Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.02.2014 22:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pari kulmaa Äyhön tasoylikäytävään… Kysymyksessä on toisin sanoen Pohjanmaan rantatien, keskiaikaisen postitien, ja Rauman rautatien risteyskohta. Historian siipien havinaa kuultavissa. Omista henkilökohtaisista, tähän ylikäytävään nivoutuvista muistoistani varhaisin ajoittuu maanantaille 14/9-1987. Vaarini, kansaneläkkeellä ollut kyläsuutari, ajoi polkupyörällä Kiukaisista Raumalle 5-vuotissyntymäpäivääni juhlistaakseen. Jonnekin tähän kohdille tulimme pyörällä vastaan, ja samassa yhteydessä näin tässä Hurun vetämän tavarajunan. Iltapäivälehtien ja .orgin lööppeihin Äyhön tasoristeys nousi maanantaina 6/5-2013 sattuneen onnettomuuden johdosta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5861.0 Lähitulevaisuudessa tämänkin ylikäytävän tarina näyttäisi saavan pisteen. Lakarin teollisuus-, plutonium- ja logistiikka-alueen paisuessa kohti Äyhöä, Pomppusta ja Kuivassuota ylikäytävää kaavaillaan lakkautettavaksi sen länsipuolelle rakennettavan eritason myötä. (http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/Materiaalit/vireill%C3%A4/osayleiskaavat/Koillinen_teollisuusalue_OYK/Koillisen%20T-alueen%20liikenneselvitys_%20LOPPURAPORTTI%2029.10.2010.pdf s. 19) |
||||
|
16.02.2014 15:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu, ne ovat "logistiset kokonaisratkaisut", joilla suuret monikansalliset huolinta-alan yritykset, kuten DSV ( http://www.fi.dsv.com/logistics-solutions ) pelaavat itselleen asiakkuuksia. Pelkkää DSV:n irtoperää näytti tosiaan tuolla Finnsean sääkannella olevan. Kohti Travemundea näkyy mainittu ro-ro-paatti navigoivan, purkamaan trailerilastiaan. Gotlannin länsipuolitse on jo menty, jossain Skånen ja Bornholmin välissä luovitaan tätä kirjoitettaessa ( https://www.marinetraffic.com/fi/ais/home/centerx:14.28603/centery:55.2298/zoom:8/mmsi:230618000 ). |
||||
|
16.02.2014 00:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Uskaltaisikohan näiden havaintojen perusteella jopa ekstrapoloida, että lauvantaisin ylimääräisenä kulkiessaan T3515 kuljettaa silkkaa raakapuuta, ja siinä on vetovoimana Sr1 tai 2 x Sr1...? | ||||
|
|
15.02.2014 23:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvin vähän. Ja juuri mitään muuta merikonttien ja uusien Flirttien lisäksi ei tuolta kantasataman suunnilta nykyään enää kiskoitse roudatakaan... Tänään kun pyöräilin kantasataman vierestä Ruissaloon avantoon, satamannurkalla, siinä viljasiilon juurella näytti makaavan joutilaana letka tyhjää Occ:tä. Muuten oli hyvin hiljaista, niinkuin tavallisestikin. Avantosaunalla olin just käynyt meressä dippaamassa ja höyrysin vielä hetken terassilla, katsellen lahden toisella puolella näkyviä Pansion sotasatamaa harmaine aluksineen ja Viheriäisten öljynjalostamoa krakkaustorneineen, kun ihmettelin että mistäs simmonen jumputus kuuluu. Kohta siihen uikin Finnlinesin Finnsea. Sääkansi näkyi olevan piukassa irtoperää. Niin se on: Kuljetukset ovat siirtyneet kiskoilta kumipyörille. |
||||
|
|
15.02.2014 23:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kun nyt tuossa kysymyksen peljäyttämänä pikaisesti selailen vanhoja vakkareita, niin puutavarajuna T3519 (Tku-Tpet 14:27-17:51) näyttäisi kulkeneen syyskuulle 2010 asti ma-pe, sitten 6/9-2010–30/1-2011 ma-la, 31/1-2011–24/4-2011 ma-pe ja 25/4-2011–11/12-2011 ti-to. Joulukuussa 2011 taisi joutua vallan lakkautetuksi, kun ei löydy enää 12/12-2011 alkavasta vakinaisten junien luettelosta. Parina lauwwantaina olen tosiaan tuon ihmetyksen sattumalta Turussa bongannut, niinkuin tosiaan viimeksi tuossa pari viikkoa sitten vahingossa ollessani ansiossa. Muuta en siitä osaakaan sanoa, kuin että ilmeisestikin sitä syöttävät salolaiset ja piikkiöläiset, siis silloin jos sattuu olemaan kulussa. Pelkkää raakapuuta kun siinä on näyttänyt olevan. Olen kuvitellut sen olevan T3519:n jäänne, kun kerran on ollut lähdössä suunnilleen samoihin aikoihin. Voihan se T3515:näkin kulkea. |
||||
|
|
15.02.2014 22:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen myös huomannut, että Turusta on monasti lauvantaisin ollut lähdössä puutavarajuna Tampereelle, joskus siinä suunnilleen iltapäiväkahden maissa. Kulkisikohan (Turusta Tampereelle siis) edelleenkin numerolla T3519 ( https://vaunut.org/kuva/66380 ). Listoista ja grafiikoistahan sitä ei enää löydy. Tuo linkin kuva on myös otettu lauvantaipäivänä, ja lauvantaina 1/2-2014 näkyi olevan tupla-Sudella. | ||||
|
|
