225-13165 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.01.2015 12:52 Ari-Pekka Lanne  
  Taisin antaa hieman epäselvän vihjeen, kun kerroin, ettei tässä olla "Toijalan takanakaan". Meinasin sillä jotain sellaista perinteistä Makkaratalon nurkalta, Helsingforssista, katseltua ja ihmeteltyä maailmaa. Vaikka yhtä looginen tosiaan kai olisi tämän kiskoja nähneen vaunun nykyisen kotivarikon, Haapamäen, asettaminen nollapisteeksi. Eli ollaan vielä Toijalan alapuolella. Syöttöasema liippaa läheltä...
kuva 19.01.2015 12:36 Ari-Pekka Lanne  
  Aloin itsekin pohtimaan tässä samaa. VR:llä on hauskasesti ollut olemassa samaan aikaan tämän Stora Enson Vv15 1994:n kanssa kaima Dv15 1994 (https://www.vaunut.org/kuvat/?tag0=1%7CDv15%7C1994 ).

Sisarveturin Dv15 2000 kyljessä on ollut teipattuna sarjatunnus Dv15 ( https://www.vaunut.org/kuva/6532 ), joskin sillä on historia VR:n rivistössä ( https://www.vaunut.org/kuva/22835 ). Mutta tästäkin huolimatta Resiina 2/2006:n artikkelissa ja Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Imatran_veturipalvelu ) annetaan näille 1994:lle ja 2000:lle tunnus Vv15, kun taas VR:ltä suoraan Veturipalvelulle siirtyneille 1993:lle ja 2001:lle tarjotaan tunnukseksi Dv15.

Kalustorekisterissä kaikki Imatran veturipalvelun Vemput on läntätty sarjatunnuksen Dv15 alle ( http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/23 ):

• Dv15 98 10 1994 002-3 Diesel (Veturipalvelun numero 1994)
• Dv15 98 10 1993 001-6 Jussi (ent. VR 1993)
• Dv15 98 10 2000 000-7 Otto (ent. VR 2000)
• Dv15 98 10 2001 003-0 Masi (ent. VR 2001)

Tai siis nämä tunnukset ja EVN-numerot näille on rekisterissä varattu, vaikkei niitä olisi vielä käyttöön otettukaan. Kuka tietää, onko?

Entä osaako Hannu tai joku muu kertoa, mikä tunnus 1994:n kyljessä on nykyään teipattuna?
kuva 19.01.2015 11:16 Ari-Pekka Lanne  
  Ei olla Akaan Toijalassa, eikä sen takanakaan. Juna on vasta kiitänyt ylväänä vielä pienemmän seisakkeen ohi.
kuva 14.01.2015 22:55 Ari-Pekka Lanne  
  Tämä eilen tiistaina 13/1-2015 Siilinjärveltä lähtenyt T 4036 saapui tänään keskiviikkona Turkuun 8½ tuntia hitaassa, klo 11:15, kun aikataulunmukainen tuloaika olisi 2:42. Vielä klo 12:00 juna seisoi ratapihalla veturinvaihtoruljanssissa odottaen lähtöä viimeiselle etapille Ukiin.
kuva 13.01.2015 10:57 Ari-Pekka Lanne  
  Okei, tässä vertailun vuoksi samanpituisella valotusajalla (30 s) ja 27 mm:n polttovälillä otettu kuvatus: https://www.vaunut.org/kuva/89551 Kyllä siinäkin jo nuo pari näkyvillä olevaa kirkkainta tähteä meinaavat karata. Mutta ehkä tässä Pertun kuvassa on tosiaan laajempi näkymä. Vaikka en minä tässä silti sitäkään yritä sanoa, etteikö maan pyörimisen aikaansaamaa efektiä käyttäen voisi saada taiteellisiakin kuvia, kuten tässä: http://www.vastavalo.fi/taivas-tahtitaivas-tahti-yo-tahtitaivas-145251.html Mutta tässä nimenomaisessa kuvassa minua kyllä kieltämättä inspiroi tuo tähtien pistemäisyys, kun sellaisena tähtitaivas minulle tavallisesti näyttäytyy.
kuva 12.01.2015 23:41 Ari-Pekka Lanne  
  On hieno. Mun on kyl pakko kysyä, että oletko Perttu mahdollisesti käyttänyt tässä sellaista tähtikuvaajan moottoria? Valotusaika näyttää olevan exif-tietueen mukaan ½ minsaa, ja muistelisin omista kokeiluistani, että jo siinä ajassa tähdet piirtäisivät valokuvausaparaatin ollessa paikoillaan hienoiset viivat. Tässä ne kyllä näyttävät ihan pistemäisiltä, niinkuin kuuluukin.
kuva 12.01.2015 23:37 Ari-Pekka Lanne  
  Joku on sit kai vissiin kateellinen. Hienoja ja erikoisen hyvälaatuisia kuvia Roope on viime aikoina julkaissut.
kuva 12.01.2015 17:48 Ari-Pekka Lanne  
  Jos rautatie- ja joukkoliikennepolitiikkaa sivuavat keskustelut eivät kiinnosta, on tarjolla myös toisentyylisiä, ei-poliittisia postauksia, vaikkapa tähän tapaan: https://www.vaunut.org/kuva/97706 . Ja kyllä, kahteen keskusteluun tuo sama vastaus oli i h a n pakko lisätä, koska se sopi molemmissa rautatie- ja joukkoliikennepolitiikasta kiinnostuneiden harrastajien kesken ajankuluksi ja silkasta keskustelun huvista vaihdetuissa sanailuissa esitettyihin väitteisiin. En oikeasti mahtanut itselleni mitään. Ehkä ylitin räikeästi sananvapauteni suomat oikeudet tai vähintäänkin sopivuuden rajat ilmaistessani omalla käsittämättömällä tavallani huolestuneisuuteni vallitsevan politiikan vahingollisista vaikutuksista suomalaisen junaliikenteen jatkuvuuteen. Sori. Puolustukseksi on sanottava, että en kai sentään kuitenkaan hyökännyt ketään yksityistä, nimeltä osoitettua henkilö tai etnistä kansanosaa vastaan. Sikäli kommenttien oli tarkoitus olla asiallisia. Ja pakkohan näitä ei siltikään ole lukea.
kuva 12.01.2015 10:01 Ari-Pekka Lanne  
  Sukupolvien ajan knowhowtaan hioneilla, sydämellään kutsumustyötä yhteisönsä hyväksi tekevillä ja työntekijöitään inhimillisesti kohtelevilla, pienillä perheyrityksillä – edes nettonsa Valtiokonttoriin tulouttavilla valtionyhtiöillä – ei ole aikaa myöten mitään jakoa pakkokilpailutuksissa ja muissa kilpailuasetelmissa ylikansallisten, osingot sikarikkaiden suurosakkaiden veroparatiisitileille tallettavien, monialakonsernien putsatessa pöydän. Markkinoiden haltuunottovaiheessa näillä goljateilla riittää ehtymättömästi raakaa vipuvoimaa sulatella kaikkein isoimmatkin suupalat – täysin riippumatta aiemmasta paikallisesta tai kansallisesta kilpailutilanteesta. Sen hetken epärealistiset polkuhinnat ja mairea lepertely ehkä miellyttävät tilaajia ja loppuasiakkaita. Se ei kuitenkaan ole näiden Mikki Hiirien, Robin Hoodien ja muiden sankarihahmojen lopullinen maali. Kylmät kapitalistit jatkavat peliään kvarttaali kvarttaalilta, kunnes saavuttavat maailmanlaajuiset monopolit toimialoillaan. Ei liene epäselvää, kuka on siinä vaiheessa kitupiikki Roope-setä ja kuka sen kultakolikoita putsaileva Aku Ankka.

