388-65975 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.02.2014 00:25 Ari-Pekka Lanne  
  Jos jatketaan entisestä Santamaan ylikäytävästä vielä muutaman sadan metrin verran Rauman suuntaan, tullaan Santamäkeen, jossa oli aikanaan soraraide. Perimätiedon mukaan siitä ajettiin höyryvetureilla harjusoraa mm. Harjavallan vesivoimalaitostyömaalle.
kuva 04.02.2014 00:16 Ari-Pekka Lanne  
  Ylikäytävästä puolen kilometriä Kiukaisiin, Raatikanaukeen reunalla olevassa kaarteessa kävi kerran 60-luvulla niin, että pikkupoika kakkasi 43 kg/m painavan kiskon harjalle. Kaverukset sitten kikattelivat puskassa kun Lättähattu ajoi kakan yli. Tämän kertomuksen kuulin talvella 1994 nuotion ääressä radan sisäkaarteen puoleisessa mäessä.

Kun pulinat oli tullut pölistyä ja makkarat syötyä, Rauman suunnasta kuuluikin jo olevan tulossa tavarajuna. Nuotion päälle laitettiin kiireesti ylimäärin kuusenhavuja, jotka saivat aikaan valtavan sauhun. Tavarajuna (Dr13 + 20 Sim) sukelsi savupilveen torvet soiden.
kuva 04.02.2014 00:08 Ari-Pekka Lanne  
  No joo, vaikka eipä tuosta onneksi ole oikein tunnistettavissa. Illalla kotona sen sijaan, kun selailin ja zoomailin päivän kuvia tuosta suoralta, mietin että ihan kuin T3712:n (tai vast. ylimääräinen juna) kuljettajalla olisi pokkari kädessään... =o)
kuva 04.02.2014 00:05 Ari-Pekka Lanne  
  Ennen vanhaan maaseudulla, vanhan kansa keskuudessa tunnettiin monenlaisia tarinoita oudoista ja erikoisista asioista – pallosalamoista, kummitustaloista ja sen sellaisista. Tässä lähistöllä kerrotaan olleen talo, jonka tuvassa lentelivät astiat. Taisipa joku luulla tavanneensa talon edustalta kuolleitakin kulkemasta. Mutta tämä siis oli jo ennen kuin töllöttimestä tuli Napakymppiäkään.
kuva 04.02.2014 00:00 Ari-Pekka Lanne  
  No joo, niinkin joskus käy. ;o) Tästä junasta sain kyllä useita erilaisia otoksia - sellaisenkin, jossa näkyy veturi. Mutta kun se sattui harmittavaisesti olemaan värivihreytynyt, niin päätin valita tämän, jossa on oikein originaali-Simi. :o)
kuva 03.02.2014 23:15 Ari-Pekka Lanne  
  Ylikäytävässä sattui sunnuntaina 24/5-2009 kuolemaan johtanut onnettomuus (http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2009/b42009r_tutkintaselostus/b42009r_tutkintaselostus.pdf ), jonka jälkeen ylikäytävä varustettiin puomilaitoksella.
kuva 03.02.2014 22:51 Ari-Pekka Lanne  
  Rauman satamassa oltiin maanantai-iltapäivällä 28/5-2007 tyhjentämässä pitkään käyttämättömänä ollutta 16 metriä korkeaa, 4000 kuutiometriä vetävää, kaukaisilta mailta uineiden rahtilaivojen painolastivesien vastaanottosäiliötä, kun pilssivedestä löytyi ruumis. Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa kuolinsyyksi raportoitiin hukkuminen. Poliisin tutkimuksissa selvisi lopulta, että ruumis oli Raumalla 80-luvulla kadonneen nokialaismiehen.

