Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2013 20:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rumat ja masentavat maisemat todellakin. Vastakuva kolmen vuosikymmenen takaa menneestä: https://www.vaunut.org/kuva/61019 Ennemmin noita siilonäkymiä katselisi. | ||||
|
19.11.2013 18:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sivulla 37 on eritelty työpaikkatapaturmissa vuosittain kuolleiden määrä miljardia työtuntia kohti toimialoittain. Näissä luvuissa ei ole mukana matkustajien kulkuneuvoissa viettämää aikaa sen enempää kuin raksamiesten rakentaman talon tulevien asukkaiden uudessa asunnossaan viettämää aikaa tai myymälähenkilökunnan asiakkaiden ostarilla viettämää shoppailuaikaa. Silmiini osui kyllä julkaisua selaillessani lause "Vaarallisimpia toimialoja ovat rakentaminen ja liikenne, joissa kuolemanriski työtuntia kohden on nelinkertainen kaikkien toimialojen keskiarvoon nähden." Suhtauduin siihen kuitenkin hyvin kriittisesti, koska se viittaa vain vuosiin 2003–2005. Äsken lainaamaani lausetta edeltää julkaisussa lause "Liikenteen alalla kuolemantapausten määrä on taas noussut noin 7-kertaiseksi 1980- ja 1990-lukujen lopun tilanteista." Varsin erikoinen piikki on nähtävissä sivulla 37 olevassa pylväsdiagrammissa, mihin 16.11.2013 23:03 julkaisemassa kommentissani hiukan vihjasinkin. Tämäntyyppisessä aiheessa voisin melkein pitää hyppäystä tilastopiikkinä – jollei liikenteen toimialalla sitten ole tosiaan tapahtunut 2000-luvulla jotain radikaalia heikennystä työturvallisuudessa. Tällainen heikennys voisi periaatteessa olla kuljetusalalla rehottava harmaa talous eli kilpailuttamiskulttuuri, jonka tulokset näkyisivät tilastoissa seitsenkertaisena kuolemantapausten yleistymisenä. Edellistä paragraafia kirjoittaessani pidin tilastopiikkiä todennäköisempänä syynä, jolloin liikenteen ala olisi pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hyvin turvallinen. Mutta meidän keskusteluaiheemme kannalta voin periaatteessa jättää piikin vaikka kokonaan huomioitta, koska sitä eivät ole korottaneet veturinkuljettajien kuolemat törmäyksissä. Muistaakseni vuosina 2003–2005 ei yhtään veturinkuljettajaa kuollut törmäyksissä tai muissa työtapaturmissa. Piikki koostunee sorvin ääressä sortuneista yhdistelmäajoneuvonkuljettajista, kuorma-autonkuljettajista, linja-autonkuljettajista, ahtaajista, ratapihatyöntekijöistä jne. Se on totta, että eri liikennemuotojen turvallisuuden vertailussa on julkaisussa mukana matkustajakilometrit. Sen takia noista tilastoista ei valitettavasti saa irti tarkkaa lukua veturinkuljettajien työtapaturmaisille kuolemille sataa miljoonaa kilometriä kohti. Häviävän pieni luku joka tapauksessa on. Mutta se mikä on oleellisinta, aktiivinen turvallisuus on vuosikymmenten aikana parantunut, eli törmäysten todennäköisyyttä on saatu huomattavasti pienennettyä. Tähän ovat ennen kaikkea vaikuttaneet JKV:n käyttöönotto sekä tasoristeysten turvallisuuden parantaminen turvallisuustilpehöörien ripustamisen sekä ylikäytävien poistamisen ja paistamisen seurauksena. Osittain tasoristeysturvallisuudessa on myös otettu askeleita taakse, valitettavasti. Tällä viittaan lähinnä vihellysmerkkien käytön lopettamiseen. Ennen vaarallisiksi tiedettyjä ylikäytäviä sijoitetut vihellysmerkit ja niiden noudattaminen olivat varmasti tasoristeysturvallisuuden kannalta positiivinen asia. Joskus kuitenkin esteettiset seikat (meluhaitat lähiasutukselle) menevät turvallisuusnäkökulmien edelle. Työmaata ylikäytävien turvallisuuden parantamisessa riittää edelleen. Pohdiskelin itsekseni kuvan https://vaunut.org/kuva/25262 alla tasoristeysturvallisuutta raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kannalta. Lainaus omasta tekstistäni: "Onnettomuusajoneuvoyhdistelmää vastaavan raskaan yhdistelmän ylitysaika on onnettomuustutkintaraportin mukaan pysähdyksistä liikkeelle lähdettäessä vähintään 11 sekuntia, tyypillisesti 12–13 sekuntia, liukkaalla enemmän." Jos junan nopeus on 120 km/h, niin kuin vaikkapa tässä Ylistaron keississäkin, ehtii se 12 sekunnissa edetä 400 metriä. Juna on nopea ja kömpelö, raskas ajoneuvoyhdistelmä puolestaan hidas ja kömpelö – näistä aineksista näitä törmäyksiä tulee. Mielestäni paras lääke tämäntyyppisten törmäysten ehkäisyyn ovat ylikäytävien turvalaitokset. STOP-merkkien vaikutus raskaiden yhdistelmien tasoristeysturvallisuuteen on mielestäni vähintäänkin kyseenalainen, koska pysähtyminen nollaan maksimoi raskaan 25-metrisen yhdistelmän ylitysajan. Henkilöautojen ylikäytäväturvallisuutta STOP-merkki varmasti parantaisi, jos autoilijat vain noudattaisivat merkkiä. Minusta avainsana tässä koko keskustelun alla olevassa asiassa onkin juuri aktiivinen turvallisuus. Törmäyksiä ehkäisemällä parannetaan muidenkin kuin vain veturinkuljettajan turvallisuutta sekä säästytään hyvinkin suurilta ympäristö- ja aineellisilta