Kymmenvaltioliitto – globaalin pankkieliitin umpikorruptoitunut saunaseura – on alusta asti pyrkinyt tähän ja vain tähän pakkokilpailutus- ja kilpailudirektiiveillään. Demokraattiseksi väitetyssä Brysselissä operoi taukoamatta ammattilobbareiden palkka-armeija ohjailemassa ja valvomassa meppien ja EY-virkamiesten toimia. Puolueettomiksi kehutut asiantuntijakomissiot näyttävät usein kokoonpanoiltaan oudon esteellisiltä.
kuva 09.01.2015 02:21 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, nostin Joensuun paikallisliikenteen kilpailuttamiskeissin lieveilmiöineen esille vastineeksi edellä oleviin viittauksiin "Lehtosen joukkotuhoaseista" osoittaakseni, että ammattimaiset kuljettajat päinvastoin älähtävät, jos liikenteen tilaaja yrittää ajattaa linja-autoja epäasianmukaiseen tyyliin tai liikenneturvallisuutta vaarantaen. Pakkokilpailutus ja kapitalismi tyypillisine lieveilmiöineen tuli mukana pyytämättä – vain ja ainoastaan siksi kun se sattuu liittymään tähänkin kyseiseen keissiin täysin saumattomasti.

PPP kuitenkin alkoi tuossa ihmetellä varsinaisen asian (liikenneturvallisuus suhteessa ammattimaiseen ajoon) vierestä, miten mielestäni on "kapitalismin lisäämistä se, että viime vuonna useat Joensuun kaltaiset kaupunkiseudut kilpailuttivat paikallisliikenteensä", ja jatkoi vielä: "Näin toimien julkinen sektori tosiasiassa otti vastuun joukkoliikenteen suunnittelemisesta ja järjestämistä, joka siihen asti oli kaupungeissa yksityisten (kapitalististen?) yritysten suvereeni yksinoikeus. Kaupungeilla ei ollut muuta virkaa kuin leimata vuodesta toiseen samoille toimijoille liikenneluvat, eivätkä kuntalaiset voineet suoraan vaikuttaa joukkoliikenteen järjestämiseen."

Mulla ei riitä viitseliäisyyttä vastaamaan tähän monisyiseen, tämän erityisalan kysymykseen, joten annan vastausvuoron ekspertille, Vaasan yliopiston aluetieteen proffalle Hannu Katajamäelle: http://www.uva.fi/fi/blogs/expert/aluekehityksen_arki/kapitalismin_henki_haisee/ Tuossa esseessään Katajamäki kuvaa osuvasti kuntien haikailua kilpailutuksissaan monikansallisten, kapitalististen suuryritysten perään ja paikallisten, asiakkaita kuuntelevien ja seudun työväkeä työllistävien perheyritysten dissaamista.

Tyypillisesti tällaiset pienet paikalliset yrittäjät ovat olleet melkeinpä vanhojen teollisuuspatruunoiden tapaisia "isäaurinkoisia" pikkukaupungeissaan ja lähitienoilla. Kaikki paikalliset ovat tunteneet heidät. Aamuisin on oltu torinreunalla pystökaffeella miehissä ja muina miehinä. Isäntien, renkien ja asiakkaiden kesken on vallinnut keskinäinen luottamus ja yhteisymmärrys. Rengit ovat saaneet palkkansa ansioidensa mukaan jämptisti, mutta toisaalta tukkapöllyssäkään ei ole säästelty – sen kerran kun kaikki ei ole ollut eksaktisti perfect. Palvelua on kehitetty asiakkaiden tarpeet huomioiden ja palautteet huomioon ottaen – toisin kuin vaikkapa Joensuun paikallisliikenteessä vuoden 2013 jälkeen, kuten noista prujuista käy ilmi.

Niin, ottiko Joensuun kaupunki vastuun joukkoliikenteen suunnittelemisesta – ihan konkreettisesti? Linkkaamieni artikkeleiden perusteella saa kyllä sen käsityksen, että kaupunki tuli delegoineeksi ainakin valtaosan suunnitteluvastuusta monikansalliselle, Lontoossa pääkonttoriaan pitävälle, kapitalistiselle r a k e n n u s a l a n suuryritykselle (WSP Group plc), kun se aiemmin kuului monikymmenvuotisen kokemuksen omaavalle paikalliselle liikennöitsijälle. Tähän tapaan kilpailutus lisää kapitalismia – pienin mutta hyvin määrätietoisin askelin.

Mekanismeja on toki muitakin kuin nämä kuntien järjestämät kilpailutukset. Myös yksityishenkilöt kilpailuttavat nykyään innokkaasti ostamiaan tuotteita, tilaten niitä netin kautta vaikka maailman ääristä – ei enää avainlippumeiningillä, kuten ennen vanhaan. Samaa tahtia katoavat sitten suomalaisten työpaikat. Tässä aiheeseen liittyen esimerkki erään vanhanajan tekstiilitehtaan joutsenlaulusta: http://areena.yle.fi/tv/2372306 Dokumenttina mielestäni oikein maan perusteellisen pirun hyvin tehty.