Parikymppinen mies oli matkustanut kaverinsa kanssa Nokialta Raumalle torstaina 28/6-1984 tavarajunassa salamatkustajana. Kaverukset olivat sopineet hyppäävänsä junan kyydistä, kun Tuulensuun kerrostalot näkyvät. Toinen mies hyppäsi sovitusti, mutta kaveri jäi junaan. Tavarajuna jatkoi matkaansa Rauman satamaan, eikä junasta hypännyt enää koskaan nähnyt kaveriaan.
kuva 31.01.2014 16:16 Ari-Pekka Lanne  
  Täysin samanlaiset syväjohtajan elkeet kuin vain kapteeni James T. Kirkillä voi Enterprisen komentosillalla olla. ;o]
kuva 26.01.2014 21:37 Ari-Pekka Lanne  
  No mutta sittenhän tämä käärme oli onnistunut keplottelemaan tiensä Kalkkuun sil' viisiin, että myöhästyminen oli sielläkin sen varttituntin (aikat. 14:48). ;o)
kuva 26.01.2014 21:08 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän tämä T3730 oli. T3712 meni Sr1 3074:n vetämänä hiukan etuajassa, ollen km:llä 312 jo klo 11:30.
Tämän T3730:n puolestaan havaitsin kilometrillä 314 klo 12:33. Siinä kohdin myöhästyminen oli vartin luokkaa, mutta Kalkkuun mennessä myöhästyminen on näköjään kasvanut reiluun tuntiin, jos Roope muistaa ajan oikein. Mietinkin siinä havaintoa tehdessäni ja grafiikkaa katsellessani, että junan myöhästyminen voi hyvinkin kasvaa matkan aikana, kun kohdattavia on jonkin verran – H465, T3430, T3432, H467.
Kuvan exif-tietueen mukaan tosin tämä kuva olisi otettu jo klo 15:03, mutta onkohan kameran kello ollut oikeassa ajassa?
kuva 23.01.2014 17:02 Ari-Pekka Lanne  
  Kas, joku näköjään sittenkin otti tästä projektin itselleen. Sr1 3037 back on track - asjaa.
kuva 18.01.2014 15:14 Ari-Pekka Lanne  
  Havainnon tein myös tuossa penkalla tullessani kuvauspätsiin ja valmistellessani kameran tälliä. Juna P904, jolle esiö tässä näyttää opastetta "Odota aja 35", tuli muutaman minuutin myöhässä, sivuuttaen esiön klo 7:54. Sähikäisen syynä oli pikajunan edellä omia aikojaan kuljeskellut 3 x Dv12 –vetoinen rahti, ilmeisesti viisi (5) tuntia hitaaseen jäänyt "The Happo" T4036, joka pyyhkäisi esiön ohi klo 7:45. Nykyään Happo tulee Turkuun asti tavallisesti 2 x Sr1 –vedolla, joten Hapon myöhästymisen taustalla saattoi olla veturirikko.
kuva 17.01.2014 10:25 Ari-Pekka Lanne  
  Tyttö, koira ja esiopastin: http://goo.gl/maps/8JBwA
kuva 14.01.2014 21:18 Ari-Pekka Lanne  
  Ei haittaa vaikka lamppupuolelta Sudelta simahtaisi toinenkin puskinlyhty, kunhan on turvateippi.
kuva 14.01.2014 19:48 Ari-Pekka Lanne  
  Esko Kivikoski olisi epäilemättä osannut antaa vastauksen tähänkin kysymykseen viipymättä ja luntteihin turvautumatta. Tässä meidän viisasten kerhossamme (.org) vastaus saatetaan toisinaan saada hieman pidemmällä viipeellä. Tyhjiö on kuitenkin maailman sivu ollut kauhistus ylitse muiden erityisesti kahdelle: luontoäidille ja sanaristikoiden ratkojalle.
kuva 13.01.2014 23:34 Ari-Pekka Lanne  
  4/10-2005, eli tiistaipäivä. Vakkarin mukaan arkiaamupäivisin, klo 9:08–12:44, kulki Sr1-vetoinen (perjantaisin tupla-Sudella) T2217 Kouvola lajittelusta Pieksämäki tavaraan. Kuvan https://www.vaunut.org/kuva/19327 perusteella näyttää myös, että kyseinen juna olisi ollut vaunustoltaan juurikin tuollainen sekalainen. Lukitaanko 2217?
kuva 13.01.2014 14:59 Ari-Pekka Lanne  
  Eikä olekaan kun se on sellanen uudempi Shmmns-tw. Siitä on mulla kuva hieman lähempääkin, mutta vaunun numeroa siinäkään ei silti näy.
kuva 12.01.2014 01:09 Ari-Pekka Lanne  
  Sopii mulle, eiköhän ne tärkeimmät tulleetkin tuossa jo ilmaistua ja kirjattua muistiin. Ja myönnän toki myös, etten itsekään allekirjoita läheskään kaikkia Linkolan teesejä.
kuva 12.01.2014 00:36 Ari-Pekka Lanne  
  Kimmo T. Lumirae kirjoitti 10/1-2014 klo 22:05: "On Tampereen ja Hesankin välillä ollut rautatie jo hetken aikaa, mutta silti siihen piti rakentaa moottoritie. En näe Suomen erityisolosuhteissa yhteyttä näiden kahden asian välillä."

Tämän hyvin erikoisen asiaintilan – että moottoritie on täytynyt väen vängällä rakentaa siltikin, vaikka mainitulla reitillä oli jo sitä rakennettaessa olemassa jokseenkin kaikki mahdolliset ja mahdottomat ihmisolentojen kuljetus- ja liikkumistarpeet täyttävä rautatie – yhteydessä esiintyvät Suomen erityisolosuhteet ovat nimettävissä. Ne kuuluvat: "liberalismi" ja "individualismi". Nämä mainitut suuntaukset ja syvävirtaukset ovat hyvin monissa muissa yhteyksissä esiin pulpahtaessaan positiivisia, kannatettavia ja edullisia, mutta erityisesti Tampere-Hämeenlinna-Helsinki –akselin liikenteen suunnittelussa, järjestämisessä ja järkeistämisessä käytettyinä ne aiheuttavat suunnattomasti ylimääräisiä kustannuksia. Rautatie ja moottoritie ovat – tai ainakin niiden voisi kuvitella täytyvän olla – vähän niin kuin joko-tai tai jompi-kumpi. Ja kun näistä kahdesta pahasta lievempi on rautatie, on se tietenkin tehty ensin. (Lahti-Mäntsälä-Helsinki –akselista ei tässä yhteydessä sen laajemmalti.) Mutta itsensä hienoiksi opettaneet suomalaiset eivät pelkkään rautatiehen ole tyytyneet, vaan koska meistä ainakin joka toinen on olevinaan niin suurta herraa, että tarvitsee aivan ehdottomasti yksityistä amerikkalaistyylistä pröystäilykyyditystä, on demokratiaa noudattaen jouduttu rakentamaan rautatien lisäksi moottoritie.

Se että Kolmostien Helsingistä Tampereelle jatkuva osuus on rakennettu moottoritieksi huolimatta vieressä kulkevasta kaksiraiteisesta Pääradasta, on sääli, harmillista ja hölmöläistä, mutta tämä ei silti tee rautatietä sen huonommaksi eikä tarpeettomaksi. Lienee kiistatonta, että Päärata helpottaa ja lieventää Tampereenväylän ruuhkia, kantaa leijonanosansa liikennemääristä. Näin voisi olla myös Turku-Rauma-Pori –akselilla, mutta se tärkein – rautatie – puuttuu.

