuli kesälomakin. Sen verran aloin olla taas tolpillani, että päätin lähteä yrittämään. Ajattelin että tulen sitten junalla Torniosta takaisin, jos iskee väsy tai epäusko. Hieno retki se oli. Muistan kun nostin Ruotsin puolelle tupsahdettuani Haaparannasta heti lähimmältä automaatilta vähän kruunuja. Tutkin illalla Sangisissa teltassa satasen ja viissatasen seteleitä tarkemmin. Huomasin että niissähän on Karl von Linnén (1707-1778) ja Kaarle XI:n (1655-1697) kuvat ‒ vanhoja Pohjanlahden rantatien kulkijoita kummatkin. Linné meni mutkaisen reitin aikanaan hevospelillä, eikä kuulemma tykännyt aasein ja muulein ajettavasta, kyisestä ja kivisestä kärrypolusta. Mutta nykyäänhän se on tosiaan toista, kun on saatu tehtyä sillat suurten jokien yli, paikoin on asfalttia eikä joka puskassa vaani maantierosvoja. Yhä edelleen voi Luulajassa bongailla ruotsalaisia sähköjunia, kuten teki Hellöre pyöräretkellään kesällä 1934. Kuninkaankivet ja 1800-luvulla rakennetut kivisillat uhmaavat monin paikoin ajan hammasta. Suosittelen jyrkästi. |
||||
|
|
25.06.2016 12:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Totta turiset. Koko tienoo on kuin atomipommin jäljiltä lähistölle, Lakarin alueelle rakentuvan plutoniumrikastamon johdosta. Tämä Harakkalan ylikäytävä on sentään säästynyt jokseenkin samanlaisena, mitä nyt lumet ovat pariinkin otteeseen sulaneet. Kuvassa näkyvä Sr1 on sen sijaan kaartamaisillaan Äyhöntien ylikäytävälle, joka on varmaankin jo suljettu vallan maantieliikenteeltä. Läksin vuosi sitten Raumalta polkupyörällä ajelemaan Pohjanlahden ympäri. Kuljin enimmäkseen keskiaikaisperäistä rantatietä, jota linjausta juurikin tuo Äyhöntie seuraa. Jo tuolla viime kesän retkellä Äyhöntie oli ylikäytävän paikkeilta työmaana, eikä siitä olisi tainnut päästä autolla läpi. Tuossa toisella puolen rautatietä on Valtatie Kasin kohdalla myös melkoinen kraatteri, ja vastaavasti montun ympärillä pelloilla valtavat maamassakasautumat. Isot on hankkeet pojilla. | ||||
|
25.06.2016 00:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hy knp on tarkemmin varjeltu kuin Alue 51. Kyl pojat aina jotain keksivät. Naamioivat vaikka pörräävät kopterinsa isoiksi linnuiksi. | ||||
|
24.06.2016 10:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä tässä nimenomaan pätee se vanha savolaisviisaus, jonka mukaan kateus vie kalatkin vedestä. =oD | ||||
|
|
24.06.2016 10:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on se kun jotkut kateelliset ovat saaneet aikaan, ettei näistä romuista saa ottaa talteen metallia ja muuta kierrätyskelpoista. Mutta kyllä hullumminkin voisi olla. New Yorkissa saa näköjään dumpata vanhat metrojunat surutta merenpohjaan: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2015-01-21/New-Yorkin-metrovaunujen-uusiok%C3%A4ytt%C3%B6-Kodiksi-miljoonille-pikkukaloille-3258370.html | ||||
|
|
24.06.2016 09:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvinkään konepajalla seisoi tiistaina 14/6-2016 ainakin kymmenen läpiruostunutta Sm1-raatoa odottamassa viipalointia. En saanut kaikkien numeroita talteen, mutta nämä kuitenkin: 6009, 6012, 6020, 6023, 6025, 6032 ja 6035. Joku jolla on jo kamerakopteri, voi käydä vähän lentelemässä, tikata sissinä ja tutkia aluetta tarkemmin. ;o) | ||||