Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	11.04.2014 09:11	Ari-Pekka Lanne
		Näinpä. "Nalle" meni vastakkaiseen suuntaan. ;op
	10.04.2014 23:03	Ari-Pekka Lanne
		Kuvan perusteella ainakin "Turistiauton" Ari vaikuttaisi saaneen yön selässä taittaneensa taipaleen loppupuoliskolle matkaseuraa. Voe mahoton paekka – ettenkö sanoosi – noota kesäöötä. Sydänöisen Pohjanmaan sähköisen ja hiostavan kostean uneliaisuuden hetkeksi rikkoneen kulkijan mentyä lämpöinen ilma teki vilvoittavia pyörteitään ja jäi hetkeksi pölisemään kuivan ja aution valtatien maantienharmaan pinnan ylle. Rattailla, kyydissä istui ukkoa ja akkaa. Tarkeni hihasillaan. Jo vain mentiin vauhdilla yli siltojenkin: Temmesjoki, Siikajoki, Pyhäjoki, Kalajoki, Perhonjoki, Lapuanjoki, Vöyrinjoki, Kyrönjoki, Laihianjoki, Tiukanjoki, Tuorijoki, Pohjajoki, Noormarkunjoki, Kokemäenjoki, Eurajoki, Lapinjoki, Sirppujoki, Laajoki, Mynäjoki, Raisionjoki. Voi sitä kuunsillalla kimaltelevien paljojen vetten määrää ja virtaamaa.
	08.04.2014 08:07	Ari-Pekka Lanne
		Siitä on liian kauvan... Sitäkin eriskummallisempaa sen sijaan oli se, että samoihin aikoihin (klo 16:13) oli lähdössä Porista Tampereelle H466, jossa oli tuohon aikaan vakituiseen arkisin Dv12-veto, pyhäisin tupla-Sr1.
	07.04.2014 23:05	Ari-Pekka Lanne
		Niinkuin muutkin otokset tässä sarjassa.
	07.04.2014 18:33	Ari-Pekka Lanne
		Tosiaan, näkyy onnistuvan radan kuvaaminen monesta paikasta, myös veturin lasien paremmalta puolelta: https://www.youtube.com/watch?v=GakRDHd-hhk Tämän lystin meille suovat kuljettajaharrastajaystävälliset vauhdit. ;o)
	01.04.2014 11:58	Ari-Pekka Lanne
		...Kuten vaikkapa tässä: https://www.vaunut.org/kuva/17500 Tänä päivänä Naantalinkin lähes olemattomiin kuihtunut liikenne hoidetaan sekin vaihtotyönä, sillä Turun ainoalla radio-ohjatulla Dv12-päivystäjällä: https://www.vaunut.org/kuva/84189 Vähiin käy ennen kuin...
	31.03.2014 11:39	Ari-Pekka Lanne
		"Rautarouva"
	29.03.2014 23:08	Ari-Pekka Lanne
		Montakohan on mahtanut olla parhaimmillaan Vemppu-aikoina?
	29.03.2014 22:16	Ari-Pekka Lanne
		Kappas, tosiaan: https://vaunut.org/kuva/86898 Mistähän päähäni oli iskostunut, että Viheriäisiin menisi venäläisillä pöntöillä vain öljyä, ja nestekaasu sen sijaan kulkisi kotimaisilla Sonkeilla. Otan 3550:n pois tunnisteista kummittelemasta. Kiitokset tarkkaavaisuudesta!
	29.03.2014 22:05	Ari-Pekka Lanne
		Hmm, hyvä kysymys. Mietin vaan, että näiden nestekaasu-Vgobo:iden perusteella tuntuisi tulevan Ukista...
	27.03.2014 10:36	Ari-Pekka Lanne
		Vaihtotyössä on-off -periaate voi hyvinkin olla paras. Kiskaistaan tai tuupataan roikka äkkinäisesti liikkeelle myllyä ryntäyttäen, mutta sen jälkeen tehdään nopea tehonpoisto ja annetaan niska jäykkänä vain rullata, liukua pitkin sileitä kiskoja aina seuraavaan pysähdykseen asti. Linja-ajossa on-off -periaatteeseen kuitenkin sisältyy se vaara, että hairahdutaan "ostamaan tuhat kiloa tarpeetonta tavaraa, kun kerran kilohinta oli niin //edullinen//" – jos joku saa tolkun tästä ontuvasta vertauksestani...
	27.03.2014 10:07	Ari-Pekka Lanne
		Lasketaanko Rauman yksipilttuinen veturisuoja (https://vaunut.org/kuva/54963), vaikka se onkin myöhempien aikojen tekoa, v. 1986-1987 pellistä väännetty? Rauman rautatien aito ja originaali, kolmepilttuinen punatiilinen veturitallihan purettiin Valtakadun ja Karjalankadun kulmasta joskus 80-luvun loppupuolella. Vain kääntöpöytä jäi jäljelle.