Optimaalisin tilanne olisi, että olisi olemassa URPO-rata, ja siihen myös todella kyettäisiin keinolla tai toisella ohjaamaan kaikki mahdollinen henkilö- ja tavaraliikenne. Silloin Kasitiellä ei olisi olemassa hammastenkiristystä aamu- ja iltapäiväruuhkissa, itkua, parkua ja yskimistä pakokaasujen huurruttamien, yltäpäältä suolaveden samentamien lasien sisällä kabiineissa, ei onnettomuuksia eikä keskustelua kalliista, valtionvelan suurentamista vaativista lisäkaistoista. Tätä periaatetta ehdottomasti noudattamalla – siten että kaikki mahdollinen liikenne olisi ohjattu maanteiltä rautateille, kumipyöriltä teräspyörille ja yksityisautoista joukkoliikenteeseen – myöskään Tampereenväylää ei olisi koskaan tarvinnut rakentaa moottoritieksi. Muulein ja aasein ajettava kyinen ja kivinen soratie olisi välttänyt. Tätä utopiaa emme kuitenkaan milloinkaan saavuta, niin kauan kuin meillä suomalaisilla on vapaus valita itse liikkumisemme niin kuin parhaaksi ja mukavimmaksi katsomme. Nykyistä huomattavasti tiukempi ja ankarampi säännöstely tässä liikenne- ja liikkumiskysymyksessä ei mielestäni olisi pahasta vaan pelkästään hyväksi ihmiselle. Säännösteleehän yhteiskunta nytkin ihmisten elämää sen monissa vaiheissa. Meillä on oppivelvollisuus ja asevelvollisuus, eikä yhteiskuntamme siltikään muistuta kommunismia – tuskin kukaan lapsuudessaan ja nuoruudessaan edes sen kummemmin huomaa peruskoulun ja intin olemassaoloa. Vilahtavat filmin lailla ohitse puolihuomaamatta vihellellen, mokomat.

Syväekologi, vapaa radikaali ja Koijärven pioneeri Pentti Linkola on muurautunut sattumoisin Vanajaveden vastarannalla, Ritvalassa sijaitsevaan askeettiseen metsämökkiinsä, Kimmon esiin nostamilta Tampereenväylältä ja Pääradalta katsoen. "Moni laskee Linkolan ansioksi sen, että hän "elää kuten opettaakin" ", lukee Wikipediassa. Hyvin todennäköisesti polkupyörää ja linja-autoa kulkuneuvoinaan käyttäen hän teki myös lauantaina 30/3-1996 kantahämäläiseen Tammelaan suuntautuvan matkansa, pitämään Mustialan maatalousopistolle esitelmää, jonka alkusanat kuuluivat tällä viisiin:

"Suomalaisen yhteiskunnan tavoitteenasettelu, kulkusuunta, vaatii jyrkkää muutosta, täyskäännöstä. Viime vuosikymmenien yhteiskunnallinen kehitys on ollut perin pohjin onneton ja kielteinen. Sellaisten väärien jumalien kuin talouskasvun, tehokkuuden ja kilpailun alle on hautautunut ainoa todellinen ja järjellinen yhteiskunnan päämäärä, kansalaisten hyvä elämä. On saatu aikaan yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka on levottomampi, pelokkaampi ja kaunaisempi kuin koskaan. Ennen kaikkea suomalaisten usko tulevaisuuteen on järkkynyt vakavammin kuin koskaan ennen tunnetussa historiassa."
kuva 12.01.2014 00:36 Ari-Pekka Lanne  
  Ovathan vapaat radikaalit monesti osoittautuneet korvaamattomaksi ainekseksi yhteiskunnassa. He ovat unessa ja sumussa tai unideprivaation alaisuudessa vaeltavien ja mikrounia torkahtelevien, tarkkaavaisuudeltaan rajoittuneiden tai virheellisesti suuntautuneiden ystäviensä ja aatetovereidensa unilukkareita, jarrumiehiä ja kuolleenmiehenkytkimiä. Otetaan esimerkiksi Vanha Rauma. Kaavoitusveljet yrittivät vielä 60-luvulla saada juntatuksi läpi Rauman keskiaikaisen, lähinnä puisista rakennuksista – joista jokainen kuin parhain taideteos – koostuvan keskustan uusimista. "Mitä semmosil vanhoil rötisköil?" Hirvittävien puuröttelöiden tilalle kaavoitusveljet olisivat halunneet saada postfunktionaalisia rapattuja tai tiiliverhoiltuja kerrostaloja ja sen sellaisia. Onneksi – o n n e k s i – monen raumalaisen kansanmiehen pystökaffeet hörskähtivät tässä kohtaa väärään kurkkuun, ja itävä Turun tauti saatiin Raumalla taltutettua – vähintään hidastettua sen etenemisvauhtia monikymmenkertaisesti. Vahingot jäivät suhteellisen lieviksi. Raumasta ei tullut kauttaaltaan latteaa ja banaalia "Poria" tai "Turkua". On mahtanut 60-luvun tuhoamisvimmaisten kaavoitusveljien korvanlehtiä hieman punoittaa v. 1991, heidän herätessä siihen, kun Vanha Rauma kaikkien suureksi hämmästykseksi korotettiin Unescon maailmanperintökohteeksi… Tästä pisteet raumalaisille kansalaisanarkisteille ja vapaille radikaaleille.

Kuvan aiheeseen palatakseni. Näillä main, suunnilleen näissä koordinaateissa nivoutuvat yhteen monet hyvin mielenkiintoiset, osin käsittämättömät, ajankohtaiset paikalliset ilmiöt lieveilmiöineen. Sr1 3024 on kuvassa aivan juuri saapumaisillaan sille ratakilometrille (ratakm 325), johon kaavaillaan uutta Äyhön ratapihaa (liikennepaikkalyhenne eli lennätinhuuto oletettavastikin "Äh"). Läpiajettavia sivuraiteita tullaan satamaherrojen suurten suunnitelmien mukaan rakentamaan seitsemän, ja ne kaikki rakennetaan pääraiteen eteläpuolelle, samalle puolella, jolla kuvaaja on ollut kuvaa ottaessaan. Sivuraiteiden hyötypituudet olisivat suunnitelmien mukaan 540–940 metriä. Vertailun vuoksi Rauman ratapihalla on pääraiteen molemmin puolin lisäksi seitsemän läpiajettavaa sivuraidetta, hyötypituuksiltaan 332–916 metriä. Mistään aivan pienestä ratapihasta ei siis tässä suunnittelupöydällä olevassa Äyhön puskuriratapihassa ole kyse. Vähän sama kuin uusi, tuiki tärkeä Kullasvaaran tuloratapiha Kouvolassa. ( http://www.rauma.fi/ajankohtaiset/sataman_yva/Sasu/Liikenteen%20tarkastelu.pdf s. 5-6)