15.02.2014 22:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tietty olikin, nyrjähti ihan huolimattomuuttani vaan numerot nurin perin. Vrt. https://vaunut.org/kuvat/?kd=23.7.2012&tag0=16%7CT%7C3595 | ||||
|
13.02.2014 21:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ihan mielenkiinnosta vain kysyn, että miten sähköistys sinänsä liittyy näihin tasoristeysten turvallisuuslaitoksiin? Ennemmin voisin kuvitella, että turvallisuuslaitos olisi uusittu samalla kun radan päällysrakennetta pöyhittiin. Päällysrakennehan uusittiin tässä ennen varsinaisten sähköistystöiden alkamista, juurikin joskus siinä vuosina 1994-1995. Kiskotus vaihtui K43:sta UIC54:ään. Tukikerroksen materiaalina raidesepeli korvasi soran. Pölkyt kuitenkin pysyivät vielä puisina. Näin rataluokka nousi B₁:stä C₁:een. | ||||
|
12.02.2014 18:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kommentin oli tarkoituskin olla outo ja mielenkiintoinen, pohdintaa herättävä. Tuohtunut se ei ollut ollenkaan, tuohduttava ehkä. Petrin syvällisyyden ja sivistyksen tuntien arvasin hänen kuitenkin ottavan kommenttini huumorilla. Ehkäpä näiden osastojen osalta on maksettu Gramex-maksu, ja sen takia näissä radion soittaminen on mahdollista. |
||||
|
|
12.02.2014 11:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Uskomatonta, Petri P. Pentikäisen kilpailu- ja kilpailutusmyönteisyydellä on kuin onkin rajansa. Muista toimialoista poiketen radio-ohjelmien tuottamisen ja lähettämisen pelikentällä tapahtuva asiakaslähtöinen kilpailu onkin näemmä pahasta. Sisällöltään helpot, halvat ja halpamaiset, markkinalähtöiset, mainostuloin rahoitettavat kaupalliset kanavat eivät saisi tulla sekoittamaan valtiollisen, yle-verolla rahoitettavan, yhteistä hyvää ja kansan sivistystä tavoittelevan, vastuullisen ja asiallisen radioaaltoliikennöitsijän "monopolia". Mielenkiintoista. | ||||
|
09.02.2014 21:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Häh, ei kai ne nyt kaikki voi koko ajan olla vikatilassa? Eikös se Sn 35 pitänyt olla vain sillon, jos tiedetään että kyseinen varolaitos ei toimi? Tavarajunan pysähtymismatkasta en tiedä, mutta ehkä Sn 35:n hyöty tulee ennenkaikkea siitä, että tunnetusti moniaistivammaiset autoilun ystävät ehtisivät huomata junan, joka tulee turvallisuuslaitoksen varoittamatta. Mutta mites sitten, jos tuollainen varoituslaitos olisi tosissaan vikatilassa, ja liikenteenohjaus määräisi sen johdosta junille nopeusrajoituksen Sn 35. Olisiko siinä sellainen varaus, että jos sattuu olemaan ylämäki, juna saakin ajella siinä kovempaa, aivan veturinkuljettajan sopivaksi katsomaa vauhtia? |
||||
|
|
09.02.2014 21:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Uusi rautatiesilta tehtiin joko 1994 tai ainakin viimeistään vuoden 1995 kesällä. Uusi silta näkyy alkukesällä 1996 ottamissani kuvissa, ja vanhan puretun sillan osia kesällä 1995 otetussa kuvassa. Tarkempi ajankohta on selvitettävissä kirjastossa, koska sillan valusta oli juttua jossain sanomalehdessä, olisiko ollut Satakunnan Kansassa. Enkä ymmärrä, mistä muusta tuo siltatyömaalla tapahtunut hämminki olisi voinut syntyä kuin tämän kuvassa näkyvän turvallisuuslaitoksen käyttöönotosta. Tuskin siellä on mitään muuta puomilaitosta ollut sillan rakentamisen ja sähköistyksen valmistumisen välissä. | ||||
|
|
09.02.2014 20:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyseessä on todellakin äärimmäisen harvinainen tilanne, siis että turvallisuuslaitos olisi toimimaton. Kahteen asiaan suomalaiset ovat tottuneet luottamaan sokeasti – toinen on ylikäytävän turvallisuuslaitos, toinen veturinkuljettaja. Erikoinen tilanne vaatii erikoiset toimenpiteet. Kimmon kuvaamassa häviävän harvinaisen erikoistilanteen erikoisversiossa, jossa ollaan liikkeellä tavarajunalla, ja vastassa sattuu olemaan vastamäki, vauhdin pientä himmailua otollisempi ratkaisu saattaisi olla torvien huudattelu. Mutta täytyyhän siitä vauhdista osata luopua viimeistään siinä vaiheessa kun auto rysähtää puomien ollessa ylhäällä junan alle… |
||||
|
|