	27.03.2014 09:10	Ari-Pekka Lanne
		Lisäisin Topin kommenttiin: …edellyttäen vähintäänkin, että varotaan äärimmäisen tarkoin käyttämästä tuota moottorin "parhaan hyötysuhteen" tehoaluetta sekuntiakaan liian kauan. Topi on tavallaan ja määrätyt tilanteet huomioiden oikeassa. Mutta en siltikään malta olla väittämättä, että jos halutaan tarkastella taloudellista ajoa junalla, eikä pelkästään taloudellista ajoa veturin moottorilla, yhtälö on todellisuudessa jonkin verran monimutkaisempi. Taloudellisessa ajossa ei ole kyse pelkästään moottorin hyötysuhteesta, vaan myös junan massan liikuttelusta, mäkisyyden huomioimisesta ja tarvittavien nopeuksien valinnasta. Lähestyttäessä ylämäkeä täydellä matkavauhdilla, ylämäessä voisi vaikka vaihtaa säästelemättä liike-energiaa potentiaalienergiaksi, jonka sitten lunastaisi takaisin seuraavassa alamäessä. (Esimerkiksi kuvan pitkässä loivassa mäessä tämä ei toki toimi, varsinkaan jos on lähdetty Karjaalta liikkeelle pysähdyksistä.) Jos sen sijaan on tasaista, kannattaa ehdottomasti ajaa "vakkarilla", koska nopeuden pienimmätkin muutokset, sahaaminen, tasaisella eivät tee tasan mitään muuta kuin haaskaavat energiaa. Eräs lähestymiskulma taloudelliseen ajoon on tarkastella sitä matkan yksittäisten hetkien polttoaineenkulutuksien summana, "inttekraalina". Topin lause, jossa pyritään maksimoimaan ja venyttämään polttoaineenkulutuksen minimin kesto mahdollisimman pitkäksi ja saamaan mahdollisimman lyhyet kulutukselliset kaudet huippukulutuksen, joskin moottorin huippuhyötysuhteen, hetkiksi, on ehkä joissain erikoistilanteissa jotenkin ängettävissä tämän lähestymiskulman alle, vaikka se jättääkin huomioimatta monia matkan aikana eteen tulevia muuttujia. Hyvin, hyvin pitkällä tasaisella – voisiko olla vaikka jossain Seinäjoki-Parkano –välin kiskaisulla – Topin on-off -malli ei toimi, vaan siellä olisi käsittääkseni paras jakaa matka kolmeen eri vaiheeseen: 1) Kiihdytys matkavauhtiin käyttäen moottorin parasta hyötysuhdetta. 2) Matka-ajo vakionopeussäädintä käyttäen. (moottorin tehoalue hyvin alhainen, ei "hyötysuhteeltaan paras", mutta siltikin taloudellisin) 3) Mahdollisimman pitkä rullausvaihe ennen pysähtymistä.
	26.03.2014 11:55	Ari-Pekka Lanne
		Värikäs kuva harvinaisesta kokoonpanosta! Ottaen huomioon junankeulan pellehermannimaskin niin kuin yleensäkin junan pitkälti pastellisävyisen värityksen naivistisen kirjavuuden, voisi äkkinäisempi kuvitella junan olevan joko tulossa sirkuksesta tai vasta matkalla sinne. ;o) Itselleni mieleenpainuvin veturinippukokemus sattui Hämiksessä keskiviikkona 14/10-2009. Fiilarit olivat yhtäältä unenomaiset, uskomattomat, lentoonlähtevät, satumaiset ja selittämättömät, kun näin silmäkulmastani kymmenen Deeverin valuvan pohjoisen suunnilta (https://www.vaunut.org/kuva/59254). Toisaalta siirron luonteen johdosta puseroon tunki haikea, halju, syksyisen kolea, masentava ja murheenmurtama tuntu. .orgissa oli muistaakseni siihen asti elätelty toiveita Rantaperkiössä makuutettavien romujen olevan vain "varalla". Dv12 2734:n suruliputus kuvaa hyvin tunnetta. Tässäkö se nyt olikin, taisin tuumata. Suunnatonta hämmästystä ja ylitsepääsemätöntä tyrmistystä lievempänä tunteena koin myös harmituksen siitä, että veturisiirto pääsi tulemaan puskista – tarkoitan siis sitä, että jos olisin tiennyt veturisiirrosta etukäteen, olisin hankkiutunut johonkin kunnollisempaan kuvauspaikkaan, vaikka läheiselle sillalle.
