Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.09.2016 21:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muistaakseni Raisiosta pohjoisen suuntaan valmistumaisillaan oleva Kasitien uusi moottoritieosuus on osin tällaista väliviherkaistaleetonta "karvalakkimallia". Ilmakuvasta näemme, kuinka tehotonta ja tuhlailevaa laajat liittymät ja avarat kaistat vaativan moottoritien maankäyttö on verrattuna kaitaan, jos kohta kaksiraiteisena jo varsin välityskykyiseen rautatiehen verrattuna. Sääliksi käy öljysoran alle jäävää hedelmällistä ja viljavaa maa- ja metsätalousmaata sekä vähäväkiseltä kansalta kerättyjä väylämäärärahoja, jotka olisi voitu kanavoida maanteiden sijaan rautateihin. Eikö tässäkin radan vierellä olisi välttänyt aasein ja muulein ajettava, kyinen ja kivinen kärrypolku? |
||||
|
22.09.2016 11:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Loppuaikoinaan 2000-luvulla Gbly-vaunuja näki usein Rauman junissa. Luultavasti niitä on pyörinyt kautta aikain kummankin ystävyyskaupungin nurkilla. | ||||
|
19.09.2016 22:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä postapokalyptisen oloinen viritys on kuin suoraan Mad Max -rainalta repäisty. | ||||
|
16.09.2016 07:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei tuolla mitään ole, muuta kuin mun kultakätkö. | ||||
|
04.09.2016 22:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuulin että tähän liimataan pajalla kunnon originaalit vee-logot. | ||||
|
30.08.2016 16:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Auts, vai puuttuu tästä koe-Vectronista aggregaatti. Sitä en muistanutkaan tai tiennytkään. Pahus. No, ei se haittaa. Tulisipa edes kerran käytettyä niitä Harakan ratapihan lankoja. Siitä eteenpäin voisi sitten vaikka joku Veturipalvelu Oy:n Vemppu tulla nyppäämään vähän retkijunaa. Kyllähän Kimmo näillä asioilla on taipumus aina jotenkin järjestyä oikein päin. | ||||
|
|
30.08.2016 10:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei me sillä meinattukaan. Mukavahan se vain on, kun Nollavektori on viihtynyt täällä Suomessa. Ollut kuin kotonaan. Mihinkäs sitä kiirettä, valmiissa maailmassa. Matkanteko on parhaimmillaankin verkkaista ja viipyilevää. Matkamies voi unohtua tunneiksi ihmettelemään nättiä maisemaa, maistella mättäiltä mustikoita, pistää tupakaksi (Itse en tupakoi, mutta kahvi kyllä maistuu.) tai jäädä suustaan kiinni paikallisia ihmisiä kohdatessaan. Menee niitä laivoja sitten myöhemminkin. | ||||
|
28.08.2016 23:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joskus käy niinkin, että jotkut hyvät asiat osaa erottaa ja arvottaa riittävän ylös vasta kun on menettänyt ne. Niin se on, amerikkalaisia on siunattu Amtrakilla ja Greyhoundilla – meitä suomalaisia vastaavasti Valtionrautateillä ja Koivarilla. | ||||
|
27.08.2016 06:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä selvä. Jos kohta lauantaina 13/8-2016 ei kai ollut kaukanakaan, ettei näin käynyt tupla-Suden Sr1 3024+3061 toimesta. Ihan vähän matkan päässä oli ilma hetken sakeana Vokkia, pankkoa, pölliä ja porttaalia sekä Sutta ja sekundaa. Olisi meinaan Ferristäkin mennyt ikkunat vaihtoon. | ||||
|
|
26.08.2016 23:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kellään ole tietoa, kui se yks Ferri ja ne pari Laaista oli jätetty tuonne Ouluun? Ei kai ne heti ensimmäisessä kaupallisessa ajossa sentään muuttuneet kesken leikin liikennekelvottomiksi? | ||||
|