Mutta tosiaankin, nytpä nämä tämmöiset suomalaiset tekstiilitehtaat, ruukit ja liikennöitsijät alkavat olla historiaa. Takaisin ei niitä saa. Ikinä. Valitettavasti näin.
kuva 08.01.2015 10:05 Ari-Pekka Lanne  
  No, virheitä sattuu kaikille, myös konsulteille. Pahempana pitäisin tässä tilaajan ominaisuudessa esiintynyttä Joensuun kaupunkia, joka ylimielisesti jätti huomioimatta kuljettajien, liikennöitsijöiden ja asiakkaiden perustellut valitukset.
kuva 08.01.2015 00:01 Ari-Pekka Lanne  
  Tähän kohtaan lisäisin poiminnan Sanomalehti Karjalaisen pääkirjoituksesta 13/11-2013: "Lehtosen Liikenteen lopettaminen on suoraa seurausta EU:n vaatimasta linja-autoliikenteen kilpailuttamisesta. Kyösti Lehtonen ei nähnyt enää mahdollisuutta kannattavalle liiketoiminnalle." ( http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/38771-lehtosen-liikenne-jaa-joensuun-historiaan ) Eli tässäkin jäljet johtavat Kapitalististen eurostotasavaltojen liiton direktiiveihin.

Mutta mitäs tuosta Joensuun paikallisliikenteen hienosta kilpailutuksesta nyt sitten onkaan seurannut ja koitunut? "Kaupunki maksoi konsultille 49 000 euroa reitti- ja aikataulusuunnitelmasta, joka osoittautui täysin sudeksi. Reitit ja aikataulut ja toisaalta matkustajat eivät kohdanneet. Asiakaspalautetta on tullut, mutta kaupunki ei ole reagoinut. --- Kaupunki lanseerasi mainoslauseen puolessa tunnissa Kontiolahdesta Joensuuhun. Mainos ei purrut, kun vuorot olivat aina myöhässä. Ajoaika ei vaan yksinkertaisesti riittänyt." ( http://www.digipaper.fi/akt/126419/index.php?pgnumb=13 ) Arvaan, että kyseellinen mainostoimiston konsultti ei ole ikänänsä nähnyt linja-autoja muuten kuin joskus pikkuautonsa tuulilasin takaa – eikä näin ole sisäistänyt, ettei linja-autolla voi kaahata sill’ viissiin kuin pikkuautoilla näkyy yleisesti voivan kaahata.

Entä onko uusi liikennöitsijä (vanhoine Lehtosen Liikenteeltä siirtyneine kuljettajineen) päässyt "samoihin mittoihin", kuten Pesonen tuossa edellä myös ounasteli? "Joensuun seudun joukkoliikenneviranomainen teetätti kilpailuasiakirjat konsultilla ja välitti ne sellaisinaan yrityksille. Osa reiteistä ja aikatauluista paljastui ajokelvottomiksi, sellaisiksi, ettei niitä voi noudattaa lakeja rikkomatta. --- – Emme lähde ajamaan aikatauluja, jotka eivät ole ajokelpoisia, toteaa Joensuun ja Kontiolahden välisen liikenteen voittaneen Savo-Karjalan Linjan toimitusjohtaja Kari-Pekka Hietala." ( http://www.digipaper.fi/akt/120541/index.php?pgnumb=18 ) Eli ilmeisesti uusi liikennöitsijä on omaksunut yhtä kohtuullisen ajotavan kuin vanhakin, huolimatta tilaajan painostuksesta. Se taasen on ihan ymmärrettävääkin, että matkustajat eivät ole keksineet linja-auton myöhästymiselle muuta järjellistä syytä kuin kuljettajan toiminnasta johtuvat. Harva matkustaja keksii, että syy heille aiheutuvaan viivästykseen ja muuhun vaivaan voikin löytyä Kapitalististen eurostotasavaltojen liiton direktiivien mukaisesta pakkokilpailutuksesta ja vastuuttomasta, alaa tuntemattomasta tilaajasta – ei kuljettajasta tai liikennöitsijästä.

Se vanha vitsi "mainostoimiston konsultti laatii aikataulun, matkustaja vaatii noudattamaan sitä täsmälleen, ja kuljettaja maksaa sakot" ei siis nyt näytäkään toimivan, koska ammattikuljettaja ei suostu noudattamaan mainostoimiston konsultin rustaamaa ajokelvotonta aikataulua vaan sen sijaan mieluummin Tieliikennelakia – siltikin, vaikka matkustajat yrittäisivät vaatia noudattamaan mahdotonta aikataulua.
kuva 06.01.2015 19:33 Ari-Pekka Lanne  
  Olen joskus hapuillen tapaillut ajatusta, että jos nuppiluvultaan koeasetelman luonne huomioiden sopivaksi katsotun suuruinen joukko pienehköjä nisäkkäitä – vaikkapa rottia, kissoja, apinoita tai oravia – opetettaisiin ajamaan pieniä leluautomobiileja vastaavaan skaalaan rakennetulla pikkuruisella katuverkostolla ja maantiestöllä, ja tarkkailtaisiin näin muodostuvaa liikennettä, huomattaisiinko sen eroavan muuten kuin mittakaavansa puolesta ihmisolentojen autoilusta.

Vrt. https://www.youtube.com/watch?v=8sV35tf0OM8
kuva 01.01.2015 14:51 Ari-Pekka Lanne  
  Näinpä. Ei ole (tosiapuhuen) syytä aiheuttaa tuhoja eikä sen kummoisempaa hämminkiä kuvauspaikoille. Päinvastoin, jos mahdollista, tulisi jättää paikka vielä parempaan kuntoon kuin se oli tullessa. Jos vaikkapa joku on jaksanut kantaa sikareentumpin Rautavuoren muuten niin seesteiselle, luonnonkauniille ja idylliselle huipulle, niin miksen minä jaksaisi kantaa sitä sieltä omien eväskääröpapereideni muassa asianmukaiseen roskuastiaan? ( http://www.roskapaivassa.net/tumpit.htm )
kuva 30.12.2014 15:54 Ari-Pekka Lanne  
  En nyt siltikään tiedä kuvan epäonnistuneisuudesta. Mutta voithan Antti seuraavalle bongailuretkelle varustautua rälläkällä, niin pääset ylimääräisistä tolpista.
kuva 30.12.2014 10:37 Ari-Pekka Lanne  
  Mietin vaan, että pitäisiköhän tuohon tunnisteisiin klikkailla näkyväisiksi vielä indeksit "Merkki", "Kartta" ja "Onnettomuus"..?
kuva 30.12.2014 10:34 Ari-Pekka Lanne  
  Muuten kyl, mutko tää(kin) näyttäis olevan sittemmin (masentavasti) lakkautettu. Siitä propsit. (Tai siis ei siitä lakkauttamisesta, mut tästä kuvallisesta dokumentoinnista.)
kuva 23.12.2014 20:54 Ari-Pekka Lanne  
  Viitaten PPP:n äskeiseen kommenttiin linja-autojen koneista – joskus tulee mieleen ajatus, että onko tämä EY-säädöksin keinotekoisesti haettu tasapainotila sittenkään hakeutunut aivan tolkulliseen ja yhteisen hyvän edistämispyrkimys huomioiden optimaaliseen asemointiinsa: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/bussifirmat-joutuvat-romuttamaan-massoittain-toimivia-linja-autoja/660626/