vahingoilta. "Toisaalta en pidä kovin inhimillisenä lähestymistapaa, jossa jonkun ilmiön yleisyys määrittelisi yksinomaan, kannattaako siihen puuttua." Tästä ei ole kysymys, vaan siitä miten turvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet kannattaa kohdistaa. Käsitykseni mukaan junien ohjaamoiden passiivisen turvallisuuden parantamisen ryytimaa ei ole kovin hedelmällinen tuloksellisuuden kannalta, ja mahdolliset (laihat) tulokset kohdistuvat hyvin suppeaan ryhmään. Kuinka oikein olisi moraalisesti se, että satsattaisiin valtavasti ohjaamoiden passiivisen turvallisuuden parantamiseen, kun junaliikenteen aktiiviseen turvallisuuteen panostaminen hyödyttäisi huomattavasti paljon laajempaa väestön osaa? Olisiko junaonnettomuuksissa kuollut parinkymmenen vuoden aikana kolme veturinkuljettajaa? Jokelassa 21/4-1996, Jyväskylässä 6/3-1998 ja Siurossa 21/2-2011. Sattumalta kaikissa onnettomuuksissa oli kyseessä samanlainen ohjaamo, Sr1-sähköveturin ohjaamo. Jokelassa veturi teki vaihteessa täyskäännöksen tulosuuntaansa, ja siihen törmäsi kylki edellä onnettomuusjunan päivävaunu. Melkoisia G-voimia kuperkeikassa oli valloillaan jo ennen päivävaunun törmäystä, eikä vetureissa ole turvavöitäkään (mahdollisten poishyppäämisten kannalta onneksi näin!). Jyväskylässä veturi meni pohjan kautta ympäri, ennen kuin törmäsi katto edellä siltapilariin. Ohjaamoon ei kohdistunut suoraa törmäystä. Siuron tapaus on näistä kolmesta ensimmäinen, jossa törmäys kohdistui edestä suoraan junan keulaan. Tässäkin tapauksessa törmäyksen voima oli kuitenkin niin valtava, että sen olisi ottanut turvallisesti vastaan vain hyvin massiivinen keularakenne, -panssari tai -puskuri. Nämä kolme erilaista onnettomuutta osoittavat, että junan ohjaamon törmäysturvallisuus ei ole kovin helposti tehtävissä täysin absoluuttiseksi. Sen sijaan silmiinpistävä yhteinen elementti näissä onnettomuuksissa on onnettomuuden aiheuttanut inhimillinen tekijä ja ilman JKV:tä ajaminen. Viime vuosikymmenien aikana edistynyt tasoristeysturvallisuus ja JKV-järjestelmän rakentaminen ovat epäilemättä pelastaneet monta veturinkuljettajaa, mutta kymmeniä, jollei satoja muitakin ihmisiä ennenaikaiselta tapaturmaiselta kuolemalta. Tämänkin nojalla kohdistaisin voimavarat ja resurssit junaliikenteen aktiivisen turvallisuuden parantamiseen edelleen ennen kuin junan ohjaamon passiivisen turvallisuuden parantamiseen. |
||||
|
|
16.11.2013 23:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Liikenteen toimiala ei miljardia työtuntia kohti tarkasteltuna linkkaamissani tilastoissa erotu muista aloista erityisen vaarallisena, joskin 2000-luvulla liikenteen toimialan tapaturmissa on jostain syystä nähtävissä erikoinen, hyvin jyrkkä nousu verrattuna 80- ja 90-luvun tarkastelujaksoihin. Kuitenkin tästä jo kokonaisuutenakin verraten työturvallisesta toimialasta erikseen, miljardia henkilötuntia kohti tarkasteltuna rautatie- ja lentoliikenne ovat huomattavasti turvallisempia kuin maantieliikenne. Sen sijaan "vaarallisia", tilastossa piikkeinä näkyviä toimintoja ovat, kuten edellä mainitsinkin, (veturinkuljettajien siinä missä muidenkin) työmatkat ja vapaa-ajan liikenne sekä muut vapaa-ajan aktiviteetit. | ||||
|
|
16.11.2013 21:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toisin sanoen ei kovin montaa kuolemantapausta sataa tai edes tuhatta miljoonaa ajettua ratakilometriä kohti. LVM julkaisuun 38/2008 "Liikenteen ja muiden toimintojen turvallisuuden vertailu 2004–2006" ( http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=57092&name=DLFE-3207.pdf&title=LVM_38/2008 ) on kerätty hieman eksaktimpaa ja kattavampaa tilastoa eri alojen, myös rautatieliikenteen fataaleista tapaturmista vuosilta 1988-2006. Varsin turvalliselta noiden tilastojen valossa vaikuttaa junan ohjaamo. Kuolemantapauksia sataa miljoonaa henkilökilometriä kohti ei ole hädin tuskin ollenkaan, vain olematon murto-osa verrattuna maantieliikenteen kuolemantapauksiin sataa miljoonaa henkilökilometriä kohti. Paljon todennäköisemmin veturinkuljettaja kuolee työmatkalla, kotona tai harrastuksissa kuin veturin tai sähkömoottorijunan ohjaamossa. Tästä johtuen kohdistaisin turvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja resurssit johonkin muuhun kuin veturien ja moottorijunien ohjaamoiden vahvistamiseen. Panos-vastike -suhdetta tuskin saa siinä touhussa kovin korkealle jo lähtöasetelman ollessa noin lähellä nollaa. |
||||
|
|
16.11.2013 15:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Raskaat ajoneuvot ovat tosiaan monasti ottaneet yhteen junien kanssa, mutta aina ne ovat jääneet junalle toiseksi, eikä veturinkuljettajalle ole muistaakseni käynyt yhdessäkään keississä juuri kuinkaan. Tästä päätellen veturinkuljettajan työpiste on vähintäänkin riittävän turvallinen. Jos kuljettajaa alkaa ohjaamossa siitä huolimatta ahdistamaan, niin mikään EY-säännös tuskin kieltää varustautumasta ajon aikana vaikka turvaliivein, otsalampuin ja suojakypärin. | ||||