09.02.2014 11:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No jaa, ehkä niiden kraattereiden muodostumista voisi koittaa jo vähän hillitä. ( http://kalvitsa.ning.com/forum/topics/kalvitsan-asema-meteoriitti-putosi-pitk-ahoon ) Onhan siinä se kaunis ajatus pohjalla, että kun tehdään oikein iso monttu, niin ei tarvitse kaivaa niitä pienempiä monttuja. Ehkä ei tule surua sukuun, mutta ympäristövahinko on pysyvä, jatkuva, korjaamaton ja sietämätön – ja eikös ne kraatteritkin jotain maksa. Itse luottaisin melko pitkälle turvallisuuslaitokseen. Sen voisi ihan hyvin kytkeä JKV:hen – toimien vaikka niin, että mahdollisessa varoituslaitoksen vikatilanteessa lähestyvä veturi antaa erkasta alkaen automaattisesti ja taukoamatta "juna tulee" –vihellinopastetta aina ylikäytävälle asti ohentaen samalla junan vauhtia. En käsitä miten joku tunnelin ovi voi olla ensisijaisempi baliiseilla suojattava kohde kuin ylikäytävät (vrt. Topin kommentti 07.02.2014 15:03). Edullisempi versio voisi tosiaan olla selkeä turvalaitoksen statuksesta kertova opastin jossain erkalla saakka, niin vek ehtii hyvin löysäillä vauhtejaan ja vihellellä. Puomien kiertelijöistä päästään asennekasvatuksella. |
||||
|
09.02.2014 11:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Raumallahan haisi pitkään rikkivety ja metyylimerkaptaani, mutta sekin on kyllä viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tainnut melkein kokonaan kadota parempien filttereiden ansiosta. Peipohjassa katsastuskonttorin naapurina on sopivasti pallografiittivaluraudan kanssa pelaava valimo. Siinä on toinenkin isäntä sadatellut tuodessaan pyhää peltilehmäänsä leimalle, kuvitellen hajun tulevan koslansa jarruista. |
||||
|
|
07.02.2014 15:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinpäs olikin… Turvalaitteen käyttösäännöt eivät olleet ajan tasalla. Hälyn pois kytkenyt liikenteenohjaaja ei muistanut kytkeä sitä takaisin eikä kertoa asiasta tauon ajan tuuraavalle toiselle liikenteenohjaajalle, joka ei myöskään huomannut valvomon monitorista keltaista varoitusvaloa, joka kertoi varolaitoksen toimimattomuudesta. Veturinkuljettaja ei huomannut puomien ylhäälläoloa. Tyttö ei huomannut lähestyvää junaa. Siinä kasaantui hyvin monta onnetonta sattumaa, jotka yhdessä aiheuttivat onnettomuuden. Jos onnettomista unohduksista tai huomaamattomuuksista yksikin olisi jäänyt tapahtumatta, onnettomuutta ei olisi tapahtunut. Toisaalta ei olisi tarvittu kuin yksi tekninen varotoiminto estämään onnettomuuden - sellainen olisi voinut olla vaikkapa varolaitoksen kytkös JKV:hen. | ||||
|
|
07.02.2014 15:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vielä yksi kulma tähän toimimattoman varolaitoksen mysteeriöön: En muista koskaan kuulleeni sellaisesta tasoristeysonnettomuudesta, jonka olisi aiheuttanut toimimaton varolaitos. Onkohan sellaista tapahtunut? | ||||
|
|
07.02.2014 15:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja onhan myös olemassa veturinkuljettajille suunnattuja varolaitoksen toimivuudesta kertovia opastimia (https://www.vaunut.org/kuva/9704), mutta ne näyttävät jostain syystä sijoitetun matalanopeuksisille teollisuus- ja sivuraiteille, joissa opastimista ei ole vastaavaa hyötyä. | ||||
|
|
07.02.2014 00:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tyhjentäviä, myyttejä murtavia vastauksia... On vielä mainittava, että vaikkapa juurikin tässä kuvan tasoristeyksessä, kuvitellussa varolaitoksen vikatilanteessa, siinä vaiheessa jos tasoristeykseen tulevaan veturiin näkyy liikennettä, on jo myöhäistä vihellellä... Näkymät ovat tässä nimenomaisessa ylikäytävässä, aivan kuten Santeri keskustelunavauskommentissaan kirjoittikin, hyvin huonot. Mutta hyvä, uskotaan, eiköhän vekit osaa mahdollisista vikatilanteista erityisesti kuvankaltaiset erikoistapaukset blokata mielessään. |
||||
|
|
06.02.2014 23:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Miksei varolaitoksellista ylikäytävää voisi sanoa vartioiduksi. Ihminen ei sitä vartioi, mutta tekniikka. Eli ylikäytävien varoituslaitokset ovat kytköksissä JKV:hen, ja Sn 35 tulee suoraan sitä kautta? Erään kuulemani urbaanilegendan mukaan auton ajaessa puomin irti ylikäytävää lähestyvään junaan tulee JKV:n kautta "punainen" eli automaattinen pysähdys. Pitäneeköhän paikkansa? Itsekin olen jo varhain miettinyt tuota toimimattoman varoituslaitoksen mysteeriötä. Mietin lähinnä sitä, että seuraavatkohan veturinkuljettajat junia ajellessaan kuinka aktiivisesti varolaitosten puomeja – lähinnä niiden pysty- tai vaakatasossaoloa – vai päästävätkö he vain ydinvoimalaohjaamosyndrooman vallassa menemään, vaikka Kuu tipahtaisi edessä kiskoille? Järjen kautta luulisi, että nähdessään puomien olevan pystyasennossa, veturinkuljettajalla voisi luulla olevan sen verran älliä, että hidastaisi vauhtejaan ja antaisi "juna tulee" –vihellinopasteita, mutta mitenkähän mahtaa olla käytännössä? |
||||
|
|