	25.03.2014 09:51	Ari-Pekka Lanne
		Linkki dokumenttiin: https://www.youtube.com/watch?v=jBkoQ-JS2jY
	24.03.2014 23:15	Ari-Pekka Lanne
		Katos vaan, olin väärässä päivässä. Kuvittelin kuvan ja videon dokumentoidun tänään maanantaina. Sori... ;o)
	24.03.2014 22:11	Ari-Pekka Lanne
		Mutta missäs tinalänkkärit (Gbls)? Suppilovaunutkin (Tad) loistivat videon T4036:ssa poissaolollaan, menneet sitten varmaankin jälkijunassa (T3553) kukkuroillaan apatiittia. Se on siltikin sanottava, että tunnelma linkin takaisella YouTube-videolla on kyllä kohdillaan, vaikka kolmas Deeveri nipusta sillä kertaa puuttuikin. Toivottavasti pelkkä pari ei vakiinnu kuitenkaan tavaksi The Hapossa. Sopivaan aikaan kuitenkin osasi veturinkuljettaja pyytää MGO:ilta enemmän tehoja. Videota kelpaa luukuttaa jo ihan äänimaisemankin puolesta - musiikkia kenen hyvänsä rautatieautuaan korville.
	12.03.2014 15:08	Ari-Pekka Lanne
		Värivihreellistymisen, ohjausvaunujen ja erikoisesti pellehermanniteippausten myötä tällaisten kuvien arvo on noussut viime aikoina huomattavasti. Enää ei tällaista kuvaa voi ottaa.
	11.03.2014 10:21	Ari-Pekka Lanne
		Kuin myös Sr1-parissa. Sr2-kolmikossa taitaa olla johtoveturin etusuti ylhäällä apuvetureiden käyttäessä takasutejaan. Muistaakseni etusutia ei tavallisesti yhdellä veturilla ajettaessa käytetä sen takia, ettei se mahdollisesti rikkoutuessaan särkisi samalla takasutia ja (Sr1:ssä) muita kattohärpäkkeitä. Sähkäreiden multippeliajossa ulommaisten sutien käyttöä kuvan esimerkin kaltaisesti perustellaan kai sillä, että näin ajolankaan kohdistuvaa nostetta saadaan jaettua mahdollisimman laajalle.
	06.03.2014 16:43	Ari-Pekka Lanne
		Hitsi, ydinvoimateollisuus sai pisteen. (Mutta vain yhden monista...) Mutta siis seuraava knoppi meneekin atomiveljille.
	06.03.2014 16:29	Ari-Pekka Lanne
		Hyvä kysymys. Kuukkelistakaan en ainakaan äkkiseltään löydä loviisalaista Agan tai Woikosken kaasupullottamoa tai vastaavaa laitosta. Sen sijaan Hästholmenin saarella näyttäisi olevan kaksi painevesijäähdytteistä ydinvoimalaitosta. Mutta mihin a t o m i v e l j e t voisivat tarvita argonia? Ydinvoimateollisuus on kautta aikain ollut mystillisyyden verhoama, eikä yksityiskohtaista, sensuroimatonta ydinteknillistä nippelitietoa ole helppo löytää. Sen verran Säteilyturvakeskus kuitenkin raottaa salaperäisyyden verhoa, että Loviisan voimalaitosten radioaktiivisten päästöjen hallitsevin osa on argon-41, jota pössäytellään menemään ympäristöön laitoksista korkeiden ilmastointipiippujen kautta. Argon-41:tä syntyy Säteilyturvakeskuksen mukaan reaktoripaineastian ja pääsäteilysuojan välisessä ilmassa olevasta luonnon argon-40:stä. Jospa Säteilyturvakeskus liioittelee sen verran, että paineastian ja teräksisen säteilysuojakuoren välisessä laipiossa ei olekaan ilmaa, vaan pelkkää argonia? Argonin voisi kuvitella täytyvän olla voimalan rakenteiden ja laitteistojen kannalta harmittomampi, radikaalisti vähemmän korrosoiva ollessaan intensiivisen ja kauttaaltaan läpitunkevan säteilyn jonisoimana kuin ilman hapen. Mutta tämä siis vain omaa pohdiskelua. Hypoteesiä tukee kuitenkin se, että ydinvoimalat tarvitsevat myös lahtivalaantraania, koska ilman sitä kauttaaltaan läpitunkeva jonisoiva säteily hapertaisi putkilinjojen ja muiden läpivientien oleellisen tärkeitä ilmantiiveyskumeja, jolloin ilma pääsisi suojakuoren sisälle jonisoitumaan ja korrosoimaan terästä. Seuraavaksi Riku tai joku muu viisaampi kertonee meille virallisen selityksen siihen, mikä käyttää argonia Loviisassa?
	02.03.2014 19:12	Ari-Pekka Lanne
		Olihan Kauttualle vakituista tavaraliikennettä aina vuoteen 1997 asti. Onpas hieno kuva ja kuvateksti semmosel kiälel et määki ulkosatakuntalaisen saa siit selvä!