26.08.2016 22:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaikkea ne opastinmaakarit keksivät. Silmää iskevä sinisilmä. Kai semafooreihin tottuneet höyryveturimiehet ovat olleet yhtä ihmeissään kuvan mukaisella mustavalkoisella viime vuosisadan jälkipuoliskolla, kun kuvan useamman vihreän lampun käsittäneen valopääopastimen on korvannut nelivärivaloinen joulukuusi, vasta kun kuvan valopääopastin ehti syrjäyttää siivet. | ||||
|
|
26.08.2016 10:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valopääopastimen sinertävällä valolla (opaste Aja varovasti, https://www.vaunut.org/kuva/14209 ) ajatettiin juna osaksi käytössä olevalle kulkutielle. Vastaavantyyppinen liikennetilanne on kuvattu esim. tässä: https://www.vaunut.org/kuva/105435 . Tosin nykyään sinertävät valot annetaan veturinkuljettajalle vain taannehtivasti ‒ kun vahinko on jo tapahtunut. Sinertävän lampun käyttö on säästäväisyyssyistä ‒ päällekkäisyyksien välttämiseksi ‒ keskitetty sisäministeriön alaisuuteen. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisuudessa ei sinistä lamppua enää käytetä. Linjausta taisi olla valmistelemassa joku tamperelainen alivaltiosihteeri… Eiköhän siitäkin värikkäästä prosessista löydy mapeittain asiakirjoja jostain arkistosta. | ||||
|
26.08.2016 09:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Olettaen toki, että juna olisi kuvanmukaisen junan tavoin tasalaatuinen, koottu keskenään samanmassaisista vaunuista. | ||||
|
|
26.08.2016 09:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ulkopuolinen tarkkailija voisi esim. kamerakopteria käyttäen tai radan viereistä uraa myöten jollain muulla kulkupelillä, vaikkapa prätkällä, junan vierellä kulkien seurata pitkän junan keulassa ja perässä olevien vetureiden työpanoksen jakautumista Mikon mainitsemassa radio-ohjausvedossa. Jos vaikkapa pitkää, tasaisen jyrkkää ylämäkeä noustessa juna olisi puoleenväliin asti kireä (puskimet irti toisistaan, ruuvikytkimet katkeamaisillaan) ja loppupuolisko löysä (puskimet jouset painuksissa tiukasti kiinni toisissaan), voitaisiin kai ajatella, että työ jakaantuu tasaisesti vetävän ja työntävän veturin kesken. Jos taas vaikkapa 30-vaunuisen junan hännästä vain kymmenen vaunun välit olisivat löysinä, voitaisiin kai sanoa, että työntävä apuveturi pinnaa. | ||||
|
25.08.2016 19:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva, vaikka värit ovatkin vähän huonot... | ||||
|
|
23.08.2016 12:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin ja piti haikailemani sitä, kuinka maan perusteellisen käheä mylly tämä Nollavektori tai Emävektori olisi ollut MRY:n syysretkijunan 2016 vetäjäksi. Nyt ei kyllä riitä taas mitkään voimasanat sitä ajatusta työstämään, saati ainutkertaisen tilaisuuden missaamista manaamaan. USr3 olisi vetänyt sekanaisella harrastajaseurueella kuormattuja sinisiä tai mitä lie vaunuja langan alla suti tanassa ja taas vaikkapa Kaukopään nurkille Imatran veturipalvelun Millenniumvemppuja katsomaan mentäessä pöristellyt vähän pikkuaggregaatillakin... | ||||
|
|
23.08.2016 11:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuukka kyseli tämän Nollavektorin operaattoria. Veturin kylkeen on teippailtu "Siemens", joka viitannee laitoksen omistajaan. EVN-numeron maatunnus 80 kertoo koneen olevan rekisteröity Saksoihin. Operaattori Suomessa toimitettavissa koeajoissa, se jolta tämän masiinan "kruisailupuolen hommelit" ostetaan, on kuitenkin luultavimmin Valtionrautatiet, koska Siemensillä ei kai ole liikennelupaa Suomen rataverkolla. | ||||
|
|