06.02.2014 22:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sen täytyy olla ollut vuotta 1994, kun meloimme enon kanssa lämpöisenä loppukesän päivänä kanootilla Köyliönjokea pitkin. Olimme lähteneet liikkeelle Tuiskulan myllyltä. Rautatiesillan kohdalla – puoli kilometriä tästä ylikäytävältä Raumalle päin – oli meneillään uuden teräsbetonisen sillan rakennusprojekti, osana rataosan sähköistystä enteilevää perusparannusta. Sillan kansi valettiin alkuperäisen sillan viereen ja tunkattiin sitten aikanaan vanhan sillan tilalle. Maihinnousimme hetkeksi siltatyömaalle ihmettelemään. En muista oliko kantta vielä valettu, mutta joka tapauksessa, joko sillankannen muottia tehtiin tai purettiin. Radan suoran Peipohjan puoleiseen päähän, kolmen kilometrin päässä sillalta olevaan mutkaan ilmestyi Alstommin junankeula. Raumalle menevä tavarajuna oli tulossa. Siinä siltatyömaalla oli paikalla vastaava mestari tai vastaava, joka oli kiinnostunut kuvan puolipuomilaitoksen toimivuudesta. Hän ehti noitua ja melkein poltti hihansa – eivätkö puomit toimikaan, kun ne näyttivät pysyvän ylhäällä junan lähestymisestä huolimatta. Taisi siinä joku autokin huristella ylikäytävän yli. Mutta kyllähän ne sitten lopulta putosivat alas, kunhan juna tuli hieman lähemmäs, ja saavutti hälyn laukaisevan eristyksen. Kyseessä oli nähtävästi yksi ensimmäisistä kerroista, kun tämä uudempi puomillinen varolaitos joutui tositoimiin. Kun tuo vuonna 1994 otettu, linkittämäni kuva muutama vuosi sitten julkaistiin täällä .orgissa, olin aivan halolla päähän lyöty. Paikka oli minulle tuttu 90-luvun alun ajoilta, mutta tuo vintage-tyylinen yksiraiteisen rautatien tasoristeys -liikennemerkki näytti siltikin silmiini täysin oudoilta. Olin unohtanut ne tyystin, siltikin vaikka olen varmasti nähnyt samanlaisia muissakin tasoristeyksissä. Ihmisen muisti on kummallinen. Siksi tarvitaan valokuvia. |
||||
|
04.02.2014 15:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hevospuomihan se siinä, varmaankin pätkä originaalia Rauman rautatien kiskoa. | ||||
|
04.02.2014 12:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luullaakseni samojen, lähinnä Bolidenin, Yaran ja muiden kombinaatin laitosten, valojen outo kajo toisesta suunnasta kuvattuna: http://www.satakunnankansa.fi/Lukijankuvat/1194870292873/artikkeli/lukijan+kuva.html ;o) | ||||
|
04.02.2014 12:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sellaiseen käsitykseen olen jäänyt. "Luoja yksin tietää - mutta ei kerro!" | ||||
|
04.02.2014 09:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos kiitos. Tässä Rauman radan ylikäytäväkuvakoonnoksessa oli pelin henkenä esittää yksi ja vain yksi .org-ruutu jokaisesta rataosan käytössä olevasta ylikäytävästä alkaen Peipohjasta ja päättyen Raumalle. Monissa muissa paikoissa oli hyvin hiljaista. Mitään liikettä ei ollut havaittavissa pitkähköstäkään odottelusta huolimatta. Tässä sen sijaan tuli hyvin lyhyessä monta rekvisiitaksi sopivaa kohdetta, jotka piti napata kennolle. Joten päätin koplata ne tällaiseksi kollaasiksi, jolloin voin esittää neljä kuvaa yhdessä ruudussa. Jos ketä kiinnostaa, niin Sr1 3105:n perässä seuraavan rungon kokoonpano on Sim + Simn-t + Sim + Gbln + Simn-t + Sim + 4 Gbln + Simn-t + Gbln + Gbls + 5 Sp + 7 Sps + Ocpp + Sp. |
||||
|
04.02.2014 08:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| (Enkä autoa ole koskaan omistanutkaan, mutta teoriassa olisin voinut sellaisen lainata tai vuokrata...) | ||||
|
|
04.02.2014 08:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jotain sen suuntaista arvelinkin kartan ja Miekantien pohjoispäässä, 8-tiellä olevan yksityistie-kilven perusteella. Sen takia lähestyinkin kohdetta radan eteläpuolitse asumatonta maastoa pitkin: https://www.vaunut.org/kuva/89959. Autolla Miekantien ylikäytävälle ei em. syistä pääse, mutta autoahan minulla ei ollutkaan mukana, vaivoina. | ||||
|
|
04.02.2014 00:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tollaset maakasat on aina helmiä löytyessään, ja tulevat junabongarille, eikun rautatieharrastajalle hyvään tarpeeseen. Tästä kuvasta ei oikein näe, kun valotusaika oli niin pitkä, mutta tuolla oli tuohon aikaan vielä melko pimeää, kun tuohon yritin jotenkin kompuroida... | ||||
|
04.02.2014 00:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos jatketaan entisestä Santamaan ylikäytävästä vielä muutaman sadan metrin verran Rauman suuntaan, tullaan Santamäkeen, jossa oli aikanaan soraraide. Perimätiedon mukaan siitä ajettiin höyryvetureilla harjusoraa mm. Harjavallan vesivoimalaitostyömaalle. | ||||
|