	28.02.2014 01:42	Ari-Pekka Lanne
		Visusti näkyy tosiaan vielä tänä päivänä 20 kV:n keskijännitevoimalinja seurailevan Raumankin rautatietä. Varsinkin maamme sähköistymisen aikoihin, viime vuosisadan alussa ( http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuus100/sts100/sahkoistyminen_suomessa.html ) – silloin kun päreet alkoivat olla poltetut, tai kun isoisä sähkölampun osti – sähkölinjan rakentaminen rautatien viereen oli ilmeistä, koska rata oli sen ajan mutaisten kärrypolkujen maailmassa ainoa tolkullinen tola. Linjan pystyttäminen ja kunnossapito olivat edullisimmat tehdä suoraviivaisen ja helppokulkuisen rautatien vierellä. Länsi-Suomi kirjoitti torstaina 6/3-1913 otsikolla "Sähköwaloa maaseudulle": "Rauman-Kokemäen linjan wälijännitys tranformaattorit saapuiwat toissapäiwänä aamujunassa ja jätettiin ne kukin suoraan wastaawalle asemalle, nimittäin Peipohjaan, Kiukaisiin, Paneliaan ja Wuojoelle. Transformaattorien lopullista walmistamista ja kytkemistä sekä korkea- että wälijännitysjohtoihin suoritetaan kaikella kiireellä. Jos kaikki käy hywin, toiwotaan lauwantaina tai ainakin sunnuntaina saatawan lamput palamaan koko linjalle." Lauwantain 8/3-1913 Länsi-Suomessa julkaistiin wielä toissapäiwäisen otsikon alla lisähuomautus: "Tänä iltana saawat siis useat maaseutupitäjät sähköwaloa Rauman Sahalta. Yleisöä pyydämme wieläkin warottaa pysymään kaukana johdosta sillä niissä piilee kuolemanwaara." Torstain 20/3-1913 lehteen painettiin Länsi-Suomen Kiukaisten kirjeenvaihtajan hehkutus: "Sähkö, se waan on nyt kaikkialla täällä ihailun esineenä, walaisemassa sekä ulkona että sisällä. Mutta onpa sillä muutakin merkitystä. Joku päiwä sitten asetettiin kunnan kätilön huoneistoon "sähkökello". Kun esim. yöllä tarwitsee saada walweille wirkailijan, ei ole wälttämätöntä hakata owien tai ikkunain päälle, waan wähän painaa ulko-owen wieressä olewaa walkoista nappia, niin silloin kello soipi sisällä huoneessa. Tämä onkin erittäin käytännöllinen laite mainitun wirkailijan asuntoon laitettuna. Ja sopii sitä tarwittaessa käyttää." Lisää Rauman radanvarren sähkölinjan historiasta: http://www.paneliankoskenvoima.fi/yritys/historia Ja lisää tolppia: http://calm.iki.fi/tolpat/
	27.02.2014 16:45	Ari-Pekka Lanne
		…vaikkei maisemakonttorin laitteistoon ja kalustukseen kuulemma enää saloralainen kuulukaan.
	27.02.2014 16:16	Ari-Pekka Lanne
		Niinpäs vain ovatkin vuodenajat – luonnontalouden kvarttaalit – sulautuneet yhdeksi kummajaiseksi, kuin possun ja ankan sekasikiöksi. Onhan tuossa ainavihantaakin tarjolla, tuhnuna häivähdyksenä suvesta. Näyttäisi vuorimännynkäkkärältä, tuo mainitun putken syrjässä kasvava. Mutta varmasti on entistä ekologisempi tämä Valko-Deeverin maisemakonttori.
	26.02.2014 14:55	Ari-Pekka Lanne
		Mitä suurempi osa lähtökohtaisesti pitää työstään, sen parempi – pätee alalla kuin alalla, vaikka se nykyään onkin unohtunut. Aivan varmasti huonoja päiviä tulee kaikille, mutta motivoituneelle niitä tulee vähemmän kuin virkansa isältä tai kalakaverilta perintönä saaneelle, jolle työ on vain ja ainoastaan keino hankkia rahaa. Motivoituneisuus näkyy herkästi säästyneinä löpöhehtolitroina, olemattomina sairauspoissaoloina, säntillisempänä ja parempana asiakaspalveluna jne. Kun työhön valitaan motivoitunut tekijä, tilanteesta hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin asiakaskin. Se on vähän niin kuin win-win -tilanne.
	24.02.2014 11:38	Ari-Pekka Lanne
		Vaihtoesteröintimenetelmällä rypsiöljystä voidaan valmistaa biodieseliä. Sitä Rudolph Diesel kai alunperin tarkoittikin kehittämässään moottorissa poltettavan.
	22.02.2014 17:29	Ari-Pekka Lanne
		Löysin tuossa ala-asteen 6. luokalla, syksyllä 1994 kirjoittamani kouluaineen, jonka aiheena oli edellä mainitsemani kanoottiretki. Se vahvistanee jo melko varmasti sillan uusimisen ajoittuneen kesälle 1994. Aineessa kerron myös siltatyömaalla tavatusta vastaavasta mestarista, mutta puomiepisodi on jostain syystä jäänyt mainitsematta. Sen sijaan kirjasin aineeseen retken loppuvaiheessa, sillan alajuoksun puolella runsain määrin nähdyt, virrassa kelluvat vanhat puiset, kreosootilla kyllästetyt ratapölkyt. Kuvan turvallisuuslaitoksen uusimisajankohdalle ei näin saatu vielä tälläkään näytöllä täydellistä, 100-prosenttista varmistusta...