22.08.2016 16:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja Hiutale, siihen kun pistät eteen kertoimeksi saksalaisen perusteellisuuden, niin mehän näemme ja kuvaamme tätä Emävektoria täällä vielä ensi vuonnakin. ;o) | ||||
|
|
22.08.2016 10:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikä veturissa tarvitse olla mitään vikaakaan, jollei se toimi odotetusti suomalaisessa sähköverkossa, vaikka meillä kai pallonlaajuisesti ajatellen hyvä ja vakaa verkko onkin. | ||||
|
|
22.08.2016 09:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös tämä pitänyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan palauttaa Saksoihin vuosi sitten. Tuskin tämä täydeksi "Arosudeksi" on osoittautunut, mutta en keksi muutakaan selitystä palautuksen näin huomattavalle viivästymiselle, kuin että koeajoissa saadut mittaustulokset eivät olekaan olleet täysin odotusten mukaiset. Siispä on mietitty ongelmaan ratkaisua, ehkä vähän säädetty ja taas mitattu... | ||||
|
14.08.2016 23:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja perää pitää Sr2 3206. Keulan Edo puolestaan on numeroltaan 28625 ‒ edelleen ilman nokkamaskia (vrt. https://www.vaunut.org/kuva/111812 ). Syötin tunnisteisiin nyt tuon IC:n junanumeron ja perämoottorin numeron. Mutta ‒ nyt varmaankin rautatieharrastusherrat tulevat hakemaan harrastuslisenssini pois oikein kotoota ‒ tuon IC:n kokoonpanoa muilta osin ei tullut otettua ylös. Elämänvaihe oli tuossa kohtaa semmoinen, että olin torkutellut läpi yön P 263:n Eipt-päivävaunussa Tampereelta Ouluun ‒ viereisestä Rk-vaunusta hakemani iltakahveen voimin ‒ matkustettuani ensin illansuussa Turusta Tampereelle maantielättähattukyydillä Lauttakylän ja Tyrvään kautta. Edessä oli tämän kuvan ottamisen jälkeen vielä 1½ vrk rautatieharrastusta kuviolla Ol-Rki IC 22, Rki-Rhe MUS 1970, Rhe-Lal MUS 1970, Lal-Rhe MUS X5150, Rhe-Rki MUS 1971, Rki-Ol IC 25, Ol-Tl PYO 270, Tl-Lpä IC 141, Lpä-Prl H 376, Prl-Via H 377, Via-Ita H 378, Ita-Tpe H 379 ja vielä siitä sunnuntai-illaksi Turkuun maantielättähattukyydillä. Kaksi vuorokautta ilman kitisevän Eipt-vaunun matkustamon penkkejä kummempaa petipaikkaa ‒ mitäs sitä ihmisriepu muuta tarttee. Oli kyllä kaikkinensa vallan perusteellisen mukava retki. Tuli nähtyä uusia paikkoja, kuin myös tarkastettua vanhojakin. *huokaus* Mahtoiko olla ilmojen puolesta tämän suven viimeiset kunnon kesäpäivät. |
||||
|
|
14.08.2016 10:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kolmosraiteella seisova, Helsingistä Kolariin ajava yöpikajuna P 263 ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/263/2016-08-05 ) kulki Pasilan autojuna-asemalta Tampereelle asti kokoonpanolla Sr1 3019 + CEmt 24079 + CEmt 24060 + CEmt 24077 + CEmt 24070 + CEmt 24074 + CEmt 24096 + CEmt 24064 + EFiti 23652 + Rk 27820 + Eipt 27369 + Gfot 31017 + Gfot 31029 + Gd 445011 ‒ Helsingistä Pasilan autojuna-asemalle autovaunuitta. Tampereella peltilehmäpäivystäjä Dv12 2647 lisäsi junan pohjalle vielä Gd 445009:n. Oulussa Sr1 3019:n tilalle römisi syylärin plekti huutaen Dr16 2811. Ja on sanottuva, että eihän Iso Vaaleen römistely jätä koskaan kylmäksi ‒ tietäähän sen, kun dieseli on Viikkarin ruotsinlaivasta ja oikkarit HKL:n metrojunasta… https://youtu.be/_JOD2_kJ19I |
||||
|
Kuvasarja: T5316:n törmäys Oulussa |
14.08.2016 01:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautateidemme turvallisuuskulttuuri ja -järjestelmät ovat kovasti kehittyneet sitten vuoden 1986. Onnettomuuden mahdollisuutta on pyritty kutistamaan niin pieneksi kuin vain suurella rahalla voi saada. Siltikin näköjään yhä tänäkin päivänä pätee vanha sananlasku: "Vahinko ei tule kello kaulassa." Junan T 5316 kuljettajalla ei varmastikaan varttiminuutti ennen törmäystä ollut aavistustakaan, mitä on kohta tapahtuva. | ||||