04.02.2014 00:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ylikäytävästä puolen kilometriä Kiukaisiin, Raatikanaukeen reunalla olevassa kaarteessa kävi kerran 60-luvulla niin, että pikkupoika kakkasi 43 kg/m painavan kiskon harjalle. Kaverukset sitten kikattelivat puskassa kun Lättähattu ajoi kakan yli. Tämän kertomuksen kuulin talvella 1994 nuotion ääressä radan sisäkaarteen puoleisessa mäessä. Kun pulinat oli tullut pölistyä ja makkarat syötyä, Rauman suunnasta kuuluikin jo olevan tulossa tavarajuna. Nuotion päälle laitettiin kiireesti ylimäärin kuusenhavuja, jotka saivat aikaan valtavan sauhun. Tavarajuna (Dr13 + 20 Sim) sukelsi savupilveen torvet soiden. |
||||
|
04.02.2014 00:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No joo, vaikka eipä tuosta onneksi ole oikein tunnistettavissa. Illalla kotona sen sijaan, kun selailin ja zoomailin päivän kuvia tuosta suoralta, mietin että ihan kuin T3712:n (tai vast. ylimääräinen juna) kuljettajalla olisi pokkari kädessään... =o) | ||||
|
04.02.2014 00:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ennen vanhaan maaseudulla, vanhan kansa keskuudessa tunnettiin monenlaisia tarinoita oudoista ja erikoisista asioista – pallosalamoista, kummitustaloista ja sen sellaisista. Tässä lähistöllä kerrotaan olleen talo, jonka tuvassa lentelivät astiat. Taisipa joku luulla tavanneensa talon edustalta kuolleitakin kulkemasta. Mutta tämä siis oli jo ennen kuin töllöttimestä tuli Napakymppiäkään. | ||||
|
04.02.2014 00:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No joo, niinkin joskus käy. ;o) Tästä junasta sain kyllä useita erilaisia otoksia - sellaisenkin, jossa näkyy veturi. Mutta kun se sattui harmittavaisesti olemaan värivihreytynyt, niin päätin valita tämän, jossa on oikein originaali-Simi. :o) | ||||
|
03.02.2014 23:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ylikäytävässä sattui sunnuntaina 24/5-2009 kuolemaan johtanut onnettomuus (http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2009/b42009r_tutkintaselostus/b42009r_tutkintaselostus.pdf ), jonka jälkeen ylikäytävä varustettiin puomilaitoksella. | ||||
|
|
03.02.2014 22:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rauman satamassa oltiin maanantai-iltapäivällä 28/5-2007 tyhjentämässä pitkään käyttämättömänä ollutta 16 metriä korkeaa, 4000 kuutiometriä vetävää, kaukaisilta mailta uineiden rahtilaivojen painolastivesien vastaanottosäiliötä, kun pilssivedestä löytyi ruumis. Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa kuolinsyyksi raportoitiin hukkuminen. Poliisin tutkimuksissa selvisi lopulta, että ruumis oli Raumalla 80-luvulla kadonneen nokialaismiehen. Parikymppinen mies oli matkustanut kaverinsa kanssa Nokialta Raumalle torstaina 28/6-1984 tavarajunassa salamatkustajana. Kaverukset olivat sopineet hyppäävänsä junan kyydistä, kun Tuulensuun kerrostalot näkyvät. Toinen mies hyppäsi sovitusti, mutta kaveri jäi junaan. Tavarajuna jatkoi matkaansa Rauman satamaan, eikä junasta hypännyt enää koskaan nähnyt kaveriaan. |
||||
|
31.01.2014 16:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täysin samanlaiset syväjohtajan elkeet kuin vain kapteeni James T. Kirkillä voi Enterprisen komentosillalla olla. ;o] | ||||
|
26.01.2014 21:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No mutta sittenhän tämä käärme oli onnistunut keplottelemaan tiensä Kalkkuun sil' viisiin, että myöhästyminen oli sielläkin sen varttituntin (aikat. 14:48). ;o) | ||||
|
|
26.01.2014 21:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän tämä T3730 oli. T3712 meni Sr1 3074:n vetämänä hiukan etuajassa, ollen km:llä 312 jo klo 11:30. Tämän T3730:n puolestaan havaitsin kilometrillä 314 klo 12:33. Siinä kohdin myöhästyminen oli vartin luokkaa, mutta Kalkkuun mennessä myöhästyminen on näköjään kasvanut reiluun tuntiin, jos Roope muistaa ajan oikein. Mietinkin siinä havaintoa tehdessäni ja grafiikkaa katsellessani, että junan myöhästyminen voi hyvinkin kasvaa matkan aikana, kun kohdattavia on jonkin verran – H465, T3430, T3432, H467. Kuvan exif-tietueen mukaan tosin tämä kuva olisi otettu jo klo 15:03, mutta onkohan kameran kello ollut oikeassa ajassa? |
||||
|
23.01.2014 17:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kas, joku näköjään sittenkin otti tästä projektin itselleen. Sr1 3037 back on track - asjaa. | ||||
|
18.01.2014 15:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Havainnon tein myös tuossa penkalla tullessani kuvauspätsiin ja valmistellessani kameran tälliä. Juna P904, jolle esiö tässä näyttää opastetta "Odota aja 35", tuli muutaman minuutin myöhässä, sivuuttaen esiön klo 7:54. Sähikäisen syynä oli pikajunan edellä omia aikojaan kuljeskellut 3 x Dv12 –vetoinen rahti, ilmeisesti viisi (5) tuntia hitaaseen jäänyt "The Happo" T4036, joka pyyhkäisi esiön ohi klo 7:45. Nykyään Happo tulee Turkuun asti tavallisesti 2 x Sr1 –vedolla, joten Hapon myöhästymisen taustalla saattoi olla veturirikko. | ||||