Mutta kuva on kaikkine partikkeleineen ja pienhiukkasineen hyvin innostava. Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, fullereeneja, ties vaikka mitä. Namppareita.
kuva 23.12.2014 12:29 Ari-Pekka Lanne  
  Vika ei ollut silmissäni ( https://www.vaunut.org/kuvat/?kv=1990&paik=Karjaa&tag0=17%7CRautatieinfra%7COpastin ), vaan työmuistissani vai missä lie ajatusprosessissa. Tiedä sitten, kumpi on vakavampi – sensorivika vaiko prosessorivika. Originaalissa (Tätä vedosta on hiukan rajattu.) näkyy kyllä selvästi numero 3098, mutta siltikin olen läntännyt tuohon 3089. Sama pää kesät talvet...
kuva 19.12.2014 21:29 Ari-Pekka Lanne  
  Kuva on otettu lauantaina 28/9-2013, mikä on nyt syötetty myös .orgin järjestelmään.
kuva 13.12.2014 23:18 Ari-Pekka Lanne  
  No jaa. Kuvista en tiedä sanoa, mutta Oulu itsessään on kyllä perinteinen tervakaupunki ja teknologiakaupunki, Perämeren helmi ja pyöräilykaupunkina oivallinen – joskaan ei tokkiisa ihan Köpiksen veroinen. Oululaiset ovat hyvin jäyhiä, ja heillä on myös toripolliisi pronssista. Useimmat meistä eteläneläjistä, jotka suuntaamme Lappiin, kulkeudumme Oulun läpi. Toisaalta Oulu houkuttelee kaupunkiasukeikseen huomattavia määriä juuriltaan lappilaisia.

Taskukameran kalenteri taisi olla tuolloin omassa ajassaan. Katsellaan ja kuulostellaan, jos vaikka ehtisin tässä lähipäivinä tekemään pientä "salapoliisityötä" oikean päivämäärän selvittämiseksi.
kuva 13.12.2014 18:25 Ari-Pekka Lanne  
  Vai olisivatko nuo hännän nestekaasutölkit silti(kin) Ugin Essolla tyhjennettyjä?
kuva 10.12.2014 01:51 Ari-Pekka Lanne  
  Linkin takaa löytyvässä, vuonna 1998 lentokoneesta otetussa ilmakuvassa näemme paitsi Alspommin vetämän asianmukaisuuspikurin, myös vastakerityn maapalstan motarin itäpuolella, radan ulkokaarteessa. Vielä vuonna 2003 suikale oli näin aukinainen: https://vaunut.org/kuva/54067 (Vempun kohdalla oleva betonipainopakallinen ajojohtopylväs näyttäisi sijoittuvan tässä vuoden 2010 IC-kuvassa viidennen vaunun paikkeille.) Voi vain ihmetellä, kuinka nopeasti, taajaksi ja korkeaksi tuo lepikko on tuohon noussut.

Mutta nasta juttu, kun Miti löysi kauan kadoksissa piilotelleen puuttuvan palasen tähän ihmettelymme kohteena olleelle aikajanalle koskien tätä kyseistä kaarretta. Näin tämänkin kaarteen syvin olemus alkaa hiljalleen muodostamaan päissämme jonkinlaista hahmoa.

Tämä on samalla vähän kuin kertomuksessa Hannusta ja Kertusta, jossa sisarukset varistelevat polun varrelle palasia leivänkannikoista löytääkseen takaisin kotiinsa. Nämä tämmäset valokuvat ovat juurikin niitä pilkkoja, joita kuvaajat ovat iskeneet merkeiksi maailman ja ajan varrelle. Mutta samoin kuin kertomuksessa, jossa Hannun ja Kertun reitti kotiin hukkuu lintujen syödessä leivänkappaleet, tosimaailmassakin maailma on jatkuvasti niin monipuolisessa ja kokonaisvaltaisessa käymistilassa, etteivät oikein mitkään tunnetut maamerkit tai kiintopisteet tunnu säilyvän tai ainakaan säilyttävän ymmärrettävissä olevaa merkitystään – koordinaatiston jatkuvasti vinoutuessa ja mittasuhteiden alati vääristyessä suhteessa havainnoitsijaan ja ihmettelijään.
kuva 05.12.2014 00:58 Ari-Pekka Lanne  
  Kui? 2515 on osoittanut meikäläistä kohtaan jonkinlaisia linssiluteen luonteenpiirteitä. Kun olen jo luullut päässeeni siltä iäksi, se onkin tehnyt "väyryset" ja pulpahtanut jostain esille: https://vaunut.org/kuvat/?u=290&tag0=1%7CDv12%7C2515 Näiden .orgiin asti päätyneiden 2515-vedosteni lisäksi olen kuvannut 2515:n ainakin torstaina 12/7-2012 Kiuruvedellä ja perjantaina 5/9-2014 Kokkolassa. Miks just kombinaatio "2515 @ Tku" olisi niin erityisen kuvauksellinen?
kuva 02.12.2014 01:02 Ari-Pekka Lanne  
  Vaikken olekaan vielä oikein ehtinyt tottua – tokko ikänänsä totunkaan – näiden Valko-Deevereiden olemassaoloon ja pepsodenthymyyn, niin kyllähän tämä on kuvana täysin ehdotonta priimatavaraa.