|
|
15.11.2013 19:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kappas, en ollut huomannut 11:42 kirjoittamaasi kommenttia. Tuosta siis päähäsi oli iskostunut 14:00 kirjoittamassasi kommentissa mainitsemasi "pysäytysmahdollisuus tien näkyvällä osalla". Selvä. Ihmettelinkin minkä ihmeen takia painotit niin voimakkaasti näkyvyysolosuhteita, vaikka niillä on kai harvoin mitään tekemistä linja-autokolareiden kanssa. Eli muista: Suurin osa onnettomuuksista, joissa on mukana linja-auto, on vastapuolen aiheuttamia. Jos vastapuoli tekee arvaamattoman riskiohituksen tai muusta syystään ajautuu nokkakolariin linja-auton kanssa, tuollaisen linkkaamani kakskerrosbussin keulassa ei ole turvallista olla. Eikä törmäys ole sillloin lainkaan mukaan linja-autonkuljettajan "oma vika". Piste. |
||||
|
|
15.11.2013 16:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rivien välistä olin lukevinani, aivan kuin olisit vihjannut jokaisen linja-autoon kohdistuneen törmäyksen olevan seurausta siitä, että linja-auton kuljettaja on rikkonut tieliikennelain pykälää 23. Se on valovuosien päässä totuudesta. Kaikki tolkun ihmiset sen toki tietävät ja käsittävät. Varmasti sinäkin, kunhan vain halusit trollata. Eikö näin? Mietin hetken, että vaivaudunko moista provoa edes oikaisemaan, mutta oikaisinpa kuitenkin, jos kommenttisia vaikka sattuisi lukemaan joku, joka ei oikeasti ymmärrä mitään liikenteestä. | ||||
|
|
15.11.2013 14:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Lueppas Petri tieliikennelakisi näiltä osin hieman huolellisemmin ja ajatuksella: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267#L2P23 Pykälässä seisoo tällä viisiin:"Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa." Suurimmassa osassa onnettomuuksia, joissa on mukana linja-auto, syyllinen on vastapuoli. Ja harvemmin kai käsittääkseni olemattomalla näkyvyydellä on mitään tekemistä näiden onnettomuuksien kanssa. Punaisia päin tai kolmion takaa tullut henkilöauto, vastaantulijoiden kaistalle suoralla tieosuudella tuntemattomasta syystä ajautunut henkilöauto. Nämä tilanteet ovat niin äkkinäisiä ja ennalta arvaamattomia, että pysähtymismatka ei kertakaikkiaan riitä, vaikka olisi sovittanut tilannenopeutensa olosuhteet huomioiden kuinka kohtuulliseksi tahansa. Mutta kuitenkin on muistettava, että kaikesta huolimatta tilastojen mukaan linja-auton todennäköisyys joutua onnettomuuteen on huomattavasti pienempi kuin henkilöautoilla. Minusta se kertoo juuri siitä, että linja-autonkuljettajat ajavat yleisesti ottaen ennakoiden ja osaavat varautua erilaisiin tilanteisiin. m.o.t. |
||||
|
|
15.11.2013 12:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Turvallisuusfanaatikot jälleen vauhdissa… ;o) Eivätköhän sällit ole tuonne junan keulaan kieli pitkällä hinkuessaan, jo VEK-kurssille hakemusta täytellessään, sisäistäneet että veturinkuljettaja todellakin istuu junan keulassa. Kuvittelisin että matkustajillakin saattaa olla turvallisempi olo, kun tietävät että joku ajaa junaa "henkensä pantilla". Ja melko harvinaisia näin voimaperäiset törmäykset kuitenkin ovat, vielä harvemmassa fataalit. Kapteeni jättää laivansa viimeisenä. Veturinkuljettaja puolestaan on ensimmäisenä ottamassa törmäystä vastaan. Juuri nämä ovat minusta niitä juhlallisia kunniaseikkoja, jotka tekevät mainituista ammateista arvostusta herättäviä. Eikä tuo Pendolinon ohjaamo nyt niin pahalta vaikuta. Kuljettajan jakkara on melko korkealla, ja poiskin sieltä tarvittaessa pääsee – aivan niin kuin kuvan keississäkin – kun ei ole köytettynä istuimeensa turvavöillä. Kolarista hirven tai henkilöauton kanssa Pendolinoon tulee korkeintaan vekki komposiittiin, kunhan juna pysyy kiskoilla, siksi massiiviset keularakenteet kuitenkin ovat. Mitähän turvallisuusfanaatikot sanovat kaksikerroslinja-autoista, joissa kuljettaja istuu aivan keulassa ja asfaltintasolla, lasien ja ohkaisten peltien ympäröimänä? |
||||
|
09.11.2013 03:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Punnan arvo taalaa vastaan (1 USD = 0.62 GBP) noteeraten Alue 51:lle pääsee kävelemään huomattavasti edullisemmin: http://goo.gl/maps/R6tKa . Toki jo pistäytymistä suunniteltaessa on huomioitava, että Alue 51:lle suuntautuvasta kävelystä voi sen lisäksi olla seurauksena putkaa, linnaa ja vankeutta niin kuin ainakin kaupunkitarinoiden mukaan myös "kovalevyn välimuistin tyhjentäminen ja evästeiden poistaminen". | ||||
|
31.10.2013 20:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt Tka6 ei enää olekaan tuolla. (https://www.vaunut.org/sarja/2727) Ja vastailenpa samalla omaan seitsemän vuoden (=vuosiviikko) takaiseen kysymykseeni, koskien Jorman mainitsemaa ja linkkaamaa Valmettia (Move 21). Valmetti näköjään siirrettiin 2/7-2009 Toijalasta Minkiöön. (https://vaunut.org/kuva/57148) Mahtoisiko olla nykyään jossain Humppilan kalustohallin nurkassa ( http://lh3.ggpht.com/_ZizXs_Ul9Qs/TLTMnW99gnI/AAAAAAAAAjo/v1I5eJL9SVc/s640/syyskuu2010%20146.JPG )? |