|
|
17.01.2014 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tyttö, koira ja esiopastin: http://goo.gl/maps/8JBwA | ||||
|
14.01.2014 21:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei haittaa vaikka lamppupuolelta Sudelta simahtaisi toinenkin puskinlyhty, kunhan on turvateippi. | ||||
|
14.01.2014 19:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Esko Kivikoski olisi epäilemättä osannut antaa vastauksen tähänkin kysymykseen viipymättä ja luntteihin turvautumatta. Tässä meidän viisasten kerhossamme (.org) vastaus saatetaan toisinaan saada hieman pidemmällä viipeellä. Tyhjiö on kuitenkin maailman sivu ollut kauhistus ylitse muiden erityisesti kahdelle: luontoäidille ja sanaristikoiden ratkojalle. | ||||
|
|
13.01.2014 23:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 4/10-2005, eli tiistaipäivä. Vakkarin mukaan arkiaamupäivisin, klo 9:08–12:44, kulki Sr1-vetoinen (perjantaisin tupla-Sudella) T2217 Kouvola lajittelusta Pieksämäki tavaraan. Kuvan https://www.vaunut.org/kuva/19327 perusteella näyttää myös, että kyseinen juna olisi ollut vaunustoltaan juurikin tuollainen sekalainen. Lukitaanko 2217? | ||||
|
13.01.2014 14:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikä olekaan kun se on sellanen uudempi Shmmns-tw. Siitä on mulla kuva hieman lähempääkin, mutta vaunun numeroa siinäkään ei silti näy. | ||||
|
12.01.2014 01:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sopii mulle, eiköhän ne tärkeimmät tulleetkin tuossa jo ilmaistua ja kirjattua muistiin. Ja myönnän toki myös, etten itsekään allekirjoita läheskään kaikkia Linkolan teesejä. | ||||
|
|
12.01.2014 00:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kimmo T. Lumirae kirjoitti 10/1-2014 klo 22:05: "On Tampereen ja Hesankin välillä ollut rautatie jo hetken aikaa, mutta silti siihen piti rakentaa moottoritie. En näe Suomen erityisolosuhteissa yhteyttä näiden kahden asian välillä." Tämän hyvin erikoisen asiaintilan – että moottoritie on täytynyt väen vängällä rakentaa siltikin, vaikka mainitulla reitillä oli jo sitä rakennettaessa olemassa jokseenkin kaikki mahdolliset ja mahdottomat ihmisolentojen kuljetus- ja liikkumistarpeet täyttävä rautatie – yhteydessä esiintyvät Suomen erityisolosuhteet ovat nimettävissä. Ne kuuluvat: "liberalismi" ja "individualismi". Nämä mainitut suuntaukset ja syvävirtaukset ovat hyvin monissa muissa yhteyksissä esiin pulpahtaessaan positiivisia, kannatettavia ja edullisia, mutta erityisesti Tampere-Hämeenlinna-Helsinki –akselin liikenteen suunnittelussa, järjestämisessä ja järkeistämisessä käytettyinä ne aiheuttavat suunnattomasti ylimääräisiä kustannuksia. Rautatie ja moottoritie ovat – tai ainakin niiden voisi kuvitella täytyvän olla – vähän niin kuin joko-tai tai jompi-kumpi. Ja kun näistä kahdesta pahasta lievempi on rautatie, on se tietenkin tehty ensin. (Lahti-Mäntsälä-Helsinki –akselista ei tässä yhteydessä sen laajemmalti.) Mutta itsensä hienoiksi opettaneet suomalaiset eivät pelkkään rautatiehen ole tyytyneet, vaan koska meistä ainakin joka toinen on olevinaan niin suurta herraa, että tarvitsee aivan ehdottomasti yksityistä amerikkalaistyylistä pröystäilykyyditystä, on demokratiaa noudattaen jouduttu rakentamaan rautatien lisäksi moottoritie. Se että Kolmostien Helsingistä Tampereelle jatkuva osuus on rakennettu moottoritieksi huolimatta vieressä kulkevasta kaksiraiteisesta Pääradasta, on sääli, harmillista ja hölmöläistä, mutta tämä ei silti tee rautatietä sen huonommaksi eikä tarpeettomaksi. Lienee kiistatonta, että Päärata helpottaa ja lieventää Tampereenväylän ruuhkia, kantaa leijonanosansa liikennemääristä. Näin voisi olla myös Turku-Rauma-Pori –akselilla, mutta se tärkein – rautatie – puuttuu. Optimaalisin tilanne olisi, että olisi olemassa URPO-rata, ja siihen myös todella kyettäisiin keinolla tai toisella ohjaamaan kaikki mahdollinen henkilö- ja tavaraliikenne. Silloin Kasitiellä ei olisi olemassa hammastenkiristystä aamu- ja iltapäiväruuhkissa, itkua, parkua ja yskimistä pakokaasujen huurruttamien, yltäpäältä suolaveden samentamien lasien sisällä kabiineissa, ei onnettomuuksia eikä keskustelua kalliista, valtionvelan suurentamista vaativista lisäkaistoista. Tätä periaatetta ehdottomasti noudattamalla – siten että kaikki mahdollinen liikenne olisi ohjattu maanteiltä rautateille, kumipyöriltä teräspyörille ja yksityisautoista joukkoliikenteeseen – myöskään Tampereenväylää ei olisi koskaan tarvinnut