|
13.08.2016 08:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| P niinkuin perinnejuna, H niinkuin harrastejuna... Mutta onhan esim. HMVY ajanut kuitenkin myös tunnuksella V niinkuin vintagejuna joitain siirtoajoja. Hieno kuva! |
||||
|
12.08.2016 19:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä, ne ovat molemmat pirun hyviä junia. Ja aikataulut natsaavat mainiosti. | ||||
|
11.08.2016 13:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaa, no sitten sulla Kimppa oli liian vähän vauhtia. ;o) | ||||
|
|
11.08.2016 12:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En juuri ymmärrä tekniikan päälle, mutta eikös se ollut Smurffin laki, joka sanoo, että kaikki, mikä voi mennä pielee, menee pieleen. Taitais siitä vähän jotain jäysteitä lennellä, kun tommonen lenkki jäisi kitojen väliin. | ||||
|
|
11.08.2016 10:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Noita näkee joskus unohtuneina SA3:n kitaan. Ei sentään taideta tuntea yhtään tapausta, jossa olisi jäänyt väliin? | ||||
|
|
11.08.2016 09:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On se semmoista kissa-hiiri -leikkiä tuo junailu. Aikataulusuunnittelijat näitä räknäilevät, ja liikenteenohjaajat sitten sotkevat lisää ‒ joskus vähän rautatiematkustajat, maantienkäyttäjät, eläimet, juniemme ja rautateittemme tekniikka ‒ jopa junahenkilökuntakin. Matkustin lauantain vastaisena yönä 6/8-2016 Kolaria kohti matkaavassa yöpikajunassa P 263 ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/263/2016-08-05 ) Tampereelta Ouluun. Kolarilainenhan lähtee Pasilan autojuna-asemalta puolisen tuntia ennen Kemijärvelle menevää Edm-yöpikajunaa IC 265 ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/265/2016-08-05 ). Karkeasti sama kaula kolarilaisella on kemijärveläiseen vielä Tampereellakin. Mutta kunhan yö siitä tummuu ja päästään ylemmäs Pohjanmaalle, alkaa kemijärveläinen ottaa kolarilaista kiinni. Niinpä Eskolassa kävikin sitten niin, että oli kolmen junan kohtaus. Kolarilainen karautti liikennepaikalle ensimmäisenä, pysähtyen kakkoselle klo 02:06:07. Veturinkuljettaja kökötti yön selässä Siperian Suden jakkaralla tarttuneena veturin ohjaimiin. Taisi samalla ihmetellä penkoilla juoksentelevia kettuja, jäniksiä ja peuroja sekä ratapihan ajolangoilla istuskelevia huuhkajia. Aivan jarruttelon viime vaiheessa ‒ junan ollessa kireänä jarruttelun alkuvaiheen enemmästä itsetoimijarrun käyttelystä ‒ kiskaisi suorista, sitten itsaria ja sitä päätä kaikki tyhjäksi. ‒ No ehkä vähän karrikoiden… Ihan hyvää kyytiä se tosiapuhuen oli. Mutta ammattislangissa kai kuitenkin puhutaan umpparista. Junan nokalla Siperian Suden kompuran vielä pöristellessä uutta painetta jarrutteluharjoituksessa päästetyn tilalle, peesissä ajellut kemijärveläinen sai klo 02:13:13 jarrut kirskuen tapettua vauhtinsa kolmosraiteelle ‒ sopivasti siihen oman lähtötolppansa taakse. Eipä siinä sitten enää mennytkään kuin neljä minuuttia, kun Nokelasta Tampere tavaraan kulkeva sekanainen tavarajuna T 5010 ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/5010/2016-08-05 ) kohelsi Siperian Suden keskipakoispuhaltimien täydeltä ykkösraidetta vastavirtaan. Kolarilaiselle kääntyi vaihde ja tuli keltavihreää tolppaan. Pyöränkehät lähtivät pyörimään klo 02:17:53. Kemijärveläinen odotti aikansa, ja lähti perään suojavälin vapauduttua klo 02:23:18. Ruukkiin tultaessa oltiin uudemman kerran sen tilanteen edessä, että sivullemeno oli väistämätön. Tällä kertaa kolarilaisen kuljettaja kuristi vauhdin jo kaukaa niin olemattoman hiljaiseksi, että vanhat siniset vaunut ryömivät kakkosta myöten mateluvauhtia hiljaa kitisten ja soutaen koko ratapihan matkan. Päälle unohtuneen jäännösvauhdin lopetti viimein JKV kiskojarruja käyttäen klo 03:47:35, kun juna meinasi mennä jo päin punaisia ‒ ajaa vaihteen auki siihen Siikajoen ristikkosillalle. Kemijärveläinen tormasi paikalle varttitunti myöhemmin, klo 04:06:02. Ja sehän ei pysähtynytkään, vaan jatkoi matkaansa sukkana läpi ykkösraidetta, kiilaten kolarilaisen ohi. Kolarilainen sen sijaan jäi odottelemaan vielä pariksikymmeneksi minuutiksi vastaan tulevaa, Ykspihlajaan menevää pellettijunaa T 5416 ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/5416/2016-08-06 ), joka rymisteli Ruukin ohi venäläiset lovipyörät paukkuen ykköstä klo 04:26:33. Kolarilainen pääsi nousemaan Ruukin kakkoselta lopulta klo 04:28:33 ‒ kolme varttia seisottuaan. Ja tosiaan, kun katsoo aikataulua, niin näin on tosiaan tarkoitettukin, että alkumatkasta puoli tuntia kolarilaisen vanavedessä kulkeva kemijärveläinen ampuu kolarilaisen ohi jossain Pohjois-Pohjanmaan tiettömillä taipaleilla siten, että kemijärveläinen on Oulussa puoli tuntia ennen kolarilaista. Kemijärveläinen saa päästellä sataaneljääkymppiä, kun kolarilainen hyytyy sataankahteenkymppiin ‒ jos tuolla suhteellisen pienellä nopeusrajoituserolla nyt on jotain käytännön tekoa yöpikajunien löysillä aikatauluilla pelattaessa. |
||||
|
11.08.2016 06:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Harvalaudoitus on ihan ehdoton, jos on vähänkin kosteaa puutavaraa. Muuten on heti hommeesa. Jollei sitten pidä ovea seljällään, kuten kuvan esimerkissä. | ||||
|
09.08.2016 19:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mielakan laella kaatosateessa? Juu, kyl mää sen muistan. Tuttua huttua: https://www.vaunut.org/kuva/84777 | ||||
|
09.08.2016 19:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Epäilemättä näin. Itsekin havaitsin v. 2010 kahden yhteenkytketyn Seepran tulemisen laskumäen suunnasta Kouvolan veturivarikolle. Muistaakseni vain toinen kone kävi ja kukkui. Otin siitä kyl kuvankin. Pitäisköhän sekin laittaa joskus näytille... | ||||
|
09.08.2016 19:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ajattele, eikä tuosta ole kuin parikymmentä vuotta. On ihan kuin olisi eilen ollut. Ja nyt on kaikki rautatieliikenne seis, ylikäytävä lakkautettu, vaihteet ja osa raiteista purettu, veturitalli palanut. Kaikki tämä tapahtunut vähä kerrallaan, pala palalta ja salakavalasti. Aika on aika ovela. | ||||
|
|
08.08.2016 19:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei taida olla kovin perinteisestä manööveristä kyse tässä Seeprojen parityöskentelyssä. Hienolta näyttää, ja varmaan kuulostaakin. | ||||
|
01.08.2016 20:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tosin tuo taitaa olla vorkin ainoa kuva kyseisenkaltaisesta tilanteesta. Eli vaunu ei sitten vissiin ollutkaan käytännössä kovin näppärä kyseiseen tarkoitukseen? | ||||
|
|
01.08.2016 20:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen hiljaa pöljässä päässäni antanut itseni ymmärtää, että vaunu olisi tehty kaivinkoneiden ja muiden telaketjuilla tai kumipyörillä kuljevien työkoneiden rautatiekuljetusta varten. Siten, että kaivurit pääsevät työkohteissa kätevästi omin neuvoin ratapenkalle. Ja jo vain, löytyyhän moisesta kuvatuskin: https://www.vaunut.org/kuva/1646 | ||||
|
23.07.2016 21:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos osaan kuvasta oikein katsoa, olisi junan vaunusto vetureiden ja hännän hieman tummanpuhuvampien herkkupyttyjen välissä Tad + 2 Tabd + Tad + 3 Tabd + Tad + 3 Tabd + 2 Tad + Tabd + Tad + 8 Zan-v. Sen kun syöttää ekseliin olettaen Tad:in taarapainon olevan 23,6 t, Tabd:n 26,7 t sekä Zan-v:n 26,7 t, antaa ekseli alkuosan tyhjien vaunujen painoksi 587,5 t. Siihen sitten vielä noiden hännän täysien typpi- sekä tyhjien piifluorivetyhappovaunujen yhteenlaskettu paino, niin meillä on kuvan komean the Mahtijunan junapaino. Jos sen sijaan haluaisimme ottaa tuntumaa raskaan tavarajunan aikaansaamaan tantereen töminään jalkojen alla, suosittelisin valitsemaan paikaksi Loimaan saviseutua, sekä junaksi jotain 90-luvun lauantai-iltojen veturinpalautusjunista ( https://www.vaunut.org/kuva/5377 ) ‒ muutama Alstikka ja Deeveri siihen junan nokalle niin eiköhän saada kaakelit varisemaan lähitienoon talojen keittiöistä ja kylppäreistä! ‒ http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074010829/Yollinen+tavarajuna+kuin+pieni+maanjaristys |
||||
|
|
23.07.2016 18:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Junapainosta sen verran, että vetureiden perässä tulevat siilovaunut ovat tyhjiä, kuten myös seuraavat fosforihappovaunut valkeampine valumajälkineen. Niille pitää laskea pelkkä taara. Junan häntäpäässä on sitten tummempina kuormassa olevat typpihappovaunut sekä myös mahdolliset tyhjät piifluorivetyhappovaunut. Tästä kuvasta en täysin erota loppupään typpi- ja piifluorivetyhappovaunuja toisistaan, puhumattakaan kun osa viimeisistä vaunuista jää piiloon. Ei sulla Tuomas olisi kuvia junan loppupäästä? | ||||
|
|
23.07.2016 17:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin, tosiaan. Muistan kyllä. Eriytin hiljattain jossain Valtionrautateiden rautatieharrastajalle aiheuttamaa kokonaisvaltaista hermo- ja aivoärsykettä ylistävässä ja haikailevassa kommentissani rautatien aiheuttamasta elämyksestä myös maun. Mietinkin että se saattaa mahdollisesti herättää pientä ihmetystä harrastajakollegoiden keskuudessa. En kuitenkaan ehtinyt selventää sitä siinä sen tarkemmin. Siispä mahdollisten väärinkäsitysten oikomiseksi vuoksi selvennän tässä, että (ainakin) minun rautatie-elämyksessäni (Valtion)rautateille tyypilliset maut tulevat esille ja läpi junan ravintolavaunussa, asemaravintolassa tai vaikkapa unohdetun, vanhan aseman puutarhan rautatieomenapuun hedelmien maun myötä. Esimerkiksi ne veturimiehet, jotka ovat päässeet nauttimaan Vempun pakosarjan päällä kypsennettyä murkinaa, saattavat suunnilleen samanmakuista grillimurkinaa myöhemmin, muussa yhteydessä nauttiessaan saada päähänsä Vemppuiluun liittyviä muistikuvia. | ||||
|
|
22.07.2016 20:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tosiaan joo, hyvä kun lisäsit vielä nuo pulverimaiset Venäjän-tuliaiset. Kalisuola ja ammoniumfosfaatti ovat varmasti ihan hyviä aineita, joskin itse henkilökohtaisesti pidän eniten superfosfaatista. Tästä(kin) Pätärin kuvasta pidän myös, ja tuokin on hyvä, että kuvatekstissä huomataan mainita 3 x Dv12:n uho ylämäessä pitkän tavarajunan nokalla. Soundit olivat varmasti kuvaustilanteessa kuulemisen arvoiset. |
||||
|
|
22.07.2016 17:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä. Typpihappoa tulee Ukista, ehkä jotain lannoitelaatujakin, pääosin kuitenkin tyhjiä vaunuja. Ukiin menee yötavarajunassa T 4036 fosfori- ja piifluorivetyhappoa, apatiittia sekä lannoitteita. Lisäksi Ukiin menee ammoniakkia ja apatiittia omilla junillaan, kuten T 3553. | ||||