Ja jos miettii sen kautta, että "Värillä ei ole väliä, kunhan se on Deeveri", niin ainakin päällisin puolin näin hyväkuntoisen näköinen veturi lämmittää mieltä. Vaikka riittäähän rautatiehistoriassa esimerkkejä naulatehtaalle joutuneista vastamaalatuista. Ensin tulevat mieleen Dv12 2727 ja Dr13 2337.

Valaistuksesta sekä peilinkin kautta nähtävillä olevan hammaslääkärintuolin verhoilun vihreästä värisävystä päätellen ohjaamon puolella ilmeisesti onkin tekeillä dentistin ja hammashoitajan kilisevillä ja kalisevilla, nikkelititaanisilla instrumenteillaan tekemä lego-operaatio.
kuva 27.11.2014 04:35 Ari-Pekka Lanne  
  Ja mistä? – Vaikka mistä. Tuohon aikaan rautateillämme oli vielä voimissaan hub-and-spoke -filosofia. Tampereen tavararatapihalle saapui varsinkin iltaisin maamme joka kolkasta osajunia, jotka lajiteltiin yötä myöten laskumäessä. Seepra sai painaa junia mäkeen solkenaan. Löysärit katkoivat junia järjestelymestarin määräämistä väleistä. Eri suuntiin toimitettavat yksittäiset vaunut ja muutaman vaunun ryhmät vyöryivät spiraalijarrujen hillitseminä omille raiteilleen muodostaen pala palalta Viinikan ratapihalle lähteviä osajunia, kuten vaikkapa tämän kuvassa näkyvän turkulaisen. Alhaalla, lähtöratapihan puolella toinen Seepra saattoi käydä vielä hiukan painamassa muodostuvia junia kasaan. Muita huomattavia hubeja laskumäkineen olivat Tampereen lisäksi erityisesti Kouvola ja Pieksämäki.

Minulla ei ole vuoden 1999 vakkaria, mutta vuoden 2000 listasta juna T 3508 löytyy vielä. Sen mukaan kyseinen sekatavarajuna näyttäisi kulkeneen lauantaisin ja sunnuntaisin klo 08:06-11:29. Kuvauspäivä 30/10-1999 on ollut lauantaipäivä.

Pari vuotta myöhemmin, lauantaiaamupäivällä 15/12-2001 nappaamassani kuvassa ( https://www.vaunut.org/kuva/54052 ) ollaan painamassa vastaavan aamujunan tuomaa sekalaista vaunustoa Turun päässä kantasatamaan ja junalauttasatamaan. Silloin Toijalan-radan sähköistys oli jo valmistunut, Alstikka oli päässyt eläkkeelle, ja Tampere-Turku -tavarajunien linjavetureina toimivat Sr1 ja Sr2.

Sittemmin rautateillämme on valitettavasti pienin, mutta määrätietoisin askelin hivuttauduttu kohti kokojunakuljetuksia sekä tyystin luovuttu junalauttaliikenteestä ja monista muista intermodaalikuljetuksen muodoista. Lukemattomien pienten purojen muodostama suuri virta on siirtynyt maanteille. Hieno rautatiekuljetusjärjestelmämme on viittä vaille romutettu, vieläpä verraten lyhyessä ajassa.
kuva 27.11.2014 02:33 Ari-Pekka Lanne  
  Täysin tajuton kuva. Pidän tästä jyrkästi.
kuva 27.11.2014 02:08 Ari-Pekka Lanne  
  Ja hyvä on myös kuva. Tuohon kun pulahtaisi, niin voisi vähän "friskata".
kuva 27.11.2014 02:03 Ari-Pekka Lanne  
  Pirun hyvä kommentti Niilalta. Tai siltä musta tuntuu (mutu) – tokikin vain näin aapeutuman ominaisuudessa, mutta kuitenkin.
kuva 24.11.2014 20:53 Ari-Pekka Lanne  
  1½ vuotta sitten Ronttosesta oli vielä yllättävänkin suuri palanen jäljellä: https://www.vaunut.org/kuva/80906 Mitenköhän mahtaa olla tänä päivänä?
kuva 24.11.2014 20:39 Ari-Pekka Lanne  
  Juu – aivan kuten Tuomo tuossa yllä luetteleekin – niin kyllähän nämä turvallisuusteipittömät ja lisälevikkeettömät Ruotsinlaivat alkavat olla hyvin, hyvin harvinaisia. Jokohan yhden käden sormet riittävät niiden luetteloimiseen? Samoin talvikelit ovat kai kohta etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksesta menneiden talvien lumia. Enää ei noin vain – kuin varpuset – lähdetäkään sukset jalassa metsiin ja laajoille peltoaukeille. Kuka enää heittää itsensä maahan lumeen seljälleen piirtääkseen siihen enkelin? Entä mitä tekoa mukulat keksisivät tänä päivänä plastiikkiselle pulkalle tai liukurille – puhumattakaan puisesta rattikelkasta?

Etuoikeutettu hän, joka saa vielä tänä päivänä vihreellisyysteipittömän Ruotsinlaivan kuskinpukilla istuskellen antaa tehonsäätöpyörää pyöritellen käskyjään pääkonehuoneen puolelle – ihmetellen samalla lumihiutaleiden lentelyä tuulilasin ulkopuolella ylhäältä, alhaalta, molemmilta sivuilta, edestä ja takaa sekä lumen pakkaantumista sulkaan yhdeksi klimpiksi.
kuva 23.11.2014 23:42 Ari-Pekka Lanne  
  No kylläpäs myrkyn lykkäsi. Katsoin ensin kuvan avautuessa, että "jaa nam, arkistokuva jostain kenkälaatikosta, vuosien takaa", mutta ei kun eilen otettu! Mut kai se on uskottava silmiäni (vrt. Tupla-Mikon ysärikuvat: https://www.vaunut.org/kuvat/?kv=1990&paik=Karjaa&tag0=17%7CRautatieinfra%7COpastin ).

Sininen juna. Raikkaan näköinen lumisade. Kaiken kruununa nykypäivän Ruotsinlaivaston ja muun Deeveristön yleisilme huomioiden ällistyttävän tyylipuhdas Ruotsinlaiva ilman vihreellisyystöhryjä ja rappujen lisälevikkeitä.