Samalle kohtaa, mutta pääraiteen vastakkaiselle, pohjoispuolelle on tosissaankin muovautumassa Lakarin sotilasplutoniumrikastamo ja ydinjätelogistiikkakeskus, johon tulee toki hämäyksen vuoksi myös muutama vähäinen siviililogistiikkapuolen kioski – vähän niin kuin kuivan maan kontittamo, megahubi, isojen poikien varastohotelli tai jotain sellaista. Se on muuten kuin Riihimäen logistiikkakeskus, josta niin kovin kohkattiin Vuosaaren satamaa rakennettaessa – tosin pinta-alaltaan 40-kertainen Riihimäen vastaavaan verrattuna, eli täysin överi. ( http://www.megahub.fi/pdf/riihimaki.pdf ) Kuivan maan kontittamon teoreettisina etuina satamassa sijaitsevaan vastaavaan kontittamoon nähden ovat tilansäästö itse satamassa, usein logistisesti satamaa edullisempi sijainti jossain maaliikenteen solmukohdassa tai lähempänä kontitettavaa tavaraa suoltavaa teollisuutta (tässä Olkiluotoa) sekä kontittamisen huokeampi kustannus – maaterminaalityöntekijän työpanos kun on onnistuttu sopimaan edullisemmaksi satama-ahtaajan työpanosta. Ja tähän Lakarin plutoniumvarikkoalueelle kaavaillaan, aivan niin kuin Jani tuossa edellä jo mainitsikin, paria pistoraidetta kolmioraiteineen Äyhön ratapihalta. ( http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/Materiaalit/vireill%C3%A4/asemakaavat/AK13-009Lakari/13-009_selostus.pdf s. 41 )

Yksi mielenkiintoinen ulottuvuus, joka tähän Lakarin raiskioalueeseen liittyy, onkin juuri sen suhde Rauman satamaan ja erityisesti Ulkopetäjäkseen. Joku kansan radikaali julkesi kirjoittaa Länsi-Suomen yleisönosastolle keskiviikkona 9/1-1974: "Rakkaat raumalaiset. Petäjäs on kaupunkimme omistuksessa, ja siksi sitä olisi käytettävä raumalaisten parhaaksi. Tähän onkin hyvät mahdollisuudet, sillä Kolmannen
Petäjäksen pohjoisrannalla ei ole yhtään huvilaa. Näille rantakallioille on mukava kävellä tai pyöräillä Ensimmäisen ja Toisen Petäjäksen läpi ja vanhaa puusiltaa pitkin. Kolmannesta eli Ulkopetäjäksestä käsin on tulevaisuudessa vielä mukavampi ihailla kesäistä saaristomaisemaa, kun ammusvarasto tiettävästi lähtee Ulkopetäjäksen nokasta pois…" Yhä tänäkin päivänä Rauman satama ja Rauman kauppakamarin liikennevaliokunta sen kovana kärkenään yrittävät sitkeästi saada Ulkopetäjästä sileäksi, huolimatta kovasta ja laaja-alaisesta vastustuksesta. ( http://ls24.fi/mielipiteet/mielipidekirjoitukset/mielipidekirjoitus-pro-petajas-ry-vastaa-varimaalle ) Satama siis toisinsanoen haluaa tuhota Ulkopetäjäksen, koska satamaoperaattoreilla ei riitä rahkeet hankkia nostureita, jotka voisivat pinota tyhjiä kontteja riittävän korkeiksi pinoiksi. Jos näin on, miksei varastoitaisi tyhjiä kontteja Lakarissa, nyt kun sitä on jo saatu pala palalta hyvän kappaletta, Ellinniitun muinaisjäännöksineen tuhottua logistiikka-alueeksi? Rauman sataman liikenne on sitäpaitsi viime vuosina laskenut. Itse en hetkeäkään usko, että Ulkopetäjäksen aluetta koskaan oikeasti tarvittaisiin sataman käyttöön. Kuriositeettina mainittakoon liikennemäärien laskuun liittyen, että UPM:n Rauman paperitehtaan PK 3 ajettiin alas perjantaina 19/4-2013 ( http://yle.fi/uutiset/upm_rauman_paperikone_3_pysahtyy_tanaan/6586553 )

Sattumoisin tässä samoilla kohdin menee myös kaavaan varattu URPO-radan linjaus, reittiä (Turku)-Uusikaupunki-Rauma-Pori-(Parkano). URPO kulkisi toteutuessaan Äyhön ratapihan itäistä vaihdekujaa myöten. ( http://www.rauma.fi/ajankohtaiset/sataman_yva/Sasu/Liikenteen%20tarkastelu.pdf s. 8)
kuva 12.01.2014 00:35 Ari-Pekka Lanne  
  Pidän suuresti tästä kuvasta vastavaloineen ja lumipöllyineen. Karttusen taattua laatua.
kuva 10.01.2014 21:36 Ari-Pekka Lanne  
  Kun olisi URPO (Ukp-Rma-Pri) tehty aikanaan, ei ehkä tarvitsisi nyt ihmetellä Valtatie Kasin tukkoisuutta eli mistä saadaan rahat useampiin kaistoihin. Olisi sen ansiosta voinut löytyä jopa Mierontiellekin liikennettä.
kuva 10.01.2014 21:03 Ari-Pekka Lanne  
  Jotain pientä hälyä oli liikkeellä suvella 2012, että Venäjä olisi jostain syystä uhonnut lopettavansa ammoniakin myynnin: http://www.uudenkaupunginsanomat.fi/uutiset/369305.html

Mitään säännöllistä seurantaa en ole näistä ammoniakkijunista pitänyt, mutta on tuota näkynyt menevän rautateitse, myös kesällä 2012 ukaasin jälkeen, ja aina viime aikoihin asti. Kyllähän Oligarkki myy, jos vaan Viikinki tulee ja lyö rahat pöytään: https://vaunut.org/kuva/88022

Osa aineesta näkyy menevän perille asti aina mereen saakka: http://yle.fi/uutiset/uudenkaupungin_ammoniakkivuoto_on_tukittu/6918554
kuva 10.01.2014 15:29 Ari-Pekka Lanne  
  Muurahaishapon suoloja eli formiaatteja käytetään etikkahapon suolojen eli asetaattien sekä urean ja glykolin ohella lentokenttien kiitoratojen liukkaudentorjunnassa.

Viime vuonna valmistuneissa tutkimuksissa maanteillä perinteisesti runsaasti käytetyn natriumkloridin ympäristöystävällisemmistä korvaajista parhaimmaksi osoittautui kaliumformiaatti, mutta se on valitettavasti myös huomattavasti tiesuolaa tyyriimpää ainetta. http://www.syke.fi/hankkeet/midas

Ja taas kun suomalaiset onnistuivat kehittämään jotain hyvää ja saamaan kiinni lupaavan tulevaisuuden bisneksen syrjästä, niin eikös sekin myyty heti amerikkalaisille: http://www.kemira.com/fi/uutishuone/ajankohtaista/Sivut/1751416_20131223080029.aspx Lämmittäähän se noinkin, ainakin hetken.
kuva 08.01.2014 11:20 Ari-Pekka Lanne  
  Muurahaiset, nokkoset ja mehiläiset käyttävät muurahaishappoa puolustuksellisiin tarkoituksiin. Nimim. "kokemusta on". Ja tosiaan, nekin ostavat tarvitsemansa hapon Kemiralta! ...EY-säädökset tuntien toki k i l p a i l u t u k s e n kautta.
kuva 05.01.2014 01:20 Ari-Pekka Lanne  
  Käsittääkseni maailma on 1524 millimetrin kiskouraa laveampi. Joten tarjotaanpa lauantain myöhäisillan rikastamiseksi "eetteriin" muutama pääraiteen vierestä poimittu hyvin kiistanalainen, irtonaisena leijuva ajatus salaliittoteorioiden ystävien luettavaksi ja kuunneltavaksi. Kuvassa taustalla näkyviä metsiköitä on jo hyvän aikaa raivattu sileäksi 650 hehtaarin logistiikkakeskusalueeksi. ( http://www.lakariarea.fi/ ) Paikka on kuljetustaloudellisesti edullisessa sijainnissa valtateiden 8 ja 12 välissä, Rauma-Tampere –rautatien varressa sekä lähellä Rauman satamaa ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksia.

Samaan aikaan Humppilan Alhonkulmaan, Turku-Tampere –rautatien ja valtatien 2 varteen – Olkiluoto-Loviisa –akselin puoliväliin – kaavaillaan maailman suurimmillekin rahtikoneille sopivaa ekolentotukikohtaa: http://www.hea.fi/hea-humppila_eco_airport/eco_airport/

Legendaarisen ydinvoimalaohjaamoaktiivi Arto Laurin mukaan molemmat edellä mainitut hankkeet liittyvät plutonium-239-isotooppiin sekä Ranskan presidentti François Mitterrandin ja Suomen presidentti Mauno Koiviston 80-luvulla solmimaan huippusalaiseen sopimukseen: http://www.youtube.com/watch?v=4WStzzrqgbI

Kuitenkin sitäkin visummin kehottaisin kuultelemaan rauhanaatteen puolestapuhujan, puolustusministerinäkin toimineen opetusneuvos Yrjö Kallisen vakavia, syvyyspsykologiaa ja totuudellisuutta hipovia sanoja kilpavarustelusta, pröystäilystä, luonnon raaka-ainevarojen haaskaamisesta ja muista aikamme suurista kysymyksistä: http://www.youtube.com/watch?v=Od75sn-gb_k (esitetty Yleisradiossa pitkäperjantain iltana 4/4- 1971, haastattelijana Suomen YK-liiton pääsihteeri, maisteri Hilkka Pietilä)
kuva 04.01.2014 20:55 Ari-Pekka Lanne  
  "Joka päivä jotain uutta." Voi olla että muistan väärin, mutta aivan kuin olisin jossain kuullut Mikaelin tarkoittamia "parkkiraiteita", joilla vetureita, moottorivaunuja tai muuta kalustoa makuutetaan työtehtäviensä välisenä joutilaana aikana, nimitettävän seisontaraiteiksi. Ei silti, taidetaanpa erityisesti henkilöjunien seisottamiseen ja huoltoon käytettäviä pätkiä joissain enneviraston™ uudemmissa julkaisuissa nimittää jopa "huolto- ja pysäköintiraiteiksi". Kuka noista termeistä tolkkua ottaa, muuttuvatkin alvariinsa ajan ja paikan vaihdellessa.
Kuvasarja:
Asemien valot
 
 03.01.2014 12:10 Ari-Pekka Lanne  
  Tyylikkäitä kuvia oivaltavista kulmista!
kuva 02.01.2014 22:20 Ari-Pekka Lanne  
  Liikkuvoo kuvvoo talakoesta: http://www.youtube.com/watch?v=KGl_vi-_9rM
kuva 30.12.2013 02:39 Ari-Pekka Lanne  
  Kirjattakoon aikakirjoihin, että nuo Ratapihankatu 12:n kaksi vanhaa aumakattoista puutaloa tosiaankin purettiin marras-joulukuun aikana. Näkyvin purkutöiden vaihe osui maanantaille 9/12, jolloin purettiin talojen hirsirungot. Lautavuoraukset, katot yms. revittiin jo aiemmin, perustukset sitten sen jälkeen.
kuva 28.12.2013 17:33 Ari-Pekka Lanne  
  Ainoa pysyvä on muutos. Entropia sen kun kasvaa aina vain, jollei jopa kiihtyvällä vauhdilla.
kuva 27.12.2013 20:12 Ari-Pekka Lanne  
  Niin ja tosiaan, tässäpä linkki Santerin mainitsemaan YouTubepätkään: http://www.youtube.com/watch?v=H5REJQohQmA
kuva 27.12.2013 19:01 Ari-Pekka Lanne  
  Häh, lukeehan tuo Luvalahti jo tuossa tunnisteissakin? On karttakoordinaatit ja kaikki. Mut joo, ehkä se hiukan hämäsi, kun kirjoittelin kuvatekstissä Aku Ankasta ja muista mukavista. ;o)
Kuvasarja:
I väntan på bättre tider
 
 26.12.2013 21:38 Ari-Pekka Lanne  
  No tosiaankin, vanttuuthan tuollaisissa olosuhteissa venttaillessa ovat ehdottomasti tarpeen!
kuva 07.12.2013 00:44 Ari-Pekka Lanne  
  Oijoi, kuinka jotain aivan äärettömän kaunista raja-arvoa tässä ollaan lähestymässä. Jotain sellaista satumaista, utopistista ja katkeransuloista, jota lähelle pääsee - raastavankin lähelle - mutta jota ei kuitenkaan ikinä saavuteta. Ikinä.

Epäjatkuvuuskohtaa en kuvasta löydä. Siispä siis kuvassa ollaan luullakseni jatkuvuuden, jonkinlaisen jatkumon äärellä. Voi sentään. *huokaus*
kuva 04.12.2013 15:59 Ari-Pekka Lanne  
  Kuva on hieno, ja ".org toimii". Moni 26-sarjalainen onkin jo saanut vihervalkoisen maastovärin. Äkkinäisempänä varustelutoimintana yhä useampaan junankeulaan on viime viikkojen aikana askarreltu maastoutumista edesauttava, vihreä suiru. Radiohiljaisuuden kannalta aivan välttämätön ja ensiarvoisen kiireellinen toimenpide oli tietenkin "veturikartan" torpedoiminen eilen tiistaina 3/12-2013.
kuva 02.12.2013 21:43 Ari-Pekka Lanne  
  Totisesti, kautta Neperin luvun ja gravitaatiovakion, kaikkien menneiden, olevien ja tulevien veturinkuljettajien, järjestelymestareitten, vetopalvelupäälliköitten ja vaunusiivoojien nähten vakaasti kirjoitan ja vakuutan: Tällä harmaasävykuvalla on todistusvoimaa.
kuva 02.12.2013 10:23 Ari-Pekka Lanne  
  Nii mää vähä arvasinki, et sää oles taas ite joutun lähtemä viämä niit nimpalhianoi ulkolaissi junavaunui. Ei sunk niist muist pojist olis mihinkä ollukka. Lumipallol olsi heittäny, mut ku ei ollu mil heittä. Sitä mää vaa ihmetteli et kummottos sää nii holtittomast ajois? Lippalakki ol pääs ja karvanopa killus taustapeilis…

//olet → oles (?)
kuva 01.12.2013 10:19 Ari-Pekka Lanne  
  Tämän kuvan hillityt, realistisen ankeat värit miellyttävät suuresti. Mutta sitä jäin siltikin kuvaa katsellessani ihmettelemään, että miten ihmeen tavalla kuva ja kuvasta välittyvä tunnelma, miljöö ja meininki voivat näyttää nyt jo noin vanhanaikaisilta, vaikka kuvassa ollaan jo vuodessa 2001? Sehän oli ihan eilen, tai melkein kuin tänään, joskus tuossa aiemmin aamusella. Jaa, vaikka onhan nyt jo 2013, kohta 2014 - jos kerta kalenteriin on uskominen. Mihin kummaan katosivat ne kaikki kolmetoista vuotta?
kuva 29.11.2013 11:51 Ari-Pekka Lanne  
  Hauska jos kuvat kelpasivat. A i n a k i n neljä (H.H., V.P., M.T & A.L.) rautatieharrastajaa ovat .orgissa tällä hetkellä nähtävillä olevien kuvien ja kommenttien perusteella tämän Flirt-siirron jossain vaiheessa matkaa onnistuneet kameroineen taltioimaan. Lisäksi harrastaja J.K. on kommenttinsa perusteella ainakin havainnoinut siirron – mahdollisesti myös kuvannut, mutta sitähän me emme voi tietää.

Itse siltikin näkisin tässä ehkä mieluummin Vempun satamavaihtopalvelussa, puljaamassa ">>vihreätä kultaa>> sataman kautta kaukomaille ja etelän hedelmiä Suomen saloille", kuten kirjan Valtionrautatiet 1862-1962 (toim. K. J. Immonen) sivulla 160. Dv15 ja Dv16 jäivät harmillisesti itseltäni tässä kantasataman puolella kuvaamatta kymmenkunta vuotta sitten, jolloin niitä tuossa vielä pörräsi.
Toivottavaa ja suotavaa olisi sen lisäksi, että paljon enemmän voitaisiin laivata sitä vihreätä kultaa maailman merille, kuin mitä tuodaan niitä etelän satsumia – niin kuin kuvankin tilanteessa ollaan noutamassa uutta, ensimmäisen tilauserän viimeistä Flirttiä. Sveitsiläisen suklaan ylisuuresta kysynnästä huolestuneena viittaan siis lähinnä tähän käppyrään: http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/suhdanteet/pdf_gif_jpg/perustietoja_Suomen_taloudesta/tal11.pdf . Saa myydä toisenkin tonnin paperia amerikkalaisille, että tulee raavituksi kasaan ulkomaanvaluutta yhden 5,9 M€ ( http://www.junakalusto.fi/lehdistotiedote_0806.doc ) kustantavan Flirtin makselemiseen. Seuraavaksi toimitettavan toisen tilauserän yhdeksän junaa kustantavatkin jo 7,2 M€ kipaleelta ( http://www.talouselama.fi/uutiset/lahiliikenteeseen+yhdeksan+uutta+flirttijunaa/a2003086 ).