rakentaa moottoritieksi. Muulein ja aasein ajettava kyinen ja kivinen soratie olisi välttänyt. Tätä utopiaa emme kuitenkaan milloinkaan saavuta, niin kauan kuin meillä suomalaisilla on vapaus valita itse liikkumisemme niin kuin parhaaksi ja mukavimmaksi katsomme. Nykyistä huomattavasti tiukempi ja ankarampi säännöstely tässä liikenne- ja liikkumiskysymyksessä ei mielestäni olisi pahasta vaan pelkästään hyväksi ihmiselle. Säännösteleehän yhteiskunta nytkin ihmisten elämää sen monissa vaiheissa. Meillä on oppivelvollisuus ja asevelvollisuus, eikä yhteiskuntamme siltikään muistuta kommunismia – tuskin kukaan lapsuudessaan ja nuoruudessaan edes sen kummemmin huomaa peruskoulun ja intin olemassaoloa. Vilahtavat filmin lailla ohitse puolihuomaamatta vihellellen, mokomat. Syväekologi, vapaa radikaali ja Koijärven pioneeri Pentti Linkola on muurautunut sattumoisin Vanajaveden vastarannalla, Ritvalassa sijaitsevaan askeettiseen metsämökkiinsä, Kimmon esiin nostamilta Tampereenväylältä ja Pääradalta katsoen. "Moni laskee Linkolan ansioksi sen, että hän "elää kuten opettaakin" ", lukee Wikipediassa. Hyvin todennäköisesti polkupyörää ja linja-autoa kulkuneuvoinaan käyttäen hän teki myös lauantaina 30/3-1996 kantahämäläiseen Tammelaan suuntautuvan matkansa, pitämään Mustialan maatalousopistolle esitelmää, jonka alkusanat kuuluivat tällä viisiin: "Suomalaisen yhteiskunnan tavoitteenasettelu, kulkusuunta, vaatii jyrkkää muutosta, täyskäännöstä. Viime vuosikymmenien yhteiskunnallinen kehitys on ollut perin pohjin onneton ja kielteinen. Sellaisten väärien jumalien kuin talouskasvun, tehokkuuden ja kilpailun alle on hautautunut ainoa todellinen ja järjellinen yhteiskunnan päämäärä, kansalaisten hyvä elämä. On saatu aikaan yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka on levottomampi, pelokkaampi ja kaunaisempi kuin koskaan. Ennen kaikkea suomalaisten usko tulevaisuuteen on järkkynyt vakavammin kuin koskaan ennen tunnetussa historiassa." |
||||
|
12.01.2014 00:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ovathan vapaat radikaalit monesti osoittautuneet korvaamattomaksi ainekseksi yhteiskunnassa. He ovat unessa ja sumussa tai unideprivaation alaisuudessa vaeltavien ja mikrounia torkahtelevien, tarkkaavaisuudeltaan rajoittuneiden tai virheellisesti suuntautuneiden ystäviensä ja aatetovereidensa unilukkareita, jarrumiehiä ja kuolleenmiehenkytkimiä. Otetaan esimerkiksi Vanha Rauma. Kaavoitusveljet yrittivät vielä 60-luvulla saada juntatuksi läpi Rauman keskiaikaisen, lähinnä puisista rakennuksista – joista jokainen kuin parhain taideteos – koostuvan keskustan uusimista. "Mitä semmosil vanhoil rötisköil?" Hirvittävien puuröttelöiden tilalle kaavoitusveljet olisivat halunneet saada postfunktionaalisia rapattuja tai tiiliverhoiltuja kerrostaloja ja sen sellaisia. Onneksi – o n n e k s i – monen raumalaisen kansanmiehen pystökaffeet hörskähtivät tässä kohtaa väärään kurkkuun, ja itävä Turun tauti saatiin Raumalla taltutettua – vähintään hidastettua sen etenemisvauhtia monikymmenkertaisesti. Vahingot jäivät suhteellisen lieviksi. Raumasta ei tullut kauttaaltaan latteaa ja banaalia "Poria" tai "Turkua". On mahtanut 60-luvun tuhoamisvimmaisten kaavoitusveljien korvanlehtiä hieman punoittaa v. 1991, heidän herätessä siihen, kun Vanha Rauma kaikkien suureksi hämmästykseksi korotettiin Unescon maailmanperintökohteeksi… Tästä pisteet raumalaisille kansalaisanarkisteille ja vapaille radikaaleille. Kuvan aiheeseen palatakseni. Näillä main, suunnilleen näissä koordinaateissa nivoutuvat yhteen monet hyvin mielenkiintoiset, osin käsittämättömät, ajankohtaiset paikalliset ilmiöt lieveilmiöineen. Sr1 3024 on kuvassa aivan juuri saapumaisillaan sille ratakilometrille (ratakm 325), johon kaavaillaan uutta Äyhön ratapihaa (liikennepaikkalyhenne eli lennätinhuuto oletettavastikin "Äh"). Läpiajettavia sivuraiteita tullaan satamaherrojen suurten suunnitelmien mukaan rakentamaan seitsemän, ja ne kaikki rakennetaan pääraiteen eteläpuolelle, samalle puolella, jolla kuvaaja on ollut kuvaa ottaessaan. Sivuraiteiden hyötypituudet olisivat suunnitelmien mukaan 540–940 metriä. Vertailun vuoksi Rauman ratapihalla on pääraiteen molemmin puolin lisäksi seitsemän läpiajettavaa sivuraidetta, hyötypituuksiltaan 332–916 metriä. Mistään aivan pienestä ratapihasta ei siis tässä suunnittelupöydällä olevassa Äyhön puskuriratapihassa ole kyse. Vähän sama kuin uusi, tuiki tärkeä Kullasvaaran tuloratapiha Kouvolassa. ( http://www.rauma.fi/ajankohtaiset/sataman_yva/Sasu/Liikenteen%20tarkastelu.pdf s. 5-6) Samalle