Olikin hyvä, että satuin istumaan toolilla kuvan avatessani.
kuva 23.11.2014 20:20 Ari-Pekka Lanne  
  Mainitsemani manuaalikokoelma on painettu v. 1972, eikä siinä oikeastaan puhutakaan Dv12:sta, vaan voimakaksikosta "Sv 12 ja Sr 12". Hiukan arvelinkin, että edellisessä kommentissa kuvailluille rämäpäille ei ole aikanaan riittänyt edes 125 km/h, joten ylikierrossuoja on jossain saneerauksessa tai muutostyössä inaktivoitu. Joskus 50-60-lukujen taitteen tienoilla suunnittelupöydällä lasketut vaihteiston toisioakselin suurimmat sallitut kierrosluvut todennäköisesti ylittyivät käytännössä hyvin hetkellisesti ja silloinkin lievästi. Ehkä ylikierrossuojan laukeamisten aiheuttamat viivästykset junaliikenteeseen on katsottu käytännössä kahdesta pahasta siksi pahemmaksi.

Mutta edelleen kuvittelen, että syy siihen, miksi Dv12:n kylkiin on teipattu legendaarinen "125 km/h", juontaa tuosta.
kuva 23.11.2014 18:34 Ari-Pekka Lanne  
  Voisiko olla vaihteiston ylikierrossuoja, joka rajoittaa Dv12:n huippunopeudeksi tasan (?) 125 km/h? Olen yrittänyt uskotella itselleni, että Dv12 olisi olevinaan suunniteltu ja tarkoitettu Sn:ltään maksimissaan 120 km/h:n junien ajamiseen, mutta vaihteiston ylikierrossuoja on asetettu sietämään hieman korkeampaa nopeutta siksi, ettei junan Sn-nopeutta ajava kuljettaja joutuisi taiteilemaan aivan ylinopeussuojan laukeamisrajalla.

Dieselveturit ja moottorivaunut II s. 370: "Erikoisesti on huomattava, että veturin suurimpia sallittuja nopeuksia (M = 125 km/h, T = 85 km/h) ei saa ylittää alamäkeäkään ajettaessa. Jos suurimpia sallittuja nopeuksia ylitetään niin vaihteiston ylinopeussuoja pysäyttää junan tyhjentämällä jarrujohdon. Matkaa ei voida jatkaa ennen kuin ylinopeussuoja on uudelleen viritetty."
kuva 20.11.2014 19:50 Ari-Pekka Lanne  
  Tässähän tulee esille vaiks mitä seikkoja, joita ei itselle heti tullut mieleenkään. Vandaalit, tulipalo – jopa sunnuntaiautoilijoiden totuttaminen junaliikenteen olemassaoloon. Huh. Veturinkuljettajan palkkio veturisiirtoa ajaen, tai vaihtoehtoisesti korvaus menetetystä vapaa-ajasta pakettimatkan muodossa plus linja-autolipun hinta. Löpö kulloisenkin litrahinnan mukaan, talvilaatu vähän kesälaatua kalliimpaa – ottaen toisella puolella huomioon, että Ukissa seisoessaan kylmenneitä koneita pitäisi lämmittää enemmän webastolla. Tosi-TV -valvonnan kustannus tai vaihtoehtoisesti vartiointiliikkeen pimujen laskuttama hinta. Mitä vielä?
kuva 20.11.2014 19:02 Ari-Pekka Lanne  
  Juu, siinä on ollut pientä kausittaista vaihtelua ja ailahtelua. Mutta pidemmällä aikajänteellä ihmeteltynä voisi kai sanoa, että yksi T 3553:ssa kulkevista artikkeleista on apatiitti. (vrt. https://www.vaunut.org/kuva/90584 & https://www.vaunut.org/kuva/78827 )
kuva 20.11.2014 18:35 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvä pointsi. Kerrottakoon vielä "epäturkulaisillekin", että ma-pe kulkeva T 3553 on siitä hassu juna, että siinä menee milloin ammoniakkia, milloin apatiittia, milloin propaania, mutta usei(mmite)n vain pelkät veturit... Korjaan kuvatekstiin Vet 11304:n tilalle T 3553.
kuva 20.11.2014 18:21 Ari-Pekka Lanne  
  Kappas: Vet 11390 Vs-Sk ma-la klo 21:29-22:19. Se voi olla, että sunnuntaisin graffitointimestareita pakoon ajelu tulisi veturinkuljettajan ilta- ja yölisien päälle tulevan 100 %:n pyhätyölisän ansiosta jo siksi suolaiseksi, että kannattaa ennemmin ottaa pieni riski pienestä tägistä…

En tunne tarkkaan Uudenkaupungin miehitystä. Sen tiedän, että sinne jätetään arkiaamuisin T 4036:n tuoneesta Dv12-triosta yksi radio-ohjauskelpoinen kone. (vrt. https://www.vaunut.org/kuva/25547 ) Uusikaupunkilaiset vaihtotyönjohtajat voivat sitten käytellä sitä sen mukaan, miten tarvetta on. Mahdolliset tarpeet vaihtotyölle tosin lienevät pääosin Hangonsaaren puolella. Osa vaihtotöistä ja junanvalmistelusta tehdään oletettavasti turkulaisen veturinkuljettajan ja uusikaupunkilaisen vaihtotyömiehistön yhteystyönä. Ukiin aamulla jätetty RC-Deeveri palaa illalla yöseeksi Turkuun T 3503:ssa osana Dv12-kolmikkoa.

Mutta järkeeni ei oikein sovi, että Uudenkaupungin tapauksessa edullisin ratkaisu vetureiden vartioinnin järjestämiseksi olisi nipun ajeluttaminen jouten Turun-väliä. Päinvastoin. Välillä on satakaksitoista (112) ylikäytävää, joista valtaosa vailla turvallisuuslaitosta. Tokihan tasoristeysonnettomuuksissa virheen on tehnyt autoilija, mutta se ei siltikään kumoa sitä seikkaa, että tarpeeton junaliikennöinti lisää onnettomuusriskiä. Kraappeentuvat ne veturit siinäkin.