	19.02.2014 22:22	Ari-Pekka Lanne
		Pari kulmaa Äyhön tasoylikäytävään… Kysymyksessä on toisin sanoen Pohjanmaan rantatien, keskiaikaisen postitien, ja Rauman rautatien risteyskohta. Historian siipien havinaa kuultavissa. Omista henkilökohtaisista, tähän ylikäytävään nivoutuvista muistoistani varhaisin ajoittuu maanantaille 14/9-1987. Vaarini, kansaneläkkeellä ollut kyläsuutari, ajoi polkupyörällä Kiukaisista Raumalle 5-vuotissyntymäpäivääni juhlistaakseen. Jonnekin tähän kohdille tulimme pyörällä vastaan, ja samassa yhteydessä näin tässä Hurun vetämän tavarajunan. Iltapäivälehtien ja .orgin lööppeihin Äyhön tasoristeys nousi maanantaina 6/5-2013 sattuneen onnettomuuden johdosta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5861.0 Lähitulevaisuudessa tämänkin ylikäytävän tarina näyttäisi saavan pisteen. Lakarin teollisuus-, plutonium- ja logistiikka-alueen paisuessa kohti Äyhöä, Pomppusta ja Kuivassuota ylikäytävää kaavaillaan lakkautettavaksi sen länsipuolelle rakennettavan eritason myötä. (http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/Materiaalit/vireill%C3%A4/osayleiskaavat/Koillinen_teollisuusalue_OYK/Koillisen%20T-alueen%20liikenneselvitys_%20LOPPURAPORTTI%2029.10.2010.pdf s. 19)
	16.02.2014 15:07	Ari-Pekka Lanne
		Juu, ne ovat "logistiset kokonaisratkaisut", joilla suuret monikansalliset huolinta-alan yritykset, kuten DSV ( http://www.fi.dsv.com/logistics-solutions ) pelaavat itselleen asiakkuuksia. Pelkkää DSV:n irtoperää näytti tosiaan tuolla Finnsean sääkannella olevan. Kohti Travemundea näkyy mainittu ro-ro-paatti navigoivan, purkamaan trailerilastiaan. Gotlannin länsipuolitse on jo menty, jossain Skånen ja Bornholmin välissä luovitaan tätä kirjoitettaessa ( https://www.marinetraffic.com/fi/ais/home/centerx:14.28603/centery:55.2298/zoom:8/mmsi:230618000 ).
	16.02.2014 00:02	Ari-Pekka Lanne
		Uskaltaisikohan näiden havaintojen perusteella jopa ekstrapoloida, että lauvantaisin ylimääräisenä kulkiessaan T3515 kuljettaa silkkaa raakapuuta, ja siinä on vetovoimana Sr1 tai 2 x Sr1...?
	15.02.2014 23:43	Ari-Pekka Lanne
		Hyvin vähän. Ja juuri mitään muuta merikonttien ja uusien Flirttien lisäksi ei tuolta kantasataman suunnilta nykyään enää kiskoitse roudatakaan... Tänään kun pyöräilin kantasataman vierestä Ruissaloon avantoon, satamannurkalla, siinä viljasiilon juurella näytti makaavan joutilaana letka tyhjää Occ:tä. Muuten oli hyvin hiljaista, niinkuin tavallisestikin. Avantosaunalla olin just käynyt meressä dippaamassa ja höyrysin vielä hetken terassilla, katsellen lahden toisella puolella näkyviä Pansion sotasatamaa harmaine aluksineen ja Viheriäisten öljynjalostamoa krakkaustorneineen, kun ihmettelin että mistäs simmonen jumputus kuuluu. Kohta siihen uikin Finnlinesin Finnsea. Sääkansi näkyi olevan piukassa irtoperää. Niin se on: Kuljetukset ovat siirtyneet kiskoilta kumipyörille.
	15.02.2014 23:21	Ari-Pekka Lanne
		Kun nyt tuossa kysymyksen peljäyttämänä pikaisesti selailen vanhoja vakkareita, niin puutavarajuna T3519 (Tku-Tpet 14:27-17:51) näyttäisi kulkeneen syyskuulle 2010 asti ma-pe, sitten 6/9-2010–30/1-2011 ma-la, 31/1-2011–24/4-2011 ma-pe ja 25/4-2011–11/12-2011 ti-to. Joulukuussa 2011 taisi joutua vallan lakkautetuksi, kun ei löydy enää 12/12-2011 alkavasta vakinaisten junien luettelosta. Parina lauwwantaina olen tosiaan tuon ihmetyksen sattumalta Turussa bongannut, niinkuin tosiaan viimeksi tuossa pari viikkoa sitten vahingossa ollessani ansiossa. Muuta en siitä osaakaan sanoa, kuin että ilmeisestikin sitä syöttävät salolaiset ja piikkiöläiset, siis silloin jos sattuu olemaan kulussa. Pelkkää raakapuuta kun siinä on näyttänyt olevan. Olen kuvitellut sen olevan T3519:n jäänne, kun kerran on ollut lähdössä suunnilleen samoihin aikoihin. Voihan se T3515:näkin kulkea.