Toki pienempi synti on laivata kaukomailta joukkoliikenteen tuottamisessa tehokkaasti käytettävä, suomalaisella vesivoimalla kulkeva sähköjuna kuin suurimman osan ajastaan parkissa lojuvia, venäläisellä polttonesteellä käyviä henkilöautoja. Vaikka siltikin mieleeni hiipii ajatus siitä, että oltaisiin nämäkin junat osattu tehdä meillä. Siitä olkoon näytteinä moottorijunapuolelta Valmetin valmistamat ja Strömbergin sähköistämät Sm1/2 sekä tuoreempina referensseinä Transtechin tekemä IC²-vaunusto (Ed, Eds, Edfs, Hccmqqr, Edm, Edo & ERd). No, ainakin Aallon Erkki olisi ollut tyytyväinen näiden Flirttien mannermaisesta hankinnasta.

Kotimaisista ja vähän eksoottisemmistakin tuotteista puheen ollen, kirjattakoon tähän vielä sekin, että jalostin tällä päivämäärällä kuvatekstiä parin sanan lisäyksellä ja paikanvaihdolla siten, että sain kuvatekstiin hieman lisää puolalais-turkulaista mietoutta, väkevyyttä ja tulisuutta.
kuva 27.11.2013 12:15 Ari-Pekka Lanne  
  Ja vielä onnekkaampia, jotka sillä ajoivat.
kuva 23.11.2013 09:44 Ari-Pekka Lanne  
  Mukavampi toki näin päin. Jos jotakuta kiinnostaa marraskuun pimeinä iltoina lueskella enemmänkin ilmailupuolen "ei aivan täysillä lampuilla" –sarjan juttuja aaveraketeista, lentävistä sikareista ja sen sellaisista, kannattaa hakea lainastosta Atso Haapasen Puolustusvoimien ufohavainnot 1933-1979. Laajemman kuvan tavoittelijoille ja salaliittoteorioiden ystäville sopii Timothy Goodin Sisäpiiri.
kuva 22.11.2013 18:30 Ari-Pekka Lanne  
  Hehheh. =o) http://www.youtube.com/watch?v=cDmonPSj6Ac
kuva 21.11.2013 21:09 Ari-Pekka Lanne  
  Aivan törkeän makea kuva! Täyttä kasaria.
kuva 20.11.2013 16:50 Ari-Pekka Lanne  
  En näköjään saa muutettua Nummijoen Petrin näkemystä, jonka mukaan passiivisen turvallisuuden tie on paras lääke junan ohjaamon turvallisuuden parantamiseen. Siispä Petri pitäköön mielipiteensä. Itse en myöskään anna tuumaakaan periksi omasta näkemyksestäni, jonka mukaan aktiivisen turvallisuuden tie on paras lääke junan ohjaamon turvallisuuden parantamiseksi. Mutta eivätköhän tässä tulleetkin jo tärkeimmät aihetta sivuavat näkökulmat ja perustelut esiteltyä, ainakin minun puolestani. Kiitokset Petrille mielenkiintoisesta keskustelusta ja sitkeästä opponoinnista!
kuva 20.11.2013 14:04 Ari-Pekka Lanne  
  Tämä on yleismaailmallisestikin erittäin ansiokas huomio ja neuvo – siis että huomattaisiin aina katsoa koko kuvaa. Petrin esiin nostaman viisauden mukaan tässäkään ei olisi syytä rajoittua laput silmillä tarkastelemaan vain passiivista tai aktiivista turvallisuutta, tai jumittua edes pelkkään turvallisuusulottuvuuteen, vaan pyrkiä mahdollisimman suureen yhteiseen hyvään. Elämää on myös turvallisuuden ulkopuolella. Tämän kyseisen keskustelun aiheena sattuu olemaan junan ohjaamon turvallisuus, ja sen takia kommentit ovat pyörineet paljolti juuri turvallisuuden ympärillä. Siltikin – vaiko juuri sen takia – Petrin huomio on täysin oikeutettu, asianmukainen ja hyvin perusteltu.

Jos nyt ottaisin pikaisen tarkastelun alle kaksi Petrin esiin nostamaa ilmiötä – junankeulojen huomioteippaukset ja Inkeroisten ylikäytävien paistamiset – niin näissä(kin) silmiini pistää tavoitellun mahdollisimman suuren yhteisen hyvän saavuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden virheellinen k o h d i s t a m i n e n. Atomien tai edes kvarkkienkaan tasolle asti asioita osiin purkamatta ja analysoimatta heittäisin ihan lonkalta, että niin heijasteteippauksissa kuin Inkeroisten ylikäytävissä yhteistä hyvää tavoittelevat toimenpiteet on kohdistettu täysin väärin. Ja niin kuin Petri huomasi, toimenpiteiden väärä kohdistaminen on seurausta liiallisesta keskittymisestä vain yhteen yhteisen hyvän osatekijään, eli turvallisuuteen. Turvallisuus ei ole ainoa yhteinen hyvä ja hyöty, joka jollakin toimenpiteellä halutaan, voidaan ja olisi syytä saavuttaa. Jopa itseään turvallisuutta voitaisiin parantaa muilla keinoin, ja mikä pahinta todennäköisesti paljon tehokkaammin, menettämättä samalla kaikkea muuta yhteistä hyvää läheskään yhtä suuressa määrin. Tuossa edellä tulikin jo esille, että esimerkiksi äärettömän epäesteettisiä junankeulojen huomioteippauksia järkevämpi keino olisivat toimivat ja tehokkaat lamput ja viheltimet sekä monasti ylikäytävien paistamista parempi ratkaisu turvalaitokset ja/tai vihellysmerkit, kuin myös kunnolliset näkemäsektorit ja odottelutasanteet ylikäytävissä. Usein puuttuva virallinen ylikäytävä tarkoittaa vaikeakulkuista luvatonta ylikäytävää, jossa huonojalkaiset mummot raijaavat polkupyöriä kiskojen yli miten kuten.
kuva 20.11.2013 12:24 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvä Juhani! Hyviä ja arvokkaita huomioita molemmat - se että Sm3:n lamppujen vaihtaminen on liian hankalaa ja se että lamput ovat tehottomat. Päivänselviä turvallisuusriskejä molemmat!

Toivottavasti Poutiaisen Ykä lueskelee tätä meidän .org-vääntöä ja paneelikeskustelua! ;o)
kuva 20.11.2013 12:16 Ari-Pekka Lanne  
  Ja *syvä huokaus*. Kuvittelin tuolla eilen 22:53 julkaisemallani lievästi tarinointityyliin kirjoitetulla verrannolla selventäväni kansantajuisesti, mikä ero on aktiivisella ja passiivisella turvallisuudella - millaiset erot niiden teholla ja vaikutuksella on. Kaksi verrannon jälkeen ilmestynyttä kommenttia kuitenkin osoittavat, että aavistuksen, mutta vain aavistuksen rönsyilevä verrantoni sisälsi siltikin liikaa "värikkäitä vipstaakeja", jotka varastivat lukijoiden mielenkiinnon pääasian kannalta täysin epäoleellisiin seikkoihin. Pointtihan tuossa yritti olla se, että monien ihmisten ja koko ympäristön etu on tärkeämpi kuin harvojen, tai yhden ihmisen/eläimen. Näköjään en sitten vain osaa kirjoittaa. Masentavaa.
kuva 20.11.2013 11:28 Ari-Pekka Lanne  
  PPP:n vetämään yleistykseen sellainen pieni tarkennus, että heijasteteipeillä veturien keuloissa ei ole käytännössä mitään tekemistä turvallisuuden kanssa. Ennemmin opettaisin veturinkuljettajat sisällyttämään ajoonlähtötarkastukseensa lamppujen tarkastamisen ja tarvittaessa vaikka itse vaihtamaan ne. Teipit eivät ikinä tule estämään yhtään törmäystä. Se on ihan varma asia, ja sen olen .orgissa ilmaissut jo aiemmin.

Itse en myöskään kannata tasoristeysten täydellistä poistamista, enkä varsinkaan yhdenkään kevyen liikenteen tasoristeyksen poistamista. Jalankulkijat ja pyöräilijät ovat yleensä huolellisia ylikäytävissä. Autoilijat niissä törmäilevät, ja aiheuttavat myöskin sietämättömän rumia lukuja kevyen liikenteen onnettomuustilastoihin. Suojatie ei ole mikään keilarata.

Raskaan liikenteen ja sitä kautta myös junaliikenteen turvallisuuden takia suosittelisin (jos minulta kysyttäisiin, mutta minultahan ei kysytä) STOP-merkkien poistamista joka ainoasta ylikäytävästä, missä sellainen on, sekä varoituslaitoksen asentamista mahdollisimman moneen ylikäytävään. Halvin sellainen on vihellysmerkki. Tästä olkoon esimerkkinä viimeksi Ylistaron onnettomuus.
kuva 19.11.2013 22:53 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvä. Muodostetaan tästä verranto. Kuolemantapauksien aiheuttajana olkoon törmäys/hyökkäys, jossa on osallisena susi (rautatie-esimerkissä Sr1, kansakouluesimerkissä Canis lupus).

Passiivisen turvallisuuden kannattajien näkemyksen mukaan kuolemantapaukset saadaan eliminoitua rakentamalla tiettyyn ryhmään (veturinkuljettajat tai kansakoulun oppilaat esimerkistä riippuen) kuuluvien kuolemanvaarassa olevien henkilöiden ympärille mahdollisimman absoluuttinen, suden törmäykset/hyökkäykset kestävä suojarakenne. Sr1-veturissa tällainen olisi siis pomminvarma ohjaamo. Kansakoululaisen kohdalla vastaava voisi olla oma mopoauto jokaiselle oppilaalle. Okei, molemmissa tapauksissa näin toimien voitaisiin varsin tehokkaasti eliminoida tästä tietystä, melko rajatusta ja tunnetusta syystä tapahtuvat kuolemat – sitä en kiistäkään.

Aktiivisen turvallisuuden kannattajat kuitenkin tarkastelevat asioita laajemmin. He huomaavat kansakouluesimerkissä, että susien hyökkäyksissä on lisäksi kuollut kymmenkertaisesti marjametsällä olleita kylän mummoja verrattuna susien hyökkäyksissä kuolleisiin kansakoululaisiin. Vastaavasti rautatie-esimerkissä susien törmäyksissä on kuollut satakertainen määrä autoilijoita ja junamatkustajia. Tästä syystä aktiivisen turvallisuuden kannattajat suosittelevat kansakouluesimerkissä koko kylää terrorisoivan susikannan hävittämistä, ja vastaavasti rautatie-esimerkissä törmäysten ennaltaehkäisyä keinolla jos toisellakin.
kuva 19.11.2013 20:05 Ari-Pekka Lanne  
  Rumat ja masentavat maisemat todellakin. Vastakuva kolmen vuosikymmenen takaa menneestä: https://www.vaunut.org/kuva/61019 Ennemmin noita siilonäkymiä katselisi.
<<   >>