kohtaa, mutta pääraiteen vastakkaiselle, pohjoispuolelle on tosissaankin muovautumassa Lakarin sotilasplutoniumrikastamo ja ydinjätelogistiikkakeskus, johon tulee toki hämäyksen vuoksi myös muutama vähäinen siviililogistiikkapuolen kioski – vähän niin kuin kuivan maan kontittamo, megahubi, isojen poikien varastohotelli tai jotain sellaista. Se on muuten kuin Riihimäen logistiikkakeskus, josta niin kovin kohkattiin Vuosaaren satamaa rakennettaessa – tosin pinta-alaltaan 40-kertainen Riihimäen vastaavaan verrattuna, eli täysin överi. ( http://www.megahub.fi/pdf/riihimaki.pdf ) Kuivan maan kontittamon teoreettisina etuina satamassa sijaitsevaan vastaavaan kontittamoon nähden ovat tilansäästö itse satamassa, usein logistisesti satamaa edullisempi sijainti jossain maaliikenteen solmukohdassa tai lähempänä kontitettavaa tavaraa suoltavaa teollisuutta (tässä Olkiluotoa) sekä kontittamisen huokeampi kustannus – maaterminaalityöntekijän työpanos kun on onnistuttu sopimaan edullisemmaksi satama-ahtaajan työpanosta. Ja tähän Lakarin plutoniumvarikkoalueelle kaavaillaan, aivan niin kuin Jani tuossa edellä jo mainitsikin, paria pistoraidetta kolmioraiteineen Äyhön ratapihalta. ( http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/Materiaalit/vireill%C3%A4/asemakaavat/AK13-009Lakari/13-009_selostus.pdf s. 41 ) Yksi mielenkiintoinen ulottuvuus, joka tähän Lakarin raiskioalueeseen liittyy, onkin juuri sen suhde Rauman satamaan ja erityisesti Ulkopetäjäkseen. Joku kansan radikaali julkesi kirjoittaa Länsi-Suomen yleisönosastolle keskiviikkona 9/1-1974: "Rakkaat raumalaiset. Petäjäs on kaupunkimme omistuksessa, ja siksi sitä olisi käytettävä raumalaisten parhaaksi. Tähän onkin hyvät mahdollisuudet, sillä Kolmannen Petäjäksen pohjoisrannalla ei ole yhtään huvilaa. Näille rantakallioille on mukava kävellä tai pyöräillä Ensimmäisen ja Toisen Petäjäksen läpi ja vanhaa puusiltaa pitkin. Kolmannesta eli Ulkopetäjäksestä käsin on tulevaisuudessa vielä mukavampi ihailla kesäistä saaristomaisemaa, kun ammusvarasto tiettävästi lähtee Ulkopetäjäksen nokasta pois…" Yhä tänäkin päivänä Rauman satama ja Rauman kauppakamarin liikennevaliokunta sen kovana kärkenään yrittävät sitkeästi saada Ulkopetäjästä sileäksi, huolimatta kovasta ja laaja-alaisesta vastustuksesta. ( http://ls24.fi/mielipiteet/mielipidekirjoitukset/mielipidekirjoitus-pro-petajas-ry-vastaa-varimaalle ) Satama siis toisinsanoen haluaa tuhota Ulkopetäjäksen, koska satamaoperaattoreilla ei riitä rahkeet hankkia nostureita, jotka voisivat pinota tyhjiä kontteja riittävän korkeiksi pinoiksi. Jos näin on, miksei varastoitaisi tyhjiä kontteja Lakarissa, nyt kun sitä on jo saatu pala palalta hyvän kappaletta, Ellinniitun muinaisjäännöksineen tuhottua logistiikka-alueeksi? Rauman sataman liikenne on sitäpaitsi viime vuosina laskenut. Itse en hetkeäkään usko, että Ulkopetäjäksen aluetta koskaan oikeasti tarvittaisiin sataman käyttöön. Kuriositeettina mainittakoon liikennemäärien laskuun liittyen, että UPM:n Rauman paperitehtaan PK 3 ajettiin alas perjantaina 19/4-2013 ( http://yle.fi/uutiset/upm_rauman_paperikone_3_pysahtyy_tanaan/6586553 ) Sattumoisin tässä samoilla kohdin menee myös kaavaan varattu URPO-radan linjaus, reittiä (Turku)-Uusikaupunki-Rauma-Pori-(Parkano). URPO kulkisi toteutuessaan Äyhön ratapihan itäistä vaihdekujaa myöten. ( http://www.rauma.fi/ajankohtaiset/sataman_yva/Sasu/Liikenteen%20tarkastelu.pdf s. 8) |
||||
|
12.01.2014 00:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pidän suuresti tästä kuvasta vastavaloineen ja lumipöllyineen. Karttusen taattua laatua. | ||||
|
|
10.01.2014 21:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kun olisi URPO (Ukp-Rma-Pri) tehty aikanaan, ei ehkä tarvitsisi nyt ihmetellä Valtatie Kasin tukkoisuutta eli mistä saadaan rahat useampiin kaistoihin. Olisi sen ansiosta voinut löytyä jopa Mierontiellekin liikennettä. | ||||
|
10.01.2014 21:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jotain pientä hälyä oli liikkeellä suvella 2012, että Venäjä olisi jostain syystä uhonnut lopettavansa ammoniakin myynnin: http://www.uudenkaupunginsanomat.fi/uutiset/369305.html Mitään säännöllistä seurantaa en ole näistä ammoniakkijunista pitänyt, mutta on tuota näkynyt menevän rautateitse, myös kesällä 2012 ukaasin jälkeen, ja aina viime aikoihin asti. Kyllähän Oligarkki myy, jos vaan Viikinki tulee ja lyö rahat pöytään: https://vaunut.org/kuva/88022 Osa aineesta näkyy menevän perille asti aina mereen saakka: http://yle.fi/uutiset/uudenkaupungin_ammoniakkivuoto_on_tukittu/6918554 |
||||