||||
|
29.10.2013 22:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Dr16 2802 ja Dv12 2734 esiintyivät kaveripotretissa myös 23 vuotta aiemmin: https://vaunut.org/kuva/87586 - tuolloin tosin hieman toiveikkaammissa merkeissä. | ||||
|
29.10.2013 15:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kai jo(i)llekin tuon kehittelystä palkkaakin on maksettu? Sanokoon kuka tahansa mitä sanoo, ja tulkoon kuka hyvänsä nolatuksi kommentillani, mutta minusta tuo vaan on täysin järjetöntä. Jos tuo teippailu olisi minun keksintöä, en kehtaisi olla. Ei voi kuin ihmetellä, miten tuommoinen on edes mahdollista. Miksi ihmeessä VR antaa teipata tuollaisia örvelöitä suikaleita kalustoonsa? Kuvitteleeko joku ihan oikeasti, että noilla maastovärisuiruilla estetään joskus joku törmäys tai onnettomuus? En ymmärrä. En. | ||||
|
Kuvasarja: Pikajunat 911 ja 928 - muistoissamme ja kuvissamme |
28.10.2013 20:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aiheen pohjattomasta haikeudesta huolimatta - vaiko senkin takia - hieno kuvakollaasi. | ||||
|
25.10.2013 19:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sanos muuta, ja edellisenä päivänä (lauantaina) juna olisi ollut ehkä veturinkin puolesta vielä vähän hienompi kuin tässä sunnuntaijunassa, jossa laakerivaivainen Tk3 oli jouduttu korvaamaan Dr13:lla. Laskeskelin ja tinkailin etukäteen, minkä verran kehtaan kähveltää ruokakuntamme hyvin rajallisista talousmarkoista näiden juhlallisuuksien kuvailemiseen, ja mitkä radanvarren toinen toistaan mielenkiintoisemmista ja itselleni ennennäkemättömämmistä paikoista ovat jotenkin tolkusti julkisen liikenteen ja omien jalkojen ulottuvilla. Päädyin optimoimaan kuvion sil' viisiin, että matkustin Turusta Kirkniemeen linja-autolla - yksi harvoista paikoista, joihin Turusta sunnuntaiaamulla linjurikyydillä pääsi. Kirkniemestä kävelin puhkikuluneissa lenkkareissa valtatien 25 laitaa Karjaalle, räpsytellen matkan varrella museojunat korjuuseen sitä mukaa kun niitä kulki (https://www.vaunut.org/kuvat/?u=290&kd=12.8.2012). Karjaalta illalla junalla Turkuun. Tämän sekajunan kokoonpanon köyhtyminen alkumatkasta oli tiedossa jo etukäteen, mutta kaikkea ei vaan voi aina saada. Se on tää maailma... ;o) On kuitenkin vieläkin sanottava ja hehkutettava, että päivä oli kaikkinensa satumaisen hieno, erikoinen ja unohtumaton kokemus. En voinut kuin ihmetellä siinä maantien ja rautatie varren kulku- ja joutomiehenä, että mihin ihmeen aikakoneeseen olen joutunut. =oD |
||||
|
25.10.2013 06:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei taida rataverkolta löytyä päätepuskinta, jota ei olisi käyty hieman kokeilemassa... | ||||
|
17.10.2013 11:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Selkeästi. Keskellä laajaa peltoaukeaa, radan länsipuolella nököttävä kermanvärinen tölli näkyy tässäkin: https://www.vaunut.org/kuva/86991 Kuva-alalle mahtuu kymmenkunta virallista ylikäytävää, joista ei tosin tästä kuvasta erota kuin nelisen kappaletta. Alareunassa näkyvät pari ylityspaikkaa ovat epävirallisia ja kannettomia. (http://www.tasoristeys.fi/index.phtml?s=2&name=&distanceKm=&distanceM=&track=&trackId=343&roadType=&visible=0&resultsPerPage=50&submit=Hae ) |
||||
|
|
17.10.2013 10:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kylläpäs lintuperspektiivi muuttaakin tavallisesti maan matosten ryömintätasolta havainnoidun maiseman. | ||||
|
14.10.2013 21:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiukaisten ja Säkylän välisistä km-tolpista 298, 300, 301, 303, 304, 305, 308, 309, 310 ja 313 ovat nykyisin tällä uudemmalla fontilla (Trebuchet?). Km-tolpat 299, 302, 306, 307, 311, 312, 314, 315 ja 316 ovat tuolla hieman särmikkäämmällä ja lihavammalla fontilla (Raavi?). Jos vertaa vaikka kuvia https://www.vaunut.org/kuva/87003 ja https://www.vaunut.org/kuva/87004, näkee että km-tolpassa 298 vanhat, lähes lukukelvottomiksi ruostuneet kilometrimerkit on peitetty noilla uusilla kilvillä joskus vuosien 2006 jälkeen. Sama pätee suurimpaan osaan Kauttuan radan km-tolpista – useimmissa on kahdet kilvet päällekkäin. Tolppien varsista kaikki muut ovat ikivanhoja 1800-luvun kiskonpätkiä, paitsi km-tolpassa 308, jossa varsi on upouutta liikennemerkkiputkea. |
||||
|
13.10.2013 20:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oikein. Mutta kyllä mää olisin silti jättänyt ne vanhatkin vaihteet sinne. Kauttualla olisi voitu kuormata tuossa viimeisimpänä mainitsemiani "puita ja muita". Kiukaisissa puolestaan ne Kauttuan ratapihalla kuormatut vaunut olisi saatu vanhan vaihteen kautta suorempaan kohti Rauman metsäteollisuutta. Mutta tämä kaikki tosiaankin utopiaa... ;o) | ||||