Jos jonkinlaista vartiointia ei saataisi järjestettyä "luonnostaan" (uusikaupunkilaisten junamiesten toimesta) tai tosi-TV:tä (valvontakamera) käyttäen, niin luulisi sopimuksen jonkin paikallisen vartiointiliikkeen kanssa tulevan suhteellisen edulliseksi, sillail että rautiksen seutu otetaan osaksi jotain ostarivaksien vartiokierrosta. Jos siis tosiaan sabotöörien pelko tai riski on niin suuri, ettei veturiparia uskalleta jättää päiväsaikaan muutamaksi tunniksi rautatieasemalle oman onnensa nojaan. (vrt. https://www.vaunut.org/kuva/82739 )
kuva 18.11.2014 00:38 Ari-Pekka Lanne  
  Eivät ne ajamatta jääneet junat, supistunut bruttokansantuote, luonnonvaroja tuhlailevampia, saastuttavampia ja muutenkin vastuuttomampia ja yleisvahingollisempia muun maan kumipyöräparoneja hyödyttämään siirtyneet nettotonnikilometrit tai kouluttamatta jääneet veturinkuljettajat.

Mutta se tyhjä tuoli Ruotsinlaivan tai Iso Vaaleen korkeuksissa…
kuva 09.11.2014 22:17 Ari-Pekka Lanne  
  Tuomas on täysin oikeassa siinä, että ei tämän keskustelun aihe ole elämää suurempi asia. Tästä nyt vain sattui lähtemään liikkeelle tällainen perinteinen ".org-vääntö", johon kuuluu määrätynasteinen perinpohjaisuus. Mielenkiintoista ajanvietettä, jos ei muuta. ;o)
kuva 09.11.2014 18:53 Ari-Pekka Lanne  
  Jaahas, katsotaanpas sitten. 6nen pitää siis sitkeästi, tuumaakaan periksi antamatta kiinni kannastaan, että kuvauspaikan koordinaatit kiinnostavat vain toista kuvaajaa. The Wesitorni sen sijaan pohtii fotoneita, kuvausaparaattien osia ja muita yhtä käsittämättömiä. Itse taas olen aapeena hyvin yksinkertainen tapaus, jolla on taipumusta oikoa mutkat suoriksi ja pitää asiat simppeleinä. Saisikohan tästä kolmikannasta muodostettua jonkinlaisen kompromissin? Toivottomalta näyttää, mutta yritetään.

Otetaan tarkastelun alaiseksi jokin reaalimaailman hetki, vaikkapa tämännäköinen: https://vaunut.org/kuva/69422 . Pääkohteena, jonkinlaisena esiintyjänä näyttäisi olevan läheisellä rautatiellä kulkeva juna. Paikalla läsnä olevat havainnoitsijat saavat junasta kyllä kuulohavainnonkin, ehkäpä haistavat häivähdyksen Iso Vaaleen pakokaasuistakin tai tuntevat jaloissaan maan vavahtelun, mutta auringosta säteilevät fotonit yhdessä havainnoitsijoiden päissä olevien silmien, näköhermojen ja takaraivojen näkökeskuksen kanssa mahdollistavat elämykseen oleellisesti kuuluvan visuaalisen kuvan muodostumisen junasta ja koko muusta maailmasta pellon ruohoineen, taustan metsineen ja taloineen sekä taivaan pilvineen havainnoitsijoiden tietoisuuteen.

Jos katsomme kuvaa tarkemmin, huomaamme pellon reunassa seisovalla havainnoitsijalla olevan edessään statiivi, johon on viritetty valokuvausaparaatti. Näin tällä havainnoitsijalla on kaikkiaan kolme kuvausaparaattia – kaksi päässään ja yksi statiiviin kiinnitettynä. Päässään olevilla aparaateilla tuo havainnoitsija muodostaa tajuntaansa stereokuvan tilanteesta juuri siinä hetkessä, tallettaen sen tosin jonkinlaatuisena myös muistiinsa. Statiiviin kiinnitetty kamera sen sijaan mahdollistaa tilanteesta piirtyvän digikuvan ( https://vaunut.org/kuva/69705 ) säilömisen terävänä pitkälle tulevaisuuteen ja jakamisen meidän tuhansien muiden tietokoneruutujen takana istuvien virtuaalisten havainnoitsijoiden kesken. Eli juurikin tuo statiiviin kiinnitetty kamera teki työtä meidän kaikkien viimeksi linkkaamaani kuvaa katsovien omien silmien puolesta, koska me emme sillä hetkellä hoksanneet tai voineet olla paikalla, emmekä nyt hetken jo mentyä enää mitenkään voi siihen palatakaan.

Eli kyllä, primaarinen kuva muodostuu kamerassa, olipa kyse havainnoitsijan silmästä tai valokuvausaparaatista. Ja kyllä, jokainen havainnoitsija, jolla on silmät päässään, on jo itsessään ja luonnostaan "kuvaaja".
kuva 09.11.2014 01:03 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvauspaikka keskiviikkona 6/7-2005 otetuissa ilmakuvissa? – Kuvausalustana käytetyn lentokoneen kuvaushetken aikainen sijainti. (vrt. http://www.flightradar24.com/ )
kuva 08.11.2014 22:22 Ari-Pekka Lanne  
  Enpä tiedä, pitäisikö kuvaamisen olla välttämättä kumpaakaan noista. Käytännössä, paljolti tilanteesta riippuen toki, kuvaaminen on tavallisesti kai hiukan molempia. Minusta – ja painotan aivan erikoisesti, että tämä on vain oma subjektiivinen käsitykseni asiasta – valokuvaaminen on ennen kaikkea hetkien taltioimista. Aika juoksee, vuodet vierivät. Asiat muuttuvat. Ihmiset muuttuvat, vaatetus muuttuu, tavat muuttuvat. Uusia auto- ja junamalleja tulee ja menee. Maisema muuttuu. Koko maailma muuttuu. Valokuvaaminen on hauska konsti ottaa freeze-otoksia ohikiitävistä hetkistä, tallenteiksi huomista varten. Juuri sen lähemmäs aikakonetta ei nykytekniikalla päästä.

Mutta mikäs on se "kohde" näissä kuvissa: https://www.vaunut.org/kuva/63776 , https://www.vaunut.org/kuva/83643 , https://www.vaunut.org/kuva/66337 . (Mihinkään noista kuvista ei ainakaan tätä kirjoitettaessa ole syötetty koordinaatteja.) Minusta kuvat kuitenkin ovat esimerkkejä "monikohteisista" kuvista – joissa kuvan kannalta jokseenkin samanarvoisia, jonkinlaiseksi "kohteeksi" katsottavia merkkejä, opastimia tai vetureita on useita hajallaan, etäällä toisistaan. Sitten meillä on toisaalta olemassa sellaisiakin kuvia, joissa kartalta osoitettavia "pistemäisiä" kohteita ei ole yhtään: https://www.vaunut.org/kuva/96310 .