	15.02.2014 22:47	Ari-Pekka Lanne
		Olen myös huomannut, että Turusta on monasti lauvantaisin ollut lähdössä puutavarajuna Tampereelle, joskus siinä suunnilleen iltapäiväkahden maissa. Kulkisikohan (Turusta Tampereelle siis) edelleenkin numerolla T3519 ( https://vaunut.org/kuva/66380 ). Listoista ja grafiikoistahan sitä ei enää löydy. Tuo linkin kuva on myös otettu lauvantaipäivänä, ja lauvantaina 1/2-2014 näkyi olevan tupla-Sudella.
	15.02.2014 22:00	Ari-Pekka Lanne
		Tietty olikin, nyrjähti ihan huolimattomuuttani vaan numerot nurin perin. Vrt. https://vaunut.org/kuvat/?kd=23.7.2012&tag0=16%7CT%7C3595
	13.02.2014 21:54	Ari-Pekka Lanne
		Ihan mielenkiinnosta vain kysyn, että miten sähköistys sinänsä liittyy näihin tasoristeysten turvallisuuslaitoksiin? Ennemmin voisin kuvitella, että turvallisuuslaitos olisi uusittu samalla kun radan päällysrakennetta pöyhittiin. Päällysrakennehan uusittiin tässä ennen varsinaisten sähköistystöiden alkamista, juurikin joskus siinä vuosina 1994-1995. Kiskotus vaihtui K43:sta UIC54:ään. Tukikerroksen materiaalina raidesepeli korvasi soran. Pölkyt kuitenkin pysyivät vielä puisina. Näin rataluokka nousi B₁:stä C₁:een.
	12.02.2014 18:15	Ari-Pekka Lanne
		Kommentin oli tarkoituskin olla outo ja mielenkiintoinen, pohdintaa herättävä. Tuohtunut se ei ollut ollenkaan, tuohduttava ehkä. Petrin syvällisyyden ja sivistyksen tuntien arvasin hänen kuitenkin ottavan kommenttini huumorilla. Ehkäpä näiden osastojen osalta on maksettu Gramex-maksu, ja sen takia näissä radion soittaminen on mahdollista.
	12.02.2014 11:16	Ari-Pekka Lanne
		Uskomatonta, Petri P. Pentikäisen kilpailu- ja kilpailutusmyönteisyydellä on kuin onkin rajansa. Muista toimialoista poiketen radio-ohjelmien tuottamisen ja lähettämisen pelikentällä tapahtuva asiakaslähtöinen kilpailu onkin näemmä pahasta. Sisällöltään helpot, halvat ja halpamaiset, markkinalähtöiset, mainostuloin rahoitettavat kaupalliset kanavat eivät saisi tulla sekoittamaan valtiollisen, yle-verolla rahoitettavan, yhteistä hyvää ja kansan sivistystä tavoittelevan, vastuullisen ja asiallisen radioaaltoliikennöitsijän "monopolia". Mielenkiintoista.
	09.02.2014 21:44	Ari-Pekka Lanne
		Häh, ei kai ne nyt kaikki voi koko ajan olla vikatilassa? Eikös se Sn 35 pitänyt olla vain sillon, jos tiedetään että kyseinen varolaitos ei toimi? Tavarajunan pysähtymismatkasta en tiedä, mutta ehkä Sn 35:n hyöty tulee ennenkaikkea siitä, että tunnetusti moniaistivammaiset autoilun ystävät ehtisivät huomata junan, joka tulee turvallisuuslaitoksen varoittamatta. Mutta mites sitten, jos tuollainen varoituslaitos olisi tosissaan vikatilassa, ja liikenteenohjaus määräisi sen johdosta junille nopeusrajoituksen Sn 35. Olisiko siinä sellainen varaus, että jos sattuu olemaan ylämäki, juna saakin ajella siinä kovempaa, aivan veturinkuljettajan sopivaksi katsomaa vauhtia?
	09.02.2014 21:13	Ari-Pekka Lanne
		Uusi rautatiesilta tehtiin joko 1994 tai ainakin viimeistään vuoden 1995 kesällä. Uusi silta näkyy alkukesällä 1996 ottamissani kuvissa, ja vanhan puretun sillan osia kesällä 1995 otetussa kuvassa. Tarkempi ajankohta on selvitettävissä kirjastossa, koska sillan valusta oli juttua jossain sanomalehdessä, olisiko ollut Satakunnan Kansassa. Enkä ymmärrä, mistä muusta tuo siltatyömaalla tapahtunut hämminki olisi voinut syntyä kuin tämän kuvassa näkyvän turvallisuuslaitoksen käyttöönotosta. Tuskin siellä on mitään muuta puomilaitosta ollut sillan rakentamisen ja sähköistyksen valmistumisen välissä.