|
Kuvasarja: Juurikassyksy 2013 |
13.10.2013 18:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Asianmukainen ja jalkaanmenevä oli rataosuuden parissa viettämäni syksyinen perjantaipäiväkin. Yhtä sadonkorjuun juhlaa (=Octoberfest?) aamusta iltaan. Viideltä aamulla heräsin, että kerkesin klo 6:00 Turusta Säkylän ja Kiukaisten kautta Poriin lähtevään aamupikavuoroon. Kalustona vuorossa oli maailmaa nähnyt Satakunnan Liikenteen "Nelkku", useamman miljoonan kilometrin maantietä ahminut vuoden 1998 rahtiperäinen Carrus-Volvo. Vähintään yhtä parkkiintunut karpaasi oli tuona aamuna vuoron kuljettajakin. - Mitä sää siäl takan kolistelis? kysyi kuljettaja pelmahtaessani auton ovelle. - Eiku laitoi vaa Resiina sin, vastasin. - No niin mää vähä ajatteli, sanoi Janne. Suunnatessani kabiinia kohti, tokaisi kuljettaja vielä: "Vai Kiukaisii…" Lukulamput himmenivät hetkeksi kuljettajan käynnistäessä lähtöajan koittaessa "Kymppi-Ämmän" pannukakkumoottorin, ja näin alkoikin matka kohti Satakunnan sydänmaita – halki sysimustan, sumuisen maakunnan. Kiukaisissa tarkoitukseni oli kuvata pohjalle ti-pe Tampereelta Raumalle kulkeva T3711, mutta odottelusta huolimatta sitä ei näkynyt. Ehkä se oli mennyt etusessa. Tästä vastoinkäymisestä lannistumatta läksin tutkimaan lakkautettua rataa. Harmillisesti raidesora ja -hiekka oli painunut useimmin paikoin siksi, että ilmavasti pönöttävät pölkyt haittasivat liikaa pyöräilyä – siispä matkanteko oli enimmäkseen pyörän taluttamista. Toki tiheät ja aikailevat kuvauspysähdykset hidastivat entisestäänkin verkkaista matkantekoa. Ilma oli hyvin raikas ja syksyinen. Jostain soilta nousi kevyttä sumua. Vanhat lennätinpylväät höyrysivät, ja palokärki koputteli niitä nokallaan. Hirvimieskin oli passissa radanvarressa torrakon kanssa. Talojen ja töllien koirat haukkuivat jo peninkulman päästä kuullessaan oudon kulkijan tunkeutumisen laajalle reviirilleen. Termoksessa oli aamulla keittämääni kahvia matkassa mukana, Kauttualla poikkesin sen lisäksi liikekeskuksessa ostamassa pullaa. Radallakävelyn päätin Säkylän ratapihalle, Kotkastentien ylikäytävälle, josta pyöräilin Pyhäjärven rantaa Säkylän keskustaan. Sieltä Turkuun menevä laivapikavuoro poimi minut kyytiinsä iltakuudelta. Kotiin ehdin puoli kahdeksaksi. Siitä alkoi "digipimiösavotta". "Rullalle" oli päivän aikana kertynyt 249 diaa, joista valkkasin tähän sarjaan 32 ruutua. Lisäksi kaivoin kontrastiksi kenkälaatikosta neljä vanhempaa taskariotosta. Sitten vain hiomaan kuvia Gimpillä .org-muotoon, määrittämään kuville tunnisteita ja sepittämään kuvatekstejä. Viimeisenkin kuvan syötin palvelimelle lauantain puolella klo 2:04. Runsaista väreistään huolimatta nämä kuvat vain raapaisevat Kauttuan rataa. Ammennettavaa tuolla riittää! |
||||
|
|
13.10.2013 13:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jepulis, jonkinlainen intermodaaliratkaisu olisi ollut nannaa Säkylän kuljetusten tehokkuudelle. Jurtit olisi kerätty jo pellonsyrjässä jonkinlaisiin kontteihin, suuryksiköihin, jotka olisi sopivalla rautatieasemalla siirretty suitsait sopiviin junanvaunuihin (Sgn, Sgm, Occ, Hkb tms.). Tehtaan päässä suuryksikkö muitta mutkitta kumolleen, ei mitään Ohn- ja Fat-vaunujen kaapimista. Säkylän jurttikuljetuksille aiheutti hallaa myös kaksi ratainfrasta johtuvaa rasitetta. Nämä molemmat lisäsivät erityisesti rautatiekuljetuksen henkilöstökustannusta. Ensinnäkin radan huonokuntoisuudesta johtuva Sn 30 pidensi huomattavasti veturinkuljettajan työaikaa linjaosuuksilla. Sama vaikutus oli sillä, kun vaihteet ovat harmillisesti väärinpäin Kiukaisissa ja Kauttualla – näissä molemmissa jouduttiin tekemään ympäriajo, joka vaati kuljettajan työajan lisäksi junamiehen työaikaa. Ja kun Kiukaisissa ja Kauttualla ei muita vaihtotöitä tehdä, eikä näin ole omaa vaihtotyöhenkilöstöä, piti junamiehen tulla paikalle muualta (Porista), mistä kertyi vielä korvauksellista matka-aikaakin. Kolmioraiteet Kiukaisiin ja Kauttualle sekä radan luokkakorjaus olisivat tehostaneet juurikaskuljetuksia aivan valtavasti, mutta näin suuriin investointeihin RHK ei ymmärrettävästikään olisi suostunut, ottaen huomioon koko sokerintuotannon epävarman tulevaisuuden EY-Suomessa, ja kun VR ei ole onnistunut saamaan radalle muita kuljetuksia – puuta ja muuta. |
||||
|
12.10.2013 23:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ilmeisestikään ei: http://yle.fi/uutiset/kimmo_ihalainen_on_lajinsa_viimeinen_itasuomalainen/5468845 | ||||
|
|
12.10.2013 20:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja harvassa ovat ne metsät, joilta saadaan raakapuu suoraan junaan. Kuitenkin kiskot johtivat suoraan sokeritehtaalle, niin kuin on asian laita yleensä raakapuun rautatiekuljetustenkin kohdalla. Junakuljetuksen teknillistaloudellinen tehokkuus ja edullisuus kattaa siirtokuormauksesta johtuvan lisäkulun sitä moninkertaisemmin, mitä pidempi on matka pellolta tai metsästä tehtaalle tai sahalle. On muistettava, että juurikkaan menekki tehtaalla on kehittynyt suotuisasti, kun kaikki kilpailevat tehtaat on Suomesta suljettu. Suora lainaus Sydänsatakunnan nettiartikkelista (http://www.sydansatakunta.fi/Ajankohta/1194842528163/artikkeli/sakylan+sokeritehdas+kaynnistyy+iso+maara+uusia+viljelijoita.html ): "Tuotannon keskittymisen seurauksena Säkylässä tehdään nyt enemmän sokeria viikossa kuin tehtaan käynnistysvuonna tehtiin kokonaisuudessaan." Toki kumipyöräfanaatikkojen ja asfaltin ystävien kannan puolustukseksi on mainittava, että juurikkaan viljely on viime vuosina keskittynyt lähemmäs tehdasta, mikä syö siirtokuormauksen kannattavuutta. Suora lainaus YLE Etelä-Savon nettiartikkelista (http://yle.fi/uutiset/kimmo_ihalainen_on_lajinsa_viimeinen_itasuomalainen/5468845 ): "Vielä vuosikymmen sitten sokerijuurikasaumat olivat tuttu syksyinen näky myös Itä-Suomessa mutta nykyään sokerijuurikkaan viljely on keskittynyt Säkylän läheisyyteen Satakuntaan sekä Varsinais-Suomeen. Vuonna 2005 moni viljelijä luopui sokerijuurikkaasta EU:n sokeriuudistuksen myötä." Aiemminhan juurikasta puljattiin Pohjanmaalta, Hämeestä ja Itä-Suomesta, kuten artikkelin esimerkissä Joroisilta. Lisäksi kumipyöräyrittäjät ovat osoittaneet logistisuutta järjestämällä juurikkaat rehuautojen paluukuormiksi, jolloin ne kulkevat tietyssä mielessä "ilmaiseksi" – suora lainaus edellisessä paragraafissa mainitusta YLE Etelä-Savon artikkelista: "Käytännössä rahtikuluja on saatu painettua alaspäin hyödyntämällä Itä-Suomeen Säkylästä rehua kuljettavia rekkoja. Kun rehulastit on tyhjennetty maatiloille ympäri Itä-Suomea, ovat ne paluumatkalla täyttäneet kuormansa joroislaisilla juurikkailla." Juuri tällaista innovatiivisuutta kaivattaisiin rautateilläkin. Isoäitinikin opetti: "Vie mennessäs ja tuo tullessas!" Itse asiassa muistankin joskus 90-luvulla lukeneeni Länsi-Suomesta, että siihen aikaan Säkylän juurikasjunissa kulkikin vielä paluukuormana melassileikkeitä, mutta jossain vaiheessa VR unohti tämänkin isoäitien kullanarvoisen viisauden. Tietäähän sen jo pyöriä kokeilemallakin – teräspyörä on kova ja joustamaton, kumipyörä sen sijaan elastinen, kimmoisa ja mukautuva… |
||||
|
12.10.2013 00:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| .org toimii. =oD | ||||
|
10.10.2013 11:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei peräti sähköveturipula. V. 1998, sähköistyksen valmistuttua, Rauman junissa näki jonkin verran Dv12-kolmikoita. Alstommeja oli pistetty pataan sähköistysten valmistuessa parin vuoden sisään toistakymmentä, joten niitä ei enää riittänyt Raumalle. Alppiruusuja oli kyllä tulossa, mutta tässä vaiheessa kuitenkin käytössä vasta alta parikymmentä. | ||||
|
08.10.2013 12:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos tutkiskelee vaikka tuota linkkaamaani Turun ilmakuvaa vuodelta 1973, näkee että ennen rautatiet ulottivat lonkeronsa kaikkialle - jopa "Lefalle" Räntämäessä, Iso-Heikkilän teollisuusalueen halki melkein Patterinhaan kylkeä pistäen jne. jne. Nyt jo kokonaan purettu sataman väliratapihakin (https://www.vaunut.org/kuva/82307) oli tärkeä solmukohta, josta raiteet risteilivät moneen suuntaan, eri varastoille. (https://www.vaunut.org/kuva/46664) Nyt siitäkin kulkevat läpi ainoastaan laivamatkustajia kuljettavat matkustajajunat. Nykypäiviin asti säästyneistä raiteistoistakin monet ruostuvat ja mätänevät - realistisesti sanoen vain purkajia odotellen - vailla liikennettä, niinkuin vaikka entisellä tavara-asemalla, junalauttasatamassa, kantasatamassa ja Pansion öljy/junalauttasatamassa. | ||||
|
07.10.2013 22:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Trafihan voisi antaa määräyksen Sm1/2-kaluston värityksen palauttamisesta malliin liekki-Sami eli Red Devil - samalla toki Sr1:t keltaruskeiksi 80-luvun tapaan. Olisi taatusti turvallista! Myös maantienharmaiden pikkuautojen keuloihin voisi määrätä pakollisiksi Hot Rod -tyyppiset liekkikuviot. (Autojen takalamppujen kanssa ei ole niin nuukaa...) | ||||
|
|
07.10.2013 21:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On selkeästi ylitetty "parodiahorisontti". Ihan hauskaa työpaikkahuumoria. =o) (Kunhan jää pariin Samiin, ja niihinkin vain hetkeksi.) | ||||
|
|
07.10.2013 13:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai olisivatko kiskot johtaneet aiemmin jopa vieläkin pidemmälle - Naantalintien yli, aina Pukkila Oy Ab:n laattatehtaalle asti? Vrt. http://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Turku%20ilmakuva%201973&cp=6705166,23458098&z=2&title=Laattatehdas |
||||
|
07.10.2013 01:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiva kallioinen kuva kiireisestä, kansainvälisestä kiskoliikenteestä kelpo kuvateksteineen. Käsittämätöntä, kunnioitettavaa kielitaituruutta - kerta kaikkiaan. Kymmenet kiitokset kuvatekstin kirjoittaneelle kuvaajalle kuin kohteliaalle kolmannen kommentin kirjoittajallekin! | ||||
|
|
06.10.2013 23:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvan puutavaravaunut ovat rakenteilla olevan toimistotalon luona olevasta päätepuskimesta lukien Ocpp 73428-5 + Sps 82104717345-5 + Sp 212490-7 + Sp 212356-0 + Snpss 82104710102-6 + Sp 211159-9 sekä toisena palana Sps 82104717110-2 + Sp 211202-7 + Sp 212216-6 + Sps 82104717219-1 + Sp 212365-1 + Sps 82104719503-6. Kuormana vaunuissa on mäntyä, kuusta, koivua ja haapaa. Hyvät sauna- ja pihagrillipuut siinä olisi, kun olisi vielä sopivan kaliiberin (1:1-skaala) puutarha-Dv, jolla viedä vaunut purkupaikalle. | ||||
|
Kuvasarja: Keitele-Museon Kalvitsa-päivän Lättäajelu... |
06.10.2013 20:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pirun asiallisia kuvia. Tannarit ja kaikki! | ||||
|
05.10.2013 23:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinpäs onkin, kun Suojantie kiertyykin näköjään tuonne. *tutkii karttaa* Mutta ajokelvoton taisi paloautosta siltikin tulla. Riskialtis, lukuisien tasoylikäytävien raiteenpätkä. Ainakin vanhoina hyvinä aikoina veturinkuljettajat pruukasivat usein lähestyä noita ylikäytäviä "torvet soiden" - löytyi niin karkeata kuin kimeääkin tyfonia. |
||||
|
|
05.10.2013 23:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jes! Lotossa ja Jokerissa oli nollat taulussa, mutta arvasinhan, että tänään vielä jossain onnistuisin. =oD Tuossa sattui loppusuvesta inhimillinen haaveri palokunnan tikasautolle: http://ls24.fi/jutut/rauma-ja-alue/juttu-juna-ja-pelastuslaitoksen-nostolava-auto-tormasivat-suojantiella Parikymmentä vuotta sitten sitä vastoin onnettomuuteen joutui öljyauto: https://www.vaunut.org/sarja/1363 |
||||
|
|
05.10.2013 23:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joo, Raumallahan näitä riittää... =o) Ei ole varmaan ihan tuokaan taso: http://goo.gl/maps/y0pzH , mutta olisiko nyt jo sentään radanpätkä oikein - eli metsäteollisuuteen johtava raide? | ||||
|
|
05.10.2013 22:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rauman radan loppupäässä ainakin on muutamassa kohtaa hyvin samanlaista ruutulippukuviointia ja urakiskoa. (http://goo.gl/maps/3qWIc ) | ||||
|
05.10.2013 15:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä on kyllä ajoitukset sattuneet kohdilleen, kun ottaa huomioon, että paikkaansa muuttavia yhteenlyöttäytymiä (T 3112, S 57 ja vaksit+asiakas) on sentään kuitenkin kolme. Kuvan hienoutta lisää vielä sekin, että kuvaan ei ole osunut olleenkaan vihreytynyttä kalustoa. Katoavaa kansanperinnettä alkavat olla nuo vanhanmalliset suojastusopastimetkin. |
||||
|
05.10.2013 15:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onpas mukava .org-korkkauskuva, niinkuin nuo erään toisen kuvan kommentissasi linkittämäsi muutkin rautatie- ja maantieaiheiset kuvasi (http://pertinkuvat.1g.fi/kuvat/LIIKENTEESSÄ/ ). Mun ensiesiintymiseni .orgissa oli hieman ylivalottuneempi ja rakeisempi (https://vaunut.org/kuva/5877). =o) Tervetuloa vaunut.orgiin! |
||||
|
04.10.2013 12:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturin nimikkokuljettaja ehkä? | ||||
|
03.10.2013 22:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pyytämättähän minä noita minuutteja ynnäilin. =o) Vastaanotin klo 12:10:24 tekstiviestinä harrastajakollegalta "veturi-ilmoituksen", jonka mukaan Emma oli juuri saapunut Turkkuseen. No jaa, onhan mulla Emmasta kuva, mietin vielä siinä vaiheessa. Muutakin tekemistä oli iltapäivän puolelle luvassa, vaikka vapaapäivä olikin. Klo 12:47:23 sama havainnoitsija tekstasi, että Emma taisi mennä Ukiin tai Naantaliin. Siinä kohtaa mietin, että hitsi kun tätä kuvan tasoristeystä on tullut tästäkin suunnasta joskus katseltua, että tästä olisi varmasti hyvä kuvauspaikka Emmalle. Siispä priorisoin uudelleen iltapäivän askareita, ja läksin tähän kuvauspaikalle passiin, kun ei se Emma kuitenkaan ihan joka päivä Turkuun eksy. Odottelin siinä sitten sen pari tuntia, ja tulos on nähtävissä yllä. En kyllä yhtään tiedä, missä kaikkialla Emma ehti käväistä mittailemassa. Pönttöjuna varmaankin meni joskus tämän jälkeen, mutta sitä en enää jäänyt odottelemaan. Syksyn mukavuuksia sekin, että vaatetus taisi olla hieman turhan ohkainen, kun alkoi tulla jo vilukin tuossa maantienposkessa. Ja eikös hapolla ole ihan reilusti joustovaraa, ettei Turkuun saapumisen kanssa ole niin nuukaa. Näkyy usein seisovan pitkäänkin ilman veturia Turun asemalla. Junan Ukista tuonut Deeverinippu on mennyt talleille, eikä Susiparilla ole mitään kiirettä ajaa junan keulalle. |
||||
|
|
01.10.2013 15:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täytyyhän tätä hieman tarkentaa - jos vaikka "Emma" itse sattuu lueskelemaan näitä... Tähän asti esille tuomieni seikkojen valossa on olemassa 67 % todennäköisyys, että kuva on otettu klo 15:11 ja 33 % todennäköisyys, että kuva on otettu klo 15:10. Otin Emman ohiajosta muutamankin kuvan. "Rullassa" on edellisinä ruutuina muutama kuva, joissa kaikissa, ensimmäistä myöten, exif-tietueeseen on tallentunut ajaksi 15:12. Jos oletetaan, että Emma hyödynsi radan suurinta sallittua nopeutta (60 km/h), ja kulki ensimmäisenä otetun ja tämän kuvan välisenä aikana arviolta 60 metrin matkan, oli kyseinen aika 3,6 sekuntia. Se nostaa minuutin 11 todennäköisyyden 73 prosenttiin. Jos sen sijaan Emma ajoi radan Sn:ää hitaammin, nousee minuutin 11 todennäköisyys vieläkin suuremmaksi. |
||||
|
|
01.10.2013 14:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tietysti noloa tämmöinen ylimalkainen huolimattomuus ja epätarkkuus (ajan) mittaamisessa, erityisesti kuvan kohteen funktio ja mielenkiinnon kohteet huomioiden. Vaikkakin merkit kyllä viittaavat siihen, että erilaisten suureiden mittaamiseen ja eksaktien mittaustulosten esittämiseen liittyvä puuhastelu on nykyisin out: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288604724982.html | ||||
|
|
01.10.2013 13:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvan exif-tietueesta lukemalla saadaan ajaksi 15:12 - mutta kun tiedetään, että kameran kello oli kuvaa otettaessa noin minuutin ja kaksikymmentä sekuntia tulevaisuudessa verrattuna Mittatekniikan keskuksen antamaan atomikelloaikaan - retusoitu aika 15:11 saattaisi olla minuutilleen oikein. | ||||
|
01.10.2013 00:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitokset Jannelle Imatra T:n historiaa valottavasta seikkaperäisestä ja juurta jaksaen kirjoitetusta historiikista. :o) Elikkä uskotaan, Tainionkoski on historiaa. Kuvassa siis lienee ollaan osiinjaetun liikennepaikan IMATRA osassa Imatra T, jossa vielä tarkemmin sanottuna Harakan ratapihalla. Vaihdan tunnisteisiin liikennepaikaksi Imatra T:n. | ||||
|
30.09.2013 23:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä saamme kuin saammekin vielä jonain päivänä .orgiin vaihtotyön tunnisteisiin junatyypiksi. Syssymmällä sitten... Tai ainakin jouluksi - jollei tämän niin jonkun muun vuoden jouluksi. | ||||
|
30.09.2013 21:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No huh, kuinka rautaista asiantuntemusta ja mielenkiintoista salapoliisityötä Eljas Pölhöltä ja Ilkka Hovilta. Jos paikka on tosiaan Iisalmi, niin eikö silloin piipun malli lukitsekin kuvausajankohdaksi talven 1932 (Eljaksen kommentti 27.09.2013 17:56)? Uskaltaisikohan sitä merkitä tunnisteisiin kuvauspaikaksi Iisalmi ja kuvausvuodeksi 1932? |
||||
|
30.09.2013 18:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sillail oikke! Kyl Raum o ai Raum. Asuttuani reilu parikymmentä vuotta Raumalla hieman nolottaa myöntää, etten osaa käytännössä yhtään oikeaa Rauman giält. Vaikka aniharvapa sitä nykyään. Mutta nuo Villen linkkaamat "Raumangiälise uutise" ovat kyllä tosiaan niin oikeaoppista Rauman giältä kun vaan voi olla. Niiden taustalla on muutama pitkän linjan asianharrastaja (http://www.nortamo-seor.fi/ ) etunenässään kirjailija Hannu Heino (http://www.rauma.fi/kirjasto/raumalaisia_kirjailijoita/heino_hannu.htm ). "Raumlaissi jaarituksi" kirjoittaneesta H.J. Nortamosta (http://www.rauma.fi/kirjasto/raumalaisia_kirjailijoita/nortamo_hj.htm ) saadaankin aasinsilta Urpo Loukamon "Terve menoa - Rautatiekaskuja" -kirjan s. 75 olevaan kertomukseen, joka tässä suoraan lainattuna: "Ratainsinööri Adolf Daniel Backberg, myöhemmin piiripäällikkö, liikenneosaston johtaja ja rautatierakennusosaston johtaja, oli rakentanut Rauman radan ja hänestä tuli sen ensimmäinen liikennepäällikkö. Radan vihkiäisiä juhlittiin perinpohjaisesti hyvään raumalaiseen tapaan. Pikkutunneilla haki Backberg juhlijain joukosta hyvän ystävänsä tohtori ja kirjailija Nortamon ja pyysi tätä mukaansa koeajamaan uutta veturia, joka oli saapunut pari päivää aikaisemmin ja joka Backbergin määräyksestä oli yöllä lämmitetty. Mikäpä siinä, herrat kiipesivät suoraa päätä, niin frakkipukuisia kuin olivatkin, veturiin ja matka alkoi kohti Peipohjaa. Yksityisradan liikennepäällikön oli tuohon aikaan osattava veturinkuljettajan tehtävät. Backberg lisäsi aina vaan vauhtia, niin että Nortamoa alkoi hirvittää. Kun hän huomasi sillan kaukana edessä, hän sanoi: - Eiköhän olisi syytä tätä vauhtia vähän hellittää, kun tuolla on siltakin. - Ei tässä vauhdissa siltoja tarvitakaan, oli Backbergin vastaus." |
||||
|
30.09.2013 10:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hienoja kuvia muistojemme kultaamilta 80-90-luvuilta. Lisää tämmösiä! ;o) | ||||
|
|
30.09.2013 10:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulen että lipun ostaneen matkustajan kotiseutu sijoittuu jonnekin Japaniaan. | ||||
|
|
30.09.2013 10:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Millähän numerolla tämä vaihtotyö mahtaa kulkea? | ||||