|
22.07.2016 10:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulen, että metroherrat ajattelivat pelata tässä varman päälle. Deeveriähän ei voi päästää metron yhdysraiteelle, niinkuin nähtiin tiistaina 5/6-2012. Silloinhan Dv12 2563 piipahti vasta rakennetulla yhdysraiteella. Yhtä noloon pänniin pääsee toki yhtä hyvin metron omalla ratakuorma-autolla. Riittää kun kuljettaja unohtaa harmittomasti hiabin sojottamaan. Nyt kun se Espoon raksaprojektikin tökkii, kannattaa välttää turhia riskejä, etteivät ongelmat kasautuisi. | ||||
|
20.07.2016 22:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyrönjoen silta Merikaarrossa (Kolkinkoski), Puujoen silta Ryttylässä (Kolmilammentie)? Mahtoiko Haminassa olla jopa alkuperäisellä paikallaan vanhan radan linjauksella? | ||||
|
15.07.2016 23:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin Stadis, miksei Turuski. | ||||
|
|
15.07.2016 22:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| "Pyärä kans" kuulostaa minusta porilaiselta ilmaukselta. Ainakin näin äkkiseltään "pyärän kans" tuntuisi sopivan paremmin turkulaiseen pölinään. Tai näin ainakin nykyajan paikallisessa puhekielessä. Vanhempien aikojen murteet oikeaoppiseen muotoon viilattuina ovat sitten oma lukunsa. | ||||
|
|
15.07.2016 12:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Emmää sunk tiär ko emmää ol oikkee turkulaine. Mää vaa asu Turus. Mut kyl mää mene joka paikkaa pyärän kans, josses sää sitä meinasis? | ||||
|
14.07.2016 06:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Ja vielä. Jos Fingrid omistaa ja pitää kunnossa muuntajankuormausraiteen, ja valtio puolestaan eteläisen pääraiteen, kumpi omistaisi ja pitäisi kunnossa vaihteen? | ||||
|
|
14.07.2016 06:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Auts, meinasin kirjoittaa äskeiseen, että "valtion pääomaa", mutta ovatkohan nämä muuntajankuormausraiteet sittenkään valtion vaiko Fingridin omistuksessa ja rasituksina? Pääraiteet tässä ovat epäilemättä valtion... | ||||
|
|
14.07.2016 06:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai siis meinaan, että kyllä tuo öljykannujutskakin on käynyt mielessä. Samoin kuin se kolmaskin kantti, että käyttämättömänä lojuva rautatievaihde sitoo itseensä valtion pääomaa, vaikkei mitään hyötyä tuotakaan. Mutta hyvä kun nyt saatiin tähänkin asiaan selvyys. | ||||
|
|
14.07.2016 06:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä selvä. | ||||
|
|
14.07.2016 05:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä on Hikiän muuntoaseman ( http://www.akiranta.com/167 ) muuntajankuormausraide. Näitä on monin paikoin rataverkollamme, niin ratapihoilla kuin linjallakin. Yhteistä näille on suuren muuntamon läheisyys ja kai ainakin suurimmassa osassa tapauksia tämä, että kiinteää yhteyttä rataverkkoon ei ole, vaan kertakäyttöinen vaihde rakennetaan aina tarvittaessa, silloin harvoin kun raiteella käy muuntajaa kuljettava erikoiskuljetusjuna. Noin 99,9999999999 % tälle paikalle kuvitellun pysyvän vaihteen kautta kulkevasta liikenteestä menisi suorilla. Olen antanut itseni ymmärtää, että pysyvän vaihteen olemassaolon puuttumisella haetaan parempaa junaturvallisuutta. Ei pääse käymään niin, että "värit on mutta raudat on väärin". Ovatko rautatieviisaat samaa mieltä muuntajankuormausraiteiden vaihteille tyypillisen kertakäyttöisyyden syystä? | ||||