	09.02.2014 20:12	Ari-Pekka Lanne
		Kyseessä on todellakin äärimmäisen harvinainen tilanne, siis että turvallisuuslaitos olisi toimimaton. Kahteen asiaan suomalaiset ovat tottuneet luottamaan sokeasti – toinen on ylikäytävän turvallisuuslaitos, toinen veturinkuljettaja. Erikoinen tilanne vaatii erikoiset toimenpiteet. Kimmon kuvaamassa häviävän harvinaisen erikoistilanteen erikoisversiossa, jossa ollaan liikkeellä tavarajunalla, ja vastassa sattuu olemaan vastamäki, vauhdin pientä himmailua otollisempi ratkaisu saattaisi olla torvien huudattelu. Mutta täytyyhän siitä vauhdista osata luopua viimeistään siinä vaiheessa kun auto rysähtää puomien ollessa ylhäällä junan alle…
	09.02.2014 11:45	Ari-Pekka Lanne
		No jaa, ehkä niiden kraattereiden muodostumista voisi koittaa jo vähän hillitä. ( http://kalvitsa.ning.com/forum/topics/kalvitsan-asema-meteoriitti-putosi-pitk-ahoon ) Onhan siinä se kaunis ajatus pohjalla, että kun tehdään oikein iso monttu, niin ei tarvitse kaivaa niitä pienempiä monttuja. Ehkä ei tule surua sukuun, mutta ympäristövahinko on pysyvä, jatkuva, korjaamaton ja sietämätön – ja eikös ne kraatteritkin jotain maksa. Itse luottaisin melko pitkälle turvallisuuslaitokseen. Sen voisi ihan hyvin kytkeä JKV:hen – toimien vaikka niin, että mahdollisessa varoituslaitoksen vikatilanteessa lähestyvä veturi antaa erkasta alkaen automaattisesti ja taukoamatta "juna tulee" –vihellinopastetta aina ylikäytävälle asti ohentaen samalla junan vauhtia. En käsitä miten joku tunnelin ovi voi olla ensisijaisempi baliiseilla suojattava kohde kuin ylikäytävät (vrt. Topin kommentti 07.02.2014 15:03). Edullisempi versio voisi tosiaan olla selkeä turvalaitoksen statuksesta kertova opastin jossain erkalla saakka, niin vek ehtii hyvin löysäillä vauhtejaan ja vihellellä. Puomien kiertelijöistä päästään asennekasvatuksella.
	09.02.2014 11:44	Ari-Pekka Lanne
		Raumallahan haisi pitkään rikkivety ja metyylimerkaptaani, mutta sekin on kyllä viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tainnut melkein kokonaan kadota parempien filttereiden ansiosta. Peipohjassa katsastuskonttorin naapurina on sopivasti pallografiittivaluraudan kanssa pelaava valimo. Siinä on toinenkin isäntä sadatellut tuodessaan pyhää peltilehmäänsä leimalle, kuvitellen hajun tulevan koslansa jarruista.
	07.02.2014 15:45	Ari-Pekka Lanne
		Niinpäs olikin… Turvalaitteen käyttösäännöt eivät olleet ajan tasalla. Hälyn pois kytkenyt liikenteenohjaaja ei muistanut kytkeä sitä takaisin eikä kertoa asiasta tauon ajan tuuraavalle toiselle liikenteenohjaajalle, joka ei myöskään huomannut valvomon monitorista keltaista varoitusvaloa, joka kertoi varolaitoksen toimimattomuudesta. Veturinkuljettaja ei huomannut puomien ylhäälläoloa. Tyttö ei huomannut lähestyvää junaa. Siinä kasaantui hyvin monta onnetonta sattumaa, jotka yhdessä aiheuttivat onnettomuuden. Jos onnettomista unohduksista tai huomaamattomuuksista yksikin olisi jäänyt tapahtumatta, onnettomuutta ei olisi tapahtunut. Toisaalta ei olisi tarvittu kuin yksi tekninen varotoiminto estämään onnettomuuden - sellainen olisi voinut olla vaikkapa varolaitoksen kytkös JKV:hen.
	07.02.2014 15:11	Ari-Pekka Lanne
		Vielä yksi kulma tähän toimimattoman varolaitoksen mysteeriöön: En muista koskaan kuulleeni sellaisesta tasoristeysonnettomuudesta, jonka olisi aiheuttanut toimimaton varolaitos. Onkohan sellaista tapahtunut?
	07.02.2014 15:04	Ari-Pekka Lanne
		Ja onhan myös olemassa veturinkuljettajille suunnattuja varolaitoksen toimivuudesta kertovia opastimia (https://www.vaunut.org/kuva/9704), mutta ne näyttävät jostain syystä sijoitetun matalanopeuksisille teollisuus- ja sivuraiteille, joissa opastimista ei ole vastaavaa hyötyä.