Mihin kuvauspaikan koordinaatit tulisi tässä ( http://www.tekniikkatalous.fi/multimedia/dynamic/00056/02_AL_2_Maa_Kuu_56642i.jpg ) kohdistaa – jonnekin Maahan (osoittamaan yksiselitteistä kuvauskohdetta), vaiko Kuun kartalle, tarkalleen kuvauspaikan mukaisiin koordinaatteihin?

Näiden esimerkkikuvienkin valossa näkisin, että kuvauspaikan koordinaatit parhaimmillaan ja oikeimmillaan määrittävät koko kuvaa, kertoen m i s t ä kuva on otettu – eivät mitään kuvan yksittäistä yksityiskohtaa tai (pää)kohdetta. Se ei siltikään tarkoita, että koordinaatit tällöin ottaisivat minkäänlaista kantaa siihen, kuka kuvan on ottanut ja minkä takia – tai onko kuvaa tarkoitus katsoa kuvauspaikanhakumielessä vai jostain muusta syystä.
kuva 08.11.2014 14:14 Ari-Pekka Lanne  
  ...tästä tosin poikkeuksena kollaasit, joissa yksiselitteinen kohde pysyy samassa pisteessä, mutta kamera on kiertänyt tutkimassa sitä kahdesta tai useammasta eri kulmasta. Silloin olen muistaakseni pruukannut objektiivisesti kohdistaa koordinaatit osoittamaan kiinteää kohdetta.
kuva 08.11.2014 14:10 Ari-Pekka Lanne  
  No ei kai sen kuvaajan haamu siihen pisteeseen ikuisesti jääkään kummittelemaan. Kuvauspaikan koordinaateista näkee, mihin kamera on vietävä, jos haluaa saada samanlaisen näkymän kuin kyseisessä kuvassa on nähtävillä. Minusta ihan selkeää.
kuva 05.11.2014 13:47 Ari-Pekka Lanne  
  Olen Karin kanssa (edelleen, vrt. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6584.msg46511 ) samoilla linjoilla, mitä tulee tykkäysnamiskuukkeleihin.

Rivikäyttäjänä sanani ei juuri mitään paina, mutta tuonpa siltikin esille ajatukseni, että en oikein perusta siitä kävijälaskuristakaan, kun sekään ei oikeastaan kerro mitään siitä, paljonko kuvasta on "tykätty". Kävijälaskuri indikoi kai lähinnä vain sitä, paljonko kuva on onnistunut saamaan jonkinlaista "näkyvyyttä". Jos kuvan alle sattuu vaikka tulemaan pitkään vellova ja rönsyilevä, kymmenien kommenttien keskustelu aiheesta tai aiheen vierestä, on kävijälaskurin lukema huipussaan. Onko sekään tieto arvokas tai hyödyllinen – enpä tiedä...

Mutta kiitos Jukalle kehuista. Taisi tuo kuvateksti luiskahtaa hieman "planetaariofantasiamaailman" puolelle... =o)
kuva 04.11.2014 16:23 Ari-Pekka Lanne  
  Mikko hyvä, en haluaisi olla "vastarannankiiski", mutta ihan näin radikaalisti ja sokeasti en siltikään .orgin reilun parintuhannen "erikoisasiantuntijan" tietämykseen, itsekontrolliin ja arviointikykyyn luottaisi. Yksi ottaisi elämäntehtäväkseen tägätä kuviin pitkät litaniat kaluston EVN-numeroita konventionaalisten numeroiden saatteeksi. Toinen deletoisi surutta kuvaajien vaivalla ylöskirjaamia kalustohavaintoja, jos kyseiset yksilöt eivät tämän erikoisasiantuntijan mielestä näy kuvassa riittävän hyvin. Kolmas oikoisi Sr12- tai Sv12-vetureiksi indeksoituja Deevereitä Dv12:ksi. Valitettavasti keskuudessamme on myös se prosentti, joka haluaisi tahallaan sotkea ja tärvätä muiden hengentuotteita. Ja harvapa kai kuvaajan lisäksi tämän yllä olevan kuvankaan kohdalla tietäisi, että kyseessä on numero 3206.

Tietty määrä byrokratiaa ja sääntelyä tarvitaan aina. Muuten homma lähtee täysin lapasesta kuin linja-autoliikenne 1930-luvulla. Silloin vallitsee viidakon laki. Joku roti pitää olla.
kuva 04.11.2014 13:15 Ari-Pekka Lanne  
  Rauman satamassa oli ainakin kymmenen vuotta sitten vielä "repa-asema", jossa korjattiin päätoimisesti kuljetuksessa vioittuneita paperirullia. Vaurioitunut osa paperista kuorittiin päältä pois ja rulla käärittiin uudelleen. Tietysti korjaus hieman vähensi rullan arvoa.
kuva 04.11.2014 13:05 Ari-Pekka Lanne  
  Juu kato kylä nääs melekee tars näätten mörskienki varioora. Tiäkkö kyähä tulis si vaka miten tyälääksi hälle jokka joutuus kavva katteleen näitä kuv olisiva samasta muatista niinkun Hervuudin petoniset kekkostalot nääs. Kuham meinaam tekkee tyänsä ronskisti nin ei silä päälimmääselä luanteella si nin nuukaa. Kyä meinaannääs näin on rakennusten ku miästenki kohralla.

Hieman tuoreempi vastakuva: http://tinyurl.com/leq6l2w Valomastokin näkyy tönöttävän edelleen omalla paikallaan.
kuva 04.11.2014 11:43 Ari-Pekka Lanne  
  Sinisten pikajunanvaunujen ovien keskuslukitusprojekti saatiin päätökseen huhtikuussa 2001, ja se tuli maksamaan 50 miljoonaa markkaa: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/40#Liputon%20hypp%C3%A4si%20junasta%20ja%20kuoli Linkin takana on kerrottu myös tiistaina 13/3-2001 sattuneesta tapauksesta, jossa jäniksinä matkustaneet pojat olivat hypänneet junasta täydestä vauhdissa. Toinen selvisi vähäisin vammoin. Ajojohtopylvääseen osunut poika kuoli.

Oma lukunsa ovat dementikot ja yöjunissa unissakävelijät: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200612115479381_uu.shtml
kuva 02.11.2014 19:42 Ari-Pekka Lanne  
  Näyttää Raumalla olevalta makasiinilta. Hienoja kuvia, kertakaikkiaan!
<<   >>