	07.02.2014 00:04	Ari-Pekka Lanne
		Tyhjentäviä, myyttejä murtavia vastauksia... On vielä mainittava, että vaikkapa juurikin tässä kuvan tasoristeyksessä, kuvitellussa varolaitoksen vikatilanteessa, siinä vaiheessa jos tasoristeykseen tulevaan veturiin näkyy liikennettä, on jo myöhäistä vihellellä... Näkymät ovat tässä nimenomaisessa ylikäytävässä, aivan kuten Santeri keskustelunavauskommentissaan kirjoittikin, hyvin huonot. Mutta hyvä, uskotaan, eiköhän vekit osaa mahdollisista vikatilanteista erityisesti kuvankaltaiset erikoistapaukset blokata mielessään.
	06.02.2014 23:20	Ari-Pekka Lanne
		Miksei varolaitoksellista ylikäytävää voisi sanoa vartioiduksi. Ihminen ei sitä vartioi, mutta tekniikka. Eli ylikäytävien varoituslaitokset ovat kytköksissä JKV:hen, ja Sn 35 tulee suoraan sitä kautta? Erään kuulemani urbaanilegendan mukaan auton ajaessa puomin irti ylikäytävää lähestyvään junaan tulee JKV:n kautta "punainen" eli automaattinen pysähdys. Pitäneeköhän paikkansa? Itsekin olen jo varhain miettinyt tuota toimimattoman varoituslaitoksen mysteeriötä. Mietin lähinnä sitä, että seuraavatkohan veturinkuljettajat junia ajellessaan kuinka aktiivisesti varolaitosten puomeja – lähinnä niiden pysty- tai vaakatasossaoloa – vai päästävätkö he vain ydinvoimalaohjaamosyndrooman vallassa menemään, vaikka Kuu tipahtaisi edessä kiskoille? Järjen kautta luulisi, että nähdessään puomien olevan pystyasennossa, veturinkuljettajalla voisi luulla olevan sen verran älliä, että hidastaisi vauhtejaan ja antaisi "juna tulee" –vihellinopasteita, mutta mitenkähän mahtaa olla käytännössä?
	06.02.2014 22:34	Ari-Pekka Lanne
		Sen täytyy olla ollut vuotta 1994, kun meloimme enon kanssa lämpöisenä loppukesän päivänä kanootilla Köyliönjokea pitkin. Olimme lähteneet liikkeelle Tuiskulan myllyltä. Rautatiesillan kohdalla – puoli kilometriä tästä ylikäytävältä Raumalle päin – oli meneillään uuden teräsbetonisen sillan rakennusprojekti, osana rataosan sähköistystä enteilevää perusparannusta. Sillan kansi valettiin alkuperäisen sillan viereen ja tunkattiin sitten aikanaan vanhan sillan tilalle. Maihinnousimme hetkeksi siltatyömaalle ihmettelemään. En muista oliko kantta vielä valettu, mutta joka tapauksessa, joko sillankannen muottia tehtiin tai purettiin. Radan suoran Peipohjan puoleiseen päähän, kolmen kilometrin päässä sillalta olevaan mutkaan ilmestyi Alstommin junankeula. Raumalle menevä tavarajuna oli tulossa. Siinä siltatyömaalla oli paikalla vastaava mestari tai vastaava, joka oli kiinnostunut kuvan puolipuomilaitoksen toimivuudesta. Hän ehti noitua ja melkein poltti hihansa – eivätkö puomit toimikaan, kun ne näyttivät pysyvän ylhäällä junan lähestymisestä huolimatta. Taisi siinä joku autokin huristella ylikäytävän yli. Mutta kyllähän ne sitten lopulta putosivat alas, kunhan juna tuli hieman lähemmäs, ja saavutti hälyn laukaisevan eristyksen. Kyseessä oli nähtävästi yksi ensimmäisistä kerroista, kun tämä uudempi puomillinen varolaitos joutui tositoimiin. Kun tuo vuonna 1994 otettu, linkittämäni kuva muutama vuosi sitten julkaistiin täällä .orgissa, olin aivan halolla päähän lyöty. Paikka oli minulle tuttu 90-luvun alun ajoilta, mutta tuo vintage-tyylinen yksiraiteisen rautatien tasoristeys -liikennemerkki näytti siltikin silmiini täysin oudoilta. Olin unohtanut ne tyystin, siltikin vaikka olen varmasti nähnyt samanlaisia muissakin tasoristeyksissä. Ihmisen muisti on kummallinen. Siksi tarvitaan valokuvia.
	04.02.2014 15:00	Ari-Pekka Lanne
		Hevospuomihan se siinä, varmaankin pätkä originaalia Rauman rautatien kiskoa.
	04.02.2014 12:37	Ari-Pekka Lanne
		Luullaakseni samojen, lähinnä Bolidenin, Yaran ja muiden kombinaatin laitosten, valojen outo kajo toisesta suunnasta kuvattuna: http://www.satakunnankansa.fi/Lukijankuvat/1194870292873/artikkeli/lukijan+kuva.html ;o)

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset